Sydän ja verenkiertoelimistö - makroanatomiaa/ HH 2012 Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p. s135-8; Gray2p. s180-4 Sydämen muoto ja asento - Sydämen kärjen, apex cordis, muodostaa vasemman n kärki. - Sydämen tyvi, basis cordis, on kärkeä vastapäätä ja sitä muodostavat eteiset ja suurten suonien lähtö/ tuloaukot. Muodostaa samalla sydämen takapinnan. - Kärjen ja basiksen välinen akseli on vinossa eli noin 45 asteen kulmassa anterior- (ap)-akseliin nähden. - Sydämen pinnat: facies diaphragmatica (alapinta) palleaa vasten, facies dx. et sin. (sivupinnat) keuhkoja vasten ja facies sternocostalis (etupinta) rintakehän etuseinämää vasten - Sydämen pinnoilla erottuvat kolme uurretta: sulcus atrioventricularis (coronarius) eteisten ja iden välissä; sulcus interventricularis anterior ja oikean ja vasemman n välissä etu ja alapinnalla. Sepelvaltimot ja niiden päähaarat kulkevat näissä uurteissa. - Eteisten ylimmät osat, sydänkorvakkeet (auricula dx. et sin.) kääntyvät läppämäisesti eteen ja ylös Sydämen suhteet ympäröiviin elimiin. - Sydänpussi verhoaa sydäntä tiiviisti (ks. tarkemmin alla) - Edessä rintalasta ja kylkirustot - Sivuilla keuhkot, välissä vielä keuhkopussi. Lisäksi nervus phrenicus ja a.,v. pericardiacophrenica Takana lateraalisesti: Keuhkohilukset suonineen ja bronkuksineen sijaitsevat osittain sydämen takaosan sivuilla. - Takana takamediastinum, erityisesti ruokatorvi ja rintaaortta. - Yläpuolella isot verisuonet, etukraniaalisesti thymus - Alapuolella (kaudaalisesti) pallea, johon sydänpussi on kiinnittynyt Sydämen projektio rintakehälle M6p s171-3, 176-180; Gray 2p. 224-8 - Sydämen sijainti rintakehän suhteen riippuu hieman pallean asennosta. Sisäänhengityksessä pallea vetäytyy kaudaalisuuntaan, perikardiumpussi seuraa sitä ja sydän kääntyy enemmän pystyasentoon. Uloshangityksessä vastaavasti sydän kääntyy enemmän poikittain. - a reunaa muodostaa oikea eteinen, joka sijaitsee hieman (sormenleveys) rintalastan reunasta lateraalisesti 3:sta 6:nteen kylkirustoon - Alareunaa muodostaa edessä oikea. Se sijaitsee pallean päällä processus xiphoideuksen tyven tasolla ja ulottuu apeksiin - Sydämen kärki (apex cordis) sijaitsee 5. kylkiluu-välissä noin keskiklavikulaarilinjassa (kärkisykäys!) - Sydämen yläreuna sijaitsee noin toisen kylkiluuvälinkolmannen kylkiruston tasolla. Sydämen muoto sydänkorvake dexter VCS Aorta OE Sulcus atrioventricularis (coronarius) sternocostalis OK Tr.p. EDESTÄ Sulcus interventricularis anterior Sulcus atrioventricularis ja sinus coronarius sydänkorvake VK sin. Apex cordis OIKEA KAMMIO ON EDESSÄ VASEN ETEINEN ON TAKANA VK VE ALTA OK Sulcus interventricularis Basis cordis OE diphragmatica Sydän sijaitsee etumediastinumissa Ductus thoracicus V. azygos cava Tricuspidaaliäppä keuhko Keuhko ja keuhkopussi OIKEA ETEINEN T8 Sternum VASEN ETEINEN VASEN KAMMIO Sydän OIKEA KAMMIO Keuhkoputkia Keuhkovaltimohaara Keuhkopussin ontelo V6 Sydänpussin ontelo V5 Sydämen kärki, apex cordis osoittaa vasemmalle VÄLI- SEINÄ keuhko V1 V2 V3 V4 Sympaattinen hermorunko Aortta SISÄÄNHENGITYKSESSÄ KEUHKOJEN REUNAT LIUKUVAT SYDÄMEN JA SEINÄMÄN VÄLIIN Sydämen projektio rintakehälle Ensimmäinen kylkiluu on usein vaikea tunnustella (jää solisluun alle) Toinen kylkirusto kiinnittyy rintalastan kulman (angulus stern) kohdalle. 1. Sydämen oikea reuna sijaitsee hieman rintalastan reunasta lateraalisesti Rintalastan processus xiphoideus 2. Sydämen alareuna sijaitsee processus xiphoideuksen tyven tasalla Kylkikaari Manubrium sterni Solisluun keskilinja 3. Sydämen yläreuna ulottuu 2. kylkivälin tasalle 4.Sydämen kärki sijaitsee viidennessä kylkiluuvälissä - Sydämen vasenta reunaa muodostavat vasen ja vasen eteiskorvake. Se kulkee vinosti ja kaarevasti apeksista yläreunaan. Sydänpussi, pericardium M6p s128-132, 133-4; Gray 2p. s177-180 - Sydänpussissa on kaksi osaa: ulompi, sidekudoksinen kerros (P. fibrosum) ja sisempi, sydänpussin onteloa aukottomasti ympäröivä seröösi kerros (P. serosum) - Sidekudoksinen kerros kiinnittyy kaudaalisesti palleaan (syyt jatkuvat pallean sidekudokseen) ja anteriorisesti rintalastaan (ligamentum sternopericardiaca)
- Sidekudoksinen kerros jatkuu suurten suonien ulkokerroksena, adventitiana - Seroosin kerroksen ulko(parietaali)lehti verhoaa sidekudoksista pericardiumia sisältä, kun taas sisempi (viskeraali) lehti verhoaa sydämen pintaa (=epicardium) - Sydänpussi sulkee sisäänsä myös isojen suonten alkuosat. Tällä on merkitystä koska aortan tyveltä puuttuu pericardiumin sidekudososan adventitiaan tuoma lisätuki. Aortan tyvi antaa periksi helpommin kuin muut osat. - Sydänpussin ontelossa tuovien ja lähtevien suonien välistä kulkee sinus transversus pericardii, kun taas sinus obliquus pricardii on vain umpipussi keuhkolaskimoiden välissä. Sepelvaltimot ja laskimot M6p s144-8, 155-7; Gray 2p. s192-9 - Sepelvaltimoiden lähtökohta on sinus aorticus (Valsalva), aorttaläpän kuppien vierestä. - Sepelvaltimot kulkevat epicardiumin rasvakudoksessa ja suonittavat sekä sydämen t että eteiset. - sepelvaltimo kulkee aluksi piilossa trucus pulmonaliksen takana ja vasemman eteiskorvakkeen alla. Näiden välistä suoni tulee näkyviin jo haarautuneena ramus interventricularis anterioriksi (saman nimisessä sulcuksessa, engl. left anterior descending, LAD) ja ramus circumflexus (LCx). - sepelvaltimo ja vasemman kiertävä haara (LCx) kulkevat, eteisten ja iden välissä, sulcus coronariuksessa. - n sepelvaltimon päätehaara, ramus interventrikulaaris kulkee saman nimisessä uurteessa, sulcus interventricularis. - Vasemman sepelvaltimon muita haaroja: - LAD:sta: -rami diagonales (LD) vinoja suonia vasempaan on - rami septales (LS) väliseinään, septumiin - LCx:sta: - ramus marginalis (LOM), vasempaan reunaan - ramus ventriculi sinistri (LPL) viimeinen iso haara - n sepelvaltimon haarat: - ramus marginalis dexter (RAM) oikeaan reunaan - ramus interventricularis (RIVP, RPD) alapinnalle - ramus nodi sinuatrialis (RSN) SA-solmukkeeseen - ramus coni arteriosi (RCo) oikean n yläosaan - ramus nodi atrioventricularis AV-solmukkeeseen Sepelvaltimoiden haarat Kliinikoiden käyttämiä termejä OIKEA SEPELVALTIMO Sinus-nodushaara (RSN) konushaara (RCo) n n haara (RV) eteishaara (LA) Kiertävä haara (LCx) Posterolateraalinen haara (RPL) VASEN SEPELVALTIMO Eteen laskeva haara (LAD) Diagonaalihaarat (LD) Septaalihaaroja (LS) Kiertävä haara Aorttaläppä ja sepelvaltimoiden lähtökohdat sinus Valsalvassa Aorta ascendens Sinus aortae (Valsalva) Septum interventriculare, pars membranacea Septum interventriculare, pars muscularis = sepelvaltimon lähtökohta 8. Ramus nodi sinuatrialis 7. A. coronaria dexter Nodulus valvulae semilunaris Lunula, post- ja oikea läppäkuppi Papilaarilihas Sepelvaltimot ja sydämen laskimot cava Aortta V. cardiaca parva 9. Ramus marginalis dexter Näkymä edestä ylhäältä 5. Septalihaaroja 1. A coronaria sinister 2. Ramus circumflexus 3. Ramus interventricularis anterior cardiaca magna 4. Diagonaali- haaroja Sepelvaltimot ja sydämen laskimot alta 2. Ramus circumflexus (a coronaria sinistran haara) Sinus coronarius 6. Ramus ventriculi sinistri cardiaca media eteinen cava cardiaca parva 7. A coronaria dextra 10. Ramus interventricularis Marginaalihaara (RAM) Interventrikulaarihaara (RIVP, RPD) Posterolateraalinen haara (LPL) Marginaalihaara (LOM) Hannu Leinonen: Sydämen verenkierto. Duodecim 1998, 114, sivut 1753-62 11. Septaalihaaroja
Sydämen lokerot M6p s138-144; Gray 2p. s185-191 eteinen - Seinämässä erotettavissa sileä osa ja juosteinen osa (musculi pectinati) embryonaalisen alkuperän mukaan. Niiden välissä crista terminalis. - Sydänkorvake (auricula dextra) on eteisen kraniaalisin ulokemainen osa - an eteiseen laskevat vena cava, vena cava (huomaa läppä!), sinus coronarius (huomaa läppä!) - Eteisten väliseinässä erottuu kuoppa, fossa ovalis ja lähellä eteisaukkoa sidekudoksinen osa (pars membranacea) - Nodus sino-atrialis sijaitsee vena cava in laskukohdan etupuolella - Nodus atrioventricularis sijaitsee sinus coronariuksen ja eteisväliseinän sidekudoksisen osan välisellä alueella. Aorta ascendens V. cava A. dx. V. dextra V. dextra eteinen avattuna Septum interatriale Fossa ovalis Valvula venae cavae is Eteis väliseinän sidekudoksinen osa eteiskorvake Crista terminalis Sinus coronariuksen aukko ja läppä Mm. pectinati ja trikuspidaaliläppä - Seinämässä voimakkaat trabeculae carnae-muodostumat - Yksi lihasjuoste oikaisee n kärjen läpi septumista papillaarilihakseen ja sivuseinään trabecula septomarginalis (moderator band). Myös osa johtoradasta kulkee tätä juostetta pitkin - Kolme papillaarilihasta, vastaavat jännemäiset chordae tendinae ja kolmipurjeinen tricuspidaaliläppä - Kammioiden väliseinässä on sidekudoksinen osa (septum interventricularis, pars mambranacea) - n n yläosan seinämä on sileämpää =conus artreriosus (ks. sikiönkehitys) - Conus arteriosuksen kraniaaliosassa on kolmitaskuinen pulmonaaliläppä avattuna Tricuspidaaliläppä Tricuspidaaliläppä Chordae tendinae Papillaarilihas Trabeculae carnae Pulmonaaliläppä Conus arteriosus Trabecula septomarginalis = moderator band eteinen - Vasempaan eteiseen laskee neljä vena ta, kaksi kummastakin keuhkosta - Sydänkorvake vasemman eteisen yläosassa - Eteisten väliseinässä tällä puolella näkyvissä kaareva, sidekudoksinen soikean aukon läppä, valvula foraminis ovalis sydänkorvake M. papillaris anterior Chordae tendinae Mitraaliaukko johtaa vasempaan on M. papillaris Arcus aortae Ligamentum arteriosum Aa. pulmonales Vv. pulm. sin. Vv. pulm. dx. Atrium sinistrum Sinus coronarius V. cava Aorttaläpän kupit, vasen, oikea ja inen Kammioväliseinän kalvoinen osa Mitraaliläpän leikkausreuna eteinen ja avattuna sydänkorvake eteinen - Vasemman n seinämä on huomattavasti paksumpi (2-3x) kuin oikean n seinämän myocardium - Ontelo on pidempi kuin oikean n - Kaksi papillaarilihasta, jotka oikeaa puolta kookkaampia - Vastaavasti kaksipurjeinen läppä, mitraali(bicuspidaali) läppä. - Aorttaläppä on kolmiliuskainen taskuläppä kuten pulmonaaliläppäkin. Foramen ovalen läppä
Sydämen sidekudoksinen tukiranka M6p s136-7; Gray 2p. s192 - Kukin läppä kiinnittyy aukkoa tukevaan sidekudosrenkaaseen - Sidekudosrenkaiden väleissä on sidekudosta - Eteisten ja iden lihaksisto kiinnittyy kumpikin omalta puoleltaan tähän sidekudokseen. Tämä sidekudos samalla erottaa ao. lihasosat täysin toisistaan sähköisesti, joten ärsyke voi normaalisti johtua ainoastaan Hisin kimppua pitkin eteisten puolelta n puolelle. - Ylimääräinen yhteys saattaa johtaa hengenvaarallisiin sydämen tiheälyöntisyyskohtauksiin (WPW-sdr) Sydämen läppien/sivuäänien kuuntelukohdat M6p s173 ; Gray 2p. s229 - Sydänläppiä kuunnellaan sieltä mistä ao. läpän ääni kuuluu parhaiten ja/tai erottuu eniten muiden läppien äänistä - Sydänäänet ja niistä tulevat sivuäänet johtuvat voimakkaimpina veren virtaussuuntaan - Äänet kuuluvat parhaiten, jos sydän nojaa rintakehän etuseinää vasten (etukumara). Expiraatiossa vasemman keuhkon etureuna vetäytyy sivuun. - ä kuunnellaan sydämen kärjestä - Tricuspidaaliläppä: neljäs kylkiluuväli rintalastan vasemmalta puolelta tai oikealta puolelta - Aortaläppää kuunnellaan 2. kylkiluuvälistä rintalastan oikealta puolelta - Pulmonaaliläppä: toinen kylkiluuväli rintalastan vasemmalla puolella Sydämen tukiranka Tr.p. Aortta pulmonalen läppä Aorttaläppä Trigonum fibrosum sinistrum Septum atrioventricularen kalvoinen osa Trigonum fibrosum dextrum Sydänläppien paikat ja kuuntelualueet Aorttaläppä 2. väli oikealla Tricuspidaaliläppä Mitraaliaukko Tricuspidaaliaukko Trikuspidaaliläppä - 4. väli oikealla tai vasemmalla Sydämen johtorata M6p s148-9; 157-9; Gray 2p. s200-1 - Nodus sinoatrialis (SA) sijaitsee vena cava in tyvessä etupuolella - Nodus atrioventricularis (AV) sijaitsee oikean eteisen seinämässä kalvoisen väliseinä osan vieressä ja sinus coronariuksen laskuaukon kraniaalipuolella - Fasciculus atrioventricularis (His) johtaa impulssin nodus atrioventriculariksesta iden puolelle - Hisin kimppu jakautuu oikeaan ja vasempaan haaraan (RBB, LBB), jotka kulkevat subendokardiaalisessa sidekudoksessa. - Johtoratahaarat jakaantuvat Purkinjen säikeiksi (rami subendocardiales) ja vielä edelleen sydänlihakseen Sydämen eri osien, erityisesti septumin ja johtoradan osien verisuonitus. M6s 149, 157-8 sepelvaltimon SA-haara suonittaa sinoatriaali solmuketta. - Myös AV-nodusta suonittaa yleensä oikea sepelvaltimo - Hisin kimppu saa suonitusta kummastakin sepelvaltimosta. - ja vasen johtoratahaara kulkevat septumissa pääsääntöisesti vasemman sepelvaltimon ramus interventricularis anteriorin suonitusalueella. - Valtimohaarojen ahtautuminen ja tukkeutuminen johtavat vastaavien johtoratajärjestelmän osien toiminnan häiriöön josta seuraa johtumishäiriötä, jotka ilmenevät rytmiihäiriöinä sepelvaltimo AVkimppu AVnodushaara Nodus sinoatrialis, sinussolmuke Lumley: Surface Anatomy Churchill Livingstone, 1996 Pulmonaaliläppä - 2. väli vasemmalla - 5. väli keskisolislinjasta mediaalisesti Johtorata eteisestä on Sinus coronariuksen (laskimo) laskuaukko Copyright 2086 Copyright 20068 Nodus atrioventricularis Sidekudoksinen eteisväliseinä Sidekudoksinen väliseinä Fasciculus atrioventricularis (His) johtoratahaara (RBB) Rami subendocardiales Sydämen johtoradan verisuonitus Verenkiertohäiriöt johtavat rytmihäiriöihin johtoratahaara SA-nodushaara AVnodus AVkimppu johtoratahaara Septaali haaroja LCA Trabecula septomarginalis = Moderator band SEPTUMIN VALTIMOT Post. IVhaara Johtoratahaarat
Isot valtimot M6p s93-5, 161-3, 167-8 ; Gray 2p. 151-3, 203-4, 209-10, 217-8 - Välittömästi sydämen kraniaalipuolella aorta sijaitsee paradoksaalisesti truncus pulmonalen oikealla puolella, koska vasemman ja oikean n ulosvirtauskanavat risteävät (ks. embryologia) - Aortan nouseva osa on lyhyt, sillä on kaksi haaraa: sepelvaltimot, jotka lähtevät aorttaläpän kuppien kohdalla olevasta aortan avartumasta, sinuksesta (aortae, Valsalva) - Aortta alkaa kaartua heti sydänpussista poistuttuaan taaksepäin aortan kaari, arcus aortae. Aortan kaari sivuttaa henkitorven alaosan vasemmalta puolelta ja kiertää vasemman kauhkohiluksen yli ja taakse, jossa se jatkaa laskevana aorttana (descendens) - Aortan kaaren alapinnalla sidekudoksinen ligamentum arteriosum yhdistää aortan truncus pulmonaleen (ks. embryologia) - Aortan kaaren isot haarat ovat truncus brachiocephalicus ( a carotis communis dx. ja a subclavia dx.), arteria carotis communis sin. ja a subclavia sin. Näiden haarautumiskohdat sijaitsevat vena brachiocephalica sin. takana. - Rinta-aortan muita haaroja aa. bronchiales keuhkoputkiin, aa. oesophagiales ruokatorveen, palleaan, mediastinumiin ja pericardiumiin - Arteria subclavioista haarautuvat a. thoracica internat, joista puolestaan aa. intercostales anteriores. Nämä anastomoivat kylkivälissä aa. intecostales es kanssa rintakehän seinämän suonitus - Aa. intercostales es ovat aortan segmentaaliset haarat kylkiväleihin Laskimot M6p s95-6, 161-3, 169-170 ; Gray2p. 153, 204, 206-9, 218-221 - Rintakehän isoista suonista kaikkein anteriorisimmat ovat vena brachiocephalicat ja niiden yhdityessä muodostuva lyhyt vena cava. - Intercostaalilaskimot laskevat takana H:n muotoiseen v. azygos-, hemiazygos-, hemiazygos accessoria- laskimojärjestelmään ja edessä vastaavasti vena thoracica internaan. - Azygosjärjestelmän veri kertyy vena azygokseen, joka kiertää oikean keuhkohiluksen takaa sen yli ja laskee vena cava iin vastaavalla tavalla kuin aortankaari kiertää vasemman keuhkohiluksen. - Vatsan alueella mm. suolistosta tuleva veri kulkeutuu porttilaskimoa pitkin maksaan, josta taas maksalaskimot vv. hepticae laskevat vena cava iin. - Kuten valtimoissa myös laskimopuolella segmentaaliset suonet muodostavat yhteyksiä rintakehän ja vatsaontelon seinämän suonien kanssa (thoracica internae ja epigastricasuonet) ja näiden kautta edelleen yhdistävät vena cava in ja in toisiinsa. Rinta-aortan haaroja A. subclavia dx. A. carotis communis dx. brachiocephalicus Arcus aortae Aa. intercostales es Aorta descendens Arteria phrenica coeliacus Laskimot V. subclavia V. brachiocephalica dx. V. cava V. azygos Vv. intercostales es Vv. hepaticae cava V. portae Isot valtimot - yleiskuva V. renalis dx. A. carotis communis brachiocephalicus Sepelvaltimot ovat aortan ensimmäiset haarat Aa.intercostales es coeliacus A. mesenterica A. renalis A. mesenterica A. iliaca communis A. iliaca externa A. iliaca interna Isot laskimot A. thyroidea thyrocervicalis A. vertebralis A. subclavia sin. A. carotis communis sin. A. bronchialis dextra A. bronchialis sinistra Rami oesophageales V. jugularis interna ja externa V. azygos V. subclavia V. intercostales es V. thoracica interna Vv. intercostales anteriores hepatica cava renalis V. iliaca communis V. iliaca interna V. iliaca externa V. femoralis V. saphena magna Aa. intercostales es A. subclavia V. jugularis interna V. subclavia V. brachiocephalica sin. Vv. intercostales postriores Aa. lumbales V. hemiazygos accessoria V. hemiazygos laskee vena azygokseen ruokatorven taitse V. hemiazygos azygos kerää thoraxin segmentaaliset laskimot Vv. brachiocaphalicae cava
Kaulan isot verisuonet M6p s992-5, 1001-5, 1014-5; Gray 2p. 950-2, 958-61 - Kaulan laskimoista tarjoutuu helpoiten tarkasteltavaksi vena jugularis externa, joka kulkee subcutiksessa melko pystysuoraan, samalla viistosti musculus sternocleidomastoideuksen (SCM) yli. - Jos sydämen oikean eteisen ja sitä tietä vena cava in paine on koholla niin vena jugularis externa saattaa olla täyteinen puoli-istuvassa asennossa (normaalisti tyhjä) tai jopa istuessa. jugularis interna kulkee yhdessä a. carotis communiksen kanssa SCM:n alla, taka-lateraalisesti sisäelimiin nähden (trachea, ruokatorvi ja kilpirauhanen). - A carotis communiksen bifurkaatio sijaitsee hieman kieliluun tason alapuolella. - Makuuasennossa vena jugularis interna on täyteinen ja pulsoi sydämen sykkeen tahdissa. Tämä pulssi muuttuu, jos sydämen oikean puolen toiminnassa on häiriötä. Pulssi näkyy SCM:n yläosan etupuolella. Tämän tarkastelu vaatii hyvää kliinistä silmää ja kokemusta. - Arteria carotis communiksen pulssia tunnusteltaessa pyritään painamaan SCM hieman syrjään, jolloin valtimopulssi tuntuu selvästi. Mediastinumin rakenteita yhteenvetokuvat M6p s160-170, kuvat 1.70-1 s 166-7 ; Gray 2p. s 204-223, kuvat 3.86 ja 3.87 tulee rintakehään trachean takana, tämän haarau-duttua kulkee sydämen vasemman eteisen takana ja lopulta lävistää pallean. Nervus vagus kulkee trakean sivuitse ja päätyy kummallakin puolella ruokatorven pinnalle. Aortta kiertää vasemman hiluksen ympäri sivuten trakeaa. hilus jää vena cava in taakse ja sen ympäri kiertää vena azygos. Thymus sijaitsee etu-ylämediastinumissa ja sen takana ylhäällä isot verisuonet, laskimot (v. brachiocephalicat) etummaisina. jugularis externa jugularis interna M. sternocleidomastoideus jugularis interna Arteria carotis communis Nervus vagus A. subclavia Ductus thoracicus Thymus Ligamentum arteriosum N. phrenicus Lihaskerros Kilpirauhanen Sisäelinkalvo Mediastinum vasemmalta Keuhkohilus N. vagus V. azygos pääbronkus A., v. intercostalis, sympathicus DIAPHRAGMA Mediastinum oikealta Kaulan kerrokset ja isot suonet DIAPHRAGMA Subcutis Platysma Iho N. vagus V. intercostalis sin. V. hemiazygos accessoria Arcus aortae A., v. intercostalis sympathicus Aorta descendens Plexus brachialis A., v. subclavia Trachea Thymus V. cava Keuhkohilus N. phrenicus, A.,v. pericardiacophrenica eteinen V. cava Copyright 2006
Munuaiset (Moore 6. painos ss. 292-4; Gray 2. painos ss. 355-9) Munuainen toimii erittävänä elimenä, jonka toimintoihin kuuluu osallistuminen happo-emäs-, vesija elektrolyytti tasapainon ylläpitoon sekä kuona-aineiden erittäminen samalla kun se pyrkii säilyttämään elimistössä sille tarpeelliset yhdisteet. Munuainen toimii myös endokriinisena elimenä erittäen verenkiertoon mm. erytropoietiinia ja reniiniä, lisäksi se esim. muuntaa D-vitamiinin aktiiviseksi metaboliitiksi. Munuainen on punaruskean värinen, parillinen elin. Se painaa noin 150 g, on noin 10 cm pitkä, 5 cm leveä ja 2,5 cm paksu. Elimen lateraalireuna on kupera, kun taas mediaalireuna on kovera kohdassa, jota kautta rakenteet kulkevat munuaiseen ja siitä pois (=munuaisportti, hilum renale). Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon takaseinämässä retroperitoneaalisesti, T12-L3 nikamarungon korkeudella, niiden lateraalipuolella. n munuainen on hieman vasenta kaudaalisemmin (maksa ottaa tilansa). Munuaisten yläpoolit nojaavat palleaa vasten, lisämunuaiset sijaitsevat aivan niiden vieressä. Takaapäin katsoen 12 kylkiluun projektio kulkee munuaisten poikki ja oikean munuaisen alapooli on vain sormenleveyden suoliluun harjanteen kraniaalipuolella. Munuaisen pinnalla on sidekudoksinen peitinkalvo, kapseli sen ympärillä perirenaalirasvakerros, sitten taas sidekudos-tiivistymä, fascia renalis, ja vielä sen ympärillä retroperitoneaalista rasvaa. n munuaisen etupuolella on maksa, duodenum ja oikea paksusuolen mutka. Vasemman munuaisen edessä on haiman häntä ja vasen paksusuolen mutka. Perna nojaa yläpooliin. Munuaisportti johtaa taskumaiseen tilaan, munuaispoukamaan (sinus renalis), jossa sijaitsevat litteä munuaisallas (pelvis renalis), isot ja pienet munuaispikarit, veri- ja imusuonet, hermot sekä vaihteleva määrä rasvaa. Munuaiskudoksessa erottuu pinnallinen kuorikerros ja syvempi ydinkerros. Ytimessä näkyvät tummemmat pyramidit ja niiden väliin jäävät (histologisesti kuorikudoksesta koostuvat) pylväät. Munuaisallas kapenee suppilomaisesti munuaisportissa virtsanjohtimeksi (ureter). Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon takaseinää vasten Pallea M. transversus abdominis M. quadratus lumborum M. psoas major A. et v. testicularis -portti Ureter munuainen edestä -kapseli -kuori -ydin -sinus munuainen halkaistuna Ureter kulkee vatsakalvon takana (alla) kaudaalisuuntaan m. psoas majorin etupuolella, risteää sukurauhassuonten ipuolitse ja sukeltaa iliaca externa-suonten yli pikkulantioon. Copyright 2009 Lisämunuainen Pallea Munuaiset sijaitsevat kuopissaan rasvakudoksen ympäröiminä Munuais- -pyramidi -nysty -pylväs Munuaisvaltimo keskellä Munuaislaskimo edessä Munuaisallas/ virtsanjohdin takimmaisena Retroperitoneeali rasva Fascia renalis Copyright 2009 M. psoas major M. erector trunci Vertebra Duodenum M. quadratus lumborum