Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2016 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus
Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista ja terveyspolitiikasta PÄÄTÖSTEN JA OHJAUKSEN TUEKSI JA PÄÄTÖSTEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOIMISEKSI Palvelujen toimivuutta ja toiminnan tuloksellisuutta on tarpeen jatkuvasti seurata. Rakenteellisia uudistuksia tehtäessä tarvitaan ajallista ja alueellista vertailutietoa muutosten vaikutuksista palvelujärjestelmän toimintaan, palvelujen saatavuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Samanaikaisesti kansainvälinen toimintaympäristö ja tästä aiheutuvat velvoitteet ja haasteet vaikuttavat kansallisen palvelujärjestelmän toimintaan. Tutkimusohjelma kuvaa yksikön tutkimustoiminnan tavoitteet, kohteet ja käytännöt. Ohjelma tukee yksikön tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan suuntaamista ja kehittämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö tuottaa tutkimustietoa erityisesti terveyspolitiikasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä ja sen toiminnasta, kehityksestä ja integroitumisesta muihin yhteiskunnan palveluihin. Tutkimus on korkeatasoista tieteelliset kriteerit täyttävää soveltavaa tutkimusta. Kansainvälinen yhteistyö ja vertaileva tutkimus antavat laajemman näköalan tutkimukseen, ja kansainväliset kontaktit sekä kansainvälisen kirjallisuuden seuraaminen vahvistavat tutkijoiden asiantuntemusta. Yksikön tuottama tutkimus palvelee päätöksentekoa ja asiantuntija-arvioita poliittisten toimien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten muutosten seurauksista. Yksikön antama asiantuntija-apu perustuu vankkaan tutkimustietoon palvelujärjestelmän toiminnasta. Tutkimusohjelma kokoaa yhteen yksikössä tehtävän tutkimuksen laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja kertoo yksikön työstä ulkopuolisille. Tutkimus on korkeatasoista tieteelliset kriteerit täyttävää soveltavaa tutkimusta. 1
YHTEISKUNNAN MUUTOS lisää tutkimustiedon tarvetta Väestön ikääntyminen, elinajan odotteen kasvu ja huoltosuhteen muutos lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Palveluja tarvitsevilla on myös useita samanaikaisia ongelmia, joihin palveluja tarvitaan. On vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että palvelut eivät tällä hetkellä jakaudu tarpeen mukaan, vaan jakautumisessa on sekä alueellisia että väestöryhmittäisiä eroja. Palvelujen tarpeen lisääntyminen on haasteellista, sillä niihin käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat supistuvat samaan aikaan. Jotta kustannusten kasvua voidaan hillitä, tarvitaan muutoksia palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Terveydenhuollon teknologia luo uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon, mutta samalla se nostaa terveydenhuollon resurssien jaon keskeiseksi tekijäksi. Jokaisen suomalaisen elämään vaikuttaa, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan, järjestetään ja tuotetaan jatkossa. Se on samalla yksi keskeisistä tekijöistä julkisen talouden kestävyydessä. Kansainvälinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ja EU-tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat myös siihen, millaisia palveluita väestölle on tarjolla. On tärkeää seurata, saavatko asukkaat tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti ja tuoda esiin tutkimukseen perustuvaa tietoa eri järjestämis- ja tuottamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusten arviointi on tärkeää, sillä niistä saatu kokemus auttaa kehittämään järjestelmää tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi On tärkeää seurata, saavatko asukkaat tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. 2
Sosiaali- ja terveyshuollon TUTKIMUKSEN neljä painoaluetta Yksikkö tukee palvelujärjestelmää koskevaa ohjausta ja päätöksentekoa, asiantuntijatyötä ja järjestelmän kehittämistä tuottamalla tutkimukseen perustuvaa tietoa terveyspolitiikan, palvelujärjestelmän ja sen osatekijöiden toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Ohjelmakaudella yksikön tutkimustoiminta kohdistuu neljälle painoalueelle: 1. Terveyspolitiikan tutkimus 2. Palvelujärjestelmän muutosten tutkimus 3. Palvelujen saatavuuden, käytön ja vaikuttavuuden tutkimus 4. Palvelujen toiminnan arviointikehikko Painoalueet nousevat ajankohtaisista kysymyksistä ja THL:n strategisista tavoitteista. Tutkimustoimintaa suunnataan vastaamaan sosiaali- ja terveyspoliittisten ja järjestelmäuudistusten synnyttämiin tietotarpeisiin. Erityisesti seurataan ajallista muutosta ja kehitetään toiminnan vaikuttavuutta, toimivuutta ja laatua kuvaavia indikaattoreita. Yksikön tutkimus on monitieteistä tieteelliset kriteerit täyttävää soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteri-, kysely- sekä haastattelu- sekä asiakirja-aineistoja joita kootaan ja kehitetään yhteistyössä THL:n sisäisten sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Käynnissä olevat tutkimushankkeet on kuvattu tarkemmin yksikön verkkosivuilla www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus. 3
1. Terveyspolitiikan tutkimus Kansallinen terveyspolitiikka on muutoksessa. Tutkimustietoa tarvitaan sekä kansallisen että kansainvälisen terveyspolitiikan vaikutuksista palvelujen tarpeenmukaiseen saatavuuteen, taloudelliseen kestävyyteen ja palvelujen tuotantoon. Potilaiden liikkuvuuteen kohdentuvat velvoitteet ovat jo vaikuttaneet kansalliseen terveydenhuoltoon. Euroopan Unionin toimet sekä kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, miten kansallisella tasolla voidaan varmistaa palveluiden saatavuus, rahoituksen kestävyys ja minkälaiseksi yritysten, kansalaisjärjestöjen ja voittoa tuottamattomien toimijoiden asema muotoutuu kansallisessa kentässä. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan valinnan lisäksi edistää käyttäjien osallisuutta vahvistamalla. Yksikkö: tutkii kansainvälisen toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalliseen terveyspolitiikkaan tutkii kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa tutkii, analysoi ja ennakoi sote-uudistuksen päätösten vaikutuksia sekä toimeenpanoa eri toimijoiden ja tavoitteiden kannalta arvioi priorisoinnin mekanismeja, lähtökohtia ja seurauksia osana terveyspolitiikan kenttää tutkii ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön ja henkilöstön asemaan kohdentuvia kysymyksiä Painoalueen tutkimuksissa on erilaisia lähestymistapoja, kuten interventiotutkimukset, sekundaarianalyysit valmiista rekisterija muista aineistoista, palvelujärjestelmätietojen aikasarjat sekä asiantuntijahaastattelut ja asiakirja-analyysit. Ohjelmakauden aikana painotetaan kansainvälistä vertailevaa tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä terveyspolitiikan alueella. Erityisesti vahvistetaan eriarvoisuuteen vaikuttavien politiikkatoimien tutkimusta ja kansainvälistä vertailua. 2. Palvelujärjestelmän muutosten tutkimus Palvelujärjestelmän toiminnan kehittäminen vaatii tutkittua tietoa palvelujen järjestämisen toimintamalleista ja niiden vaikutuksista. Päätöksentekijät ja väestö tarvitsevat päätösten ja valintojen tueksi selkeän kokonaiskuvan nykyisestä järjestelmästä, tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tarvitaan yhä enemmän tietoa palvelujen tarpeeseen sekä käyttöön vaikuttavista tekijöistä, jotta muutoksia voidaan ohjata tavoiteltuun suuntaan. Palvelutuotannon seuranta ja arviointi vaativat myös tarkempia ja ajantasaisempia tietoja väestön ja käyttäjien palvelujärjestelmää koskevista mielipiteistä, tarpeista ja kokemuksista. Järjestelmän rakenteen muutokset luovat vain puitteet palvelujen uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimii satoja tuhansia ammattilaisia. Tehokkaasti organisoidut ja oikein toimivat työprosessit, johtaminen sekä osaava henkilöstö ovat järjestelmän toiminnan ja uudistumisen keskeiset osatekijät. Toimintaprosessien seuranta ja arviointi palvelujärjestelmän toiminnan kaikilla tasoilla on tärkeää. Yksikkö: tuottaa tutkimus- ja arviointitietoa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta, toiminnasta, tuloksista muutoksista tuottaa tietoa väestön palvelujärjestelmää koskevista mielipiteistä ja palvelujen asiakaslähtöisyydestä tutkii toiminta- ja työprosessien sekä johtamisen kehittämiskohteita ja vaikuttavuutta kehittää palvelujärjestelmää ja sen toimintaa koskevaa tiedonkeruuta Tutkimuksessa hyödynnetään kunnissa tehtävää selvitystyötä palvelujen järjestämisen malleista, kysely- ja haastatteluaineistoja, palvelujärjestelmän toimintaa kuvaavia rekistereitä ja yksittäisten hankkeiden tuottamia indikaattoreita. Lisäksi pyritään käyttämään palvelujärjestelmään kohdistuvia luonnollisia kokeita interventioasetelmien mukaisesti. Ohjelmakaudella painotetaan palvelujärjestelmän toimintaan liittyvän tietopohjan kehittämistä. 4
3. Palvelujen saatavuuden, käytön ja vaikuttavuuden tutkimus Yhtenä sosiaali- ja terveyspolitiikan pääperiaatteena on ollut tarjota jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläiset, laadukkaat ja riittävät palvelut riippumatta sosioekonomisesta asemasta, asuinalueesta tai muista palvelujen käyttöä rajoittavista tekijöistä. Yksikössä tutkitaan palvelujen saatavuutta, käyttöä, laatua ja vaikuttavuutta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä ajassa ja eri väestöryhmissä. Yksikkö: tuottaa tietoa eroista palvelujen jakautumisessa, laadussa ja vaikuttavuudessa sekä niiden kehityksessä alueellisesti ja väestöryhmittäin tuottaa tietoa eroihin vaikuttavista tekijöistä arvioi tehtyjen muutosten vaikutuksia sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta Tärkeä lähestymistapa on rekisteripohjainen tutkimus. Sen avulla vastataan palvelujen oikeudenmukaista kohdentumista koskeviin tietotarpeisiin ja tuotetaan ymmärrystä eroihin vaikuttavista tekijöistä. Painoalueen tutkimus on monitieteistä. Kysymyksiä lähestytään eri näkökulmista ja kulloinkin tarkasteltava ilmiö määrittää tutkimuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät. Yksikön vahvuutena on rekisteritutkimusosaaminen ja yksikkö kehittää rekisteritutkimuksen menetelmiä. Ohjelmakaudella painotetaan iäkkäiden ihmisten palvelujen ja niiden väestöryhmittäisen jakautumisen tutkimusta. Iäkkäät ovat suuri palvelujen käyttäjäryhmä, jolle palvelujen integraatio on erityisen tärkeää. Vanhusten palvelujen käytön väestöryhmittäisestä ja alueellisesta oikeudenmukaisuudesta on vain vähän tietoa. 4. Palvelujen toiminnan arviointikehikko Palvelujärjestelmän toiminnan arviointiin käytettävät indikaattorit ohjaavat keskeisesti palvelujärjestelmän toimintaa. Näiden indikaattoreiden kehittämiseen ja arviointiin tarvitaan tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toiminnan laadun seuraamiseksi on kehitetty ja kehitteillä lukuisia lopputulosten ja prosessien laadun ja vaikuttavuuden indikaattoreita. Tällä hetkellä järjestelmän kokonaisarvioinnin viitekehystä ollaan Suomessa vasta rakentamassa, vaikka joillakin järjestelmän osa-alueilla on jo vakiintuneita indikaattoreita. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon vertaisarvioinnin sekä vanhustenhuollon RAI-järjestelmän indikaattorit. Sote-uudistuksen arviointi vaatii toiminnan ja sen tuloksellisuuden arvioinnin mahdollistavan indikaattorien kokonaisuuden kehittämistä kattavasti koko järjestelmän näkökulmasta. Alueellisesti on tehty kokeiluja eri indikaattoreista toiminnan ja sen tuloksellisuuden arvioinnissa. Lisäksi tarvitaan tutkimusta kehitettävien ja jo käytössä olevien indikaattoreiden vaikutuksista toiminnan suuntaamiseen ja järjestelmän toimintaan. Yksikkö: arvioi käytössä olevia kotimaisia ja kansainvälisiä indikaattoreita ja niiden toimivuutta sekä kokemuksia niistä arvioi paikallisten kokeilujen ja kehitystyön tuloksia tutkii indikaattorien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintaa ohjaavaa roolia palvelujärjestelmän eri tasoilla Painoaluetta vahvistetaan ohjelmakaudella. 5
Tutkimustoiminnan KÄYTÄNNÖT Yksikön tutkimus on tieteelliset kriteerit täyttävää soveltavaa tutkimusta, jonka julkaisukanavia ovat kansainväliset ja kotimaiset vertaisarvioidut artikkelit ja kirjat sekä tutkimustuloksia tiivistävät tutkimus- ja arviointiraportit. Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi yksikössä painotetaan vuorovaikutusta ja viestintää keskeisten yhteistyökumppanien kanssa ja tiedon saamista helpommin päättäjien ja asianosaisten käyttöön oikea-aikaisesti ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, palvelujen järjestäjien, kuntien ja muiden alan toimijoiden ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmakaudella vahvistetaan tutkimustulosten ajantasaisempaa julkaisemista ja hyödynnetään eri julkaisukanavia. Yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehitetään ja kansainvälistä yhteistyötä tiivistetään vertailevan tutkimuksen suuntaan. Yksikkö osallistuu aktiivisesti tutkimusrahoituksen hakemiseen kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi. Yksikössä turvataan osaamisen kehittyminen hyvin suunnitelluissa tutkimushankkeissa, strategisesti suunnitellulla sisäisellä ja ulkoisella verkostoitumisella sekä sisäisellä osaamisen jakamisella. Keskeisiä kehittämisen kohteita ohjelmakaudella ovat palvelujärjestelmän uudistusten arviointitutkimus, kansainväliset vertailut, politiikan tutkimuksen menetelmäosaaminen sekä vaativat tilastolliset menetelmät. Lisäksi kehitetään henkilöstön osaamista tehokkaiden viestintäkanavien ja uusien monikanavaisten ja interaktiivisten viestintätapojen käytössä. Tutkimusosaamisen jatkuvuuden varmentamiseksi kehitetään palvelujärjestelmätutkijan urapolku. Yksikön tutkimustoiminta noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. 6
TIETOA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA JA TERVEYSPOLITIIKASTA PÄÄTÖSTEN JA OHJAUKSEN TUEKSI JA PÄÄTÖSTEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOIMISEKSI Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö LISÄTIETOJA Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksiköstä ja sen hankkeista www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus YHTEYSTIEDOT Anna-Mari Aalto yksikönpäällikkö puh. 029 524 7252 sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi Tuula Fagerström yksikön assistentti puh. 029 524 7089 sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö Postiosoite: PL 30, 00271 Helsinki Käyntiosoite: Mannerheimintie 166, Helsinki