Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku
Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa vähitellen hieman parempaa Venäjällä raju heikennys
on EU-maista toiseksi riippuvaisin Kiinan kaupasta Saksa Slovakia Itävalta Ruotsi Ranska Tanska Iso-Britannia Italia Irlanti Unkari Belgia Tsekki Alankomaat Espanja Portugali Bulgaria Puola Slovenia Luxemburg Viro Kreikka Latvia Liettua Kypros Kroatia Lähde: OECD 26.8.2015 4 Kiinan loppukysynnän osuus eri maiden viennin arvonlisäyksestä 2011, % 0 1 2 3 4 5 6 7
Maailmantalouden kasvu vaimeaa Maailmantalous kasvuennusteet vuodelle 2016 3,3 3,5 % (IMF 6.10.2015, OECD 10.11.2015) USA yhä vahva Rahapolitiikassa epäröintiä: paluu normaaliin? EU:n kasvu nihkeää, vajaat 2 % v. 2016 EKP:n elvytyspolitiikka, euron heikkeneminen sekä öljyn hinnan lasku tukevat taloutta Kreikan kriisin lopullinen ratkaisu yhä auki 5 Riskit kasvaneet: Kiinan kasvun heikkeneminen Finanssimarkkinoiden häiriöt Dollarin nousun vaikutus kehittyville markkinoilla Poliittinen epävarmuus, pakolaisuus? Talousympäristö tukee varovaisesti Suomenkin elpymistä Suomen ongelmat pitkälti kotimaisia Venäjän talous pudonnut rajusti, taantuma jatkuu Voimakkaita alueellisia ja toimialoittaisia vaikutuksia Suomeen
Talouden ilmapiiri 120 Pitkän aikavälin keskiarvo=100 115 110 EU 105 100 95 90 85 80 75 70 65 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Euroopan komissio 7.1.2016/tase1/jka/EKI Talousgraafit
Suomen talouskasvu on verrokkimaita hitaampaa BKT, indeksi 2005 = 100 ja ennuste 2016 2017 (Euroopan Komissio) 130 120 110 Ruotsi Saksa Euroalue 100 90 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 2014/1 2015/1 2016/1 2017/1 Lähde: Euroopan Komissio, AMECO-tietokanta 5.1.2016 Penna Urrila 7
Vuoden 2016 BKT-ennusteet VM (18.12.2015) Danske Bank (16.12.2015) Handelsbanken (16.12.2015) LähiTapiola (15.12.2015) Suomen Pankki (10.12.2015) POP Pankki (9.12.2015) Nordea (9.12.2015) Aktia (22.11.2015) OP (16.11.2015) PTT (29.9.2015) ETLA (23.9.2015) PT (17.9.2015) S-Pankki (10.9.2015) Keskimäärin. 0,7 % 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 Vuosimuutos, % Lähde: Ennustelaitokset 11.1.2016 8
Työttömyysaste, % 14 13 12 11 10 Saksa Euroalue Ruotsi USA 9 8 7 6 5 4 3 2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ä Lähde: Eurostat 5.1.2016 Penna Urrila 9 4.11.2015
Suomen viennin markkinaosuus on kehittynyt heikosti Osuudet maailman tavaraviennin markkinoista, 2000=100. Ennuste 2015-2017 Euroopan Komissio. 120 100 80 60 40 20 Saksa Euroalue Ruotsi 0 5.1.2016 Penna Urrila 10
Miksi Suomen kasvu o 1. Heikko kysyntä vientimarkkinoilla 2. Avainalojen rakennemuutos jatkuu 3. Menetetty kustannuskilpailukyky 4. Vanheneva väestö => rakenteellinen paine julkiselle sektorille 5. Venäjä Kasvupotentiaali vaatimaton myös pidemmällä aikavälillä Julkisessa taloudessa suuri epätasapaino (=kestävyysvaje) 18.8.2015 Penna Urrila 11
Tehdasteollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä, % 30 25 20 15 10 Saksa Ruotsi EU28 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat 5.1.2016 Penna Urrila 12 17.8.2015/rakteo4/jka/EKI Talousgraafit
1865 1870 1875 1880 1885 1890 1895 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 90 80 70 60 50 40 Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti Vanhuksia 100 työikäistä kohti Lapsia 100 työikäistä kohti 30 20 Hyvinvointivaltio rakennettiin poikkeuksellisen edullisen huoltosuhteen aikana 10 0 22.9.2014 Penna Urrila 13 Lähde: Tilastokeskus: väestötilastot ja -ennuste
5.1.2016 Penna Urrila 14 Kilpailukyvystä ja sen palauttamisesta
Heikentynyt kustannuskilpailukyky on palautettava 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 EU27 Ruotsi Saksa Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset korjattuna tuottavuudella) karanneet kilpailijoista menettänyt kustannuskilpailukykyä Saksaan nähden noin 15 % Taustalla työvoimakustannusten nopea nousu ja heikko tuottavuuskehitys Tilanne korjautuu hyvin hitaasti pelkillä palkkaratkaisuilla YHTEISKUNTASOPIMUS => hallituksen toimet? 15
Suomen sopimuspalkankorotukset eivät ole paljoa poikenneet Saksasta ja Ruotsista... Sopimuspalkkojen korotukset, indeksi 2001=100 140 135 130 125 120 115 110 105 100 Ruotsi Saksa 5.1.2016 Penna Urrila 16
... mutta voimakkaan palkkaliukuman vuoksi ansioiden nousu on ollut erityisesti Saksaa nopeampaa Käytännön palkkojen korotukset, indeksi 2001=100 160 150 140 130 120 110 Ruotsi Saksa 100 5.1.2016 Penna Urrila 17
Palkkaliukuma 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0 Saksa Ruotsi 5.1.2016 Penna Urrila 18
Työn tuottavuus henkeä kohden Koko talous 115 Indeksi, 2005=100, kausitas. 110 105 100 95 Ruotsi Saksa 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eurostat 5.1.2016 Penna Urrila 19 3.9.2015/ttuo1/jka/EKI Talousgraafit
Suhteelliset yksikkötyökustannukset (euroalue = 100) 115 110 105 100 95 Ruotsi Euroalue Saksa 90 85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 5.1.2016 Penna Urrila 20
Suomen yksikkötyökustannukset eri maihin verrattuna 5.1.2016 Penna Urrila 21 90 95 100 105 110 115 120 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Euroalue 90 95 100 105 110 115 120 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Saksa 90 95 100 105 110 115 120 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ruotsi 90 95 100 105 110 115 120 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Espanja
Palkankorotusten suorat ja epäsuorat kustannusvaikutukset (Mankinen et al., VNK raporttisarja 3/2012) 5.1.2016 Penna Urrila 22
23 Hallituksen esitys kustannuskilpailukykyä parantaviksi toimiksi Toimenpide Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä (koko talouteen 0,45 vuosina 2017-2019) Sairauspäivien korvaustaso siten, että 2 sairauspäivän vähennys (1. päivä palkaton ja loput omavastuuajan päivistä 80%) Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, yksityinen sektori, % Julkinen sektori (milj. euroa) Valtio (milj. euroa) Kunta (milj. euroa) 0,9 203 35 168 1,3 307 55 252 Ylityökorvausten puolittaminen 0,4 74 13 61 Sunnuntaikorvaus 100 %:sta 75 %:iin 0,6 177 20 157 Vuosilomien lyhennys 38:sta 30:een työpäivään (koskee lähinnä julkista sektoria) Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus 1,72 %-yksiköllä Lomarahojen leikkaus 30 %? 0,1 640 98 542 Yhteensä 5,02 1401 221 1180 Toimet säädetään pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, ja ne ovat rajallisia sekä tarkasti määriteltyjä. Lainvalmistelu tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. 1,72 1,4
Kiitos!