EURAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

1 EURAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA Kunnanhallitus 4.4.2016 112 Kasvatus- ja opetuslautakunta 11.5.2016 Perusturvalautakunta 10.5.2016

2 EURAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 1. EURAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMAN TAUSTAA 2. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 KOTOUTTAMISLAIN TAVOITTEET, SOVELTAMINEN JA KUSTANNUSTEN KORVAUS 2.2 KOTOUTTAMISLAIN MUKAISET MÄÄRITELMÄT 2.3 MAAHANMUUTTAJAN KOTOUTUMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET 3. EURASSA KOTOUTTAMISPALVELUJA TARJOAVAT TAHOT 3.1 EURAN KUNNAN PALVELUT 3.1.1 Perusturvapalvelut lyhyesti 3.1.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut 3.1.3 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen rooli 3.1.4 Työllistymisen tukeminen 3.1.5 Asumisen järjestäminen 3.2 KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT JA SEURAKUNTA 4. MAAHANMUUTTAJAN KUULEMINEN 5. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA

3 1. EURAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMAN TAUSTAA Euran kunnan edustajat ovat osallistuneet Satakunnan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen 24.11.2015 kaikille Satakunnan kunnille järjestettyyn tilaisuuteen koskien pakolaisten vastaanottoa Satakunnassa. Satakunnan ELY-keskus teki tällöin esityksen kunnille neuvottelujen aloittamisesta pakolaisten vastaanottamiseksi liittyen Euroopan laajuiseen pakolaiskriisiin, jolla on vaikutuksensa myös Satakuntaan. Turvapaikanhakijoiden voimakas kasvu on edellyttänyt vastaanottokeskusten perustamista myös Satakuntaan. Sisäministeriön arvion mukaan noin puolet turvapaikanhakijoista saa Suomessa pakolaisen aseman ja heille tarvitaan kotikunta eli ns. kuntapaikka. ELY-keskuksen arvion mukaan näillä näkymin noin 200 300 pakolaista voisi sijoittua Satakuntaan. Euran kunnan johtoryhmän jäsenet ovat neuvotelleet Satakunnan ELY-keskuksen edustajien kanssa pakolaisten vastaanottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386) edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Kunnalla on vastuu kotouttamisohjelman laadinnasta yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittaessa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. Kotouttamisohjelma sisältää suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä sekä suunnitelman kunnan kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä. Euran kunnan kotouttamisohjelman tarkoituksena on kotouttamislakiin perustuvien kotouttamistoimien lisäksi kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien kotoutumiseen yksilöllisenä prosessina. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen ja edistämiseen tarvitaan monia eri toimijoita ja näiden yhteistyötä. Kotouttamistyö koskee kaikkia Eurassa asuvia maahanmuuttajia, ja kotouttamistyötä tekevät kunnan eri hallintokuntien lisäksi monet muut paikalliset ja seudulliset organisaatiot, kuten työ- ja elinkeinotoimisto, kansaneläkelaitos, aikuiskoulutusorganisaatiot, seurakunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Tähän kotouttamisohjelmaan on koottu palveluja, joita Euran kunta ja Satakunta maahanmuuttajille tarjoaa. Tähän on koottu kunnan palveluista ne, jotka erityisesti liittyvät maahanmuuttajien arkielämään ja sen tukemiseen. Ohjelma on Euran kunnan ensimmäinen ja sitä tullaan päivittämään saatujen kokemusten myötä yhdessä eri hallintokuntien, seurakunnan, yrityksien, järjestöjen edustajien ja mahdollisten muiden tahojen kuten naapurikuntien kanssa. Kotouttamisohjelman laadinnan yhteydessä ei järjestetty avoimia yleisötilaisuuksia, koska vastaanotettavien pakolaisten määrä tullee olemaan ainakin ensivaiheessa verraten pieni. Kokoluokka liikkuu noin 3 perheen/ yhteensä noin 15 henkilön joukosta. Kotouttamisohjelman laadinnassa on hyödynnetty ELY-keskuksen suositusten mukaisesti materiaalia, jota on saatavissa www.kotouttaminen.fi sivustoilta.

4 2. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kotouttamislain tavoitteet, soveltaminen ja kustannusten korvaus Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) on annettu 30.12.2010. Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä. Kotoutumislain mukaan kunnat ovat oikeutettuja saamaan korvausta kotoutumispalveluihin järjestämisestä kansainvälistä suojelua saavalle. Korvaus on tarkoitettu kattamaan kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. Korvaussumma on 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta 2300 vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta 6847 vuodessa. Korvausaika on kolme vuotta muiden kuin kiintiöpakolaisten osalta, jolloin korvausta maksetaan neljältä vuodelta. Kunnalle korvataan myös toteutuneiden kustannusten mukaan vamman tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttamat huomattavat sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset kymmenen vuoden ajalta, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomen saapuessaan. Myös muita ennalta arvaamattomia sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksia voidaan korvata samoin kuin erityisiä sosiaalitoimen kuluja (esimerkiksi lastensuojelu). Ilman huoltajaa maassa oleskelevien alaikäisten palveluista aiheutuvia kuluja voidaan korvata siihen saakka, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman ajalta maahanmuuttajalle maksetaan työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti. Kunnalle korvataan toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset kolmelta vuodelta. Kunnalle korvataan tulkitsemispalvelut, jotka ovat olleet tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahanmuuton alkuvaiheen kotoutumispalveluiden käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun ja päiväkodin väliseen yhteistyöhön. Myös kääntämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata tapauskohtaisesti. Kunnalle korvataan alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 700 euroa jokaista kunnan laatimaan alkukartoitukseen osallistuneesta. 2.2 Kotouttamislain mukaiset määritelmät Maahanmuuttaja Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Kotoutuminen Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.

5 Kotouttaminen Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Alkukartoitus Kansainvälistä suojelua saaneille tehdään TE-toimistossa tai kunnassa alkukartoitus, jossa selvitetään tulijan osaaminen, valmiudet työhön ja opiskeluun sekä palvelutarve. Periaatteena on, että työikäisille ja työmarkkinoille suuntautuville alkukartoitus tehdään TE-toimistossa ja muille maahanmuuttajille kunnassa. Alkukartoituksen avulla henkilö ohjataan tarvittaviin palveluihin, järjestöjen palvelut mukaan lukien. Kotoutumissuunnitelma Alkukartoituksen jälkeen kunta tai TE-toimisto laatii yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan työllistymisestä, koulutusta ja muuta kotoutumista tukevista palveluista. Suunnitelmassa sovitut toimenpiteet perustuvat alkukartoituksessa tehtyyn palvelutarvearvioon sekä maahanmuuttajan omiin toiveisiin ja suunnitelmiin. Kotoutumissuunnitelma laaditaan vuodeksi kerrallaan enintään kolmen vuoden ajalle. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Kotoutumistuki Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulotuen turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus kotoutumistukeen määräytyy työttömyysturvalain ja toimeentulotukilain mukaisesti. Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutuksesta sovitaan TE-toimiston kanssa tehtävässä kotoutumissuunnitelmassa. Kotoutumiskoulutus järjestetään pääosin työvoimapoliittisena koulutuksena. Kotoutumiskoulutuksessa painotetaan suomen (tai ruotsin) kielen opetusta sekä valmiuksia suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Lisäksi kotoutumiskoulutus sisältää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä edistävää koulutusta sekä tarvittaessa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista, ammatinvalinnanohjausta ja uraohjausta. Osa aikuisista tulijoista voi olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Myös heille järjestetään koulutusta työvoimapoliittisena kotoutumiskoulutuksena. Myös lapsiaan kotonaan hoitavilla vanhemmilla, vanhuksilla, pitkäaikaissairailla ja muilla maahanmuuttajilla, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaista, olisi hyvä olla mahdollisuus osallistua arjen selviytymistä tukeviin suomen kielen opetusryhmiin kunnan järjestämänä. 2.3 Maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kotoutumista edistäviä palveluja ovat seuraavat: maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa

6 annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä sisäasianministeriö vastaa perustietoaineiston yhteensovittamisesta, kääntämisestä ja jakelusta kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja muut viranomaiset antavat ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä alkukartoitus kotoutumissuunnitelma kotoutumistuki kotoutumiskoulutus omaehtoisen opiskelun tukeminen muut kotoutumista edistävät toimenpiteet ja palvelut ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki perheryhmäkoti ja muu asuinyksikkö 3. EURASSA KOTOUTTAMISPALVELUJA TARJOAVAT TAHOT Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnalla on vastuu kotouttamisohjelman laatimisesta yhteistyössä työvoima- ja muiden viranomaisten kanssa. Kunta ja ELY keskus sopivat pakolaisten vastaanotosta sekä kotouttamisen ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta. Kunnan tehtävänä on huolehtia maahanmuuttajien asumis-, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista kunnan palveluista, kuten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen palveluista. Lisäksi kunta huolehtii maahanmuuttajien varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Kunnan eri viranomaiset tekevät yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kunta huolehtii kuntalaisille tiedottamisesta ja jakaa tietoa pakolaisten kulttuurista. 3.1 Euran kunnan palvelut 3.1.1 Perusturvapalvelut lyhyesti Euran kunnan perusturvapalvelut muodostuvat sosiaali- ja terveys-palveluista. Maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut kuin muille kuntalaisille. Erikoissairaanhoidosta vastaa Satakunnan sairaanhoitopiiri. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja päivittämisestä ja varmistettava tulkkipalvelujen saaminen. Lisäksi huomioidaan, että asiointiin liittyvää sanastoa olisi käännettynä valmiiksi heidän omalle kielelleen. Lähtökohtana todetaan, että vastaanottokeskuksissa terveydenhoitaja on suorittanut terveystarkastuksen STM:n ohjeistuksen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy, STM 2009:21). Tätä ohjeistusta tarkennetaan aina tilanteen mukaan, viimeksi esimerkiksi 8.9.2015 julkaistussa THL:n infektiouutisessa. Terveyskeskus Euran terveyskeskuksessa tarjotaan sairaanhoitajien, yleislääkäreiden ja erikoislääkärin (psykiatri) vastaanottopalveluja oman kunnan asukkaille. Palvelujen tarjonnassa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita. Vastaanotolle hakeudutaan hoidon tarpeen arvioinnin kautta pääsääntöisesti puhelimitse. Kielivaikeuksien takia on syytä valmistautua siihen, että maahanmuuttajien on helpompi saada

7 tarpeensa selvitetyksi asioimalla aina paikan päällä. Terveyskeskus on avoinna arkisin klo 8.00 16.00. Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisissä tapauksissa terveyspalveluja on saatavilla Porista Satakunnan keskussairaalan päivystyksestä. Terveyskeskuksessa suoritetaan perusterveydenhuollon tasoisia digitaaliseen kuvantamiseen perustuvia röntgentutkimuksia. Lisäksi terveyskeskuksessa sijaitsee laboratorion näytteenotto. Fysioterapiassa annetaan fyysistä kuntoutusta yksilö ja ryhmätoimintana. Terveyskeskuksessa on myös apuvälinelainaamo. Terveyskeskuksessa sijaitsee myös aikuisväestölle tarkoitettu mielenterveys- ja päihdepoliklinikka. Osa mielenterveys- ja päihdetyöntekijöistä työskentelee myös lasten ja nuorten kanssa. Heidän palvelujensa piiriin ohjataan myös neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun kautta. Suun terveydenhuollon palvelut on keskitetty kaikki terveyskeskukseen. Suun terveydenhuolto on hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan yhdessä tekemää vastaanottotyötä, johon kuuluu suun alueen sairauksien tutkiminen, hoito ja ennaltaehkäisy. Tiettyjä palveluja kuten puheterapiaa ja muuta erityistä kuntoutusta järjestetään tarvittaessa ostopalveluna. Terveyskeskuksen yhteydessä on terveyskeskussairaala, joka antaa erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa. Sairaalalla on myös kotisairaalatiimi, joka mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisesti tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan kotiin. Sairaalan yöpartio tukee kotona ja palvelutaloissa asuvia erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia henkilöitä. Terveyskeskuksessa sijaitsee myös terveysneuvonnan palveluja eli perhesuunnittelu- ja äitiysneuvola sekä lastenneuvola. Näitä toimipisteitä on myös muualla kunnan alueella. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat työskentelevät kouluilla. Kts. tarkemmin kohta Perhekeskus. Ikäkeskus Ikäkeskus on yhteisnimitys kunnassa asuvalle vanhusväestölle suunnatuista palveluista. Tämä kattava palvelukokonaisuus sisältää Ikäkeskuksen neuvontapalvelut, palvelutarvetta arvioivat palvelut, kotiin annattavat hoito- ja tukipalvelut, omaisia tukevat palvelut, kotona asumista tukevat kuntouttavat päiväkeskuspalvelut. Siinä vaiheessa, kun edellä mainitut palvelut osoittautuvat riittämättömiksi, tarvittava hoito- ja huolenpito järjestetään Euran kunnan palvelukodeissa. Perhekeskus Perhekeskus on yhteisnimitys perusturvapalveluissa työskenteleville työntekijöille jotka erilaisin menetelmin terveydenhuoltolain, sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain lähtökohdista käsin työskentelevät euralaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa. Perhekeskuksen työntekijöiden tehtävänä on tukea lasten, nuorten ja perheenjäsenten terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa kaikkia tahoja yhdessä löytämään ratkaisuja lapsiperheissä esiintyviin haasteisiin. Perhekeskuksen työntekijät ovat mm. perhesuunnittelun, äitiysneuvolan ja lastenneuvolan terveydenhoitajia, kouluterveydenhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, perhetyöntekijöitä, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelulainsäädäntö ja sen nojalla syntyvä sosiaaliviranomaisten toimintavelvoite koskee kaikkia maassa oleskelevia lapsia. Myös maahanmuuttajalasten asioissa viranomaisia sitovat lapsen edun ensisijaisuuden periaate, lapsen oikeus suojeluun sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

8 Sosiaalityöllä keskeinen rooli Aikuissosiaalityössä keskitytään auttamaan asiakasta palauttamaan voimavarojaan ja aktivoitumaan työttömyyden, pitkäaikaissairauden tai muun haastavan elämäntilanteen tai ongelmallisen taloudellisen tilanteen kohdatessa. Työskentelymuotoja ovat neuvonta ja ohjaus, sosiaalityöntekijän vastaanotto ja yksilö- ja ryhmämuotoiset kuntouttavan työtoiminnan muodot. Sosiaalityöntekijä voi myös antaa maksusitoutuksen erityispalveluihin, jota kunnassa ei ole tarjolla. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjä-toiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavoin. Toimeentulotukeen kuuluu perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki. Toimeentulotuki myönnetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan ja perusturvalautakunnan ohjeistuksen mukaan. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kunnalta KELA:lle vuonna 2017. Kotoutumistuki maksetaan työmarkkinatukena tai toimeentulotukena. Aikuissosiaalityöntekijällä on kunnassa tärkeä koordinoiva rooli maahanmuuttajatyössä ja kotouttamisessa. Hän tapaa yksilöt ja perheet henkilökohtaisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja vastaa viimekädessä siitä, että tarvittavat yksilökohtaiset suunnitelmat tulevat laadituiksi ja palvelut ja tukitoimet ovat tarpeenmukaisia. Sosiaalityöntekijä huolehtii, että maahanmuuttajalle on tarjolla hänen tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut samoin periaattein kuin muillekin kuntalaisille. Sosiaalityöntekijällä on koordinaatiovastuu siitä, että yksilön tilanteessa tapauskohtaisesti tehdään yhteistyötä yli sektorirajojen. Sosiaalityössä maahanmuuttajille jaetaan perustietoa palvelujärjestelmistä. Työskentelyn tavoitteena on edistää maahanmuuttajan turvallisuudentunnetta ja toimintakykyä. Sosiaalityöntekijä käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Sosiaalityöntekijä ja työ- ja elinkeinotoimiston työntekijä laativat yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotouttamissuunnitelman viipymättä alkukartoituksen jälkeen. Tämä työvaihe on tärkeä moniammatillinen vaihe, joka luo pohjaa onnistuneelle kotoutumiselle. Aikuissosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä perusturvapalvelujen muiden erityistyöntekijöiden kanssa aina tilanteen mukaan. Esimerkiksi vammaispalvelujen tarpeen noustessa esille, palvelutarvetta selvitetään seikkaperäisesti yhdessä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä perhekeskuksen sosiaalityöntekijä ja aikuissosiaalityöntekijä laativat alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Yhteistyössä perhekeskuksen ja muiden kunnan peruspalvelujen edustajien kanssa aikuissosiaalityöntekijä huolehtii siitä, että myös perheelle tehdään kotoutumissuunnitelma, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää. Ilman huoltajaa saapuvalle alaikäiselle tehdään aina kotoutumissuunnitelma. 3.1.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut Euran kunnan voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan Euran kouluissa keskeisinä arvoina ovat toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus ja välittäminen sekä työn tekemisen arvostaminen. Koulujen kasvatus- ja opetustyössä arvostetaan terveitä elämäntapoja,

9 hyviä käytöstapoja, vastuuta ympäristöstä ja kansainvälisyyttä, kouluissa tuetaan oppilaiden yksilöllistä opiskelua. Opetuksen ja kasvatuksen tulee tukea lapsen ja nuoren kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Lasten- ja nuorten omaa kulttuuri-identiteettiä tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle rakennetaan lapselle eheä kasvatuksellinen jatkumo. Varhaiskasvatus Lasten päivähoitolakiin on tehty maahanmuuttajia koskeva lisäys 22.12.1994, joka määrittelee lasten päivähoitoon kuuluvaksi kasvatustavoitteeksi myös eri maahanmuuttajaryhmien lasten oman kielen ja kulttuurin tukemisen. Perusopetuslain (26a ) mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on maksutonta. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa (2006, Stakes), mainitaan mm. seuraavaa: Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Varhaiskasvatuksessa lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään, niitä arvostetaan ja ne näkyvät varhaiskasvatuksen arkipäivässä. Vastuu oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on ensisijaisesti perheillä. Varhaiskasvatuksessa lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut ovat keskeisellä sijalla maahanmuuttajaperheiden kotouttamisen tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Maahanmuuttajien kontaktit suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuvat peruspalveluiden käyttäjinä. Näin ollen perheen arkea lähellä tapahtuvalla toiminnalla on tärkeä merkitys maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tukemisessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii kumppanina maahanmuuttajavanhempien kasvatustyön tukena ja opettaen maahanmuuttajalapselle suomen kieltä ja kulttuuria. Myös tiedon tarjoaminen suomalaisesta yhteiskunnasta on perheen kotoutumisen tukemisessa erityisen tärkeätä. Eurassa varhaiskasvatus tarjoaa alle kouluikäiselle lapselle koko- tai osapäivähoitoa perhepäivähoidossa hoitajan omassa kodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai päiväkodeissa. Lisäksi Eurassa on ns. avoin päiväkoti. 6-vuotiaille lapsille järjestetään maksutonta esiopetusta koulussa tai päiväkodissa. Maahanmuuttajan lapsi sijoitetaan päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon. Laadukas varhaiskasvatus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen on jokaisen lapsen oikeus. Lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen liittyvissä pulmissa tuen tarve arvioidaan yhdessä huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön kanssa kasvatuskumppanuutta toteuttaen. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja konsultoi henkilökuntaa ja päiväkodeissa arjen sujumista helpottaa ryhmäavustajan apu ja tuki. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatusyksiköiden, oppilashuollon henkilöstön, lastenneuvolan, opetustoimen, kunnan erityisopetuksen, sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on rakentaa tukiverkosto lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Lapsi tutustuu vanhempiensa kanssa päivähoitopaikkaan ennen hoitosuhteen alkua, jolloin myös henkilöstöllä on mahdollisuus saada tietoa lapsesta ja hänen perheestään. Tällöin myös maahanmuuttajien lapsen tarvitsema tuen tarve tulee huomioiduksi. Palvelusopimus laaditaan

10 ennen hoidon aloittamista. Sopimus sisältää oleelliset asiat, jotka vaikuttavat lapsen hoitokäytäntöihin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan noin kaksi kuukautta hoidon aloittamisen jälkeen. Varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu henkilöstön ja vanhempien yhteiseen keskusteluun, jossa kartoitetaan lapsen vahvuudet ja kehittämistarpeet. Lapselle laaditaan S2-opetussuunnitelma (suomi toisena kielenä) varhaiskasvatussuunnitelman liitteeksi. Suunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja tavoitteet asetetaan realistisesti. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, seurantaan, kehittämiseen ja arviointiin, jota tapahtuu toimikauden aikana. Varhaiskasvatushenkilöstöllä on ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön toteuttamisesta. Perusopetus ja lukio-opetus Peruskoulua ja lukiota koskeva lainsäädäntö takaa maahanmuuttajaoppilaille opetuksen ja tiettyjä erityisjärjestelyjä. Perusopetuslain 1 :n mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain 9 :n mukaan valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää tasapainoista kehitystä ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistää heidän oman äidinkielensä hallintaa ja kulttuurin tuntemusta. Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille oppilaille sekä oppilaille, joilla on esimerkiksi oman opetuskielestä poikkeavan äidinkielensä takia vaikeata seurata opetusta, tulee antaa tukiopetusta. Tarvittaessa laaditaan maahanmuuttajien perusopetussuunnitelma, joka sisältää suomen kielen opiskelua ja siihen sisältyen Suomen maantietoa, luonnontietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia ja kulttuuria sekä myös matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa niin, että toisen asteen jatko-opinnoissa tarvittava peruskäsitteistö suomeksi tulee jatko-opintojen/työelämän edellyttämään hallintaan. Maahanmuuttajien henkilökohtaiseen kotouttamissuunnitelmaan voidaan sisällyttää työvoimakoulutuksena järjestetyn maahanmuuttajakoulutuksen ohella myös muuta työvoimakoulutusta. Maahanmuuttajaoppilailla on oikeus S2-opetukseen (suomi toisena kielenä) ja lisäopetukseen tarpeen mukaan. Äidinkielenopettaja arvioi, onko lapsen suomen kielen taso äidinkielen vai S2:n tasolla ja lapsi suorittaa jommankumman näistä oppimääristä. Ruotsin kielestä maahanmuuttajaoppilaalle voidaan tarvittaessa antaa vapautus. Opettaja ja vanhemmat arvioivat yhdessä, milloin tulkin käyttö on tarpeellista. Tarvittaessa tulkkeja varataan vanhempainiltoihin. Opettaja voi tilata tulkin koululle. Eurassa on myös lukio. Tavoitteena on, että myös maahanmuuttajataustaiselle nuorelle mahdollistuu lukiokoulutus. Jos maahanmuuttajataustainen opiskelija hakee lukioon yhteishaussa, opiskelijaksi voidaan valita henkilö, joka on saanut peruskoulun päättötodistuksen tai muutoin hankkinut sitä vastaavat tiedot. Lisäksi hakijan tulee täyttää koulutuksen järjestäjän edellyttämät vaatimukset lukiokoulutukseen. Eurassa ei ole määritelty lukuaineisiin alinta keskiarvoa, jolla lukioon päästään. Jos hakijalla on ulkomainen todistus, hän hakee lukiopaikkaa yhteishaun aikana suoraan lukiosta. Lukio toisen asteen opiskelupaikkana tarjoaa mahdollisuuden opiskella Eurassa peruskoulun jälkeenkin. Myös oppisopimuskoulutus voi olla hyvä vaihtoehto maahanmuuttajanuoren tai aikuisen jatko-opiskelumuodoksi. Kokemäellä, Raumalla, Porissa ja Ulvilassa on tarjolla toisen asteen koulutusta Eurassa asuville nuorille ja aikuisille.

11 Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä voidakseen tukea lastensa koulunkäyntiä. Tiedottamisen tulee olla mahdollisimman laajaa ja avointa maahanmuuttajaperheiden, koulun ja valtaväestön perheiden välillä. Viestinnän oikeellisuus tulee varmistaa tulkin avustuksella. Kontaktit suomalaisiin ovat maahanmuuttajalapsen ja nuoren oppimisen kannalta hyvin tärkeitä. Koulukavereiden välisessä vuorovaikutuksessa ja harrastustoiminnassa kieli kehittyy paljon nopeammin kuin vain kouluopetuksella. Lapsen oppimiseen vaikuttavat myös lapsen koulutustausta omassa maassaan, vanhempien koulutustausta ja kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kanssa yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä ns. nivelvaiheissa on vähintään yhtä tärkeätä kuin muidenkin oppilaiden kohdalla. Lisäksi kasvatus- ja opetuspalvelut tekevät yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa aina kun lapsen tai nuoren tilanne sitä vaatii. Maahanmuuttajilla on yhtäläinen oikeus tukiopetukseen kuten myös kaikkiin muihin yleisen, erityisen ja tehostetun tuen muotoihin. Eurassa perusopetuksen yhtenä painopisteenä vuodelle 2016 on oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen itseään koskeviin asioihin koulutyössä ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tämä tavoite tukee erinomaisesti myös monikulttuurisuuden vahvistamista koulutyössä. Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut on suunnattu kaikille oppimisen ja opiskelun tueksi. 3.1.3 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen rooli Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tavoite maahanmuuttajien kotouttamisessa on tarjota mahdollisuuksia saada kosketus paikallisiin asukkaisiin ja arkielämään. Lähtökohtana vapaaaikapalveluiden järjestämisellä yleensäkin on se, että ihmiset voivat taustastaan riippumatta osallistua toimintaan tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä samalla säilyttäen oman kulttuuriidentiteettinsä. Vapaa-aikapalveluiden tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista suvaitsevaisia aikuisia sekä edesauttaa monikulttuurisen yhteisön syntymisessä. Euralaiset osallistuvat aktiivisesti vapaa-ajan toimintaan ja kunnassa oleva monipuolinen tarjonta on seurausta yhteistyössä eri liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä. Kunnan mahdollisuutena on perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa, että monipuolinen vapaa-ajan tarjonta tavoittaa myös Euraan muuttavat pakolaiset. Urheilun, kulttuurin ja muunlaisen vapaa-ajan toiminnan on todettu kunnallisten palvelujen rinnalla olevan aivan keskeinen elementti onnistuneessa kotoutumisessa. Kotouttamisen lähtökohtana on siis onnistua integroimaan maahanmuuttajat jo olemassa oleviin palveluihin ja toimintoihin mahdollisimman tehokkaasti. Kansalaisopisto Kansalaisopisto voi suunnitella, kehittää ja toteuttaa maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumista ja työllistymistä edistävää koulutusta maahanmuuttajien ja paikkakunnan tarpeiden mukaisesti. Opisto voi järjestää omaehtoista suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaan liittyvää opetusta maahanmuuttajien tarpeiden ja edellytysten mukaisissa ryhmissä resurssien sallimissa rajoissa. Opisto kannustaa maahanmuuttajia osallistumaan opiston muihin yleissivistäviin opintoryhmiin edistäen siten vuorovaikutusta ja ystävystymistä paikkakunnan muiden asukkaiden kanssa. Opisto

12 haluaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttamallaan toiminnalla edistää myönteistä suhtautumista maahanmuuttajien ja paikkakunnan väestön kanssa. Kansalaisopiston toiminnasta tiedotetaan kohdennetusti maahanmuuttajille erilaisten verkostojen kautta. Opiston opinto-ohjelmaa suunniteltaessa otetaan huomioon kuntalaisten koulutukselliset tarpeet ja monikulttuurisuuden vaatimukset. Maahanmuuttajille voidaan opistossa tarjota myös mahdollisuus toimia heidän oman kulttuurisen perintönsä välittäjänä ja opettajana. Kirjasto Kirjaston roolina on hankkia pakolaisille soveltuvaa kirjamateriaalia. Skype-mahdollisuuden tarjonta voisi kuulua kirjaston rooliin pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien arjen tukemisessa ja elävöittämisessä. 3.1.4 Työllistymisen tukeminen Euran kunnanhallitus on hyväksynyt 21.3.2016 95 Euran kunnan työllisyyden hoidon toimintamallin. Tämä uusi toimijoiden kokonaisuus työllisyyden hoidon koordinaattorin johdolla voi ottaa tehtäväkseen kirjata ylös ne toimenpiteet, joilla maahanmuuttajat saadaan tutustumaan työpaikkoihin Euran seudulla, ja mahdollisimman pian työllistymään kokemusta ja koulutusta vastaavasti. Jatkossa olisi tärkeää selvittää ne yritykset, jotka ovat erityisen kiinnostuneita maahanmuuttajien työllistämisestä. Näihin yrityksiin olisi syytä nimetä yrityksen organisaatiosta yksi henkilö vastuuhenkilöksi, jonka kautta yhteyksiä hoidetaan. Tarpeelliseksi voi osoittautua koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajan kotimaan kulttuurista, yritykselle maksettavan työllistämis- ja koulutustuen esittely ja kaikkien maahanmuuttajia työllistävien yritysten käyttöön voi olla tarkoituksenmukaista järjestää yhteinen tulkki, jotta kommunikaatio on turvattu. Maahanmuuttajille annettavan ammatillisen koulutuksen yhteydessä kerrotaan työelämän pelisäännöt, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä työturvallisuuteen liittyvät määräykset. 3.1.5 Asumisen järjestäminen Asuminen on keskeinen osa kotoutumista. Asumisen järjestelyissä tulee huomioida seuraavat asiat: Kunnan johtoryhmässä linjataan ja päätetään asumisjärjestelyistä, jotta tulee huomioiduksi kaikkien eri sektoreiden näkemykset asumisratkaisuihin liittyen Huoneistojen sijainti, mahdollisimman lähellä palveluita ja välimatkat eri perheiden välillä on huomioitava Turvallinen asuinympäristö esim. huoneiston sijainti talossa, kerros-/rivitalo ja asuinkerros Huoneistojen kalustamisesta vastaa perusturvapalvelut Huoneistossa tulee olla kalusteet, tekstiilit ja käyttöesineitä ja elintarvikkeita odottamassa asukkaiden saapuessa Huoneiston kalusteiden ja tekniikan käyttöön tulee antaa ohjausta Vastuuhenkilö on hyvä nimetä kaikkiin asuntoihin

13 3.2. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunta Euran kunnan tavoitteena on tehdä pakolaisten kotoutumisen edistämiseksi hyvää yhteistyötä kunnassa toimivien järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Valtakunnallisesti on olemassa erittäin hyviä kokemuksia ja mallinnuksia yhteistoiminnasta kuten erilaisista kursseista ja tilaisuuksista, joissa kotoutumista edistetään. Aivan keskeistä on kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan ensisijaisesti siihen, että pakolaiset onnistuttaisiin integroimaan jo olemassa olevaan toimintaan ja mietittäisiin yhdessä lähinnä niitä menetelmiä, joilla tehdään osallistuminen mahdollisimman helpoksi ja luontevaksi. Aktiivisille kuntalaisille on järjestettävissä tilaisuuksia, joissa annetaan tietoa pakolaisuudesta, pakolaisten kohtaamisesta ja tietoa kotouttamisen onnistuneista käytännöistä. Seurakunnalle ominaisia toiminnan muotoja ovat henkisen ja hengellisen tuen antaminen, moninainen tukeminen mm. diakoniatyön ja kirkon nuorisotyön keinoin. Järjestöjen kanssa yhdessä voidaan lisäksi vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten asenteisiin ja tehdä mahdolliseksi kuntalaisten avun tarjoaminen pakolaisille esimerkiksi asumisen ja arkisten asioiden järjestämisessä. Tärkeätä on myös luoda kohtaamisia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus kertoa suomalaisesta arkielämästä ja kulttuurista. 4. MAAHANMUUTTAJAN KUULEMINEN Maahanmuuttajia voidaan jatkossa ottaa mukaan valmistelutyöhön, kun päivitetään tätä kunnan ensimmäistä kotouttamisohjelmaa. Maahanmuuttajan kuuleminen on tärkeä näkökulma. Kuntaan tulevien pakolaisten mielipiteitä ja toiveita tulee kuulla heidän saapuessaan. Ensikommentit ovat varsin tärkeitä, koska kunnassa ei ole aikaisempaa kokemusta pakolaisten vastaanottamisesta. Palaute tulee kirjata ja sitä tulee hyödyntää jatkossa osana kotouttamistyötä. 5. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Laissa esitetyt toimenpiteet ja palvelut tulee järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kotouttamisohjelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotoutumisesta tehdään alku-, väli- ja loppuarviointi. Arvioinnista ja seurannasta vastaavat lautakunnat, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto.