Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3-1.4.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Noormarkku 31.3.2011
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bioenergian yritysryhmissä yhteensä 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 2
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys lämpö-yritysryhmässä 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 3
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys hake-yritysryhmässä 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 4
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 5
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bio-yritysryhmässä 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 6
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon trendivertailu 300 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Bio Kaikki ryhmät yhteensä Lämpö Hake Energiapuu Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 7
Energian kokonaiskulutus kasvoi 9 % vuonna 2010 Press Release, 29 maa 2011, Tilastokeskus :- Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 402 TWh (terawattituntia) vuonna 2010, mikä oli 9 % enemmän kuin vuonna 2009. Sähkön kulutus oli 87,5 TWh, mikä oli 7,6 % enemmän. Energian kulutusta kasvattivat teollisuustuotannon elpyminen ja suurempi rakennusten lämmitystarve. Fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu 11 % ja turpeen käytön kasvu yli 30 % kasvattivat energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjä 15,3 %. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi 12,5 %. Uusiutuvan energian osuus oli koko energian kokonaiskulutuksesta 26,3 % vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan. (26,3 % vuonna 2009) Yksittäisistä energialähteistä puupolttoaineiden kulutus kasvoi eniten ja toiseksi eniten kasvoi kivihiilen kulutus. Ydinenergialla tuotettu energia väheni yli 3 %, mikä johtui pidemmistä huoltoseisokeista. Sähkön kulutus kasvoi suhteellisesti eniten metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa. Määrällisesti kulutuksen kasvu oli suurinta metsäteollisuudessa ja toiseksi suurinta koti- ja maatalouksissa. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä Suomeen vuonna 2010. Suomesta vietiin eniten öljytuotteita ja sähköä. Suomen suurin vientimaa energian osalta oli Ruotsi. Energian hinnat nousivat. Kotimaisten polttoaineiden hintojen nousu on ollut vähäisempää verrattuna tuontipolttoaineisiin. Esmerk 8
Metsähakkeen energialaitoskäytön ennakkoarvio vuodelle 2010 on 6,2 milj. k-m³. Tähän kun lisätään pientalojen käyttämä metsähake, 0,7 milj. k-m³, päästään kokonaiskäytössä lähelle 7 miljoonaa k-m³. Haketta tuotiin vuonna 2010 Tullin ennakkotietojen mukaan kaikkiaan ennätykselliset 4,3 milj. k-m³. Tuotu hake on perinteisesti käytetty massateollisuuden raaka-aineena, mutta nykyään osa siitä menee myös polttohakkeeksi. Varsinaista polttopuuta tuotiin 2010 vain 0,2 milj. m³, kun polttopuun tuonti vuotta aiemmin oli 1,0 milj. m³. Metla; Esa Ylitalo 30.3.2011 9
10 Puuhakkeen tuonti selvässä kasvussa Maaseudun Tulevaisuus, 13 jou 2010, s.12:- Tullitilastojen mukaan puuhakkeen tuonti on lisääntynyt huomattavasti vuonna 2010. Havupuuhakkeen tuonti on noussut 29 % ja lehtipuuhakkeen tuonti 75 %. Tuontihinta viittaa siihen, että mukana on merkittävästi myös energiahaketta. Koneyrittäjät arvioivat tuonnin vähentävän kotimaisen energiapuun menekkiä. Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä sanoo, että metsähakkeen kotimainen tuotanto on saatava kestävälle pohjalle, ja hakkeen tuonti sotii sitä vastaan. Esmerk
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos % Käyttö- 1000 m³ 2009/2008 kohteita Kokonaiskäyttö 939 1339 1657 2109 2695 2993 3448 3048 4591 6092 30 Lämpö- ja sähkövoimalat 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 34 770 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 498 545 777 1106 1530 1849 2224 1736 2853 3994 40 60 Lämmöntutanto 296 413 494 616 778 757 837 925 1179 1427 21 710 Pientalot 142 381 387 387 387 387 387 387 671 671 -.. Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 11
Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina 2000 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos Osuus Osuus 1000 m³ 2009/2008 2008 2009 % % % Yhteensä 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 34 100 100 Karsittu ranka 84 71 102 100 107 114 111 96 125 158 26 3 3 Karsimaton pienpuu 204 202 233 288 382 454 584 603 822 1407 71 20 26 Hakkutähteet 378 556 794 1111 1480 1485 1735 1527 2332 1938-17 58 36 Järeä runkopuu 35 100 98 140 195 176 174 121 179 1088 508 4 20 Kannot ja juurakot 5 17 44 84 144 376 458 313 573 800 45 14 15 Erittelemätön 82 12 - - - - - - - - - - Lähde: Metla. 12
Metsähake uhkaa loppua kesken [Kuva: Leif Rosnell / VR] Metsähakkeen käyttötavoitteet eivät toteudu, ellei sahaja vaneriteollisuus lisää tuotantoaan ja samalla raakapuun kysyntää. Raakapuuta pitäisi hakata vähintään saman verran kuin ennätysvuonna 2007. Vuonna 2009 hakkeesta tehtiin sähkö- ja lämpölaitoksille energiaa 10,8 terawattituntia, noin 5,5 miljoonasta kiintokuutiosta haketta. Tuon määrän olisi noustava 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä, työ- ja elinkeinoministeriö sanoo viime vuonna asettamassaan uusiutuvan energian velvoitepaketissa. Hakkuutähteen ja kantojen korjausmäärät ovat suoraan riippuvaiset päätehakkuiden määrästä, johon puolestaan vaikuttaa tukkipuun kysyntä ja hinta. 13 Metsäntutkimuslaitoksen Metlan tutkija Maarit Kallio sanoo tiedotteessa, että metsähakkeen käytön tavoitteita voitaisiin saavuttaa tukemalla tukkipuuta käyttävää puunjalostusteollisuutta. Puurakentamista voisi edistää tai sahojen investointeja energiantuotantoon tukea.
Uusiutuva myllertää Euroopan sähkömarkkinoita: kohta tuottaja maksaakin kuluttajalle Tuuli-, aurinko- ja aaltosähkön raju lisääntyminen myllertää Euroopan sähkömarkkinat vuoteen 2020 2030 mennessä. Kun Euroopassa tuulee kunnolla, sähkön hinta laskee Pohjoismaissa, myös Suomessa. Muutos kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa energiabisnekselle konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän laajan selvityksen mukaan. Pöyry tutki vaihtelevan sähköntuotannon kasvun vaikutuksia Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoihin. Tuottaja maksaa kuluttajalle Pöyry ennustaakin jopa negatiivisia hintoja eli tuottaja maksaa kuluttajalle. Toimijat tuottavat sähköä mieluummin tappiolla lyhyen aikaa kuin säätävät tehoa alas tai pysäyttävät koko laitoksen. Tanskassa tätä on jo nähty. Miinushinnan tavoite on saada kuluttaja siirtämään kulutustaan näihin hetkiin. Sähkömittareiden asentaminen tähtää juuri siihen, että kuluttajasta tulisi aktiivinen. Aktiivisesti joustava kulutus on parhaita keinoja välttää ongelmia, joita tuuli- ja aurinkovoiman kasvusta tulee, Päivärinta sanoo. 14
Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2009, % (muutos vuodesta 2008) Muu uusiutuva 11,8 % (+4,3 %) Vesi - ja tuulivoima 13,2 % (-2,3 %) Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 27,9 % (+1,9 %) Puun pienkäyttö 16,6 % (+2,7 %) Metsäteollisuuden jätelimet 30,5 % (-6,1 %) Lähde: Tilastokeskus. 15
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2009, % Sähkön nettotuonti 3,3 Puupolttoaineet 19,7 Muut 3,1 Öljy 25,1 Vesi - ja tuulivoima 3,5 Turve 5,2 Ydinenergia 18,5 Maakaasu 10,1 Hiili 11,6 Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko. 16
Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina 2001 2009 Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli, *Tullihallitus ennakkotieto Puupelletit 2001 2009 Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt 1 000 t 2001 75-60 15.... 2002 126-97 24.... 2003 166-127 39 15 25 2004 190-157 47 21 26 2005 192 0 194 55 23 31 2006 259 0 193 87 57 31 2007 326 0 186 117 61 56 2008 373 10 227 151 81 70 2009 299 50* 136* 156 62 94 Muutos2009/2008, % -20 390-40 3-23 33 17
UPM suunnittelee biodieselistä miljardien eurojen liiketoimintaa Kauppalehti, 08 lok 2010, s.12-13:- UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen kertoo yhtiön tavoittelevan biodieselistä miljardiliiketoimintaa. Chicagon laitoksella tehdään parhaillaan viimeisiä kokeiluja. Suunnittelu valmistuu loka-marraskuun 2010 vaihteessa, ja sitten haetaan tukirahaa. Kukkosen mukaan UPM tarvitsee ensimmäiselle jalostamolleen tukea yli 100 miljoonaa euroa. EU on luvannut erilaisille bioenergialaitoksille tukea noin 4 miljardia euroa. UPM päättää ensimmäisen laitoksen paikan, kunhan EU:n tuki selviää. Tukea aiotaan hakea sekä Suomessa että Ranskassa. Sitten katsotaan valtioiden tahtotila. Suomessa riittää hakkuutähteitä ainakin yhdelle jalostamolle, vakuuttaa Kukkonen. Suomeen mahtuu ainakin 2-4 jalostamoa. Laitoksen rakentamisesta päätetään näillä näkymin vuoden 2011 lopussa. Esmerk
Lapin ely-keskukselta lausunto biodieseltehtaasta Keskisuomalainen, 15 tam 2011, s.8:- Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Metsäliiton ja Vapon suunnittelemasta biodieseltehtaasta. Tehtaan sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Kemi ja Äänekoski. Keskus ei lausunnossaan arvioinut, kumpi vaihtoehdoista olisi parempi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan sen mukaan pitää pääosin riittävänä, kun otetaan huomioon hankkeen suunnitteluvaihe. Arviointiselostusta on täydennettävä metsäraakaaineen riittävyyden ja turpeen hankinnan vaikutusten osalta sitten, kun on päätetty, minkä vaihtoehdon mukaan investointisuunnitelmaa työstetään eteenpäin. Vapossa biodieselhankkeesta vastaava johtaja Mikko Kara kertoo, että suunnitelmien mukaan biodieseltehtaan raaka-aineena käytettäisiin vain puuta ja turve olisi pelkästään vararaaka-aine. Biodieseltehtaan rakentaminen maksaa arviolta puoli miljardia euroa. EU-tuen osuuden toivotaan olevan jopa 200 miljoonaa euroa. Esmerk 19
Uudessakaupungissa alkamassa lähivuosina 300 milj. euron hankkeet Uudenkaupungin Sanomat, 15 tam 2011, s.3:- Uudenkaupungin lähivuosien yhteensä 300 milj. euron hankkeet ovat varmistumassa. Niiden myötä kaupunkiin syntyy noin 300 uutta työpaikkaa. Finnprotein Oy:n soijatehtaan rakentaminen Orivolla alkaa kevään 2011 aikana. Hangonsaaren etanolitehdas on todettu kannattavaksi, ja omistajarypäs on muotoutumassa. Lisäksi kumpikin hanke tarvitsee viereensä oman biovoimalaitoksen. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa, että kaupunki ei rakenna eikä rahoita tehtaita eikä ole menossa niiden osakkaiksi. Kaupungin tehtävä on ollut koordinoida hankkeita, kaavoittaa maata ja rakentaa kunnallistekniikkaa. Tehdashankkeiden vaikutus kaupungin talouteen tulee viiveellä ja vähitellen. Esmerk 20
EOS skenaariot 2009: Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin primäärienergiana, TWh vuodessa 2007 2008 2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet 65,1 56,9 42-18 TWh Metsähake 6,1 9,4 21 Vesivoima 14,0 16,9 14 Tuulivoima 0,2 0,3 6 Muu uusiutuva energia 18,1 17,5 28 Yhteensä 103,5 108 111 Miten puuttuva uusiutuva energia katetaan => Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma 6/2010
Mitä esimerkiksi 13,5 milj. m ³ haketta edellyttää? 500-600 miljoonan euron investoinnit 3400-4000 koneen ja autonkuljettajaa Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen Aidosti kannattavia työkohteita pkyrityksille Koko korjuu ja hankintaketjua tehostettava Energiapuun korjuun edellytykset olemassa Alan houkuttelevuutta parannettava Kotimaisen raaka-ainehankinnan kilpailukyvyn varmistaminen, kustannustehokkuus
Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 23
Uusituvan energian velvoitepaketti perustuu omavaraisuuteen ja kotimaiseen energia-raakaaineeseen???? -Mitkä tuotantotuet edellyttävät kotimaista raakaainetta -Entä edellyttävätkö investointituet? -Miten on tariffien laita tältä osin -Veroneutraaliusperiaate EU:ssa? 24
Stora Ensolle sellutehdas Uruguayhin Helsingin Sanomat, 19 tam 2011, s.b7:- Stora Enso ja chileläinen puunjalostaja Arauco ovat ilmoittaneet, että Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan kokonaiskustannukset ovat 1,4 mrd. euroa. Hankkeesta 40 % rahoitetaan yhteisyrityksen omistajien pääomasijoituksilla. Loput 60 % rahoitetaan yhteisyrityksen ottamilla lainoilla. Uuden tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Yhtiöt arvioivat sen olevan valmis vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tehtaan raaka-aineena käyttämä eukalyptus tulee pääasiassa Montes del Platan omilta viljelmiltä. Yhtiöllä on Uruguayssa maata 254 000 hehtaaria, josta 138 000 hehtaaria on istutettu, noin 100 000 hehtaaria on suojeltu ja 16 000 hehtaaria soveltuu istutettavaksi. Stora Enson mukaan tehtaan rakentamisella on 0,8 prosentin myönteinen vaikutus Uruguayn bruttokansantuotteeseen. Kun tehdas on käytössä, sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on kaksi prosenttia. Esmerk 25
2020 puuplantaaseilta saadaan teollisuuden tarvitsema puumäärä (1,8 mrd. m 3 /a) Lähde: Metla, Asikainen
Maaseutuohjeman mukainen rahoitus Investointituki Kehittämistuki Käynnistystuki Yhteensä kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 24 247 058 4 3 643 1 44 928 29 295 629 Etelä-Savon ELY-keskus 8 69 841 2 2 700 2 37 150 12 109 691 Hämeen ELY-keskus 17 48 578 1 0 0 0 17 48 578 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 3 33552,6 0 0 0 0 3 33 553 Kainuun ELY-keskus 6 152 826 0 0 0 0 6 152 826 Keski-Suomen ELY-keskus 19 219 079 1 1 350 1 28 800 21 249 229 Lapin ELY-keskus 3 27 077 0 0 0 0 3 27 077 Pirkanmaan ELY-keskus 9 267 002 0 0 0 0 9 267 002 Pohjanmaan ELY-keskus 20 404 931 2 27 400 7 173 603 29 605 934 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14 368 707 7 8 200 2 0 23 376 907 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 32 985 950 8 113 275 2 26 904 42 1 126 129 Pohjois-Savon ELY-keskus 14 442 342 4 120 567 1 10 260 19 562 908 Satakunnan ELY-keskus 11 365 284 3 37868 1 0 15 403 152 Uudenmaan ELY-keskus 8 239 654 0 0 0 0 8 239 654 Varsinais-Suomen ELY-keskus 13 829 874 4 1 790 2 31 248 19 862 913 Kaikki yhteensä 201 4 701 756 36 316 793 19 352 893 255 5 371 442
Maaseutuohjelman mukainen rahoitus bioenergia-alalle Yhteensä Myönnetty kpl euro Pelletti 2 33232 Bioenergia (puu) 99 2788990 Bioenergia (pelto) 11 638618 Bioenergia (biokaasu) 12 479686 Kaikki yhteensä 124 3737788 28
Maaseutuohjeman mukainen kehittämishankerahoitusrahoitus bioenergia-alalle Yhteensä kpl euro Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 4 2 260 047 Etelä-Savon ELY-keskus 1 270 238 Hämeen ELY-keskus 3 1 462 561 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 4 453 135 Kainuun ELY-keskus 5 1 183 466 Keski-Suomen ELY-keskus 3 362 099 Lapin ELY-keskus 2 473 890 Pirkanmaan ELY-keskus 2 563 739 Pohjanmaan ELY-keskus 5 596 798 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3 710 000 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 3 556 011 Pohjois-Savon ELY-keskus 1 664 527 Satakunnan ELY-keskus 2 487 728 Uudenmaan ELY-keskus 5 42 848 Varsinais-Suomen ELY-keskus 2 2 214 450 Kaikki yhteensä 45 12 301 537 29
Energiatuen mukainen rahoitus Bioenergia-alaan kohdistuvat energiatuet Energiatuki yhteensä Bioenergian osuus energiatuesta kpl euro kpl euro % 01 Uudenmaan ELY-keskus 9 1 126 000 78 2 562 000 44 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 9 860 000 42 2 080 000 41 03 Satakunnan ELY-keskus 4 111 500 16 348 240 32 04 Hämeen ELY-keskus 23 1 680 300 40 2 055 190 82 05 Pirkanmaan ELY-keskus 17 1 515 090 48 2 781 490 54 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 12 441 846 26 995 755 44 07 Etelä-Savon ELY-keskus 7 345 170 20 770 250 45 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 9 445 180 27 1 695 260 26 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 905 340 19 1 107 280 82 10 Keski-Suomen ELY-keskus 18 463 045 27 867 841 53 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7 519 710 22 1 219 570 43 12 Pohjanmaan ELY-keskus 14 2 197 266 36 2 490 695 88 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 23 2 124 537 40 2 473 567 86 14 Kainuun ELY-keskus 10 392 300 11 514 000 76 15 Lapin ELY-keskus 16 1 423 000 26 2 238 000 64 16 TEM 17 18 145 782 39 29 311 725 62 Kaikki yhteensä 205 32 696 066 517 52 515 108 62 30
Finnveran pk-yritysten rahoitus: uusiutuva energia Finnveran rahoitus kpl euro Bioenergia, hakkeen tuotanto 650 000 Bioenergia, energiapuun korjuu 240 000 Bioenergia, lämpöyrittäjyys 1 040 000 Bioenergia, biodieselin ja etanolin tuotanto 8 000 000 Bioenergia, polttopuiden tuotanto 20 000 Bioenergia, pellettien tuotanto 250 000 Bioenergia yhteensä 11 10 200 000