KOOSTE VTT WORKSHOP 10.11.2010 Lean development with renewable resources project (Leader 2007-2010) 1 VAIHE: KCL Sustainable print media 2 VAIHE: Green and lean print media Minna Nors, Teolliset järjestelmät, Kestävän kehityksen arviointi VTT Technical Research Centre of Finland LEADER tavoite- ja tahtotila 2007-2010 25/11/2010 2 Tehdä kestävän kehityksen mukaisien painotuotteiden tarkastelumallit : Elinkaariarvioinnit ja hiilijalanjälkilaskelmat koskien painotuotteita. heatset painettu aikakauslehti, coldset offset painettu maakunta sanomalehti, digitaalisesti painettu kuvakirja, arkkioffset painettu kirja sekä syväpainettu mainostuote. Lisätään tietoa painotuotteiden ympäristövaikutuksista läpi koko arvoketjun. Hiilijalanjälkiinformaatio sekä laskentamenetelmän tarkastelu. Kokonaiskuva: kattavasti tietoa painotuotteen ympäristövaikutuksista elinkaariarvioinnin ja Suomen ympäristökeskus/ ENVIMAT hankemallin avulla. Kertoa painotuotteiden ympäristövaikutuksista ja kestävän kehityksen mukaisuudesta. Ytimekkäät esitteet, keskustelevat työpajat, lehtiartikkelit ja läpinäkyvät raportit 1
25/11/2010 3 Lean development with renewable resources (2007 2010) Rahoitus Yhteistyötahot VTT projektiryhmä GTTS Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso, TEKES ja UPM Suomen ympäristökeskus (SYKE), Viestinnän keskusliitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, useita painotaloja, materiaali- ja laitetoimittajia, arvoketjutoimijoita Minna Nors, Maija Federley, Tuomas Helin, Merja Kariniemi, Marjukka Kujanpää, Anna Leinonen, Tiina Pajula, ja Hanna Pihkola Projekti on: julkaisut tieteellisissä konferensseissa sekä alan lehdissä tuloksia 2008-2010 järjestänyt työpajoja tulokset julkaistaan VTT:n julkaisusarjoissa loppuvuodesta 2010: Julkaisut www.vtt.fi 25/11/2010 4 LEADER-projektin workshop 10.11.2010 kooste PDF: http://www.vtt.fi/sites/leader/leader_presentations_articles.jsp?lang=en 2
Elinkaariarviointi (LCA) ja hiilijalanjälki basics - mistä tässä nyt oikein on kysymys LEADER-projektin työpaja 10.11.2010 Tuomas Helin, VTT Painotuotteen elinkaari 25/11/2010 6 Painotuotteet: sanomalehti aikakausilehti valokuvakirja mainoslehtinen kirja 3
Sanomalehden elinkaari virtauskaaviona 25/11/2010 7 Erilaisia rajauksia Eri tuotteiden tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia KCL-ECO 4.1 software flowsheet Kaikki järjestelmään tulevat syötteet ja tuotokset pitää määrittää: Raaka-aineet, materiaalit, sähkö, lämpö, polttoaineet, tuotteet, sivutuotteet, jätteet, päästöt 25/11/2010 8 Hiilijalanjälki Kasvihuonekaasupäästöt (CO 2, CH 4, N 2 O ym.) Elinkaaren data PAS 2050 laskentastandardi KCL-ECO Valitut tärkeimmät ympäristövaikutukset = Elinkaariarviointi (LCA) Ilmastonmuutos Happamoituminen Rehevöityminen Hiukkaspäästöjen vaikutukset ym RECIPE-menetelmä 4
Poimintoja Case-tuloksista Case-valokuvakirja Hiilijalanjälkituloksia muista tuotteista Painotuotteiden ympäristövaikutukset Yhteenveto Hanna Pihkola ja Merja Kariniemi CF ja LCA -laskenta tapaustarkasteluissa: Marjukka Kujanpää, Tuomas Helin ja Katri Behm LCIA arviointi: SYKE Helena Dahlbo 25/11/2010 10 CASE Valokuvakirja - Tuotteen määrittely Elinkaaren vaiheet: Kehdosta asiakkaalle Tuote: Valokuvakirja, kovat kannet, liimasidottu, koko A4 Painatus: Elektrofotografia, 4-väri painatus Materiaalit:Kansi: 1300 gsm kartonki+ 150 gsm päällystetty hienopaperi Sisäsivut: 150 gsm päällystetty hienopaperi Esilehti: 150 gsm päällystämätön hienopaperi Paino: 500g (64 sivua) ja 800g (128 sivua) / kirja Pakkaus: Aaltopahvilaatikko120 g, muovikääre 14 g Maantieteellinen ulottuvuus: Paperin tuotanto, painatus ja jakelu suomessa Jakelu: Asiakkaalle kotiin postissa Säilytys: 5 tai 50 vuotta Tuotteeseen sitoutuneen hiilen määrä laskettu PAS2050-ohjeen mukaan 5
25/11/2010 11 Systeemin rajaus Järjestelmän rajaus Energia, polttoaineet Kemikaalit 2300 kg (50% moist) Puukuitu Paperin ja kartongin valmistus Sisäsivut Kansi Esilehdet Pakkausmateriaali (pahvi) Energia 1140 kg 1000 kg Painatus Tooneri, liimat Pakkausmateriaali (muovi) Asiakas Energia, polttoaineeet Kaikki järjestelmään tulevat syötteet ja tuotokset pitää määrittää: Raaka-aineet, materiaalit, sähkö, lämpö, polttoaineet, tuotteet, sivutuotteet, jätteet, päästöt, kuljetukset 25/11/2010 12 Sisäsivut 26 % Muut kuljetukset 2 % Kuljetus asiakkaalle 20 % Kansi 16 % Valokuvakirjan hiilijalanjälki (pakkauksen kanssa) Etulehti 2 % Painatuksen 8 % kemikaalit, materiaalit, 0 % Painatuksen suorat päästöt 13 % 4 % Laatikko 9 % Muovikääre Painatuksen osto energia Hiilijalanjälki kehdosta käyttöön Sähköntuotantoprofiili: 5 vuoden Suomen ka. 29% uusiutuvia 42% fossiilisia 29% ydinvoimaa Pakkauksen kanssa Ilman pakkausta Yht, yksi valokuvakirja, 500g ~ 64 sivua 1000 g CO 2 ekv. 870 g CO 2 ekv. Yht, yksi valokuvakirja, 800g ~ 128 sivua 1420 g CO 2 ekv. 1280 g CO 2 ekv. 6
25/11/2010 13 100 Tuotteeseen sitoutuneen xi 1 Weighting _ factor hiilen laskenta (PAS2050) i 100 50 vuoden säilytys, 100% hajoaminen Tuotteen paino Yksikkö 500 g 800 g Tuotteen hiilijalanjälki (kehdosta asiakkalle, ilman pakkausta) CO 2 ekv. 870 g 1280 g Valokuvakirjaan sitoutunut hiili C as CO 2 530 g 760 g Sitoutuneen hiilen tuottama hyvitys CO 2 260 g 380 g Tuotteen hiilijalanjälki PAS2050-mukaan CO 2 ekv. 610 g 900 g 5 vuoden säilytys, Sitoutuneen hiilen tuottama hyvitys CO 2 37 g 53 g 20% hajoaminen vuodessa Tuotteen hiilijalanjälki PAS2050-mukaan CO 2 ekv. 833 g 1227 g 25/11/2010 14 Tuotteeseen sitoutuneen hiilen määrittäminen PAS2050 mukaan Tuotteeseen sitoutuneen hiilen tuottama hyvitys (PAS2050) riippuu merkittävästi tutkitusta ajanjaksosta Esimerkissä vain 2 eri vaihtoehtoa, yleensä tilanne on monimutkaisempi ja hiili saattaa vapautua vähitellen ilmakehään (esim. hajoaminen kaatopaikalla) On tärkeää vähentää päästöjä, eikä tukeutua liikaa sitoutuneen hiilen laskennallisiin hyötyihin Valokuvakirja: 50 vuoden säilytyksen jälkeen tuotteeseen sitoutunut hiili pienentää valmistuksen aikaista hiilijalanjälkeä n. 30%. Kirja: 5 vuoden säilytyksen jälkeen tuotteeseen sitoutunut hiili pienentää valmistuksen aikaista hiilijalanjälkeä n. 5% ja 100 vuoden säilytyksen jälkeen n. 75%. 7
Hiilijalanjälkihavaintoja: 25/11/2010 15 SANOMALEHDEN hiilijalanjälki - kaatopaikkamoduulin ja energiatuotannon vaikutus CSWO 485 1060 kg CO 2 ekv/tonni LF = Landfill eli kaatopaikkamoduli 25/11/2010 16 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Valokuvakirja (kehdosta asiakkaalle) Pienhiukkaset Alailmakehän otsonin muodostuminen Toksisuus ihmisille Vesistöjen rehevöityminen Happamoituminen Ilmastonmuutos Fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen Mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen Paperien ja kartongin valmistus Pakkausmateriaalit Painatuksen ostoenergia Painatuksen kemikaalit ja materiaalit Muut kuljetukset Jakelu asiakkaille 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 Suhteellinen vaikutus / tonni valokuvakirjoja Suhteellisella vaikutuksella tarkoitetaan valokuvakirjatonnin vaikutusta suhteessa yhden suomalaisen vuosikulutuksen kokonaisvaikutukseen. Yhden suomalaisen vuosittainen ilmastonmuutosvaikutus = 1. Valokuvakirjatonni on n. 2000 kpl valokuvakirjoja. 8
25/11/2010 17 Painotuotteiden ympäristövaikutukset Painotuotteiden ympäristövaikutukset liittyvät suurelta osin energian ja polttoaineiden käyttöön elinkaaren aikana. Lisäksi kaatopaikalle päätyvät painotuotteet saattavat merkittävästi lisätä ilmastonmuutosvaikutuksia. Tärkeimmät vaikutusluokat ovat: Ilmastonmuutos Happamoituminen Fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen Pienhiukkasvaikutukset Alailmakehän otsonin muodostuminen Ympäristövaikutusten arviointi suoritettiin ReCiPe Mid/Endpoint menetelmän avulla Hiilijalanjälki ei anna riittävää kuvaa tuotteen ympäristövaikutuksista 25/11/2010 18 Painotuotteiden ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos, jolla viitataan niin sanotuista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvaan ilmaston lämpenemiseen (mm. CO 2, CH 4 ja N 2 0) Fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen, joka viittaa öljy-, hiili- ja maakaasuvarantojen vähentymiseen maapallolla. Mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen, jolla tarkoitetaan mineraalivarantojen, esimerkiksi metallien ja uraanin, vähentymistä maapallolla. Happamoituminen, joka viittaa maaperän ph-arvon laskuun. Happamoituminen hidastaa esimerkiksi metsän kasvua. (mm. NO x ja SO x ) Alailmakehän otsonin muodostuminen viittaa ilmiöön, jossa typpioksidista ja haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (mm. VOCit) muodostuu otsonia kirkkaassa auringonpaisteessa. Alailmakehässä muodostuva otsoni on haitallista ihmisille ja kasveille. Pienhiukkaset, joita syntyy teollisuuden ja liikenteen palamisprosesseissa. Pienhiukkaset tunkeutuvat syvälle keuhkoihin ja voivat aiheuttaa hengitystiesairauksia. 9
Yhteenveto: 25/11/2010 19 Tärkeää huomioida vertailtaessa elinkaariarviointien tai hiilijalanjälkilaskelmien tuloksia Mitkä elinkaaren vaiheet ovat mukana? Onko tuote kuljetettu asiakkaalle? Onko jätehuolto ja/tai kierrätys mukana? Miten tuote on valmistettu? Käytetty paperi ja painomenetelmä? Ovatko kaikki raakaaineet mukana? Miten energia (sähkö, lämpö, polttoaineet) on tuotettu? Esim. tuotantomaa? Mikä on tuotteen koko? Paino ja sivumäärä? Mikä on toiminnallinen yksikkö (functional unit)? Esim. paino, pinta-ala, sivumäärä, lukukerta tai lukuaika? Yhteenveto: 25/11/2010 20 Painotuotteen ympäristövaikutusten vähentäminen Energiankulutuksen vähentäminen Energiatehokkuus Esim. painokoneiden stand by-tilat, valaistus, ilmastointi Ostoenergian tuotantotapaan vaikuttaminen Materiaalien kulutuksen vähentäminen Materiaalitehokkuus Tuotesuunnittelu hukan vähentäminen Pakkausmateriaalien valinta yksittäispakatuilla tuotteilla Lopputuotteen kuljetusten optimointi Lopputuotteen kierrätys Tuotekohtaisen tiedon kerääminen elinkaaren eri vaiheissa on avainasemassa ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja saavutettujen parannusten osoittamiseksi 10
25/11/2010 21 Yhteenveto: Painotuotteiden ympäristö- ja ilmastovaikutukset - Johtopäätöksiä Painotuotteiden ympäristövaikutukset ovat pienentyneet vuosien varrella, tuotteiden kierrätettävyys on hyvä ja tuotannon jätemäärät ovat pieniä Yksittäisen painotuotteen aiheuttama ympäristökuormitus ei ole kovin suuri suhteessa päivittäisen kulutuksen muihin ympäristövaikutuksiin Paperin ja painotuotteiden tuotantomäärät ovat usein suhteellisen suuria, jolloin alueelliset tai paikalliset vaikutukset voivat olla merkittäviä Monet tuotteista ovat lyhytikäisiä Parannukset myös yksittäisten tuotteiden tasolla tärkeitä Tärkeää tarkastella vaikutuksia monella tasolla: tuote, toimipaikka, tuotanto, teollisuuden ala 25/11/2010 22 LEADER-projekti julkaisut: http://www.vtt.fi/sites/leader/leader_publications.jsp?lang=en 11
VTT Leader workshop 10.11.2010 Leader workshop Sirkka Koskela Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö Metsäteollisuuden rooli Suomen kansantalouden ympäristövaikutuksissa ENVIMAT-malli Painoteollisuus ja kustannustoiminta omina sektoreina Ilmastovaikutukset ja muut ympäristö-vaikutukset Johtopäätökset VTT Leader workshop 10.11.2010 Suomen suorat kokonaisympäristövaikutukset toimialoittain 2002 ja. Maa-, riista- & kalatalous 2002 Metsätalous 2002 Mineraalien kaivu 2002 Elintarvikkeiden valmistus 2002 Metsäteollisuus 2002 Kemian teollisuus 2002 Metalliteollisuus 2002 Sähkötekninen teollisuus 2002 Muu tehdasteollisuus 2002 Sähkö- ja lämpöhuolto 2002 Rakentaminen 2002 Kauppa, maj.- & rav.t. 2002 Kuljetus ja tietoliikenne 2002 Kiinteistöalan palvelut 2002 Muut palvelut 2002 Kotitalouksien suorat 2002 0 5 10 15 20 25 Ekoindeksi Ilmastonmuutos Muut Lähde: ENVIMAT, Seppälä ym. 2009 12
VTT Leader workshop 10.11.2010 ENVIMAT-malli makrotason ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli rahoitus Ympäristöklusterin tutkimusohjelmasta (2006-2008), projektipartnereina: SYKE, Thule- Instituutti, MTT, VTT loppuraportti: Seppälä, Mäenpää ym. Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristö-vaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla, Suomen ympäristö 20/2009 Suomen kulutuksen ja tuotannon elinkaariset ympäristövaikutukset ja joitakin sosio-ekonomisia näkökohtia (arvonlisä, työllisyys) vuosille 2002 ja VTT Leader workshop 10.11.2010 Toimialat 15 toimialaa 1 Maa-, riista- ja kalatalous 2 Metsätalous 3 Kaivostoiminta ja louhinta 4 Elintarviketeollisuus 5 Metsäteollisuus 6 Kemianteollisuus 7 Metalliteolisuus 8 Sähkötekninen teollisuus 9 Muu valmistava teollisuus 10 Sähkö, kaasu, höyry 11 Rakentaminen 12 Kauppa, hotellit ja ravintolat 13 Kuljetus ja tietoliikenne 14 Kiinteistöalan palvelut 15 Muut palvelut Kotitalouksien suorat 31 toimialaa.. 20 Puu ja korkkituotteiden valmistus 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 22 Kustantaminen ja painaminen... 150 toimialaa. 221 Kustantaminen 222 Painaminen ja painamista palveleva toiminta 223 Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen 13
VTT Leader workshop 10.11.2010 Painoteollisuuden suorien panosten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen esim. - Elintarvikkeet - Ylläpitopalvelut - Vaatetus - Pankkipalvelut Kuljetus 2 % Sähkö 2 % Maalit, lakat 2 % Kemikaalit ulkom. 3 % Paperi ulkom. 10 % Muut 21 % Panos (M ) * ominaispäästökerroin (kg CO 2 ekv./ ) = 1 072 000 tn CO 2 ekv. Paperi 60 % Lähde: ENVIMAT, Seppälä et al. 2009 VTT Leader workshop 10.11.2010 Kustannustoiminnan suorien panosten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Muut 6 % Painaminen 11 % Panos (M ) * ominaispäästökerroin (kg CO 2 ekv./ ) = 813 000 tn CO 2 ekv. Paperi ulkom. 19 % Paperi 14 % Kuljetus 19 % Liiketoimintapalvelut 14 % Sähkö 17 % Lähde: ENVIMAT, Seppälä et al. 2009 14
VTT Leader workshop 10.11.2010 Loppu- ja välituotekäyttö panos-tuotostaulukoissa Toimiala 1 Toimiala 2 Välituotteet Muille toimialoille Lopputuotteet kuluttajille Vaikutukset Vaikutukset Toimiala 3 Tuotteet Välituotteet muille toimialoille Lopputuotteet kuluttajille Painaminen 83 % Kustantaminen 40 % Painaminen 17 % Kustantaminen 60 % Tulokset toimialoille 1-3 VTT Leader workshop 10.11.2010 Painoteollisuuden lopputuotteiden elinkaaristen kasvihuonekaasujen päästölähteet Muut 22 % Lopputuotteita 17% 181 000 tn CO2 ekv. Sähkö 36 % Kemikaalit 3 % Paperi ulkom. 3 % Kemikaalit ulkom. 4 % Painaminen 4 % Kuljetus 4 % Sähkö ulkom. 10 % Paperi 14 % Lähde: ENVIMAT, Seppälä et al. 2009 15
VTT Leader workshop 10.11.2010 Kustannustoiminnan lopputuotteiden elinkaaristen kasvihuonekaasujen päästölähteet Muut 27 % Sähkö 33 % Lopputuotteita 60% 489 000 tn CO2 ekv. Paperi ulkom. 2 % Kemikaalit 2 % Kemikaalit ulkom. 3 % Eläintuotteet 3 % Jätehuolto 4 % Kuljetus 7 % Sähkö ulkom. 9 % Paperi 10 % Lähde: ENVIMAT, Seppälä et al. 2009 VTT Leader workshop 10.11.2010 Johtopäätökset Painoteollisuus ja kustannustoiminta ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa Elinkaariset ympäristöprofiilit hyvin samankaltaiset-> sähkön käyttö dominoi Kustannustoiminta tuottaa enemmän lopputuotteita kuin painoteollisuus -> ympäristövaikutukset suuremmat ENVIMATmallissa Painoteollisuuden lopputuotteiden osuus koko Suomen loppukäytön ilmastovaikutuksista 0,15 %, kustannustoiminnan osuus 0,39%, yhteensä 0,54% Painoteollisuuden ympäristövaikutukset kuvaavat paremmin suomalaista kulutusta kuin koko metsäteollisuuden ympäristövaikutukset, koska metsäteollisuuden tuotteista yli 90 % menee vientiin. 16
Pienryhmäkysymykset ja kiteytys (6 ryhmää) o Mitä indikaattoreita tulisi seurata ja miten o Miten voin vaikuttaa lopputuotteen ympäristövaikutuksiin o Miten ympäristövaikutuksista tulisi viestiä Minna Nors, Hanna Pihkola, Maija Federley, Marjukka Kujanpää, Merja Kariniemi, Tuomas Helin, Mari Ovaskainen, VTT VTT 10.11.2010 25/11/2010 34 Kuusi ryhmää: Kiteytys - mitä halusivat keskusteluista nostaa fläpille Ryhmä I: Kuluttajat ovat tiedostavia mutta pohjatiedoissa on aukkoja Painotuotteista on tietoa, miten saadaan kaikki olemassa oleva tieto perille? Tuotteiden/ medioiden vastakkainasettelu ei ole ratkaisu Ryhmä II: Viestintä - Kerrotaan painotuotteen vahvuuksista (ilman rinnastuksia): Slow life, Digipäästö, Elinkaaren läpinäkyvyys, kestävä viesti painettuna, hahmotettava kokonaisuus, raaka-aineen jäljitettävyys, jatkuva parantaminen, ensikuitua tarvitaan kierrätyskuituun Ympäristövaikutukset Aina voi tehdä jotain: Energia, materiaalit, tulossa? Vesi ja painovärit? Ryhmä III: Indikaattorit: Mittaa niitä mihin voit vaikuttaa. Energiankulutus kohdennettuna Viestintä: Puolueeton viestijä hyvä vaikuttaja. Merkit ja jalanjäljet eivät kerro paljoa kuluttajalle Ryhmä IV: Viestintä - Iso tarina: Oma tarina-> Uusiutuva materiaali, vastuullisuus, jokainen voi vaikuttaa, positiivisia & konkreettisia näkökulmia, yksinkertainen on kaunista Indikaattorit - Energia ja materiaalitehokkuus Koko alan pitää puhua samaa kieltä yhteinen rintama! Ryhmä V: Mielekäs vertailutieto, kansantajuista, rohkeaa ja positiivista viestintää, Euro-peräinen ohjaus. Ryhmä VI: Tarvitaan luotettavaa ja faktapohjaista, mutta yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää tietoa. Kerrottava alan jatkuvasta parantamisesta Verrattava painettua ja sähköistä, kun se on tarkoituksenmukaista Rohkeampaa viestintää painotuotteen puolesta ja puuttumista vääriin väitteisiin. 17
Ympäristöasioista viestiminen painotuotteen arvoketjussa - Haasteet, keinot ja hyödyt Maija Federley ja Hanna Pihkola 25/11/2010 36 Tutkimuksia, kannanottoja ja trendejä HS Mielipide 2.11.2010 On melkoista kirjailijoiden aliarviointia kuvitella, että heidän työnsä olisi ikiajoiksi sidottu kuolleisiin puihin. Jos sisällön saa helpommin, nopeammin ja vähän halvemmallakin sähköisesti, se kelpaa oikein hyvin. ipad ja Kindle kirjaa vihreämpiä paljon käytettynä [Tietokone 26.8.2010] Applen ympäristöraportti arvioi, että ipadin kasvihuonekaasupäästöjen määrä on 130 kilogrammaa koko laitteen elinkaaren ajalta. Valmistuksesta tulee 58 prosenttia, käytöstä 30 prosenttia, kuljetuksista 11 prosenttia ja käytöstä poistetun laitteen kierrätyksestä yksi prosentti. Cleantechin laskelmiin suhteutettuna ipadiin liittyvät päästöt vastaavat siten noin 17 kirjaa. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin Nuori kansalaisena, Ekologisuus: Kulutamme aivan liikaa. Se on kestämätöntä. Pohjoisen pallonpuoliskon kulutusyhteiskunnat, joihin Suomikin lukeutuu, kuluttavat 80 prosenttia maapallon luonnonvaroista, vaikka niissä asuu vain 20 prosenttia maailman väestöstä. 18
25/11/2010 37 Eikö CF-lukuarvon esittäminen riitä?! Hiilijalanjälki yhtenä lukuna ei kerro paljon Ei ole olemassa tyypillistä painotuotteen hiilijalanjälkeä Tarvitaan myös taustatietoja ja vertailutietoa Vertailukelpoisia lukuja vaikea löytää Hiilijalanjälki kuvaa vain yhtä ympäristöongelmaa Liian yksinkertaistettu versio ei välttämättä ohjaa valintoja ympäristön kannalta oikeaan suuntaan. Kuitenkin päästöjä tulisi vähentää ja tietoa tarvitaan valintojen tueksi. 210 g CO 2 ekv Sama pätee myös moniin muihin ympäristöasioihin! 25/11/2010 38 Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa? Selkeästi Yksinkertaisesti Riittävän monipuolisesti Avoimesti Informatiivisesti Positiivisesti Hyödyntäen jo olemassa olevaakin tietoa Korostaen myös muita tärkeitä arvoja, kuten kotimaisuutta Suhteessa muuhun jokapäiväiseen toimintaan Kertomalla mitä kuluttaja voi tehdä pienentääkseen jalanjälkeä Yhtenäisesti koko tuotteen arvoketjun läpi Näkemykset perustuvat LEADER-projektin aikana kerättyyn aineistoon 19
25/11/2010 39 Avuksi ympäristötyöhön ja viestintään: Matkalla kestävämpään - Viestintäalan ympäristölinjaukset 2015: Kehitämme ympäristöasioiden järjestelmällistä johtamista. Viestimme aktiivisesti toimialan tuotteiden ja palveluiden ympäristönäkökohdista. Parannamme energia- ja materiaalitehokkuutta. Kehitämme ympäristöosaamista. Kuluttajaviraston ohjeita markkinoinnista, Ympäristöväittämät: Ympäristöominaisuuksista on annettava selkeä kuva Yleistää voi vain, jos on selvittänyt tuotteen elinkaaren. Vertailla voi vain vertaisiin. Print Power ja Two Sides 25/11/2010 40 Tiedon tarve on suuri Tarvitaan sekä kattavampaa tietoa painotuotteiden ympäristövaikutuksista että aktiivisempaa viestintää. Oman yrityksen väen ja lähellä olevien sidosryhmien perehdyttäminen koettiin tärkeäksi, että saataisiin yhtenäistettyä viestintää ja toimitettua tietoa arvoketjun läpi. Keskustelun ja toiminnan aktivointi Kuluttajaviestintä edelleen haaste Tutkittu tieto keskimääräisestä tuotteesta sopii suuruusluokkien hahmottamiseksi sekä kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi. 20
25/11/2010 41 Tietoa tarvitaan kuitenkin vielä enemmän Painotuotteen elinkaaresta tarvitaan vielä lisää tietoa Painoväri Painatuksen energiankulutus Toimituksellinen työ Ei-kierrätettyjen painotuotteiden loppusijoitus Painetun ja digitaalisen median vertailu Vertailukelpoinen toiminnallinen yksikkö Tiedon saaminen mm. laitteiden raaka-aineista ja palvelinten energiankulutuksesta 25/11/2010 42 Ympäristövaikutusarvionnin ja viestinnän hyödyt Ihannetapauksessa: Auttaa päästövähennyskohteiden ja -keinojen löytämisessä Antaa käsityksen lähtötilanteesta Vähennystavoitteiden asettaminen Auttaa viestimään organisaation sisällä päästöjen vähentämisen tärkeydestä On keino kertoa sidosryhmille että päästöihin kiinnitetään huomiota Auttaa valmistautumaan mm. markkinoiden tai lainsäädännön taholta tulossa oleviin vaatimuksiin 21
25/11/2010 43 Kiitos mielenkiinnostanne! LEADER-projekti jatkuu vuoden 2010 loppuun Projektin web-sivu http://www.vtt.fi/sites/leader/index.jsp?lang=en Kysymykset ja lisätiedot: Projektipäällikkö Minna Nors, Hanna Pihkola ja Merja Kariniemi (etunimi.sukunimi@vtt.fi) 25/11/2010 44 VTT creates business from technology 22