strategia Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Turun tiepiiri

1 strategia Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Turun tiepiiri 2003

2 SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020 ESIPUHE 3 1. Toimintaympäristö 4 1.1 Suunnittelualue 4 1.2 Väestö 4 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika 5 2. Nykyinen liikennejärjestelmä 6 2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat 6 2.2 Liikennemalli ja ennusteet 6 2.3 Tie- ja katuverkko 6 2.4 Rataverkko 7 2.5 Tavaraliikenne 8 2.6 Kevyt liikenne 8 2.7 Liikenneturvallisuus 9 2.8 Telematiikka 9 2.9 Joukkoliikenne 10 2.10 Ilma- ja vesiliikenne 11 3. Liikennejärjestelmän tavoitteet 12 3.1 Yleistavoitteet 12 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 14 4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä 14 4.2 Seuranta 14 4.3 Toimintalinjat 2020 17 4.4 Toteutuksen kärkitehtävät 17 4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin 20 5. Vaikutukset 26 5.1 Maankäyttötavoitteiden toteutuminen 26 5.2 Talous 26 5.3 Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo 27 5.4 Ympäristö ja turvallisuus 27 5.5 Yhteistyö 28 6. Toteutus 29 6.1 Aiesopimus 29 6.2 Seuranta 29 Liitteet Kiireellisyysluokka I: Kevyen liikenteen verkko 30 Kiireellisyysluokka I: Tie- ja katuverkko 31 Tätä julkaisua voi tilata: Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi ISBN 951-9054-71-5 julkaisun karttaote, pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/023/2003

ESIPUHE Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu laajana yhteistyöhankkeena Varsinais-Suomen liiton koordinoimana. Suunnittelussa ovat olleet mukana Turun tiepiiri sekä seutukunnan 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Suunnittelua ohjaavassa ohjausryhmässä on ollut edustettuina myös lukuisia muita sidosryhmiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on ollut määrittää Salon seudulle liikennestrategia ja sen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Suunnitteluprosessi on vahvistanut käsitystä tarpeesta suunnitella seudullista liikennettä laajana ja jatkuvana yhteistyönä. Suunnitelmassa esitetään tämän vuoksi kehittämistyön jatkamiseksi toimintamalli. Toiminnan työkaluksi on laadittu Salon seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus. Tämä yhteenvetoraportti kiteyttää osaselvitysten ehdotukset seudun liikennestrategiaksi ja määrittelee kiireellisimmät toimenpiteet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemisestä vastanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet. Eero Löytönen, puh.joht Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen, siht. Varsinais-Suomen liitto Simo Paassilta Halikon kunta Seppo Koskinen Kiikalan kunta Heimo Puustinen Kiskon kunta Aarno Sola Kuusjoen kunta Mauri Hermunen Muurlan kunta Pentti Vanhatalo Perniön kunta Kari Kotiranta Perttelin kunta Matti Rasila Salon kaupunki Leo Haltsonen Someron kaupunki Raimo Andsten Suomusjärven kunta Kari Lehtinen / Marko Marsala Särkisalon kunta Risto Rauhala Lounais-Suomen ympäristökeskus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Kerosuo / Arja Aalto Ratahallintokeskus Aatos Huhtala Tiehallinto / Keskushallinto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Ella Nurmi VR Osakeyhtiö Mauri Heikkonen/Harri Pitkäranta Ympäristöministeriö Peter Ulmanen Linja-autoliitto Kari Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö, JALOIN -projekti Yhteenvetoraportti on laadittu insinööritoimisto Liidea Oy:ssä, jossa työn ovat tehneet dipl.ins. Vesa Verronen, ins.toni Joensuu ja ins. Reijo Vaarala. Salossa 14.1.2003 3 Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto ohjausryhmän puheenjohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto ohjausryhmän sihteeri

4 1. Toimintaympäristö 1.1 Suunnittelualue Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat alueen 11 kuntaa Salo, Somero, Halikko, Perniö, Pertteli, Kisko, Kiikala, Kuusjoki, Muurla, Suomusjärvi ja Särkisalo. Salon seudun kunnat ovat pieniä ja asutus on levinnyt useasti myös kuntakeskuksen ulkopuolelle. Salon ja Halikon ulkopuolella maankäyttö on tiiveintä Somerolla, Perniössä ja Kiskossa. Kuitenkin myös Halikossa ja Perniössä on maankäyttö hajaantunut paljon kuntakeskusten ulkopuolelle ja kunnan alueella on useita pienempiä asukaskeskittymiä esim. Halikossa Asemanseutu, Vaskio sekä Märynummi ja Perniössä Asemanseutu, Teijo, Mathildedal ja Koski. Taajamat ovat usein vanhoja kyliä mutta myös uutta haja-asutusta on syntynyt. Vastaavia asutuskeskittymiä esiintyy paljon myös Kiikalassa ja Kuusjoella, joissa mikään alue ei muodosta voimakasta maankäytön painopistealuetta. Rakenne on nauhamaisinta Suomusjärvellä, Muurlassa ja Särkisalossa. Perttelin maankäytön painopistealueita ovat Kaivola, Inkere ja Hähkänä. Someron kaupungin tiivis keskusta sijaitsee Paimionjokilaakson viereisellä tasangolla. Keskusta on kasvanut Paimionjoen vesistön vanhan ylityspaikan sekä Hämeen Härkätien tuntumaan. Perniön kirkonkylä on noin 3 000 asukkaan taajama Perniönjoen viljelysaukeiden ja voimakkaan pohjois-eteläsuuntaisen kallioharjanteen välissä. Tärkeimmät tieyhteydet ovat kantatie 52 ja Kemiöön johtava maantie 183. 1.2 Väestö Salon seutukunnan alueella oli kesäkuussa 2001 noin 62 500 asukasta. Noin 60 % seudun väestöstä keskittyy tiheimmin asutulle alueella Saloon ja sen lähitaajamiin Halikkoon, Muurlaan ja Pertteliin. Seudun väkilukuennusteeksi vuonna 2020 on maksimikasvulla arvioitu 66 700 asukasta, jossa on 6,8 % kasvua nykyiseen verrattuna. Minimikasvuennusteessa asukasmäärä pysyy nykyisellään. Koko Salon seudun asukasmäärän ennustetaan kasvavan lukumääräisesti noin 4 000 henkilöllä jossa on kasvua 6,5 %. Lukumääräisesti suurin kasvu on ennustettu Saloon n. 3 400 asukasta. Salon asukasmäärän suhteellinen kasvu noin 12 % on myös koko Salon seudun suurimpia. Toiseksi suurin lukumääräinen kasvu on Halikossa (+1 000 asukasta). Halikon suhteellinen kasvu on 10 %. Suhteellisesti eniten asukasmäärä kasvaa Varsinais-Suomen liiton ennusteen mukaan noin 16 % Muurlassa. Muuttotappiota Salon seudun alueella on ennustettu neljään kuntaan. Lukumääräisesti suurin asukasluvun väheneminen on ennustettu Perniöön n. 360 asukasta. Suhteellisesti eniten asukasmäärä vähenee Särkisalossa noin 7 %. Asukasmäärä 30000 Salo Somero Halikko Perniö Pertteli Kisko Kiikala 25000 20000 15000 10000 5000 Kuusjoki Muurla Suomusjärvi Särkisalo Väkiluku 31.12.2000 V-S liitto (2020) Kuva 1. Kuntien väestöennusteet

5 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika Salon seudulla oli vuonna 1999 yhteensä noin 28 200 työpaikkaa. Suurimmat työpaikkamäärät olivat Salossa n. 16 500 kpl, Somerolla n. 3 400 kpl, Halikossa n. 2 400 kpl ja Perniössä n. 2 000 kpl. Seudun työpaikkaomavaraisuus oli 102 %. Salon seudulla on noin 3 200 yritystoimipaikkaa (v.1999 tieto). Näistä sijaitsee Salossa noin 1 400 kpl. Yritykset työllistävät Salon seudulla noin 18 000 henkeä. Työpaikat ovat jakautuneet seuraavasti: alkutuotantoon 7,9 %, jalostukseen 45,5 % ja palveluihin 44,4 %. Jakauman perusteella voi todeta, että seudulla on muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suhteessa enemmän alkutuotantoon ja jalostukseen liittyviä työpaikkoja, kun taas palvelusektori työllistää Salon seudulla suhteellisesti vähemmän kuin muualla maakunnassa. Työmatkoista noin 80 % (n. 23 500 matkaa) on Salon seudun sisäisiä matkoja. Salon seudun ja muiden alueiden välisistä työmatkoista valtaosa tehdään Turun ja Salon seutujen välillä. Salon seutukunnan alueella on yhteensä n. 2 200 maatilaa. Seutukunnan alueella on yli 81 000 peltohehtaaria, joka on lähes 4 % koko maan peltopinta-alasta. Salon seutukunnan merkittävin matkailukohde on Perniössä sijaitseva Meri- Teijon matkailualue. Vuotuisten kävijöiden määräksi on arvioitu noin 50 000 henkeä ja majoitusvuorokausia on noin 30 000 henkeä (v.2000). Seudulla on yhteensä noin 8 500 vapaa-ajan asuntoa, mikä on erittäin suuri määrä verrattuna seudun noin 27 700:aan vakituiseen asuntoon. Lukumääräisesti eniten vapaa-ajan asuntoja lähes 2 000 kpl on Somerolla. Suhteessa väkilukuun eniten vapaa-ajan asuntoja seudulla on Särkisalossa, jossa niitä on noin 660 kpl. Työmatkat Salon seudun ja muiden alueiden välillä 2 200 kpl Työmatkat Salon ja Turun seutujen välillä 2 500 kpl Kuva 2. Salon seudun työmatkojen suuntautuminen

6 2. Nykyinen liikennejärjestelmä 2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat Salon yleiskaavaan liittyen tehtiin Salon kaupungin asukkaille asukaskysely, jossa selvitettiin mm. henkilömatkojen kulkutapoja. Tuloksia ei voi yleistää koko Salon seutukuntaa koskeviksi, mutta ne kuvaavat suhteellisen suurta osaa henkilöliikenteestä. Voidaan olettaa, että Halikon taajama-alueen kulkutapajakauma on samankaltainen kuin Salossa. Salossa työmatkoja tehdään kesällä eniten polkupyörällä (53 %) ja henkilöautolla (31 %). Talvella suosituimmat kulkutavat ovat henkilöauto (48 %) ja kävely (26 %). % Työmatkat talvella % Työmatkat kesällä 100 100 80 80 60 48 60 40 40 26 16 20 20 0 2 8 0 0 Kävellen Polkupyörällä Mopolla tai moottoripyörällä Linja-autolla Autolla itse ajaen Autolla matkustajana Kuva 3. Työmatkan yleisin kulkutapa talvella. (Salon asukaskysely 2001) Kuva 4. Työmatkan yleisin kulkutapa kesällä (Salon asukaskysely 2001) 2.2 Liikennemalli ja ennusteet Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten on laadittu nykytilannetta (v.2000/2003) kuvaava liikennemalli ja liikenne-ennusteet vuodelle 2020. Työssä käytetty ennustemenetelmä ennustaa suoraan autoliikenteen matkoja. Ennustemalli on rakennettu EMME2 ohjelmistoon. Menetelmä käsittää kevyen autoliikenteen ja raskaan autoliikenteen vuorokausitason ennusteen. Asukas- ja työpaikkamäärinä vuodelle 2020 on käytetty Varsinais-Suomen liiton asukas- ja työpaikkaennusteita. Ennusteeseen aiheuttaa epävarmuutta se, että seudun teollisuuden (mm. Nokia) työpaikkamäärän vaihtelut voivat aiheuttaa liikennemääriin hyvinkin suuria muutoksia. Ulkoisten liikennevirtojen kasvu on arvioitu Tiehallinnon liikenne- ja autokantaennusteen kuntakohtaisten kasvukertoimien avulla. 2.3 Tie- ja katuverkko Valtatie 1 kulkee läpi Salon seudun itä-länsi suunnassa. Väylä toimii kahden merkittävän valtakunnanosakeskuksen Helsingin ja Turun pääväylänä, joka rakennetaan moottoritietasoiseksi vuoteen 2008 mennessä. Moottoritie välillä Paimio Muurla valmistuu vuonna 2003. Nykyisiä moottoritieosuuksia ovat Turku Paimio ja Lohjanharju Helsinki. Salon seudulla ei ole muita valtateitä lukuun

7 ottamatta Someron itäosassa olevaa lyhyttä osuutta valtatiestä 2 ja Someron länsiosassa olevaa lyhyttä osuutta valtatiestä 10. Kantatie 52 kulkee läpi Salon seudun pohjois-etelä -suunnassa. Etelässä kantatie tarjoaa yhteydet Tammisaareen ja Hankoon ja pohjoisessa Forssaan. Salon seudulta on seututasoiset yhteydet Perniöstä Kemiöön (maantie 183), Salosta Kiskon kautta Inkooseen (maantie 186), Halikosta Marttilaan (maantie 224) sekä Somerolta Helsinkiin (maantie 280) ja Tammelaan (maantie 282). Valtatien 1 rakentuminen moottoritieksi muuttaa nykyisen väylän seututieksi 110. Muut tärkeimmät kuntien väliset yhteydet ja yhteydet maankäytön painopistealueilta kuntakeskuksiin ovat pääsääntöisesti 4 numeroisia yhdysteitä. Muun alempitasoisen tieverkon muodostavat 5 numeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentää kuntien katuverkko. Salo Halikko taajamavyöhykkeellä moottoritien valmistuminen muuttaa liikennevirtoja voimakkaasti Salon keskustan läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa raskasta liikennettä-, seudullista liikennettä ja kaupunginosien välistä liikennettä Halikon keskustan läpikulkuliikennettä tulee vähentää mahdollisimman tehokkaasti moottoritien ja läntisen ohitustien valmistuessa Moottoritien valmistuminen sekä loma-asutuksen kasvu ja lisääntyvä vapaa-ajan liikenne korostaa tarvetta Suomusjärvi Kisko Perniö Teijo/Särkisalo poikittaisyhteyksien kehittämiseksi (maantiet 1870 ja 1840) Myös seudun alemman tieverkon kunnossapito tulee turvata Yhteydet seudulta pohjoiseen Forssan ja Tampereen suuntaan ovat heikkotasoisia Särkisalossa Ulkoluoto ja Pettu ovat lossiyhteyksien varassa. 2.4 Rataverkko Salon seudun läpi kulkee Helsingin ja Turun välinen rantarata, joka on perusparannettu nopean liikenteen radaksi. Rantarata on yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kauko-ohjattu. Radalla on myös junien automaattinen kulunvalvonta. Vuonna 1995 rantaradalla alkoi ensimmäisenä Suomessa kaukoliikenne nopeilla, kallistuvakorisilla Pendolino junilla. Henkilöliikenteen tavoitenopeus on 160 200 km/h Pendolinolla ja 140 160 km/h InterCity junilla. Nopeimmillaan matka-aika Salosta Turkuun on noin puoli tuntia ja Salosta Helsinkiin noin 1 tunti 20 minuuttia. Kaikki kaukoliikenteen junat pysähtyvät Salon rautatieasemalla, joka palvelee myös Salon ympäristökuntia. Maankäyttösuunnitelmissa on aluevaraus Espoo Lohja Salo eli ns. ELSAradan rakentamiselle. ELSA-rata on aikanaan suunniteltu nopeudelle 160 km/ h, mutta radan linjaus ei vastaa tämän päivän tarpeita. Salon kaupungin tavoitteena on edistää taajamajunaliikenteen kehittämistä palvelemaan Salo -Turku välin lisääntyvää työmatkaliikennettä Nykyinen yksiraiteinen rata rajoittaa taajamajunaliikenteen kehittämistä. Kaukoliikenteen tarjonnan arvellaan olevan nykyisin riittävä. Lisäkapasiteettia radalle saadaan mm. rakentamalla lisää junien kohtaamispaikkoja tai kaksoisraide Salo Turku välille.

8 2.5 Tavaraliikenne Tärkeimmät tavaraliikennettä synnyttävät kohteet seudulla ovat Salon Meriniityn teollisuusalue, rautatieaseman seutu sekä Halikon Asemanseudulla sijaitseva teollisuusalue. Tavaraliikenteen virtoja kulkee mm. Salon ja Halikon kaupan suuryksiköihin, Someron kaupungin keskusta- ja teollisuusalueille sekä lähes kaikissa seudun kunnissa sijaitseviin yksittäisiin teollisuus- ja tuotantolaitoksiin. Keskeiset tavaraliikenteen kuljetusreitit seudulla ovat valtatie 1 ja kantatie 52. Nämä ovat samalla tärkeimmät erikoiskuljetusten reitit, joilla on mahdollista kuljettaa ylikorkeita kuormia 7,0 metrin korkeuteen asti. Helsinki Turku radalla on myös tavarajunaliikennettä, mutta rataosuuden tavaraliikenne ei ole volyymiltaan kovin suurta verrattuna valtatien 1 tavaraliikenteeseen sekä muuhun valtakunnan rataverkkoon. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa satunnaisista puutavarakuljetuksista. Keskeisiä puutteita tavaraliikenteen osalta ovat Meriniityn teollisuusalueen yhteydet etelään ja pohjoiseen kantatielle 52 Yhteydet etelästä kantatieltä 52 itään ja pohjoiseen. Nykyisin tämä Salon kaupungin läpi kulkeva raskas liikenne käyttää pääosin reittiä Mariankatu Annankatu Hämeenkatu. Raskaan liikenteen pysäköintipaikkojen puute Salo-Halikko taajamavyöhykkeellä Seudun alemman tieverkon kuntoon ja talvikunnossapitoon liittyvät ongelmat Rantaradan kapasiteetin puute rajoittaa tavarakuljetusten kasvua. 2.6 Kevyt liikenne Vaikka Särkisaloa lukuun ottamatta muissa seudun kuntakeskuksissa on ainakin lyhyt kevyen liikenteen väyläjakso, puutteita on paljon. Kuntakeskuksen väylät harvoin kattavat koko rakennetun alueen. Pienemmistä taajamista ja tienvarteen sijoittuneen kyläasutuksen kohdalta väylät puuttuvat kokonaan eikä lähekkäisiä taajamia ole yhdistetty turvallisella kevyen liikenteen väylällä. Alaasteen koulumatkat taittuvat tienpientareella. Vaarallisimmilla reiteillä koululaiset kuljetetaan koulukyydeillä. Toisiinsa kiinni kasvaneessa Salon ja Halikon taajamassa sekä Someron keskustassa suurimman osan kevyen liikenteen reitistöstä muodostavat kuntien kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät ja keskustojen jalkakäytävät. Myös muissa taajamissa kevyen liikenteen verkkoon kuuluu pienemmässä määrin kuntien kevyen liikenteen väyliä ja puistokäytäviä. Polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen tarjonta Salon seudulla rajoittuu lähinnä linja-autoasemien vanhoihin pyörätelineisiin. Ainoastaan Salon rautatieasemalla pyörien pysäköintitilanne on järjestymässä hyväksi. Pyöräpysäköintiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota keskustoissa eikä palvelukiinteistöjen ja kauppaliikkeiden yhteydessä.

9 Tiehallinto vastaa pääosin yleisten teiden varsilla sijaitsevien kevyen liikenteen väylien sekä joukkoliikenteen pysäkkien hoidosta ja ylläpidosta. Joidenkin kevyen liikenteen väylien osalta Tiehallinto ja kunta ovat väylien rakentamisen yhteydessä sopineet, että kunta vastaa väylän hoidosta ja mahdollisesti ylläpidostakin. Ongelmana on, että osa sopimuksista on vanhoja osin muistivaraisiakin. Myös alikulkujen hoitovastuut ovat paikoin epäselviä. Siirtyminen vähitellen kilpailutettaviin urakoihin aiheuttaa selkiyttämisen tarvetta väylien hoitovastuihin. kevyen liikenteen väylästössä on vielä paljon puutteita taajamien alueilla väylien hoitoon liittyvät kysymykset vaativat osittain vastuiden selvittämistä, hoitotason yhtenäistämistä ja paikoin nostamista sekä sopimusten tarkistamista asemien ja keskustojen palvelukiinteistöjen pyöräpysäköinti kaipaa kehittämistä. 2.7 Liikenneturvallisuus Poliisin keräämien onnettomuustietojen perusteella Salon seutukunnan liikenneturvallisuustilanne on heikompi kuin koko maassa tai Turun tiepiirin alueella keskimäärin. Alueen kuntien välillä on tässä tosin suuria eroja, johtuen mm. sijainnista päätieverkkoon nähden. Pahimpia henkilövahinko-onnettomuuksien keskittymiä seudulla ovat mm. valtatie 1 ja erityisesti sen liittymäalueet Salo - Halikko taajamavyöhykkeellä, kantatie 52 Salon pohjoispuolella, Halikon keskustassa sijaitsevat liittymät maantien 224 (Halikko- Aura) varrella ja Salon keskusta-alueen eräät katujaksot. Seutukunnan alueella on tapahtunut viime vuosina henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia noin 100-115 kpl vuodessa. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtuu enemmän kuin maassa keskimäärin. Salon seutukunnan yleisillä teillä tapahtui vuosina 1995-1999 vuosittain keskimäärin 12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mopoilijoille. Yleisten teiden suurimpia ongelmakohteita olivat Halikon ja Perniön keskustat, Someron keskustaajaman laita-alueet sekä vt 1:n ja kt 52:n varret. Perniössä tilanne on jo parantunut, sillä keskustan taajamatiet on saneerattu vuonna 2001. Nykyisillä rahoitusmahdollisuuksilla ei ole mahdollista saavuttaa haluttua liikenneturvallisuustilanteen parantumista yksinomaan liikenneympäristön kehittämistoimenpiteillä, vaan myös liikennekäyttäytymisessä tulee saada aikaan muutoksia. Tässä tarvitaan avuksi kuntien hallintokuntien liikenneturvallisuustyötä. Seudun liikenneturvallisuus on heikompi kuin maassa keskimäärin Nykyinen valtatie 1 (tuleva maantie 110) on moniongelmainen päätie, jossa tapahtuu henkilövahinkoon johtaneita ohitus-, kohtaamis-, yksittäis- ja liittymäonnettomuuksia Salon ja Halikon taajama-alueella tapahtuu runsaasti kevyen liikenteen onnettomuuksia Kantatie 52 on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen erityisesti välillä Salo Kaivola (Pertteli) puutteellinen kevyen liikenteen verkko aiheuttaa liikenneturvallisuusriskejä varsinkin koulumatkoilla

10 2.8 Telematiikka Salon seutukunnan alueella on käytössä seuraavia liikenteen telematiikan järjestelmiä: Yleisillä teillä erityisesti nykyisellä valtatiellä 1 (tuleva maantie 110) olevat järjestelmät, joita hoitavat Tiehallinto, Turun tiepiiri ja poliisi Liikennevalojärjestelmät, joita ylläpitävät sekä Turun tiepiiri että Salon kaupunki Linja-autoliikenteen järjestelmät VR:n rautatieliikenteen järjestelmät RHK:n matkustajainformaatio- ja liikenteenohjauslaitteet. Valtatien 1 järjestelmä on osa E18 kokeilualuetta. Tiellä on sää- ja kelimittauslaiteita (tiesääasemia), liikenteen automaattisen mittausjärjestelmän (LAM) nopeutta ja liikennemäärää mittaavia laitteita, poliisin hoitamia nopeudenvalvontakameroita, muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä, nopeudennäyttötaulu sekä kelivaroitusmerkkejä. Salossa ja Halikossa on liikenneohjattuja liikennevaloliittymiä. Vt 1:n (tuleva mt 110) liikennetelematiikkaa ollaan ainakin osittain siirtämässä pois moottoritien valmistuttua. Linja-autoliikenteessä on Salon paikallisliikenteessä käytössä älykortti. Matkahuollon järjestelmät ovat käytössä kaukoliikenteen busseissa. VR:llä ovat käytössä yhtiön valtakunnalliset järjestelmät. 2.9 Joukkoliikenne Seudun linja-autoliikenne on Salo peräistä ts. suurin osa matkoista alkaa tai päättyy Saloon, mikä on luonnollista, kun otetaan huomioon seudun väestön, työpaikkojen ja elinkeinotoimintojen sijoittuminen sekä Saloon suuntautuva seudun sisäinen ja ulkopuolelta tuleva työmatkaliikenne. Vilkkain linja-autovuorojen liikennetarjonta on nykyisellä valtatiellä 1, jossa vakio- ja pikavuoroliikenteen yhteiskäyttö väestö- ja kysyntäpotentiaaliin suhteutettuna tarjoaa lähes kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Väestö- ja kysyntäpotentiaaliin suhteutettuna linja-autoliikenne tarjoaa suhteellisen hyvän palvelutason Perniöstä, Perttelistä ja Halikon Vaskiolta Saloon. Muuten kuntakeskuksista ja kuntien suurimmista kylätaajamista on pääsääntöisesti mahdollisuus käydä keskeisinä toiminta-aikoina työssä, koulussa ja asioilla Salossa lukuun ottamatta Särkisalosta ja Somerolta tietyille työ- ja kouluajoille tulevia yksittäisiä vuoroja. Perttelin joukkoliikennettä heikentää vuorotarjonnan jakaantuminen kantatielle 52 ja Inkereentielle. Vielä korostuneemmin liikenteen jakautuminen useille reiteille estää voimakkaan joukkoliikenteen runkoreitin muodostumisen välillä Salo-Somero. Salosta on muihin kuntiin Halikkoa lukuun ottamatta yleensä vain hyvät asiointimatkatasoiset yhteydet ts. liikennettä ei ole suunniteltu salolaisten työ- tai koulumatkoille kaupunkialueen ulkopuolelle. Kuntien sisällä ilta- ja viikonloppuvuorojen palvelutaso on puutteellinen. Linjaautojen vuorotarjonta heikkenee myös kesällä verrattuna talviliikenteeseen.

11 Kunnat ja valtio tukevat matkustamista lipunhinnan alennuksin. Matkahuollon linja-autoasema on vain Salossa. Somerolla, Perniössä. Suomusjärvellä on Matkahuollon asiamiespiste. Helsinki-Turku rataosuudella kulkee pääasiassa henkilöliikenteen junia. Rataosuudella liikennöi pika- ja InterCity-junia sekä Pendolinoja. Vuorotarjonta on molemmat suunnat yhteensä viikonpäivästä riippuen 26 31 vuoroa. Junien vuoroväli on molempiin suuntiin noin tunti. Salon seudulla on keskimäärin yksi taksi vajaata 600 asukasta kohden, mikä vastaa keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suurin taksitiheys on väkiluvultaan pienimmissä kunnissa, joissa taksien palvelualueen laajuus on kuitenkin suhteessa kaikista mittavin. Salon seudun alueella ei ole vakiintuneita kuntien välisiä yhteistyömuotoja joukkoliikenneyhteistyölle. Kunnissa hallintokuntien yhteistyö kuljetusten suunnittelussa on viriämässä seudullisen yhteistyön myötä. Joukkoliikenteen ja kaavoituksen välinen yhteistyö on puutteellista. Salon linja-autoasemalla sekä Someron ja Perniön asiamiespisteissä on esitetty aikataulut ja osa reiteistä informaatiotauluissa tai terminaalien seinillä. Muuta pysäkki-informaatiota on erittäin vähän. Jokaisella bussiyrittäjillä ja VR:llä on omat aikataulukirjansa. Lisäksi muutamilla bussiyrittäjällä ja VR:llä on aikataulut myös internetissä. joukkoliikennepalvelujen turvaaminen, parantaminen ja kustannusten hallinnassa pitäminen edellyttää seudullisen yhteistyön kehittämistä Salon työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantaminen myös muina kuin kolmivuorotyön alkamis- ja päättymisaikoina sekä kuntakeskusten välisten vuorojen nopeuttaminen on tärkeää Salon ja Halikon alueen maankäytön kasvu edellyttää paikallisliikenteen liikennetarjonnan (reitit, aikataulut) tarkistamista joukkoliikennepalveluiden säilyttäminen vähäliikenteisillä yhteysväleillä vaatii kuntien sisäisten henkilökuljetusjärjestelmien kehittämistä sekä matkaketjujen toimivuuden parantamista liityntäyhteyksiä ja joukkoliikenteen palvelupisteverkkoa kehittämällä joukkoliikenteen lippu- ja informaatiojärjestelmät kaipaavat kehittämistä etenkin työmatkaliikenteen toimivuuden parantamiseksi 2.10 Ilma- ja vesiliikenne Salon seudulla ei ole omaa lentoasemaa. Kiikalassa on pienlentokenttä, jossa ei ole reittiliikennettä. Kiikalan lentokenttä sijaitsee valtatien 1 pohjoispuolella noin 30 km Salosta koilliseen. Lentoyhteydet ulkomaille tulevat jatkossa tapahtumaan entistä enemmän liityntäyhteyksin Helsinki-Vantaan lentoasemalta Salon seudun eteläosaa ympäröivä vesistö ja mm. Teijon retkeilyalue tarjoavat hyvän potentiaalin matkailuliikenteelle mm. Särkisalon, Perniön, Salon ja Halikon kunnissa.

12 3. Liikennejärjestelmän tavoitteet 3.1 Yleistavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat olleet valtiohallinnon eri sektoreiden asettamat tavoitteet liikennejärjestelmälle, maakuntakaavalle asetetut tavoitteet sekä paikalliset seudun kuntien määrittelemät tavoitteet. Yleistavoitteet ryhmiteltiin kuuteen aiheryhmään. Osa tavoitteiden aihepiireistä johdettiin suoraan valtakunnallisista liikennejärjestelmälle asetetuista tavoitteista ja määräytyi Salon seudun liikennejärjestelmän ja maankäytön erityispiirteiden sekä seminaarissa ja ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella. Aiheryhmät muotoutuivat seuraaviksi: 1. Yhdyskuntarakenne Salon seudun ja kuntien yhdyskuntarakennetta pyritään kehittämään ja eheyttämään siten, että luodaan edellytykset henkilöautoliikenteen kasvun hidastumiselle ja samalla luodaan edellytykset joukko- ja kevytliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvamiselle. Keskeistä on pyrkiä hillitsemään maankäytön hajautumisen myötä tapahtuvaa eri toimintojen välisten etäisyyksien kasvua. Seudun kunnat sitoutuvat toiminnassaan kehittämään E18 tien liittymäalueita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti seudun kokonaisliikkumisen kannalta tarkasteltuna. 2. Seudun ulkoiset yhteydet Seudun ulkoiset yhteydet luovat edellytyksiä Salon seudun kilpailukyvyn parantumiselle edelleen. Pääpaino on erityisesti työmatkaliikenteen toimivuuden turvaamisessa sekä vaihtoehtojen tarjoamisessa henkilöauton käytölle. Tärkeimpiä ratkaistavia kysymyksiä on sitoutuminen valitun kehittämislinjan edellyttämään maankäytön kehittämisratkaisuun. 3. Seudun sisäiset yhteydet ja kuntien erityiskysymykset Parannetaan alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa kehittämällä ja selkeyttämällä seudun sisäisen liikenteen yhteyksiä ja liikennepalvelujen tarjontaa. Tunnistetaan kuntien välisten yhteyksien kehittämistarpeet kaikilla liikennemuodoilla ja keskitetään voimavarat kunkin liikennemuodon kehittämisen osalta tarpeellisimpien yhteyksien turvaamiseen ja parantamiseen. Avainasemassa on alempiasteisen tieverkon (mukaan lukien kadut, yleiset tiet ja yksityistiet) ympärivuotisen liikennöitävyyden turvaaminen. Tieverkon yhdistävyys ja riittävä kuntotila ovat edellytyksenä myös joukko- ja kevytliikenteen olemassaololle. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään informaation, matkaketjujen sujuvuuden, lippujärjestelmien, pysäkki- ja terminaaliympäristön, liikennetarjonnan ja uusien yhteistyömallien kehittämisellä sekä tavoitteita tukevalla maankäytön suunnittelulla. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kehitetään erityisesti taajamissa

13 sekä yleisten teiden varsilla kuntakeskusten ja kylien kohdilla. Kevyen liikenteen turvallisuustoimenpiteiden ensisijaisena kohteena ovat koulumatkareitit. Seudullisten kevyen liikenteen yhteyksien kehittämisessä painopistealueena on Salon kaupunkiseutu (Salo Halikko Muurla Pertteli), erityisesti pyöräilyetäisyydellä Salon keskustasta sijaitsevat taajamat. 4. Elinkeinoelämä ja matkailu Turvataan elinkeinoelämän sujuvat yhteydet kuljetusten osalta ja turvataan raskaalle liikenteelle selkeät ja sujuvat yhteydet kaupunki- ja taajamarakenteen ohitse valtakunnan päätieverkkoon. Tunnistetaan myös matkailu- ja lomaliikenteen kehittämistarpeet (erityisesti Teijon alueen ja merenrantavyöhykkeen hyödyntämisen kannalta) ja pyritään poistamaan havaittuja ongelmia kuitenkin siten, että ehdotettavat ratkaisut ovat perusteltavissa myös seudun oman yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta. Viitoitusta, opastusta ja muuta informaatiota kehittämällä ohjataan raskas liikenne ja erikoiskuljetukset oikeille reiteille sekä parannetaan matkailijoiden palvelua. 5. Elinympäristön laatu: ympäristö, turvallisuus ja esteettömyys Parannetaan ympäristön laatua, turvallisuutta ja soveltuvuutta eri väestöryhmille. Uusien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon luonnonympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen sekä rakennetun ympäristön asettamat erityisvaatimukset. Vähennetään ja korjataan olemassa olevia ongelmia mahdollisuuksien mukaan. Ympäristön kannalta painopistealueita ovat pohjavesien suojaaminen sekä rakennetussa ympäristössä taajamatie- ja keskustasaneeraukset, viihtyisät kevyen liikenteen ympäristöt ja liikennemeluhaittojen vähentäminen. Vaarallisten aineiden kuljetukset ohjataan mahdollisimman riskittömille reiteille. Tavoitteena on vähentää autoliikenteen aiheuttamia turvallisuusriskejä erityisesti taajamissa ja asuinalueilla. Liikenneympäristöön kohdistuvista turvallisuustoimenpiteistä etusijalla ovat edulliset ja nopeasti toteutettavat toimenpiteet. Liikenneympäristö rakennetaan esteettömäksi ja toimivaksi kaikkien väestöryhmien kannalta. Otetaan huomioon myös hankkeiden välilliset vaikutukset pyrkimällä liikennesuoritteen minimointiin ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen toimintaedellytysten parantamiseen. 6. Yhteistyö Luodaan toimintamalli ja periaatteet kuntien väliselle yleiskaavayhteistyölle erityisesti haja-asutusalueiden rakentamisen, kaupan suuryksikköjen sijoittumisen ja matkailuun liittyvien toimenpiteiden käsittelemiseksi seudun kokonaisvaltaisen kehittämisen turvaamiseksi ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioonottamiseksi. Pyritään kehittämään kuntien ja valtion viranomaisten välisen yhteistyön muotoja liikennejärjestelmän tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi. Avainasemassa on hankkeiden toteuttamis- ja rahoitusmallien sopiminen aiesopimusmenettelyn yhteydessä, jolloin pyritään sopimaan myös maankäyttöyhteistyöstä merkittävien hankkeiden yhteydessä.

14 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii toimiakseen suunnittelun aikana käynnistetyltä toiminnalta jatkuvuutta (kuva 5). Suunnitelman toteutuminen edellyttää osapuolilta sitoutumista ja jatkuvaa yhteistyötä suunnittelun jälkeenkin. Kuva 5. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman prosessi. Salon seudun liikennejärjestelmässä on tarkasteltu koko liikennejärjestelmää kokonaisuutena yhdessä maankäytön kanssa. Suunnittelutyön aikana yhteistyötahot ovat arvioineet aiempaa kattavammin liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Alueellisen yhteistyön tarve ja menettelytavat ovat työn aikana nousseet voimakkaasti esille. Osapuolet ovat yhdessä arvioineet koko alueen kannalta keskeisiä ja toteutusmahdollisuuksiin sopeutettavissa olevia liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Laaja-alaisen ja avoimen suunnittelun tuloksia on mahdollista käyttää entistä perustellummin päätöksenteossa. Näin voidaan ohjata liikennejärjestelmän kehittämistä haluttuun suuntaan. OSASELVITYKSET tavoitteet toimenpiteet kärkihankkeet vaikutukset SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020 osaselvitysten tulosten yhteensovittaminen SALON SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN AIESOPIMUS sopijaosapuolet tausta sisältö tavoitteet liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteistyö liikennejärjestelmän toteutuksen painopisteet - valtakunnalliset kärkihankkeet - alueelliset kärkihankkeet - suunnitteluhankkeet seuranta sopimuksen päivittäminen Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen käynnistämiseksi laaditaan ai- SEURANTA esopimus Salon seudun liikennestrategia 2020 suunnitelman pohjalta. Aiesopimusta laadittaessa määritellään kiireellisimmin toteutettavat hankkeet käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Aiesopimuksen vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä nostetaan uusia osaselvityksissä esitettyjä kiireellisyysluokka 1 hankkeita aiesopimuksen piiriin mahdollisuuksien mukaan. Toteuttamisen seurannan kannalta aiesopimus on tarpeen päivittää vuosittain ja varsinainen liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 7 vuoden välein. 1 vuosi 5-7 vuotta

15 4.2 Seuranta Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaa seurantaryhmä, joka esitetään perustettavaksi suunnittelun aikaisesta ohjausryhmästä. Seurantaryhmän tukena toimivat kuntien tekniset toimet, tiepiiri sekä perustettavat /uudelleen organisoitavat seutuliikennetyöryhmä ja seudullinen liikenneturvallisuustyöryhmä. Seurantaryhmän alaisuudessa toimii ns. työrukkanen, työryhmä, joka hoitaa omalta osaltaan mm. asioiden valmistelun ja yhteydenpidon osapuolten välillä sekä tuo asiat ryhmän käsiteltäväksi (kuva 6). Seurantaryhmä vastaa jatkossa kärkitoimenpiteiden ottamisesta toteutusohjelmiin ja seuraa toimenpiteiden sekä aiesopimuksen toteutumista. Seurantatoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Seurantaorganisaation järjestäydyttyä voidaan seurannan vetovastuuta tarvittaessa järjestellä uudelleen. Kuva 6. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen seudullinen organisointi

16 4.3 Toimintalinjat 2020 Osaselvityksessä A Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä esitetyistä neljästä kehittämisstrategiasta on koostettu yksi toimintalinja, jonka pohjalta Salon seudun liikennejärjestelmää kehitetään. Rajallisten rahoitusresurssien vuoksi on välttämätöntä löytää ensisijaiset panostuksen kohteet, jotka kuitenkin mahdollistavat myös niin alueellisen kuin sosiaalisen tasa-arvon toteutumisen Salon seudulla. Salon seudulla pyritään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ohjaamalla maankäytön kasvu ensisijaisesti taajamiin. Seudulle pyritään luomaan toimiva ja vetovoimainen keskusverkko. Liikennejärjestelmän kehittämisessä painotetaan päätie- ja pääkatuverkon sujuvuuden varmistamista sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä. Tie- ja katuverkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan. Kevyen liikenteen osalta strategia tarkoittaa panostamista verkon täydentämiseen, kävelyolosuhteiden parantamiseen keskustoissa ja liikkumisen turvallisuuden parantamiseen mm. tien ja kadun ylityskohtia kehittämällä. Joukkoliikenteen osalta strategia tarkoittaa panostamista joukkoliikenneasioiden hoitoon seudullisella yhteistyöllä järjestelmän taloudellisuuden varmistamiseksi unohtamatta asetettuja palvelutasotavoitteita, työ ja koulumatkojen saavutettavuuden parantamista ja vuorojen nopeuttamista, palvelupisteverkon kehittämistä sekä matkaketjujen sujuvuuden lisäämistä mm. lippu- ja informaatiojärjestelmien kehittämisellä. 4.4 Toteutuksen kärkitehtävät Liikennejärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Kehittämistyön helpottamiseksi Salon seudulla on määritelty kehittämisen kärkitehtävät eli kehittämisen ensisijaiset painopistealueet. Kärkitehtäviin liittyen on määritelty toimenpiteet, jotka toteuttavat tehtävää. MAANKÄYTTÖ KÄRKITEHTÄVÄ Liikennestrategian toteuttamista tukevan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi lisätään seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään ja kehittämistä seurataan tiiviissä yhteistyössä. Toteuttajat: kunnat, Varsinais-Suomen liitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmän tärkeimpänä tavoitteena on turvata maankäytöstä syntyvän liikenteen toimintamahdollisuudet. Liikennejärjestelmän kehittämisen resurssit huomioon ottaen on myös tärkeää, että maankäytön kehittämisessä otetaan huomioon liikennejärjestelmä ja sen mahdollisuudet. Maankäytön kehittämisen tavoitteena pidetään kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen aikaansaamista. Tähän pyritään nykyistä rakennetta eheyttämällä ja tiivistämällä sekä keskustoja vahvistamalla.

17 KÄVELY- JA PYÖRÄILY KÄRKITEHTÄVÄ Luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvamiselle itsenäisinä liikennemuotoina ja matkaketjujen luontevina osina. Kehitetään kevyen liikenteen fyysistä toimintaympäristöä, jotta onnettomuuksien ja tapaturmien määrä sekä kulkijoiden turvattomuuden tunne vähenee. Liikkumisympäristöissä tavoitellaan toimivuutta, viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. Toteuttajat: kunnat, Turun tiepiiri, seudun kävely- ja pyöräilyasiamies, Ratahallintokeskus Salon seudulla on tavoitteena parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja lisätä kevyen liikenteen käyttöä päivittäisessä liikkumisessa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota pyritään lisäämään eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja kehittämällä palveluverkkoa. Kevyen liikenteen suosioon voidaan vaikuttaa turvallisilla ja nopeilla väylillä. Tutkimuksilla on todettu, että mitä suorempia yhteyksiä sitä enemmän kevyen liikenteen käyttäjiä. Kevyen liikenteen väyliä seudulla on aika paljon, mutta Salon Halikon alueella verkko vaatii täydentämistä. Muiden kuntien alueella täydennyksiä kaivataan sekä kuntakeskusten alueilla että kylien kohdilla lähinnä yleisten teiden varsilla. Väylien toteuttamisella voisi olla monilla alueilla myös koulukuljetustarpeita vähentävä vaikutus. Liityntäyhteyksiin joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin sekä pyöräpysäköintiin satsataan. Väylästön talvihoitoa kehittämällä ja lisäämällä pyöräilystä saadaan suositumpi liikkumismuoto ympäri vuoden. Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjuntaa tehostamalla on saatavissa säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa, koska nykyisin jalankulkijoiden liukastumistapaturmat ovat merkittäviä kustannuserä myös yhteiskuntataloudellisesti. Salossa ja Somerolla luodaan erityisiä kevyen liikenteen laatukäytäviä, joilla sekä väylän laatu että ympäristö ovat korkealuokkaisia. Keskustoissa panostetaan erityisesti jalankulkuystävällisyyteen ja otetaan huomioon liikkumisen esteettömyys. Seudulle palkataan vuosiksi 2003 ja 2004 kävely- ja pyöräilyasiamies, joka seuraa aiesopimuksen toimenpiteiden toteutumista kävelyä ja pyöräilyä koskevien asioiden osalta. Asiamiehen tehtävänä on käynnistää ja koordinoida seudullista yhteistyötä edellyttäviä toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö rahoittaa hanketta 50 %:n osuudella v. 2003 ja päättää jatkorahoituksesta vuodelle 2004 vuoden 2003 kokemusten perusteella.

18 JOUKKOLIIKENNE KÄRKITEHTÄVÄ Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia lisätään. Erityinen painoarvo annetaan työmatkaliikenteelle. Joukkoliikennepalveluja kehitetään palvelutason määrittelyn kautta kuntien yhteistyönä. Tarjottavat palvelut suunnitellaan kysyntää vastaaviksi. Vahvistetaan ja vakiinnutetaan joukkoliikenneasioiden hoitoa seudullisena yhteistyönä. Toteuttajat: kunnat, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun tiepiiri, Varsinais- Suomen liitto, linja-autoliitto, taksiliitto, VR Osakeyhtiö, Ratahallintokeskus, seudun henkilöliikennelogistikko Joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen peruskivenä pidetään seudullisen yhteistyön lisäämistä asioiden hoidossa. Seudullisella yhteistyöllä pyritään kehittämään joukkoliikennepalveluja entistä paremmiksi panostamalla mm. työmatkaliikenteen palvelutason kehittämiseen mm. Salossa Meriniityn alueelle Turun suunnasta. Tällaisia asioita ovat sekä liikennetarjonta oikeaan aikaan oikeasta paikasta kuin myös terminaali-, pysäkki- ja lippujärjestelmät. Seudullisesti katsottuna terminaalien kehittäminen painottuu liikennemuotojen kohtauspaikoille. Kiireellisimpänä näistä on tutkia tarve ja mahdollisuudet Salon matkakeskuksen kehittämiseksi. Kehittämistyö edellyttää resursseja. Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämisellä lisätään matkaketjujen toimivuutta. Seudun joukkoliikenneorganisaatio muodostuu seutuliikennetyöryhmästä ja sen sihteerinä toimivasta henkilöliikennelogistikosta. Kussakin kunnassa toimii virallisella päätöksellä nimetty kuljetustyöryhmä, jonka työrukkanen on kunnan kuljetusvastaava. Kuljetusvastaava edustaa kuntaa seutuliikennetyöryhmässä. Kuljetusvastaavan tehtävät hoidetaan muiden toimien ohessa. Seudun henkilöliikennelogistikon tehtävä on päätoiminen. Henkilöliikennelogistikon työaika jakautuu seudullisten tehtävien hoitoon sekä osaltaan kuntien sisäisten liikenteiden järjestämiseen. Rahoituksen järjestämisestä vastaavat alueen kunnat ja lääninhallitus. Lääninhallitus rahoittaa hanketta noin 50 % -osuudella kahden ensimmäisen vuoden aikana. TIE- JA KATUVERKKO KÄRKITEHTÄVÄ Tie- ja katuverkon päivittäinen liikennekelpoisuus taataan koko alueella kaikkina vuodenaikoina. Tie- ja katuverkon peruskunnosta huolehditaan. Tie- ja katuverkkoa kehitetään liikenteen ohjaamiseksi sen tarkoitusta kulloinkin parhaiten palvelevalle väylälle. Toteuttajat: Turun tiepiiri, kunnat, Varsinais-Suomen liitto Tie- ja katuverkon kehittämisen painopiste on tie- ja katuverkon päivittäisessä kunnossapidossa. Rahoitusraamien rajallisuudesta johtuen merkittäviä väylien parantamisia ei voida tehdä. Kehittäminen painottuu pieniin liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin ja kaikkein vilkasliikenteisimpien yhteyksien

19 kehittämiseen. Salon alueella tehdään itäisen ohitustien/kehäväylän toteuttamisesta yleissuunnitelmatarkastelu. Maakuntakaavan käsittelyssä tullaan ottamaan kantaa moottoritien liittymäjärjestelyihin pitkällä aikavälillä. RAUTATIELIIKENNE KÄRKITEHTÄVÄ Rautatieliikenteen käyttöä lisätään maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Rautatieliikenteen kehittämisellä vahvistetaan mm. Salon seudun vuorovaikutusta Turun seudun kanssa. Toteuttajat: Varsinais-Suomen liitto, Ratahallintokeskus, kunnat, VR Osakeyhtiö, Länsi-Suomen lääninhallitus Rautatieliikenteestä ei tule potentiaalista liikkumismuotoa Salon seudun sisäiseen liikkumiseen nykyisellä maankäytöllä eikä kaavojen mukaisilla esityksillä. Rautatieliikenteen käytön lisäämistä erityisesti Salon seudulta Turun suuntaan tavoitellaan Helsingin suuntaa unohtamatta. Tähän pyritään ensivaiheessa mm. lippujärjestelmiä kehittämällä. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteen saavuttamista edistetään myös rautatieliikenteen käyttöä lisäävillä maankäyttöratkaisuilla. ELSA radan tarpeellisuusselvityksen laatiminen käynnistetään mm. maankäytön suunnittelua varten. LIIKENNETURVALLISUUS KÄRKITEHTÄVÄ Liikenneturvallisuutta parannetaan seudullisella yhteistyöllä tienpidon, koulutuksen, tiedottamisen ja valistuksen keinoin. Toteuttajat: kunnat, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Varsinais- Suomen liitto, Poliisi, Liikenneturva, Ratahallintokeskus Liikkumisen turvallisuus on yksi liikennejärjestelmän kehittämisen tärkeimpiä asioita. Tie- ja katuverkon sekä kevyen liikenteen väylästön kehittäminen parantavat osaltaan myös liikkumisen turvallisuutta. Pelkästään fyysisen toimintaympäristön parantamisella ei kuitenkaan päästä asetettuihin tavoitteisiin liikenneonnettomuuksien määrän ja ennen kaikkea liikenteessä loukkaantuvien ja kuolevien määrän vähentämisessä. Fyysisen ympäristön rinnalle tarvitaan aktiivista liikenneturvallisuustyötä koulutuksen, valistamisen ja tiedottamisen keinoja käyttäen. Suunnitelmassa esitetään liikenneturvallisuustyöhön panostamista seudullisena yhteistyönä.

20 4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä on määritellyt kärkihankejoukon liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden perusteella. Hankkeiden määrittely on tehty työn lähtökohtien, tavoitteiston ja osaselvitysten tulosten pohjalta. Kärkihankkeisiin sisältyvät hankkeet on analysoitu vastuutahojen kanssa. Analyysissa on arvioitu, mitkä hankkeet tai niiden osat voivat edetä aiesopimusjaksolla vuosina 2003-2007. Salon seudun liikennejärjestelmätyön aikana on tullut esille paljon tarpeita ja toiveita liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Tie- ja katuverkon ja kevyen liikenteen verkon osalta kehittämisodotuksia on huomattavasti yli nykyisten rahoitusmahdollisuuksien. Oleellisia uusia rahoitusmahdollisuuksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Ensimmäisen kiireellisyysluokan kärkihankkeet on esitetty seuraavassa kärkitehtävittäin. Osaselvityksissä hankkeita on jaoteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Jatkossa seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan vuodesta 2007 alkaen tai se jälkeen, kun kiireellisyysluokka 1:n hankkeet on toteutettu. Seurantaryhmän tehtävänä on arvioida kiireellisyyttä vuosittain aiesopimusta tarkistettaessa. Kiireellisyysluokka I (Kärkihankkeet 2003-2007) MAANKÄYTTÖ KÄRKITEHTÄVÄ Liikennestrategian toteuttamista tukevaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyritään lisäämällä seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään ja kehittämistä seurataan tiiviissä yhteistyössä. Kehittämistoimenpiteet: liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen aiesopimuksen laatiminen aiesopimuksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaavan seurantaryhmän perustaminen ja toimintamallista sopiminen seudullisen maankäytön yleiskaavoitushankkeiden käynnistäminen yhdyskuntarakenteen eheytys rakenteen eheyttäminen selkeäksi tavoitteeksi kaavoituksessa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen huomioon ottaminen kaikilla kaavatasoilla ja rakentamismääräyksissä KÄVELY- JA PYÖRÄILY KÄRKITEHTÄVÄ Luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvamiselle itsenäisinä liikennemuotoina ja matkaketjujen luontevina osina. Kehitetään kevyen liikenteen fyysistä toimintaympäristöä, jotta onnettomuuksien ja tapaturmien määrä sekä kulkijoiden turvattomuuden tunne vähenee. Liikkumisympäristöissä tavoitellaan toimivuutta, viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

21 Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka tukevat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä kustannuksia ja kehittämistarpeita on esitetty tarkemmin osaselvityksessä E Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen. Kevyen liikenteen kärkihankkeiden määrittelyllä pyritään vuosittain vaikuttamaan ja saamaan uusia hankkeita Turun tiepiirin TTS:ään (toiminta- ja taloussuunnitelma) ja muiden toimijoiden toteuttamisohjelmiin. Se nopeuttaisi esille nousseiden hankkeiden eteenpäin viemisen ja jatkosuunnittelun kautta valmiuden toteutukseen. Kehittämistoimenpiteenä esitetty kevyen liikenteen väylästön kärkihankkeiden toteutuminen on koottu osaselvityksessä esille nousseista hankkeista. Tämän työn kuluessa ovat muutamat kunnat esittäneet uusia kunnan kannalta tärkeitä kevyen liikenteen verkon kehittämistarpeita. Osa hankkeista on esitetty otettavaksi mukaan suunnitteluhankkeina aiesopimukseen tapauksissa, joissa suunnitelmaa tai esisuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ne hankkeet, joista suunnitelmat ovat jo valmiina siirtyvät seurantaryhmän arvioinnin jälkeen toteutusta odottavien hankkeiden listalle. Seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan. Kehittämistoimenpiteet: Seuranta ja jatkotyön organisointi seuranta ja jatkotyön organisointi hoidetaan seurantaryhmän kautta kävely- ja pyöräilyasiamiehen palkkaaminen Esteetön kulku kuntien ja tiepiirin hankkeiden esteettömyyskartoitukset esteettömyysnäkökulman mukaan ottaminen väylästön hoidossa ja investoinneissa Laaturaitit Salon, Halikon ja Someron laaturaittien puutteiden kartoitus, laatutason määrittely ja suunnitelmat puuttuvista osista ja opastuksesta Pysäköinti keskustojen ja palvelukiinteistöjen pyöräpysäköintipaikkojen lisääminen pyöräpysäköintivaatimukset rakennusjärjestykseen ja kaavoihin Terminaalien ja tärkeimpien linja-autopysäkkien pyöräpysäköinnin kehittäminen Kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien talvihoito yleisten teiden kevytväylien hoitovastuiden selkeyttäminen hoito- ja kunnossapitotason yhtenäistäminen Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen liikennekasvatus- ja valistus tiedotuksen, tapahtumien ja markkinoinnin lisääminen

22 Tavoiteverkko tavoiteverkon vieminen kaavoihin kevyen liikenteen väylästön kärkihankkeiden toteuttaminen (liite 1) usean tahon yhteisten väylähankkeiden toteuttamisen edistäminen mm. toimenpideselvitykset kustannustehokkaista yksityisteitä hyödyntävistä kevyen liikenteen järjestelyistä mt:llä 280 Someron Oinasjärvellä ja mt:llä 224 Vaskiolla sekä Perttelin taajamien yhdistämisestä Uskelanjoen ylittävällä kevyen liikenteen sillalla suunnitelma Teijon matkailualueen pyöräily-yhteyksien vaiheittaisesta kehittämisestä yksityisteitä ja ulkoilureittejä hyödyntäen kevyen liikenteen viitoitussuunnitelma Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) - alueelle JOUKKOLIIKENNE KÄRKITEHTÄVÄ Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia lisätään. Erityinen painoarvo annetaan työmatkaliikenteelle. Yhtenäistetään joukkoliikennepalveluja koko seudulla. Tarjottavat palvelut vastaavat kysyntää. Vahvistetaan ja vakiinnutetaan joukkoliikenneasioiden hoitoa seudullisena yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka vastaavat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Joukkoliikenneasioita on tarkemmin käsitelty osaselvityksessä C Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen. Kehittämistoimenpiteet: joukkoliikenneasioiden hoidon seudullinen organisointi seutuliikennetyöryhmän perustaminen ja työskentelyn käynnistäminen käynnistetään selvitys henkilöliikennelogistikon palkkaamisesta, työtehtävistä ja rahoituksesta kuljetustyöryhmien perustaminen kuntiin, kuljetusvastaavien nimeäminen Seudullisen organisoinnin jälkeen joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä edetään henkilöliikennelogistikkoa työrukkasena käyttäen mm. seuraavien asioiden osalta: Lippujärjestelmän kehittäminen - Seutulipun tukeminen ja SATU-lipun käytöönotto - Linja-auto ja junavuorojen yhteiskäyttöiset liput Joukkoliikenneterminaalien, pysäkkien ja informaatiojärjestelmän kehittäminen - kuntakeskusten joukkoliikenteen terminaalien toteuttaminen - pysäkkivarustelun kehittäminen - pysäkkiaikataulut, aikataulut Salo-Halikko paikallisliikenteen tarkistaminen kuntien henkilökuljetusten yhdistely ja koordinointi Salo-Somero joukkoliikenneyhteyksien tarkistaminen Salon matkakeskus -tarveselvityksen käynnistäminen

23 TIE- JA KATUVERKKO KÄRKITEHTÄVÄ Tie- ja katuverkon päivittäinen liikennekelpoisuus taataan koko alueella kaikkina vuodenaikoina. Tie- ja katuverkon peruskunnosta huolehditaan. Tie- ja katuverkkoa kehitetään liikenteen ohjaamiseksi sen tarkoitusta kulloinkin parhaiten palvelevalle väylälle. Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka vastaavat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Tie- ja katuverkkokysymyksiä on tarkemmin käsitelty osaselvityksessä A Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä, osaselvityksissä B Alueellinen liikenneturvallisuussuunnitelma ja osaselvityksessä D Salon itäinen ohikulkutie. Tie- ja katuverkon kärkihankkeiden määrittelyllä pyritään vuosittain vaikuttamaan ja saamaan uusia hankkeita Turun tiepiirin TTS:ään ja toteuttamisohjelmiin. Se mahdollistaisi tässä prosessissa esille nousseiden hankkeiden eteenpäin viemisen ja jatkosuunnittelun kautta valmiuden toteutukseen. Kehittämistoimenpiteenä esitetty Tie- ja katuverkon kärkihankkeiden toteutuminen on koottu Turun tiepiirin TTS:stä. Tämän työn yhteydessä ovat muutamat kunnat esittäneet myös uusia ja kunnan kannalta tärkeitä tie- ja katuverkon kehittämistarpeita. Nämä hankkeet ovat tarkemmin esitetty aiesopimuksessa, jossa ne esitetään otettavaksi mukaan suunnitteluhankkeina sellaisissa tapauksissa joissa suunnitelmaa tai esisuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ne hankkeet joista suunnitelmat ovat jo valmiina siirtyvät seurantaryhmän arvioinnin jälkeen toteutusta odottavien hankkeiden listalle. Seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan. Kehittämistoimenpiteet: Seurannan ja jatkotyön organisointi seuranta ja jatkotyön organisointi hoidetaan seurantaryhmän kautta Päätie- ja pääkatuverkon toimivuuden varmistaminen Salon alueella tehdään itäisen ohitustien/kehäväylän toteuttamisesta yleissuunnitelmatarkastelu. Maakuntakaavan käsittelyssä tullaan ottamaan kantaa moottoritien liittymäjärjestelyihin pitkällä aikavälillä. Muu tie- ja katuverkon kehittäminen Tie- ja katuverkon kärkihankkeiden toteuttaminen (liite 2)