2/2010 kesäkuu Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2010 Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen Maksupalvelulaki voimaan 1.5.2010 Perus- ja viivästyskorko 1.7. 31.12.2010
Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2010 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 www.kunnat.net www.kommunerna.net Painosmäärä 910 kpl Upplaga 910 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor www.kunnat.net >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet www.kommunerna.net > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen 3 Verotus 4 Vuoden 2010 alun verotilitykset Tilastot Veronsaajien palveluissa Arvonlisäverokantojen muutos 1.7.2010 Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus: Verohallinnon ohje Dnro 561/40/2010, 28.5.2010 Avustusten ja tukien arvonlisäverotuksesta Oikeuskäytäntöä Valtionosuudet vuonna 2011 7 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleisen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2010 Oppilastietojen tilastointi Kotikuntakorvaukset Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2010 20 Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto 21 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot 22 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 22 Lausunto 94/2010 Maankäyttösopimusten kirjanpitokysymyksiä Lausunto 95/2010 Poistosuunnitelman tarkistaminen Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen 25 Toiminta kilpailuilla markkinoilla pääsääntöisesti yhtiöitettävä Lakisääteiset tehtävät, kuntien yhteistoiminta ja sisäiset palvelut eivät kuuluisi kilpailuun piiriin Kilpailuilla markkinoilla voidaan toimia muutamin poikkeuksin Kuntien toimintaa markkinoilla valvoisivat aluehallintoviranomaiset Kolmen vuoden siirtymäaika jo harjoitetulle toiminnalle Maksupalvelulaki voimaan 1.5.2010 27 IBAN ja BIC laskuille ja tilisiirtolomakkeille 1.7.2010 alkaen Ulkomailla maksetun maksun suoritusajankohta muuttuu Perus- ja viivästyskorko 1.7. 31.12.2010 29 Liitteet: Peruspalvelubudjetin 2011 valmistelun aikataulu (liite 1) Vuoden 2011 budjettilait, alustava luettelo (liite 2) Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen Tilastokeskuksen yhteenveto (liite 3) Kuntatalous vuosien 2011 2014 Peruspalveluohjelman mukaan (liite 4-7) Valtionosuuksien yhdistäminen (liite 8) Valtionosuus vuonna 2011 (VOS6SL) (liite 9) Opetustoimen rahoitusosuus 2011 (ZE6OC09) (liite 10) Vuoden 2011 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 11) Lukion vuoden 2011 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 12) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 13) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 14) Lausunto 94/2010 Maankäyttösopimusten kirjanpitokysymyksiä (liite 15) Lausunto 95/2010 Poistosuunnitelman tarkistaminen (liite 16) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen Valtion talouden vuosien 2011 2014 kehysmenettelyn osana olevan Peruspalveluohjelman (PPO) valmistumisen jälkeen huomio kiinnittyy nyt istuvan hallituksen viimeiseen talousarvioesitykseen ja sen Peruspalvelubudjetti-osioon vuodelle 2011. Valtion tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun lähtökohtina ovat 30.3.2010 annettu Peruspalveluohjelma sekä Tilastokeskuksen viime vuoden tilinpäätöstiedot 4.6.2010. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus ilmestynee juhannusviikolla. Valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi pidetään 27. 28.7.2010. Aivan elokuun alussa päivitetään valtionosuustaulukko. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan (Kuthanek) valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton jäsenistä koostuva talousjaosto ja PPO-sihteeristö kokoontuu ensimmäisen kerran 2.8. Kuntien verotuloennuste päivitetään 4.8. 5.8. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto antaa tarkennetun suhdanneennusteen. Tämän jälkeen Talousjaosto ja PPO sihteeristö kokoontuvat jälleen arvioimaan laskelmia. 10.8. Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunta kokoontuu, jonka jälkeen PPO ministeriryhmä käsittelee alustavan peruspalvelubudjetin. 11.8. peruspalvelubudjetti 2011 valmistuu. 26.8. Kuntaliiton hallitus kokoontuu ja antaa oman kannanottonsa alustavasta peruspalvelubudjetti esityksestä. 26. 27.8. Maan hallitus pitää budjettiriihen. 8.9. Kuthanek kokoontuu arvioimaan kuntatalouteen ja hallintoon vaikuttavia budjettilakeja. 15.9. Valtion vuoden 2011 tulo- ja menoarvioesitys annetaan eduskunnalle. Kuntaliiton valmistelu sisältää budjettiriiheen vaikuttamiseen, esitysten analysoinnin sekä liiton hallituksen aineiston valmistelun kuntatalousyksikön koordinoimana prosessina yhteistyössä liiton vastuuyksikköjen kanssa. Materiaalia käytetään tämän jälkeen liiton edunvalvonnassa muun muassa eduskunnan valiokuntakuulemisissa. Materiaali tullaan laittamaan myös Kuntatalouden nettisivuille. Liitteet: Liite 1. Peruspalvelubudjetin 2011 valmistelun aikataulu Liite 2. Vuoden 2011 budjettilait, alustava luettelo Liite 3. Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen Tilastokeskuksen yhteenveto Liittet 4 7 Kuntatalous vuosien 2011 2014 Peruspalveluohjelman mukaan. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) 771 2082, 050 369 9704 Reijo Vuorento, p. (09) 771 2078, 050 66 741 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 3
Verotus Vuoden 2010 alun verotilitykset Kunnallisveron kuukausitilitykset alkuvuonna ovat vaihdelleet melko paljon verrattuna viime vuoden vastaaviin kuukausitilityksiin. Helmikuun ja maaliskuun kunnallisveron tilitykset olivat selvästi alhaisemmat kuin viime vuonna. Huhtikuun ja toukokuun kunnallisveron tilitykset sen sijaan olivat selvästi korkeammat kuin vuonna 2009. Kumulatiivisesti tammi- toukokuun kunnallisveron tilitykset olivat hieman alhaisemmat kuin viime vuonna. Vaihtelut kunnallisveron kuukausitilityksissä ovat johtuneet edellisiltä vuosilta tilitettävistä jäännösveroista ja ennakon täydennysmaksuista sekä verotilimenettelyyn siirtymisestä vuoden 2010 alussa. Jäännösverojen ja ennakon täydennysmaksujen tilitykset ajoittuvat pääosin helmikuulle ja maaliskuulle, joten ne eivät vaikuta enää juurikaan loppuvuoden tilityksiin. Verotilimenettelyyn siirtyminen puolestaan aiheutti sen, että osa helmikuun tilityksiin kuuluvista kunnallisveroista tilitettiin vasta maaliskuussa tai huhtikuussa. Verotilimenettelyn kolmen kuukauden ilmoitusjaksoa käyttävät pientyönantajat ovat antaneet vuoden ensimmäisen kausiveroilmoituksen toukokuussa, jolloin myös ilmoituksiin perustuvat kunnallisverot tilitettiin. Kunnallisveron tilitykset kesäkuusta lähtien eivät oletettavasti enää sisällä poikkeuksellisia eriä tai siirtymiä kuukausien välillä, joten tilitykset kesäkuusta lokakuuhun tulevat luultavasti olemaan vakaammat kuin alkuvuoden tilitykset. Viime vuonna kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa, mikä on hyvä tiedostaa vertailtaessa tämän vuoden tilityksiä viime vuoteen. Toukokuussa kunnille tilitettiin yhteisöveroa noin 360 miljoonaa euroa, mikä on noin 125 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Tilityksiin sisältyivät suurin osa yhteisöjen verovuodelta 2009 maksamista ennakon täydennysmaksuista. Odotuksiin nähden ennakon täydennysmaksuja tilitettiin melko paljon. Ilmeisesti yrityksillä vuosi 2009 ja varsinkin sen loppupuoli meni odotuksia paremmin. Viime vuoden toukokuussa kunnille tilitettiin yhteisöveroa vielä alemman jakoosuuden (22,03) perusteella, joten kuukausitilityksiä ei voi kuitenkaan suoraan vertailla keskenään. Tilastot Veronsaajien palveluissa Verohallinto on kesäkuussa päivittänyt kuntien tilastoja. Tilastot löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://veronsaajat.vero.fi kohdasta Tilastot. Kuntakohtaiset ennakkotiedot vuoden 2009 tuloveroista on päivitetty 14.6.2010. Tuloverotuksen ennakkotietoihin kannattaa tässä vaiheessa vuotta suhtautua varauksella, koska suuri osa esitäytetyistä veroilmoituksista oli päivityshetkellä vielä palauttamatta. Ennakkotiedot eivät siten sisällä kaikkia verovelvollisten vaatimia vähennyksiä. Verohallinto päivittää ennakkotietoja verotuksen valmistelun edetessä. Lopulliset tiedot saadaan lokakuun lopussa, kun vuoden 2009 verotus valmistuu. Kuntakohtainen vuoden 2009 tulokehitystilasto on julkaistu 10.6.2010. Tilaston tiedot perustuvat työnantajien vuosi-ilmoituksiin. Koko maan tasolla palkkatulot alenivat 1,0 % vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008. Eläketulot puolestaan kasvoivat 8,5 % ja kaikki tulolajit yhteensä 2,0 % verrattuna vuoteen 2008. Eri tulolajien kehitys vaihtelee kunnittain melko paljon. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
Arvonlisäverotus Arvonlisäverokantojen muutos 1.7.2010 Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä 1.7.2010 pois lukien ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäverokanta, joka laskee 13 prosenttiin. Jatkossa ei siis tarvitse aterioiden myynnin kohdalla tehdä rajanvetoa aterioiden- ja ateriapalvelujen myynnin välillä, sillä molemmissa on sama verokanta. Uusi yleinen verokanta on 23 %. Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Jos tavaran tai palvelun myynnistä on saatu ennakkomaksu, ennakkomaksuun sovelletaan kertymisajankohdan verokantaa. Palvelusuorituksiin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on luovutettu asiakkaalle. Eräät hyödykkeet laskutetaan ensin arviolaskulla ja myöhemmin todelliseen kulutukseen perustuvalla tasauslaskulla. Lisäksi usein veloitetaan kiinteähintainen kuukausi- tai vuosimaksu. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi vesi, sähkö, kaasu ja lämpö. Jälkikäteen laskutettavien arvio- ja tasauslaskujen verokanta on 22 % siltä osin kun laskutus kohdistuu aikaan ennen 1.7.2010 ja 23 % siltä osin kun laskutus kohdistuu 1.7.2010 jälkeiseen aikaan. Ennakkomaksuihin sovelletaan kuitenkin maksuajankohdan verokantaa. Esimerkki: Asiakkaalle lähetetään sähkömyynnin tasauslasku ajalta 1.9.2009 31.8.2010. Laskussa käytetään verokantaa 22 % ajanjakson 1.9.2010 30.6.2010 osuuteen (10/12) ja verokantaa 23 % ajanjakson 1.7.2010 31.8.2010 osuuteen (2/12). Uusia verokantoja sovelletaan myös oman käytön verotukseen. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön vero on 1.7.2010 lähtien 23 % ja ateriapalveluiden 13 %. Myös luotoisetuaterioiden verotusarvot muuttuvat 1.7.2010. Ravintoedun, joka on saatu 1.7.2010 31.12.2010, arvo on 5,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 ja enintään 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun arvona pidetään 3,96 euroa ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7.2010 31.12.2010. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,18 ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7.2010 31.12.2010. Vaikka kaikki verokannat pääsääntöisesti nousevat, laskennallinen arvonlisäveron palautus pysyy muuttumattomana 5 prosentissa. Lisätietoa verokantamuutoksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta www.vero.fi/ artikkeli/9188. Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus: Verohallinnon ohje Dnro 561/40/2010, 28.5.2010 Verohallinto on antanut uuden ohjeen terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta. Ohjeen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2009/1043, jossa erilaisten terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksien myynti julkisen terveydenhuollon yksiköille katsottiin arvonlisäverolliseksi työvoiman vuokraukseksi. KHO 2009/1043: Erikoislääkäriyhtiöt A Oy ja B Oy myivät muun ohella erilaisia terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksia julkisen terveydenhuollon yksiköil- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 5
le. Palvelukokonaisuuden sisältö määräytyi palvelun tilaajan tarpeiden perusteella. Yhtiöt laskuttivat palveluista niiden tilaajaa, joka puolestaan laskutti potilasta tämän saamasta hoidosta. Palvelun tilaaja maksoi yhtiöille tarvittaessa myös lääkäreiden matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat. Julkisen terveydenhoidon yksikkö hoiti lakien ja määräysten edellyttämät tehtävänsä, yhteydenpidon ulkopuolisiin ja viranomaisiin sekä hankki tarvittava luvat. Julkisen terveydenhuollon yksikkö myös luovutti yhtiöiden palveluksessa olevien lääkäreiden käyttöön korvauksetta palvelun suorittamisessa tarvittavat tilat, potilastiedot, avustavan henkilöstön sekä hoiti ajanvarauksen. Palvelun tilaajalla oli oikeus ohjeistaa lääkäreitä toimenpiteiden suorittamisessa. Yhtiöt vastasivat palveluksessaan olevien lääkäreiden toiminnasta ja palvelussuhteen ehdoista, kuten palkoista. Yhtiöiden potilasvahinkovakuutus korvasi potilaille aiheutuvat potilasvahingot potilasvahinkolain mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että palvelukokonaisuuden olennainen sisältö oli luovuttaa A Oy:n ja B Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työpanos palvelun tilaajan käyttöön. Yhtiöt eivät luovuttaneet palvelua suoraan potilaille vaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle. A Oy ja B Oy eivät näiden palvelujen osalta myöskään ylläpitäneet mitään terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, vaan toiminta tapahtui julkisen terveydenhuollon yksiköiden ylläpitämissä yksiköissä. Tämän vuoksi ja kun arvonlisäverotonta voi olla vain luvanvarainen ja asianmukaisesti hyväksytty terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, kysymys ei ollut arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitetusta verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä vaan verollisesta työvoiman vuokrauksesta. Sillä seikalla, että A Oy:llä ja B Oy:llä oli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan lääninhallituksen lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen, ei ollut julkiselle terveydenhuollon yksiköille myytävien palvelujen arvonlisäverokohtelun suhteen merkitystä, koska lupa ei koskenut tällaista työvoiman vuokraustoimintaa. A Oy:n ja B Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa julkisen terveydenhuollon yksiköille myymistään terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksista. KHO perusteli päätöstään sillä, että palvelua ei luovutettu suoraan potilaille yhtiön itsensä ylläpitämässä yksikössä Verohallinnon ohjeessa on lisäksi käyty läpi mm. verottoman terveyden- ja sairaanhoidon edellytykset sekä yksityisen terveydenhuollon palvelut ja palvelujen antajien arvonlisäverottomuudet perusteet. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon sivuilta www.vero.fi/artikkeli/9308. Avustusten ja tukien arvonlisäverotuksesta Eräiden avustusten arvonlisäverokäsittely on aiheuttanut päänvaivaa kunnissa. Kunnissa on ollut epätietoisuutta varsinkin suoraan tavaran tai palvelun hintaan liittyvien avustusten ja tukien arvonlisäverotuksesta. Suoraan hintaan liittyvä avustus on yleensä esimerkiksi joukkoliikenteen tuki. Suoraan hintaan liittyvien tukien ja avustusten lainsäädäntö, oikeuskäytäntö tai tulkinnat eivät ole muuttuneet. Alla on kertauksen vuoksi lyhyt ohje suoraan hintaan liittyvien tukien ja avustusten arvonlisäverokäsittelystä. Arvonlisäverolain 79 :n mukaan veron perusteeseen luetaan suoraan tavaran tai palvelun hintaan liittyvät tuet ja avustukset. Tällaisten tukien tarkoituksena on yleensä tuotteen tai palvelun hinnan alentaminen. Yleensä tuen määrä riippuu myytävien hyödykkeiden määrästä. Esimerkiksi joukkoliikenteen tuki on suoraan hintaan liittyvä avustus, kun tuetaan liikennöitsijää esimerkiksi 0,50 /lippu. Yleistuki on sen sijaan arvonlisäveroton. Yleistukea annetaan toiminnan yleiseen tukemiseen ja toimintaympäristön parantamiseen jne. Yleistukea annetaan tietty euromääräinen summa riippumatta kuinka paljon jotakin hyödykettä tai palvelua myydään. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
Arvonlisäverolain 79 :n mukaan veron perusteeseen luettava tuki tai avustus ei sisällä veron osuutta. Tämä tarkoittaa, että annetun tuen katsotaan sisältävän arvonlisäveron. Tuen antaja ja saaja käsittelevät tuen sisältämää arvonlisäveroa kuten mitä tahansa myynnin tai oston vero. Tuen antajalle syntyy usein vähennysoikeus tai palautusoikeus. Tuen saaja lisää tuen sisältämän veron suoritettaviin arvonlisäveroihin. Esimerkki: Joukkoliikenteen tuki, verokanta 8 % Valtio maksaa kunnalle joukkoliikenteen tukea 0,54 /lippu. Kunta välittää tuen edelleen liikennöitsijälle ja lisää siihen samansuuruisen osuuden eli 0,54 /lippu. Liikennöitsijä saa suoraan hintaan liittyvää tukea 1,08 /myyty lippu. Kunta saa valtiolta ensin 0,54 /lippu, jonka perusteella kunta kirjaa suoritettaviin veroihin 0,04. Kunta maksaa liikennöitsijälle 1,08 /lippu, jonka perusteella kunta kirjaa palautuksena saataviin arvonlisäveroihin 0,08. Liikennöitsijä kirjaa saamansa tuen (1,08 /lippu) perusteella suoritettaviin veroihin 0,08. Oikeuskäytäntöä Ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoiminnan verollisuus EY-tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun asiassa C-237/09, joka koskee ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoiminnan arvonlisäverollisuutta. Ennakkoratkaisua on pyytänyt Belgian tuomioistuin. Tapauksessa on kyse itsenäisestä kuljetusyrittäjästä, joka kuljettaa ihmiselimiä ja ihmisistä otettuja näytteitä eri sairaaloiden ja laboratorioiden lukuun. Tapauksessa belgialainen kuljetusyrittäjä Nathalie De Fruytier nosti asiassa kanteen kansallisessa tuomioistuimessa, koska katsoi toimintansa olevan arvonlisäverotonta. Belgian veroviranomaiset katsoivat toiminnan olevan arvonlisäverollista toimintaa. EY-tuomioistuin katsoi ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoiminnan olevan arvonlisäverollista toimintaa. EY-tuomioistuin perustelee ratkaisuaan sillä, että kuljetusyrittäjän toiminta koostuu yksinomaan siitä, että hän siirtää kyseiset tavarat aineellisesti paikasta toiseen eri sairaaloiden ja laboratorioiden lukuun, jolloin kyse ei ole verottoman tavaran luovutuksesta. Ennakkoratkaisu määrittelee verosta vapautetun toiminnan laajuutta ja ratkaisu koskee myös toimintaa Suomessa. Arvonlisäverolain 36 :n mukaan veroa ei suoriteta äidinmaidon, ihmisveren, ihmiselinten ja ihmiskudosten myynnistä. Veroa ei myöskään suoriteta välittömästi terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävän tavaran myynnistä yksityisten välillä. EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu vaikuttaa siten arvonlisäverolain 36 :n tulkintaan. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) 771 2079, 040 825 9030 Henrik Rainio, p. (09) 771 2086, 050 596 9635 Valtionosuudet vuonna 2011 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Vuoden 2010 alusta toteutetun uudistuksen mukaan (HE 174/2009; lait 1704 1732/2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 7
terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15- vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja asukaskohtainen kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Valtionosuuteen tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä säädetään mainitun lain 7. luvussa. Valtionosuuksien yhdistämistä ja järjestelmää kuvaa oheinen kuvio (liite 8). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollattiin, otetaan huomioon tälle vuodelle tehdyn päätöksen mukaisena (näin myös seuraavina vuosina) ellei päätöstä syystä tai toisesta muuteta (esim. tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta). Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2011 joulukuussa 2010. Päätös sisältää myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Päätökseen sisältyvät jäljempänä esitetyt osat. Valtiovarainministeriön päätöstä ei tarkisteta kesken vuotta (poikkeuksena mahdollinen oikaisuvaatimus, valitus tai valtiovarainministeriön tekemä itseoikaisu järjestelmävirheen takia). Valtiovarainministeriö vahvistaa myös jokaisen kunnan kotikuntakorvauksen perusosan joulukuussa 2010. Perusosan perusteella kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan kunnille keskitetysti ja otetaan huomioon valtionosuuden maksatuksessa kuntien ilmoittamien oppilaiden kotikuntatietojen mukaan. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä siis myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla olevat valtionosuudet mukaan lukien. Kaikki valtionosuudesta kesäkuussa 2010 julkaistut kuntakohtaiset tiedot ovat ennakkotietoja ja ne voivat muuttua, koska ne perustuvat kehyspäätöksen (VM 30.3.2010/VM2202/02.02.00.00/2009) ja peruspalveluohjelman (PPO/VM 21a/2010) tiedoille sekä muihin arvioihin. Lisäksi eräät kuntakohtaiset kertoimet (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa) lasketaan vasta loppuvuodesta (marraskuu). Laskelmissa on käytetty vuoden 2010 kertoimia. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus näyttäisi nousevan noin 2 %. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,7 % (arvio). Arvio kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi omarahoitusosuudeksi on 2 634 euroa asukasta kohti (nousu noin 2 %). Rahoitusosuus vastaa suunnilleen 34,10 tasolla olevaa valtionosuusprosenttia. Prosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä, ei yksittäisen kunnan saaman valtionosuuden määrää. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2011 alustava verotulotasaus on laskettu vuoden 2009 arvioiduilla verotiedoilla. Valmistuvasta verotuksesta ei ole vielä tietoja. Laskelma on tehty valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Kuntaliiton yhteistyönä pohjana Kuntaliiton veroennustekehikko ja verohallinnolta saadut tiedot. Laskelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan, seuraavan kerran viimeistään syyskuussa. Lopullinen laskelma saadaan verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2011 alusta 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 alusta tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2010 tasauksessa seuraavasti: - Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, -13 074 euroa - Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, -344 euroa - Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, -211 euroa - Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle, -13 021 euroa. Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Vuoden 2009 alusta voimaantulleita osakuntaliitoksia ei ole otettu huomioon verotulotasauksessa käytetyissä asukasluvuissa, koska vuoden 2009 kunnallisvero tilitetään kunnille vuoden 2008 lopun kotikunnan mukaan. Tasauksen kustannusneutraalisuus on otettu huomioon erillisessä valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten taulukossa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011. Tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään kunnan valtionosuuteen tai vähennetään siitä kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti. Tasausnetto lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden kuntajaon perusteella, minkä vuoksi se poikkeaa varsinaisen verotulotasauslaskelman mukaisesta nettomäärästä. Nyt tehdyn arviolaskelman perusteella tasausnetto on noin -35,7 miljoonaa euroa, jolloin neton pysyessä tämän suuruisena kunnan valtionosuuteen lisätään 6,7 euroa asukasta kohti. Kuntakohtainen arviolaskelma löytyy osoitteesta www.kunnet.net/kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011. Laskelman (VM/Kuntaosasto 11.5.2010) perusteet ovat: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus - laskennallisen kunnallisveron määrä 14 873 208 788 euroa (muutos - 1,3 %). - yhteisöveron määrä 1 220 000 000 euroa (muutos + 0,1 %). - laskennallisen kiinteistöveron määrä 961 261 165 euroa (+ 7,3 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti - vuodenvaihteen 2008/2009 asukasmäärä 5 298 858 (Manner-Suomi). - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,60 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa - yleinen 0,75 % - vakituinen asunto 0,30 % - muu asunto 0,89 % - voimalaitos 0,75 % (käytetään yleistä) - yleishyödylliset yhteisöt 0,45 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,09 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti - laskennallinen verotulo 3 218,52 euroa/asukas - tasausraja (91,86 %) 2 956,53 euroa/asukas. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 9
Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Aikaisempaa prosenttijakoa eri valtionosuuksiin ei siis enää noudateta. Verotulojen tasaus on laskettu mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaan yhteenvetotaulukkoon (VM/Kuntaosasto ja Kuntaliitto 1.6.2010). Yhteenveto löytyy osoitteesta www.kunnat.net/kuntatalous kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Heikki Pukki, p. (09) 771 2190, 050 324 3621 Yleisen osan määräytymisperusteet Yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,97 euroa/asukas sisältäen 1,7 %:n indeksitarkistuksen (arvio). Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetusta laista (1704/2009 pykälät 6 11). Korotukset on selostettu jäljempänä. Kuntakohtainen ennakkolaskelma korotuksineen (VM/Kuntaosasto 1.6.2010) on osoitteessa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011. Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Yleisen osan kokonaismäärä on noin 254 miljoonaa euroa (määrä kuluvan vuoden tasolla). Yleinen osa lisätään sellaisenaan muun peruspalvelujen valtionosuuden päälle. Aiemmin yleiseen valtionosuuteen liitetyt lisäykset ja vähennykset on esitetty omassa taulukossaan kuten myös 29 kunnan harvan asutuksen lisät. Vähennykset ja lisäykset vaikuttavat lopulliseen kunnalle maksettavan valtionosuuden määrään, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu valtionosuusjärjestelmään. Yleisen osan korotukset: - kaksikielisyyslisä; kaksikieliselle kunnalle ja saamelaisten kotiseutualueen kunnalle perushinta korotettuna luvulla 0,10 - taajamarakennekorotus; kunnalle, jonka taajamassa asuvan väestön määrä on vähintään 40 000, perushinta korotettuna euromäärällä, joka saadaan, kun oheinen kerroin kerrotaan kunnan taajamaväestön määrällä ja perushinnalla - taajamaväestö Kerroin - 40 000 99 999 0,75-100 000 199 999 0,70 - vähintään 200 000 0,01 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
- saaristokorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo-, että syrjäisyyskorotuksella. - 7 x perusosa, jos vähintään puolet väestöstä asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen - 4 x perusosa, muut saaristokunnat - 1,5 x perusosa, saaristo-osakunnat saaristossa asuvien osalta - perusosan suuruinen korotus, jos saaristo-osassa asuu vähintään 1100 asukasta - syrjäisyyskorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo, että syrjäisyyskorotuksella. Syrjäisyysluvun mukaan seuraavasti (syrjäisyysluvut asetuksessa 1732/2009 tai sen mahdollinen muutos): - 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai suurempi - 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99-9 x perusosa ilman syrjäisyyslukua, jos kunnan asukastiheys enintään 0,50 asukasta/km 2 - asukasluvun muutokseen perustuva korotus; kunnalle, jonka asukasmäärän muutos kolmena vuonna on ollut vähintään kuusi prosenttia (v. 2011 korotus ajanjaksolta 31.12.2006 31.12.2009): - 1,39 x perusosa Yleiseen osaan saattaa aiheutua muutoksia, kun kerrointekijä poistuu tai tulee noudatettavaksi. Esimerkiksi vuoden 2011 osalta 16 kunnan asukasluvun muutoksen perustuva korotus poistuu ja neljälle kunnalle lisä tulee uutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset muutokset (valtionosuuslisäykset ja valtionosuusvähennykset) ja 1,7 prosentin indeksitarkistus (arvio). Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi asukaskohtaiseksi omarahoitusosuudeksi on vuodelle 2011 alustavasti arvioitu 2 634 euroa/asukas (nousu noin 2 %). Kuntakohtainen ennakkolaskelma laskennallisista kustannuksista (VM/Kuntaosasto 1.6.2010) on osoitteessa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Vuoden 2011 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Laskennallisten kustannusten määrä yhteensä on noin 17,2 miljardia euroa (kasvu noin 3 %). Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perushinnat: Vuoden 2011 ikäryhmittäiset perushinnat (euroa/asukas) Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 11
Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 359,74 826,88 7 64-vuotiaat 294,84 896,48 65 74-vuotiaat 862,58 2 110,37 75 84-vuotiaat 5 200,54 4 067,65 Yli 85-vuotiaat 14 280,13 7 057,53 Muut vuoden 2011 perushinnat (euroa/asukas): - työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 569,46 - työttömyysasteen mukainen 51,94 - vaikeasti vammaisten mukainen 15,49 - lasten huostaanottojen mukainen 43,75 - sairastavuuden mukainen 385,19. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. Työttömyysprosentti 8,00 % (prosenttia ei ole tarkistettu, se on vielä sama kuin vuoden 2010 valtionosuuksissa). Asukasluku (vuodenvaihde 2009/2010) 5 323 693. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavat syrjäisyyskertoimet (L 1704/2009 15 ) ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 1732/2009 1 ): - 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99-1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli - 1,10, jos saaristokunta (vähintään puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä). Kuntakohtaisten valtionosuusperusteiden kaikki kertoimet ovat vielä v. 2010 käytettyjen tietojen mukaiset. Kertoimet saadaan tarkistetuksi vasta marras-joulukuussa. Asukaslukutiedot ovat jo lopulliset. Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Esi- ja perusopetus, yleinen kirjasto sekä yleinen kulttuuritoimi kuuluvat osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi asukaskohtaiseksi omarahoitusosuudeksi on vuodelle 2011 alustavasti arvioitu 2 634 euroa/asukas (nousu noin 2 %). Kuntakohtainen ennakkolaskelma laskennallista kustannuksista (VM/Kuntaosasto 1.6.2010) on osoitteessa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Vuoden 2011 alusta voimaantuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Laskennalliset kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 miljardia euroa (kustannusten määrä kuluvan vuoden tasolla). 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6 15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2011 valtionosuuden perusteissa on otettu huomioon vain indeksitarkistus. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6 716,92 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,7 %:n indeksikorotus (arvio). Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka muodostuvat: - asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km 2, luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle neljä asukasta/km 2, luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotus (korotus enimmillään yksi) kerrottuna luvun 40 luonnollisten logaritmien erotuksella ja luvulla 0,017 - kaksikielisyydestä kertoimella 0,04 - saaristoisuudesta kertoimella 0,06 - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, kertoimella 0,25-13 15-vuotiaiden osuudesta kertoimella 0,30 - ruotsinkielisten osuudesta kertoimella 0,12 ja - vieraskielisten osuudesta kertoimella 0,20 Korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja lisäopetuksen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetus- ja kulttuuritoimen yhteydessä jäljempänä. Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen perushinta on 55,56 euroa asukasta kohti 1,7 prosentti korotus huomioon otettuna (arvio). Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Taiteen perusopetus Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä x perushinta, joka vuonna 2011 on 1,40 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Taiteen opetusopetus on laskettu samoille kunnille kuin vuonna 2010. Yleinen kulttuuritoimi Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2011 on 3,50 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 13
Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosista on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Lisäosat on kytketty yleisen osan perushintaan, joka vuonna 2011 on 1,7 prosentin indeksitarkistuksella (arvio) 30,97 euroa/asukas. Vuonna 2011 tätä lisäosaa maksetaan ennakkotiedon mukaan 29 kunnalle 31 miljoonaa euroa (yksi uusi kunta). Lisäosat on esitetty omassa taulukossaan (VM/Kuntaosasto 1.6.2010) osoitteessa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Harvan asutuksen lisäosan saajat (21 kuntaa) määräytyvät asukastiheyden perusteella seuraavasti: - alle 0,5 as/km 2 12 x perusosa - 0,50 1,49 as/ km 2 10 x perusosa - 1,50 1,99 as/km 2 7 x perusosa Saaristokunnan lisä (8 kuntaa): - ilman tieyhteyttä olevat 5 x perusosa - muut saaristokunnat 4 x perusosa Saamelaislisä (lisäksi 4 kunnalle kertoimella saamenkielisten osuuden perusteella): Osuusprosentti Kerroin - yli 30 % 2,30-7 29,99 % 1,20-3 6,99 % 0,30-0,5 2,99 % 0,20 Tämän kohdan mukainen valtionosuus vähennetään kaikilta kunnilta valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten kohdalla. Vähennysperusteena on 5,75 euroa asukasta kohti (ks. jäljempänä). Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä, jotka on esitetty ennakkotietona kunnittain yhdistelmänä (VM/Kuntaosasto 1.6.2010) osoitteessa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011. Vähennykset ja lisäykset muuttuvat osin mm. kehyspäätöksen ja PPO:n linjausten perusteella (lakia muutetaan muutoksia vastaavasti). Tiedossa olevien vähennysten ja lisäysten nettomäärä on 386 miljoonaa euroa (vähennykset noin 91 miljoonaa euroa lisäykset noin 477 miljoonaa euroa). Nettomäärä pienenee noin 13 % vuoden 2010 vastaavaan lukuun verrattuna. Muutokset: - Kunta-It hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva lisäys vähennyksiin noin 5 miljoonaa euroa (vähentää vuosina 2011 2014 valtionosuuksia noin 10 miljoonaa euroa). - Yhdistymisavustusten kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys noin 45 miljoonaa euroa. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
Poistuvia eriä ovat Virve-hanke, yhteispalvelupisteiden rahoitus ja vuoden 2010 väliaikainen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys. Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat vastaavat kuin kuluvana vuonna 2010 mukaan lukien toteutettu verovähennysten kompensaatio. Elatustuen palautusta koskeva arvio on ennakollisesti 36 miljoonaa euroa (6,89 euroa/asukas). Elatustuen saatavien palautusta ei käsitellä valtionosuutena. Se erotetaan siitä ja kirjataan aikanaan oman ohjeen mukaisesti vuodelle 2010. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutraalisuuden toteuttamiseksi maksettava valtionosuuden lisäysarvio olisi noin 37 miljoonaa euroa (6,70 euroa/asukas, ks. myös kohtaa verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus). Vähennykset: 1) SADe-hankkeen (sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) rahoittamiseksi tarvittava erä 1,88 euroa/asukas (10 miljoonaa euroa). 2) Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen muutos vuodelle 2011 on 5 miljoonaa euroa eli 0,94 euroa/asukas (5 miljoonaa euroa). 3) Harvan asutuksen kunnille (29 kuntaa) myönnettävän valtionosuuden takaisinperintä kaikilta kunnilta 5,75 euroa/asukas (30,6 miljoonaa euroa). 4) Yhdistymisavustuksen kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys (kuntajakolain voimaantulosäännös) 8,47 euroa/asukas (45 miljoonaa euroa). Lisäykset: 1) Kuntakohtainen työmarkkinatuen kompensaationerä (plus- tai miinuseränä riippuen siitä, mikä on ollut työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksessa laskettu kuntakohtainen korjauserä, nettolisäys 29,5 miljoonaa euroa). 2) Vuoden 2010 verotulomenetysten kompensaatio on 375 miljoonaa euroa taulukon mukaisena euromääräisenä lisäyksenä kunnittain. 3) Elatustukisaatavien palautukset kunnille lisäyksenä 36,7 miljoonaa euroa eli 6,89 euroa/asukas, joka ei kuulu valtionosuuksiin. 4) Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen käsittely kuntien välillä neutraalisti lisäyksenä 6,70 euroa/asukas (tasausnetto tasauslaskelman mukaan negatiivinen - 35 668 743 euroa ilman v. 2011 kuntajaon muutoksia). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Tästä on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Kuntakohtaiset tiedot ilmenevät taulukosta vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena (Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus vuonna 2010, VM/Kuntaosasto 29.12.2009). Taulukko on osoitteessa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon laskemalla kuntajaon kohteena olevien kuntien lisäykset ja/tai vähennykset yhteen (ks. peruspalvelujen valtionosuuden yhteenvetotaulukko). Vertailulaskelma tehtiin jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. Laskelma on tehty siten, että vuodelle 2010 määräytyvää kunnan peruspalvelujen valtionosuutta ja kunnan maksettavia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetusministeriön päättämiä eräitä eriä (ks. jäljempänä) esi- ja perusopetukseen verrattiin sellaisiin erikseen kunnittain laskettuihin valtionosuuksiin, jos vuoden 2009 sään- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 15
nökset olisivat olleet voimassa vielä vuonna 2010 esi- ja perusopetuksessa, sosiaalija terveydenhuollossa sekä yleisessä valtionosuudessa. Vertailussa otettiin huomioon perusopetuksen yksikköhinnan harkinnanvarainen korotus vuoden 2009 mukaisesti sekä opetusministeriön päättämät erät koskien perusopetuksen lisäopetusta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävää opetusta, pidennettyä oppivelvollisuutta, sisäoppilaitoslisää sekä keskus- ja maakuntakirjastojen lisää. Vertailulaskelmassa oli myös mukana vuodelle 2009 tehty yleisessä valtionosuudessa toteutettu verokevennysten kompensaatio (lisäys tai vähennys, jolla verokevennysten kompensaatio kohdennettiin kuntakohtaisen vaikutuksen mukaan L 861/2008 perusteella). Tällöin myös tämä vaikutus jäi pysyvänä kuntien välillä voimaan vuodesta 2010 eteenpäin (sisältyy valtiovarainministeriön vuoden 2010 päätöksen mukaiseen vanhan hallinnonalakohtaisen valtionosuusjärjestelmän kohtaan Yleinen valtionosuus ). Vertailulaskelmassa ei otettu huomioon harvan asutuksen lisäosia 28 kunnalle eikä harkinnanvaraista rahoitusavustusta (nykyistä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta). Kotikuntakorvaukset Valtiovarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen perusosan vuodelle 2011 kunnittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Iän mukaan määräytyvät kotikuntakorvaukset oppilasta kohti on esitetty ennakkotietona osoitteessa www.kunnat.net/ Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet 2011 (VM/Kuntaosasto 1.6.2010). Kotikuntakorvausten yhteismäärä on esitetty toisessa taulukossa 1. 20.2.2010 Tilastokeskuksen toteuttaman kotikuntakorvauskyselyn mukaan (VM/Kuntaosasto: oppilasmäärät, kokonaistulot ja kokonaismenot sekä nettomäärä, taulukko julkaistaan 17.6.2010 mennessä). Korvausvelvollisuus vuodelle 2011 määräytyy 31.12.2009 olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan lain mukaan oppilaan kotikunnan laskennallisista kustannuksista. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan yllä mainitun taulukon ja kerättyjen oppilastietojen mukaan keskitetysti niin, että kunnan ei tarvitse laskuttaa korvauksia, koska ne otetaan huomioon keskitetyssä maksatuksessa. Jos korvauksesta halutaan sopia toisin, on otettava huomioon, että keskitetysti tilastoajankohdan mukaan määräytyneet ja kohdennetut kotikuntakorvaukset eivät muutu. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3 mon.). Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset painotetulla oppilasmäärällä. Oppilasmäärää painotetaan esiopetuksessa luvulla 0,91, 7 12-vuotiaista luvulla 1,00 ja 13 15 -vuotiaista luvulla 1,35. Samoja painotuksia käyttäen saadaan korvauksen määrä oppilasta kohti 6-vuotiaalle (esiopetus), 7 12-vuotiaalle ja 13 15-vuotiaalle. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten käsittelystä lausunnon (lausunto 93, 23.2.2010). Sairaalakoulujen, koulukotiopetuksen ja sijoitettujen lasten perusopetuksen osalta hoitopäiviin ja koulupäiviin perustuva keskimääräisiin kustannuksiin perustuva kotikunnan korvausvelvollisuus säilyi entisenä. Tämä maksuosuus laskutetaan kotikunnalta ottamalla huomioon saadut keskitetysti maksetut kotikuntakorvaustulot ja muut mahdolliset valtionosuudet (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden johdosta opetuksen järjestäjänä saatu lisärahoitus). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010
Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin yleiskirjeet 9/2010 ja 13/2010, jotka koskevat sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuutta ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksia esi- ja perusopitusta koskeviin kuntien välisiin sopimuksiin. Mm. pidennetyn oppivelvollisuuden, lisäopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen lisärahoitus säilyy ylläpitäjä- ja oppilaskohtaisena sisältyen opetusministeriön päätökseen. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetustoimen yhteydessä. Vaikka opetusministeriö päättää tästä rahoituksesta, maksatus tapahtuu keskitetysti yhtenä kokonaisuutena peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Tämän rahoituksen laskennassa seuraavalle vuodelle käytetään jatkossakin opetuksen järjestäjän syyskuun 20. päivän oppilastietoja, jotka tarkistetaan varainhoitovuoden syyskuussa (keskiarvo). Tämä rahoitus tarkistetaan vuoden lopussa vastaamaan tarkistettua oppilasmäärää. Yhteenveto Kuntaliiton Internet -sivulle on laadittu ennakollinen yhteenvetotaulukko peruspalvelujen valtionosuudesta osatekijöittäin ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus huomioon otettuna (VM/Kuntaosasto ja Kuntaliitto 1.6.2010). Kirjanpidossa elatustuki saatavien palautukset sekä myöhemmin julkaistavat kotikuntakorvausmenot ja -tulot erotetaan valtionosuuksista. Elatustuen palautusten määrä voidaan vähentää peruspalvelujen valtionosuudesta vähennysten ja lisäysten taulukon mukaisena (ennakollinen laskentaperuste 6,89 euroa/asukas). Kokonaisvaltionosuusarvion saamiseksi peruspalvelujen valtionosuuden määrään tulee lisätä muu opetus- ja kulttuuritoimi. Muun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty omassa kohdassaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kaikkea esi- ja perusopetukseen liittyvää rahoitusta ei saada ohjattua ikäluokkapohjaisesti (6 15-vuotiaat) lasketun valtionosuuden mukaan. Tästä syystä osa lisärahoituksesta määräytyy oppilas- ja ylläpitäjäkohtaisesti. Tämä rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän päätöksen mukaan (liite 9), mutta yhdistetään maksatuksessa kunnan muihin valtionosuuksiin (kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns.yksi putki). Tässä rahoituksessa laskentapäivänä on entiseen tapaan syyskuun 20. päivä ja tarkistuspäivänä varainhoitovuoden syyskuun 20. päivä. Tästä rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 2. luvun 10 16 :ssä. Ennakkorahoitus lasketaan muusta ylläpitäjäjärjestelmästä poiketen syyskuun laskentapäivästä koko varainhoitovuodelle vuosirahoituksena (ei esim. keskiarvona). Rahoitus maksetaan laskentapäivän ilmoituksen mukaan opetuksen järjestäjälle. Yksikköhinnat ovat seuraavat (ennakkotieto): Perusopetuksen lisäopetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä. Maahanmuuttajien valmistava opetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä. Valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta ei saa ilmoittaa perusopetuksen oppilaaksi eikä päinvastoin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 17