S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SONKAJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PAPPILANRANTA JA LAPINMÄKI Kaavaselostus, luonnos Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 638-P26098
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (16) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Asemakaava... 4 2.2 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 9 4 SUUNNITTELUTILANNE... 9 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 5.3.1 Osalliset... 12 5.3.2 Vireilletulo... 12 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 5.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 5.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 6.1 Kaavan rakenne... 13 6.2 Mitoitus... 13 6.3 Palvelut... 13 6.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 6.5 Aluevaraukset... 14 6.5.1 Korttelialueet... 14 6.5.2 Muut alueet... 14 6.6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 15 6.6.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 15 6.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 6.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 6.6.4 Vaikutusta maisemaan... 16 6.6.5 Taloudellisia vaikutuksia... 16 6.6.6 Sosiaalisia vaikutuksia... 16 6.7 Kaavamerkinnät ja määräykset... 16
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (16) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 7.2 Toteutuksen seuranta... 16 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake (lisätään prosessin edetessä) - luonnosvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastine (lisätään prosessin edetessä) - ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastine (lisätään prosessin edetessä) - Kaavakartta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (16) KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PAPPILANRANTA JA LAPINMÄKI 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Sonkajärven kirkonkylän korttelia 23 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan laajennus koskee Sonkajärven kunnan tilaa 24:58. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 23, XX-XX ja niihin liittyvät katu-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet. Kuopiossa Timo Leskinen, DI Lilian Savolainen, arkkitehti KÄSITTELYVAIHEET Nähtävillä luonnos pp.kk.201x - pp.kk.201x ehdotus pp.kk.201x - pp.kk.201x Khall Kvalt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue käsittää kaksi erillistä aluetta, jotka sijoittuvat Sonkajärven kirkonkylän keskiosaan Sonkalahden rannalle vanhan pappilan alueelle ja Lapinmäen alueelle. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta 2 ja tarkka rajaus kansikuvasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (16) Kuva 2: Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi tulee kaavan tarkoitusta vastaavasta alueesta. Asemakaavan tarkoituksena on muuttaa korttelin 23 käyttötarkoitusta ja osoittaa asuinalueita Pappilanrantaan ja Lapinmäelle osayleiskaavan mukaisesti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaava Asemakaavan muutoksella korttelin 23 käyttötarkoitusta kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK) on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Pappilanrantaan voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalueelle sekä Lapinmäen kaavoittamattomalle alueelle on myös osoitettu erillispientalojen korttelialueet yleiskaavan mukaisesti. Pappilanniemeen on osoitettu kaksi korttelia ja Lapinmäen alueelle osoitettu neljä korttelia ja niihin liittyvät uusi katu-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet. 2.2 Asemakaavan toteuttaminen Pappilanrannan alue on toteutunut osin. Muutos- ja laajennusalueiden osalta toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (16) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu välittömästi rakennetun alueen yhteyteen. Kaavoitettava alue on yhteensä noin 9,87 hehtaarin suuruinen. Lapinmäen suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta aluetta. Pappilanrannan alueella on kolme suojeltava rakennusta. Sonkajärven pappila 1920- luvun alussa rakennettu W.Wuorisen piirtämä kookas mansardikattoineen hirsitalo. Samaan pihapiiriin kuuluvat myös aitta ja vilja-aitta. Muutosalue on avointa peltoaluetta. Rannassa on säilytetty veneitä. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueeseen kuuluu viljelykäytössä olevaa maatalousaluetta sekä Lapinmäellä normaalia metsätalousaluetta. Pääpuulaji on mänty. Koivua ja kuusta alueella myös esiintyy. Puusto on varttunutta. Alueen maapohja vaihtelee kuivahkosta tuoreeseen kankaaseen. Lapinmäen alueelta on otettu maa-aineista. Otto on loppunut kymmeniä vuosia sitten, koska puusto alueella on yli 10 metristä. Kuva 3: Pappilanrannan viljelykäytössä olevaa maatalousalue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (16) Kuva 4: Lapinmäen varttunutta metsä. Yleiskaavan luontoselvityksen mukaisesti alue on kokonaisuudessaan pohjavesialue (pv). Pohjavesialueen tiedot: Jalkomäki, tunnus 0876201 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka antoisuus 657 m3/d. Varsinainen muodostumisalue pinta-ala on 100,0 ha ja on kokonaispinta-ala on 169 ha. Tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma kaksi (2) kpl 31.1.1994 (0876201 Jalkomäki Matilanniemi, 0876216 Järvenpää). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Koko kaava-alueen rakennettu ympäristö ilmenee oheisesta ortokuvasta 5. Kuva 5: Ortokuva suunnittelualueesta (paikkatietoikkuna).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (16) Lapinmäen suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta aluetta. Lapinmäen suunnittelualueen eteläpuolella on omakotitaloalue (kuva 6 ja ortokuva 5). Kuva 6: Vesitornin alueen omakotitaloalue. Pappilanrannan alueella on kolme suojeltava rakennusta mitkä esitetty kuvissa 8 ja 9, muilta osin alue on rakentamaton. Pappilanrannan alueen kaakkopuolella on rivitaloalue ja omakotitalotontteja. Kuva 7: Sonkajärven pappilan päärakennus 1920 ja aitta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (16) Kuva 8: Pappilan pihapiiriin kuuluva vilja-aitta. Kuva 9: Rivitalo Rantatien kaakkopuolella. Kuva 10:Omakotitalorakentamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (16) 3.1.4 Maanomistus Kuva 11: Sonkalahden laituri. Koko kaava-alue kuuluu vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Sähköverkostoon ei ole tarpeellista tehdä muutoksia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Sonkajärven kunta on inventoinut asutushistoriaa ja rakennusperinnettä vuonna 1992. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on lueteltu julkaisussa Sonkajärven rakennusperinnettä. Kaava-alueen arvokkaat kohteet ovat (luku viittaa julkaisun kohdenumerointiin): 35. Sonkajärven pappila (kortteli 23) 1920-luvun alussa rakennettu W.Wuorisen piirtämä kookas mansardikattoinen hirsitalo. Samaan pihapiiriin kuuluvat myös aitta ja vilja-aitta. Kaava-alue on Sonkajärven kunnan ja osin Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistuksessa. Seurakunta omistaa ranta-alueen ja kunta Lapinmäen alueen. 4 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A1). Alue sijoittuu pv-alueelle ja sisältyy Sonkajärven keskustan kulttuuriympäristöön (kuva 14). Pappila on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (ma1).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (16) Kuva 13: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Kuva 14: Sonkajärven keskustan kulttuuriympäristö. Yleiskaava Alueella on kunnanvaltuuston 16.6.2014 24:n kohdalla hyväksymä yleiskaavaa. Ote keskustaajaman osayleiskaavasta on oheisessa kuvassa. Suunnittelualueet ovat rajattu punaisella paksulla viivalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (16) Kuva 15: Ote keskustaajaman osayleiskaavasta. Suunnittelualueet yleiskaavassa ovat uudet ja olennaisesti muuttuvat asuinalueet (AP), lähivirkistys- (VL), maa- ja metsätalousalue (M) sekä maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Pappilanrannan alueelle kohdistuvat rakennussuojelukohde SR-1/1 (Sonkajärven pappila), sähkölinjaa (z) ja moottorikelkkareitti. Asemakaava Sonkajärven ajantasa-asemaakaava on laadittu vuonna 1992. Papinniemen alue on voimassa olevassa asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Alueella on kolme suojeltava rakennusta. Sonkajärven pappila ja samaan pihapiiriin kuuluvat myös aitta ja vilja-aitta. Lapinmäellä ei ole asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä ilmenee oheisesta kuvasta. Kuva 16: Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueiden rajaus punaisella kolmenpisteenviivalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (16) 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatiminen on lähtenyt vireille kunnan ja seurakunnan aloitteesta. Kunnan tavoitteena on laatia asemakaavan muutos ja laajennus yleiskaavan mukaisesti mikä mahdollistaa asuinalueiden rakentamista. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki päätöksen Pappilanrannan ja Lapinmäen asemakaavan laatimisen aloittamisesta 1.12.2014 244. Ylä-Savon seurakuntayhtymä on tehnyt osaltaan päätöksen 18.11.2014 YKn 139 asemakaavan käynnistämisestä. Kunta ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä ovat sopineet kaavan laadinnasta ja tehneet siitä kaavoitussopimus. Maastokäynti alueella ja neuvottelu kunnan edustajien kanssa on tehty syksyllä 2014. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset 5.3.2 Vireilletulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen maanomistajat - Suunnittelualueella asuvat ja työskentelevät ihmiset - Kunnan luottamuselimet - Kunnan eri hallintokunnat - Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois Savon liitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) - Muut yhteisöt (kuten Savon Voima Verkko Oy) Vireille tulosta kuulutetaan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollisuus esittää kannanottonsa valmisteluaineiston ja ehdotuksen ollessa nähtävillä. 5.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot tarpeen mukaan. 5.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavalla pyritään osoittamaan nykyistä taajamarakennetta tukevia uusia aluevarauksia olemassa olevan infrastruktuurin lähelle. Asemakaavaa laajennetaan kirkonkylän Lapinmäen alueelle osayleiskaavan mukaisesti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (16) 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne 6.2 Mitoitus Asemakaavalla osoitetaan asuinrakentamista yleiskaavan mukaisesti nykyisen rakentamiseen yhteyteen. Pappilan alueella tukeudutaan olemassa olevan tiestöön. Kaava tiivistää taajamarakennetta. Lapinmäen alue tukeutuu uuteen katuun, joka liittyy olemassa olevan liittymän kautta Sonkakoskentieheen. Asemakaavan muutoksella korttelin 23 käyttötarkoitusta kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK) on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Sonkajärven kolmea suojeltava rakennus-merkintä on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Pappilanrantaan voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalueelle sekä Lapinmäen kaavoittamattomalle alueelle on myös osoitettu erillispientalojen korttelialueet (AP) yleiskaavan mukaisesti. Pappilanrantaan on osoitettu kaksi asuinkorttelia ja Lapinmäen alueelle osoitettu neljä asuinkorttelia ja niihin liittyvät uusi katu-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet. Kaavassa on osoitettu 17 uutta rakennuspaikkaa Pappilalle varatun paikan lisäksi. Koko kaava-alueen pinta-ala on n.9,87 ha ja koko kaava-alueen rakennusoikeuden määrä on n. 9079 k-m². Kaavaratkaisun kokonaisrakennustehokkuus on n. 0,09. Korttelialueiden pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty seuraavassa taulukossa: Kortteli Aluevaraus P-ala[m2] K-ala[m2] e 23 AO 14618,5 1884,7 0,12 XX AO 15504,1 3100,8 0,20 XX AO 7324,8 1465,0 0,20 XX AO 2562,0 512,4 0,20 XX AO 4321,4 864,3 0,20 XX AO 6260,2 1252,0 0,20 Aluevarausten kokonaispinta-alat ja rakennusoikeudet ovat: Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] AO 5,0591 9079 0,18 Katu. 0,5469 0 0 M 3,7358 0 0 VL 0,5264 0 0 Kaikki 9,8683 9079 0,09 6.3 Palvelut Kaava-alue ei käsittä taajaman palvelut lukuun ottamatta moottorikelkkareittiä ja venevalkaman osa-aluetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (16) 6.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 6.5 Aluevaraukset 6.5.1 Korttelialueet Asemakaavalla on osoitettu yleiskaavan mukaisesti rakentamista kirkonkylän keskustan välittömän läheisyyteen tiivistäen taajamarakennetta. AP Asuinpientalojen korttelialue. 6.5.2 Muut alueet Pappilanrannan korttelien 23 ja XX AP -alueen pinta-ala on 14618,5m² ja rakennusoikeus 1884,7 kem². Korttelien kerrosluku on II ja rakennustehokkuus e=0,20. Vanhan pappilan rakennusoikeus on 760 k-m² josta uutta rakennusoikeutta 100 k-m2. Uusia rakennuspaikkoja yhteensä 8 kpl. Uusien rakennuspaikkojen keskikoko on n.2600 m². Lapinmäen korttelien XX- XX AP -alueen pinta-ala on 84065 m² ja rakennusoikeus 7194,3 kem². Korttelien kerrosluku on Iu½ ja rakennustehokkuus e=0,20. Uusien rakennuspaikkojen keskikoko on n.2100 m². Kadut Uusia katualueita on Lapinmäen alueelle tullut 300 m ja Pappilanrannan alueelle 160 m. Venevalkama (lv) Venevalkama on osoitettu osa-alueena Sonkalahden itärannalle olevan tilanteen mukaisesti. Kuva 17: Sonkalahden itäranta. Virkistysalueet (VL) Lähivirkistysalueeksi on osoitettu Sonkalahden ranta-alue korttelin 23 länsipuoleiselle osalle yleiskaavan mukaisesti. Lähivirkistysalueen varattu alue kasvoi noin 0,5 ha:lla. Alueella oleva moottorikelkkaura sijoittuu VL-alueelle. Maa- ja metsätalousalueet (M)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (16) Pappilanniemen M-aluetta on kaavassa pienenennetty 2,2 ha:sta 0,58ha:iin. Koska kunnalla ei ole tarkoitus kohdentaa erityisiä viheralueen hoitotoimenpiteitä maaja metsätalousalue on osoitettu Lapinmäen alueen uusien asuinkorttelien ympärille 3,1ha. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan uusi asuinalue on sijoitettu niin, että niiden liittäminen vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon aiheuttaa mahdollisimman pieniä taloudellisia kustannuksia. Johtolinjojen muutoksia on merkitty Pappilanniemen alueelle. Pohjavesialue (pv) Suunnittelualue on kokonaisuudessaan pohjavesialue (Jalkomäki, tunnus 0876201). Määräys: Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella on kielletty pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Suojelukohteet (sr-1) Kaava-alueella on 3 suojelukohdetta, jotka on esitelty luvussa 3.1.3 Rakennettu ympäristö. Määräys: Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostyötä, jotka turmelevat rakennuksen rakennushistoriallista tai historiallista arvoa. 6.6 KAAVAN VAIKUTUKSET Prosessin kussakin vaiheessa seurataan ja arvioidaan kaavasuunnitelman seuraavia ympäristövaikutuksia: 6.6.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistymistä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuriarvojen olemassa oloa koska kaava-alueella olevia arvokkaita rakennuksia on otettu nykyisen kaavaan mukaan ja kulttuuriympäristön alueelle on osoitettu samantyyppistä rakentamista. Kaava ei vaaranna luonnonarvojen olemassa oloa, maisema- ja luontokohteita. 6.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Pappilanniemen alueen kaavamuutos ja Lapinmäen asemakaavan laajennus mahdollistaa uusien asuinalueiden ja uusien tielinjauksien rakentamisen alueelle. Kaava-alueen laajentumisalueet eivät vaikuta merkittävästi rakennettuun ympäristöön koska tuleva rakentaminen tapahtuu rakennetun viereisen alueen jatkona rakentamattomille alueille. Laajentumisaluetta palvelevat uudet tiet Asemakaava on Kirkonkylän yleiskaavan tavoitteiden ja periaatteiden mukainen. Kaavamuutoksen tehokkuus on samaa luokka nykyisen voimassa olevan asemakaavan kanssa. Uusia 17 rakennuspaikan oikeuttamat matkatuotokset ovat hyvin vähäiset.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (16) Alueella on myös kevyenliikenteen reitit. Kaavalla ei ole merkitystä liikenneturvallisuuteen eikä se vaaranna liikenteen sujuvuutta. 6.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mahdollistama rakentaminen sijoittuu pelto-alueelle ja talousmetsään. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten tai harvinaisten eliölajien esiintymiä. Kaavalla ei heikennetä luonnon monimuotoisuutta. 6.6.4 Vaikutusta maisemaan Rakentaminen sijoittuu osin pelto-alueelle, mikä sulkee Sonkalahden itärannan avoimen maiseman Rantatieltä. Lapinmäen alueella metsäalueet muuttuu rakennetuksi. Muutokset tapahtuvat lähimaisemassa. 6.6.5 Taloudellisia vaikutuksia Kaavamuutoksen johdosta kunnalle tulee kustannuksia uusien katujen ja Lapinmäen alueelle myös uusien johtojen rakentamisesta. Kunnalle tulee tuloja rakennuspaikkojen myynnistä. Kunta ja seurakunta sopivat kustannusten jakamisesta ennen kaavan vahvistamista. 6.6.6 Sosiaalisia vaikutuksia Saunalahdelle kohdistuneet virkistystarpeet on huomioitu venevalkamamerkinnäällä. Lapinmäen aluetta on käytetty jonkun verran ulkoiluun. Kaavassa tämä on huomioitu siten, että itä-länsisuuntaista yhteyttä ei ole katkaistu. 6.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan yhteydessä. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Muutos ja laajennusalueiden osalta toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. 7.2 Toteutuksen seuranta Sonkajärven kunta valvoo asemakaavan laajennuksen toteutumista normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 13.päivänä 2015 Kuopion aluetoimisto Timo Leskinen DI, toimistopäällikkö Lilian Savolainen Arkkitehti, suunnittelija