Mikrobiologiset määritykset uutta ja asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen tulkinta Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 1
Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne Käyttäjän haastattelu Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmus Epäpuhtauslähteiden havainnointi Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus Tutkimukset Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 2
Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Tulee perustua lähtötietojen ja katselmuksen perusteella tehtyyn tutkimussuunnitelmaan! Rakennuksen tutkiminen Epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavia analyysejä (esim. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut) Ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen Olosuhde- ja oirekyselyt käyttäjiltä Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 3
Homevaurioiden tutkiminen Ilmeiset, rajalliset vauriot Epäselvät ja/tai laajat vauriot Perustuu ensisijaisesti rakennuksen tekniseen tutkimukseen (Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -opas) Rakenteiden toteutus Rakenteiden kunto Tarkistuslistat Rakenneavaukset, mikrobimääritykset Pintakosteuskartoitus Lyhyt- ja pitkäkestoiset mittaukset Kosteusmittaukset Rakenteiden tiiveys ja epäpuhtauksien kulkeutuminen Mahdolliset sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 4
Asumisterveysasetus (545/2015) - Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota Lahovaurio yleensä pitkäaikaisen kosteusvaurion seuraus aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua aistinvaraisena sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa tai kosteusvauriojälkeä mikrobikasvu todetaan kasvatukseen perustuvilla menetelmillä, joihin kuuluu mikrobien laskemisen lisäksi sienten tunnistaminen mikroskopoimalla Tärkeä osa menetelmää, vaikuttaa tulkintaan lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 5
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (2016) - Mikrobikasvun toteaminen ensisijaisesti rakennusmateriaalista kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä Menetelmät osoittavat mikrobikasvua materiaalissa erityisesti silloin, kun näytteessä ei kasva lainkaan tai kasvaa erittäin vähän pesäkkeitä, näytemateriaali tulee suoramikroskopoida esimerkiksi teippinäytteestä mahdollisen kuolleen kasvuston havaitseminen Selvennetty suoramikroskopoinnin käyttöä viljelyn rinnalla Pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä aina näyte myös vertailupinnalta Mikrobihaitta Andersen 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen avulla ilman mikrobipitoisuuden ja lajiston lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä! Pelkän ilmanäytteen perusteella ei johtopäätöksiä 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 6
Rakennusmateriaalinäytteen suoraviljely Uutena menetelmänä asetuksessa Semikvantitatiivinen Lusikallinen (0,5 ml) materiaalia suoraan kasvatusalustalle Käytetyt kasvualustat: Hagem, DG18, M2 ja THG Lasketaan mikrobimäärät/alusta ja tunnistetaan lajisto - / + / ++ / +++ / ++++ Tulkinta määrän ja lajiston perusteella Voi käyttää hyväksyttynä menetelmänä, kun tehdään TTL:n ohjeistuksen mukaisesti vahva viite vauriosta ei viitettä vauriosta 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 7
Rakennusmateriaalinäytteen laimennossarjamenetelmä - Tulkinta Sienet: >10 000 pmy/g sienikasvua > 5000 pmy/g tarkasteltava lajistoa, voi viitata kasvuun, jos kosteusvaurioindikaattoreita (myös aktinomykeetit) tai lajisto yksipuolinen Bakteerit: Selvennetty todellisen mikrobikasvun osoittamista >100 000 pmy/g bakteerikasvua aktinomykeettipititoisuus >3000 pmy/g aktinomykeettikasvua Selvennetty todellisen aktinomykeettikasvun osoittamista Suoraan maaperään ja ulkoilmaan kanssa kosketuksissa olevat näytteet eivät tulkinnan piirissä, jos ei ilmavuotoa sisätiloihin 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 8
Rakennusmateriaalinäytteen suoraviljely - Tulkinta Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Jos sienten ja aktinomykeettien kokonaismäärät ovat pieniä (-/+/++), ilmoitetaan kosteusvaurioindikaattorien pesäkemäärä Tulkinta: Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvua kun näytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvuun silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 9
Ilmanäytteiden tulkinta Aktinomykeettien toimenpideraja poistettu Jonkin verran ohjeistusta myös koulujen kosteus- ja homevaurioihin liittyen (Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Opas ongelmien selvittämiseen) 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 10
Lisää menetelmiä mikrobikasvun/lähteen toteamiseen THL kehittää Molekyylibiologinen qpcr (kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio) menetelmä Rakennusmateriaali- ja ilmanäytteille Tavoitteena löytää qpcr-sovellusten yhdistelmä, jota voidaan soveltaa mikrobikasvun toteamisessa Raportti tulossa, viivästynyt resurssipulan vuoksi Entsyymireaktioon perustuva Mycometer menetelmä Testaus pinta- ja rakennusmateriaalinäytteiden viljelyä vastaan tehty, tuloksia analysoidaan ProGradu tutkielma valmistuu 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 12
Kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio eli qpcr menetelmä Molekyylibiologinen menetelmä, perustuu DNA:n monistamiseen Ennen analyysiä näytteestä tehdään DNA-eristys Alukkeet määrittää, mitä etsitään (viljelyssä olosuhteet määrää mitä näytteestä löydetään) Alukkeen sitoutuminen näytteen DNA:han (DNA:n monistuminen) mitataan fluoresoivan väriaineen avulla Mitä aikaisemmin fluoresenssia havaittavissa, sitä suurempi mikrobin pitoisuus näytteessä Detektointi ja kvantitointi perustuu tunnettuun solupitoisuuteen ja siitä tehtävään laimennossarjaan eli standardisuoraan 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 13
qpcr menetelmä - tuloksia Rakennusmateriaalinäytteet Paras yhdistelmä homekasvun toteamiseen: Sienten yleisaluke (nk. unifungi ) + Penicillium/Aspergillus/Paecilomyces variotiryhmän (PenAsp) aluke Tällöin sensitiivisyys ja spesifisyys korkeimmat Lisäksi Streptomyces spp. määritys Ilmanäytteet Ei lisää spesifisyyttä/sensitiivisyyttä Joskus tilanteita, joissa ei homekasvua, mutta runsas sädesienipitoisuus Vuodenaikaisvaihtelut voimakkaita viljelytuloksissa, vähemmän vaihtelua PenAsp qpcr menetelmällä ja erottaa vaurio vertailukohteet paremmin 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 14
Sisäilman sienipitoisuudet - viljely vs. qpcr qpcr -menetelmä erottelee vaurio- ja vertailukohteet paremmin kuin viljely 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 15
Mycometer -menetelmä Mycometer surface menetelmä mittaa fluorometrisesti sienissä olevaa NAHA-entsyymiä (β-n-acetylhexosaminidase) Kertoo sienten kokonaisbiomassasta ( kokonaispitoisuudesta ) ei erottele lajistoa ei havaitse hiivoja, bakteerja, aktinomykeettejä Ei pidempiaikaista kokemusta tai raja-arvoja Menetelmän kehittäjän luoma asteikko A-C Herkkä, nopea, jopa kenttäkäyttöinen Virhelähteitä (sisältää NAHA-entsyymiä) mm. kasvit ja niistä jalostetut elintarvikkeet (esim. jauhot) jotkin eläimet (mm. hyönteisten osat) veri, iho siitepöly 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 17
Mitä Mycometer-menetelmästä voi sanoa tällä hetkellä? Mycometerillä analysoidut rakennusmateriaalit suhteessa viljelyyn: vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia Syynä mahdollisesti näytteen epähomogeenisuus, pieni näytemäärä? Huom. menetelmät mittaavat eri asiaa Pintanäytteiden vertailu-vaurio-asetelmassa Mycometermenetelmä vaikuttaa lupaavalta Erottelee paremmin vaurio- ja vertailupinnat kuin viljely Ilmavuotokohdista otettujen näytteiden erot ilmavuoto- ja vertailunäytteiden välillä olivat selvemmin nähtävissä Mycometer -menetelmällä kuin viljelyllä 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 18
Kokonaisuus ratkaisee Mikrobinäytteet osa kokonaisuutta mikrobikasvun tai haitan osoittamiseksi Toimenpidesuosituksen ja sen kiireellisyyden tulee perustua kokonaisuuteen, jossa huomioidaan Altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu Rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus Altistumiseen vaikuttavat lähteen voimakkuus, laajuus, sijainti ja ominaisuudet epäpuhtauksien vapautumiseen ja leviämiseen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto, painesuhteet ja ilmavuotoreitit Ei ole olemassa yhtä yksittäistä mittausta/tutkimusta, joka kertoo vaurioiden vakavuuden tason 28.10.2016 Ympäristöterveyspäivät 19