TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Sosiaali- ja terveyslautakunta 08.04.2008 80 Kaupunginhallitus 21.04.2008 112 Kaupunginvaltuusto / 2008
SISÄLLYS 1.JOHDANTO 1 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA 2 2.1 Väestörakenteen muutokset 2.2 Ikääntyminen voimavarana 2 2.3 Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen 3 3. IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI 3 3.1 Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky 3 3.2 Kuntoutus 4 3.3 Ravitsemus 4 3.4 Kulttuuri 4 3.5 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat 5 4. IKÄIHMISTEN PALVELUT TORNIOSSA VUONNA 2008 5 4.1 Terveysneuvonta 5 4.2 Kotihoito 5 4.3 Tukipalvelut 6 4.4 Omaishoito 7 4.5 Perhehoito 8 4.6 Ikäihmisten sosiaalityö 8 4.7 Asumispalvelut 8 4.8 Tavallinen palveluasuminen 9 4.9 Ympärivuorokautinen hoito 9 5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ 10 5.1 Kotihoidon henkilöstömitoitus 11 5.2 Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö 11 5.3 Lääkärityövoiman saatavuus 11 6. IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 12 6.1 Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio 12 6.2 Vanhusten palvelurakenteen kehittämisen strategiset linjaukset 12 6.3 Lyhyen tähtäyksen toimenpiteet vuosille 2008-2012 13 6.3.1 Ennalta ehkäisy 14 6.3.2 Toimivat hoitoketjut 15 6.3.3.Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö 16 6.3.4 Toimivat, riittävät ja laadukkaat palvelut 17 6.4 Pitkän tähtäyksen suunnitelma 2013-2025 18 6.4.1.Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla 18 6.4.2 Terveyden edistäminen 19 6.4.3.Osallituva ikäihminen 19 6.4.4 Toimivat, riittävät ja laadukkaat palvelut 19 6.4.5 Riittävä ja osaava hoitohenkilökunta 20 7. STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI 21 8. TIEDOTTAMINEN 21 LÄHTEET 22 LIITTEET LIITE 1 Keskeiset käsitteet LIITE 2 Strategian laadintaan osallistuneet työryhmät LIITE 3 Tornion vanhuspoliittisen strategian ja toimintaympäristön SWOT
1. JOHDANTO Valtakunnallisen suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajan tasalla oleva ikääntymispoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Strategiaan tulee sisältyä ikääntyvien palvelujen rakenteen kehittämisohjelma. Torniossa ensimmäinen ikäihmisten palveluja koskeva strategia on hyväksytty vuonna 2003. Strategian päivittäminen tuli kuitenkin ajankohtaiseksi, kun kaupungin vanhusten ja pitkäaikaissairaiden laitoshoidon ja palveluasumisen hoitopaikkojen järjestämisessä alkoi esiintyä vaikeuksia ja torniolaisia hoitopaikan jonottajia kertyi runsain määrin Länsi-Pohjan keskussairaalan osastoille. Tässä tilanteessa Tornion kaupunginhallitus asetti vuonna 2005 erillisen hoitoketjutyöryhmän, joka päätti teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen Tornion palveluketjujen toiminnasta. Selvityksen tarkoituksena oli päivittää ja uudistaa vanhustenhuollon palvelurakenne sopeuttamalla toisiinsa käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja väestön palvelutarpeet. Lisäksi selvityksen oli tarkoitus olla hoitoketjutyöryhmän työn tukena sen laatiessa uutta ikääntymispoliittista strategiaa. Hoitoketjun ruuhkautumiseen ei selvityksen mukaan ollut löydettävissä mitään yksittäistä syytä. Tilanteen ratkaisemiseksi esitettiin useita toimenpiteitä, joiden painopiste oli kotihoidon kehittämisessä. Selvityksen pohjalta on laadittu kotihoidon kehittämisohjelma ja kotihoitoa on kehitetty muun muassa vakinaistamalla henkilökuntaa ja aloittamalla kotisairaanhoidon ilta- ja viikonlopputyö. Tornion kaupungissa ikääntymispoliittista strategiaa on laadittu yhteistyössä kaupungin eri sektoreiden kanssa ja työn edetessä on kuultu myös kaupungin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Ikääntymispoliittisen strategian laadinnassa on tärkeää, että se tehdään yhteistyössä eri hallintokuntien ja tärkeiden sidosryhmien kanssa. Asunto- ja elinympäristön toimivuus on toimivan hoidonporrastuksen edellytys. Liikunta-, sivistys- ja kulttuurisektorit ovat tärkeitä ennaltaehkäisevän toiminnan ja ikäihmisten elinikäisen oppimisen ja osallistumisen mahdollistajia. Myös seurakunnalla, järjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on oma roolinsa ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Tornion kaupungin ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on mahdollistaa torniolaisten ikääntyminen vireinä ja hyväkuntoisina, yhteiskunnassa arvostettuina yksilöinä. Tämä asia kiteytyy strategian visiossa: Tornio-ikäihmiselle hyvä paikka elää, asua ja osallistua. 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA
Suomen ikäpolitiikan yleinen tavoite on ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, mahdollisimman itsenäisen selviytymisen ja hyvän hoidon edistäminen. Ikäpolitiikan keskeisiä arvoja ovat tasa-arvo, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus ja sosiaalinen integraatio. Yleisenä päämääränä on nykyaikaisen ja aktiivisen ikääntymiskäsityksen toteuttaminen, jossa painotetaan sairauksien ja toimintarajoituksien sijaan resursseja ja yksilöllisiä voimavaroja. 2.1. Väestörakenteen muutokset Väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Ikääntymisessä on kyse myös eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta, jolloin lasten ja työikäisten määrät vähenevät samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestön eliniän piteneminen merkitsee pitkään myös jonkinasteista väestön naisistumista. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa 85 90 vuoden iän, eikä yli 90-vuotias ole mikään poikkeus. (Virnes, Sahala, Majoinen& Laukkanen, 2006). Toimintakyvyn oleellisempi heikkeneminen alkaa 75- ikävuoden jälkeen, jolloin myös sekä avo- että ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Torniossa 75 vuotta täyttäneiden määrän mittavampi lisääntyminen alkaa vuoden 2015 jälkeen ja se voimistuu vuoden 2020 jälkeen. VÄESTÖN IKÄRAKENNE OMAN ENNUSTEEN MUKAAN Ikäryhmät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 0-6 v 1815 1836 1836 1825 1849 1856 1846 1853 1850 1814 7-14 v 2479 2401 2304 2272 2198 2170 2198 2201 2212 2211 15-49 v 9985 9911 9781 9687 9682 9636 9550 9181 9041 9026 50-64 v 4765 4929 5037 5203 5295 5424 5464 5107 4533 4105 65-74 v 1668 1655 1783 1801 1857 1873 1971 2851 3536 3337 75-84 v 1187 1223 1215 1211 1198 1227 1238 1347 1593 2339 85 v- 305 342 349 381 410 416 448 509 543 617 Yhteensä 22204 22297 22305 22380 22489 22601 22714 23048 23309 23450 2.2. Ikääntyminen voimavarana Vuosissa mitattavan iän merkitys on vähentynyt vanhuuden määrittelyssä. Eläkkeelle siirtyminen ja varsinainen vanhuus ovat erkaantuneet yhä kauemmaksi toisistaan. Täten työnjätön ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävä elämänvaihe on pidentynyt noin neljännes-vuosisadaksi. Näin syntynyttä uutta elämänvaihetta kutsutaan kolmanneksi iäksi. Enemmistö kolmasikäläisistä omaa vielä hyvän toimintakyvyn ja he ovat varsin aktiivisia kansalaisia. Ikääntymistutkimuksissa vanhuus ajoitetaan useimmiten 80-85 ikävuoteen ja silloinkin korostetaan suuria yksilöllisiä eroja.(virnes, Sahala, Majoinen, Laukkanen, 2006.) Viime vuosina vanhuspolitiikassa on korostunut ajatus, että vanhat ihmiset eivät ole vain vanhuspolitiikan kohteita vaan vanhuspolitiikan tulee nojautua entistä enemmän ikäihmisten omiin voimavaroihin ja aktiiviseen toimintaan. (Koskinen 1998)
2.3. Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, joiden ennakointiin liittyy paljon epävarmuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin iäkkäiden ihmisten määrä. Viime vuosikymmenen kehitys osoittaa, että eliniän pidentyessä myös terveet ja toimintakykyiset vuodet elämässä ovat lisääntyneet. Tutkimuksissa on havaittu, että intensiivisen hoidon ja palvelujen tarve ajoittuu viimeisten elinvuosien ajalle, elettiinpä sitten 75- tai 85- vuotiaiksi. Myös lääketieteen ja teknologian kehitys voivat vähentää palvelujen käyttöä. Muistihäiriö ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Mini-suomi terveystutkimuksesta ja Vantaan vanhimmat tutkimuksesta on saatu tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyyttä. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Torniossa Keskivaikean ja vaikean 2007 2010 2015 2020 2025 dementian esiintyvyys määrä määrä määrä määrä määrä ikäryhmittäin, % Torniossa Torniossa Torniossa Torniossa Torniossa alle 65 v 0.3 % x ikäryhmä 16 16 15 13 12 65 74 4,2 % 76 83 120 148 140 75 84 10,7 % 129 132 144 170 250 yli 85 v 35.1 % 134 157 179 190 216 Yhteensä 355 388 458 521 618 3. IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI 3.1. Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky Iäkkään ihmisen toimintakyky rakentuu osittain hänen aikaisempien elämänvaiheittensa varaan. Esimerkiksi toimintakykyä rajoittavien sairauksien ehkäisy ja aktiivisen elämäntavan edistäminen on aloitettava mahdollisimman varhain. Toisaalta hyvinkin iäkkäiden toimintakykyä voidaan oikein valituilla toimenpiteillä kohentaa melko nopeasti. Sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito, elinympäristön muokkaaminen ja toimeliaisuuden edistäminen erilaisin keinoin ovat kaikki tärkeitä keinoja iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseksi. Myös suun terveydellä on merkitystä ikäihmisten yleisterveydelle. Hampaiston ja suun terveydellä on vaikutuksensa niin ravinnon käyttöön, vatsan toimintaan, puheenmuodostukseen, hengitykseen, ulkonäköön kuin sosiaalisiin kontakteihin. Hyvällä suun hoidolla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä. Iäkkäiden hyvä terveys ja toimintakyky ovat omatoimisuuden ja osallistumisen edellytyksiä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ovat samalla hyvän vanhuuden edistämistä. Iäkkään ihmisen toimintakyvyn heikentyminen johtaa elinympäristön supistumiseen,
sosiaalisen roolin muutokseen ja avun tarpeen kasvuun. Subjektiivinen kokemus on olennainen lähtökohta kotona selviytymisen kannalta. Huonokuntoisen vanhuksen kotona selviytymistä ja toimintakykyä ei pidä tarkastella pelkästään fyysistä toimintakykyä arvioimalla. Sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky ovat vähintään yhtä tärkeitä. Toimintakyky on aina suhteessa johonkin ja jossain ympäristössä, eli siihen vaikuttavat sekä sosiaalinen että rakennettu ympäristö. Ennalta ehkäisevät kotikäynnit ovat keino todeta sairaudet mahdollisimman varhain, tunnistaa kotona asumista uhkaavat tekijät, edistää sosiaalisten siteiden vahvistamista sekä tiedottaa normaalista vanhenemisesta ja tarjolla olevista omatoimisuutta tukevista palveluista. Monet iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta tärkeät ratkaisut tehdään kunnissa muilla sektoreilla kuin sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntopolut, pyörätiet, latuverkot, uimahallit, kuntosalit sekä kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tilat ja tapahtumat ovat mitä parasta ikäpolitiikkaa. Asuntojen ja elinympäristön esteettömyydellä mahdollistetaan kotona asuminen ja toimintakyky kunnon heiketessäkin. 3.2. Kuntoutus Vanhustenhoidossa tulee hoidon, palveluiden ja kuntoutuksen muodostaa saumaton kokonaisuus. Erityisesti korostetaan kuntoutustoiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta, millä pyritään edistämään ikäihmisten toiminta- ja liikuntakykyä, terveyttä ja itsenäistä selviytymistä omassa kodissa. Kuntoutuksella tarkoitetaan niin liikunnallista kuntoutusta kuin myös psyykkisen terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Yksinäisyyden kokeminen ja sosiaalisten suhteiden puute voivat aiheuttaa masennusta ja erilaisia mielenterveyden ongelmia. Kuntoutus onkin nähtävä kokonaisvaltaisesti, ihmisen toimintakykyä ja terveyttä edistävinä toimenpiteinä, jolla voidaan vähentää ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Myöskin ikääntyneiden ohjattu kuntoliikunta tulisi terveysliikunnan laatusuosituksen mukaan sisällyttää osaksi kuntien hyvinvointipolitiikkaa ja ikääntymispoliittista strategiaa. 3.3. Ravitsemus Vanhuksen ravitsemustilaan vaikuttavat monet vanhenemiseen liittyvät fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset. Hyvä ravitsemustila on yhtenä edellytyksenä vanhuksen fyysisen toimintakyvyn ja henkisen vireyden säilymiselle ja hänen selviytymiselle itsenäisesti kotona mahdollisimman pitkään. Ravitsemustilasta huolehtimalla voidaan ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista, hidastaa sairauksien pahenemista ja edistää toipumista. Hyvässä ravitsemustilassa olevilla vanhuksilla jäävät sekä hoidon kustannukset pienemmiksi että sairaalahoitojaksot lyhyemmiksi. 3.4. Kulttuuri On todettu, että taide parantaa vanhusten elämän laatua, edistää paranemista ja eheyttää ihmistä. Ikääntyville ihmisille suunnatussa kulttuuritarjonnassa tulee ottaa huomioon yleisöpalvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. Tavoitteena on varmistaa kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Ikäihmisten roolia kulttuuriperinnön siirtäjinä nuoremmille ikäpolville ei tule unohtaa, vaan päinvastoin korostaa. Samalla kasvaa vanhusten aseman arvostus kulttuurimme rakentajina.
3.5. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Yhdistystoiminnan tavoitteena on sen jäsenten virkistys, aktivointi ja hyvinvointi sekä myös toimeentulon ja sosiaalisen huollon etujen valvominen yhteiskunnassa. Vastuu toiminnasta kuuluu jäsenille itselleen, joiden oma aktiivisuus ja osallistuminen ratkaisevat toiminnan tuloksellisuuden. Yhdistystoiminnan kannalta keskeisimmät resurssit ovat tarkoituksen-mukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat sekä riittävä tiedottaminen toiminnasta. Vapaaehtoistoiminta tuo ikääntyvien ihmisten elämään sosiaalista tukea ja apua, mahdollisesti jo ennen ammatillisten palvelujen tarvetta. Yhteiskunnassa tulee korostaa kaikkien ihmisten inhimillistä vastuuta toisistaan, myös epävirallisesti, julkisesti määritellyn toiminnan ulkopuolella. Esimerkiksi naapuriapu toimii monin paikoin ikääntyvien ihmisten arkiapuna sekä turvana ja huolenpitona. Monet järjestöt ylläpitävät vapaaehtoistoimintaa järjestäen ystävävälitystä sekä koteihin että laitoksiin. Seurakunnan tarjoaman vanhustyön tavoite on poistaa yksinäisyyttä ja aktivoida mukaan toimintaan. Seurakunta tarjoaa vanhuksille mahdollisuuden virkistäytymiseen ja yhdessäoloon kerhoissa, retkillä ja leireillä. Diakonia on seurakunnan perustyötä ja vastuuta lähimmäisestä ja sen tehtävänä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, kun yksinäisyys, sairaus, taloudelliset huolet tai ihmissuhteet tuottavat vaikeuksia. Diakonia on hengellisen, henkisen ja konkreettisen avun antamista. 4. IKÄIHMISTEN PALVELUT TORNIOSSA VUONNA 2008 Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten arkielämän sujumista, luoda edellytyksiä itsenäiselle selviytymiselle ja sosiaaliselle integroitumiselle sekä mahdollistaa tarvittava hoito ja hoiva. 4.1. Terveysneuvonta Tornion kaupungin neuvoloiden toimintaan kuuluu aikuisvastaanottotoiminta, jonka suurimpana käyttäjäryhmänä ovat työikäiset ja ikääntyvät torniolaiset. Neuvoloiden aikuisvastaanotot on tarkoitettu rokotusasiakkaille, verenpaineohjausasiakkaille, ompeleiden poistoon, sairaslomiin ja tarpeen mukaan verenpaineen mittaukseen. Tornion kuudesta neuvolasta kolme (Hannula, Kiviranta ja Suensaari) palvelee keskustan alueella ja kolme (Arpela, Kaakamon ja Karunki) haja-asutusalueilla. Neuvolassa työskentelee terveydenhoi-tajia. 4.2. Kotihoito Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidon palveluita saavat asiakkaat, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn vuoksi apua selviytyäkseen kotona. Kotihoito perustuu kattavaan toimintakyvyn arviointiin ja reagoi asiakkaiden terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksiin ripeästi. Laadukas kotihoito on kuntoutumista edistävää ja vastaa tavoitteellisesti ikääntyneiden asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kuntoutumisen tarpeisiin. Kuntouttavan työotteen käyttäminen kotihoidossa tarkoittaa, että asiakkaita kannustetaan ja tuetaan käyttämään jäljellä olevia omia voimavarojaan arjen askareissa (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Stm 2008:3) Torniossa kotihoidon palveluja annetaan joka päivä klo 7.00-21.00 välisenä aikana.
Lisäksi vuoden 2008 alusta lähtien on toiminut yöpartio, jonka toimintaa laajennetaan tarpeen mukaan. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä 13-14% saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa Torniossa sai vuoden 2007 lopussa 178 asiakasta eli 10,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75-vuotta täyttäneille Torniossa 2008 2010 2015 2020 2025 yli 75-vuotta 1631 1686 1856 2136 2956 13-14% 212-228 219-236 241-259 277-299 384-413 4.3. Tukipalvelut Tukipalvelut sisältävät asiointipalvelun, ateriapalvelun kuljetuspalvelun, kylvetyspalvelun, vaatehuollon, turvapuhelinpalvelun, siivouksen, päiväkeskustoiminnan ja sotainvalidien palvelun. Tukipalveluista peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Asiointipalvelut Kauppapalvelujen hoito on kilpailutettu ja annettu torniolaisen kauppiaan hoidettavaksi. Kauppiaan toimesta ostokset kerätään kaupassa ja kuljetetaan kotiin. Ateriapalvelu Kotiin kuljetettu ateriapalvelu on tarkoitettu vanhuksille, vammaisille ja sairaille, joiden liikuntakyky on rajoittunut ja joiden toimintakyky on alentunut. Eläkeläisillä on mahdollisuus ostaa kaupungintalon rahatoimistolta ruokalippuja, jotka oikeuttavat heidät hakemaan aterian kouluilta kotiin tai ruokailemaan kouluilla. Kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään tukemaan kotona selviytymistä. Kuljetuspalvelulle on sosiaali -ja terveyslautakunta vahvistanut myöntämisperusteet Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut on Torniossa otettu käyttöön vuoden 2008 alusta.
Kylvetyspalvelu Kylvetyspalvelua järjestetään henkilöille, joilla on kotona puutteelliset peseytymis-mahdollisuudet. Kylvetyspalvelua tarjotaan Kyläjoen pienkodilla sekä päiväkeskustoiminnan yhteydessä. Vaatehuolto Ikäihmisillä, joiden toimintakyky on alentunut, järjestetään pyykin kuljetus ja pyykinpesu. Turvapuhelin Turvapuhelin on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille henkilöille, joilla on liikkumisessa ongelmia tai heidän sairautensa vaikeuttaa avun saamista tavallisella puhelimella. Turvapuhelimella saa yhteyden hätäkeskukseen tai omaiseen rannekkeen nappia painamalla. Turvapuhelinpalvelu on järjestetty Esperi Oy:n kautta. Turvapuhelimen käyttöön tarvitaan kiinteä puhelinliittymä. Siivous Siivouspalvelua ei tarjota kaupungin toimesta, mutta asiakkaat voivat hankkia sitä mm. Työvoimalasäätiöltä, Meän talolta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Päiväkeskustoiminta Päiväkeskustoiminnalla voidaan tukea koti- ja omaishoitoa. Torniossa päiväkeskuspalvelut on kohdennettu ensisijaisesti omaishoidontuen saajille ja kylvetyspalvelua tarvitseville. Päiväkeskuspalveluja tarjoavat Palvelukeskus Hopearanta Tornion pohjoisen alueen asiakkaille sekä Tornion Sairas- ja kuntoutuskodin yhteydessä toimiva Päiväkeskus Saarenhelmi keskustan asiakkaille. Toiminta sisältää kuljetuksen, ruokailun, viriketoiminnan, ja kylvetysmahdollisuuden. Sairas- ja Kuntoutuskodilla on käytössä myös lämminvesiallas Hopearannassa vesihieronta-amme. Sotainvalidien palvelut Sotainvalideille, joilla invaliditeetti on vähintään 20 %, järjestetään maksuttomia kotihoitopalveluita sekä siivous että ateriapalveluita. Heillä on mahdollisuus maksutta ruokailla kaupungin osoittamissa ruokapaikoissa tai ateriat voidaan toimittaa myös kotiin. 4.4. Omaishoito Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palvelua, joka määritellään omaishoitoa koskevassa sopimuksessa sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Määräytymisperusteista päätetään kunnittain paikallistasolla. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen. Kunnan kanssa sopimuksen tehneelle hoitajalle kertyy työstään työeläketurvaa edellyttäen, ettei hän ole jo eläkkeellä. Kunta huolehtii myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuen saajalla on oikeus saada vähintään kolme vapaapäivä sellaista
kuukautta kohti, jonka aikana hoitotyö on luonteeltaan erittäin sitovaa. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Kunnalla on mahdollisuus järjestää virkistysvapaita hoitopalkkiota alentamatta. Valtakunnallisen tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5-6% saa omaishoidontukea. Omaishoidontukea sai Torniossa vuoden 2007 lopussa 70 henkilöä eli 4,3 % 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidon tukea saavien valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75 vuotta täyttäneille Torniossa 2008 2010 2015 2020 2025 yli 75-vuotta 1631 1686 1856 2136 2956 5-6% 81-98 84-101 93-111 106-128 147-177 4.5. Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säännökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten henkilöstön koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Tornion kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt perhehoidon vanhustenhuollon toimintamuodoksi. 4.6. Ikäihmisten sosiaalityö Vanhus- ja vammaispalveluissa työskentelee sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä. 4.7. Asumispalvelut Väestön ikärakenteen muuttuminen asettaa asumismuodoille ja palveluille uusia vaatimuksia lähivuosina. Vaikka ikäihmiset haluavat asua nykyisissä asunnoissaan myös muuttohalukkuutta on. Seniori-ikäisten omistus- ja vuokra-asunnot sekä yhteisöasuminen lienevät lähitulevaisuuden asumisratkaisuja lisääntyvälle ikäihmisten joukolle Torniossa. Senioritalot soveltuvat Tornion keskeiselle kaupunkialueelle yhdeksi lisävaihtoehdoksi vähemmän palveluja tarvitsevien ikääntyvien turvallisena asumismuotona. Tavoitteena on saada hyvätasoisia omistus- tai vuokra-asuntoja ikäihmisille, jotka voivat ostaa myös haluamansa palvelut niitä tuottavilta yrityksiltä. Kaikessa asunto- ja ympäristörakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettömyys ja turvallisuus, jolloin hyvin suunniteltu asunto ja asuinympäristö sopivat kaikille ikäryhmille. Tällöin ihmisen on mahdollista koko elinkaarensa ajan asua samassa tutussa ympäristössä ja säilyttää sosiaaliset suhteensa.
Torniossa on pääsääntöisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja: Veteraanitalossa 40 asuntoa Keskikatu 36:ssa 14 asuntoa Keskikartanossa 17 asuntoa vaikeavammaisille (tällä hetkellä noin puolet vanhuksia) Alatornion Vanhainkotiyhdistyksellä Kivirannalla 21 huoneistoa, joista 6 kaksiota Senioritalo Hopeahovissa 45 asuntoa Arpelan Vanhainkotiyhdistyksellä 8 asuntoa Torniossa on tehty asumisen suunnitelma vuosille 2006 2020. Tornion asumisen suunnitelma 2006 2020 on yleiskatsaus Tornion kaupungin asunto-oloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi. 4.8. Tavallinen palveluasuminen Palveluasuminen (tavallinen) on asumismuoto, jossa asukas ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Palveluasumisen paikkoja on Kyläjoen pienryhmäkodissa 6 ja Tornion Sairas- ja Kuntoutuskodilla 15. Tulevaisuudessa näistä paikoista luovutaan ja mahdollistetaan kotihoidolla asuminen omissa asunnoissa. 4.9. Ympärivuorokautinen hoito Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat valitaan Tornion kaupungin moniammatillisessa SAS-työryhmässä (SAS = selvitys, arviointi, sijoitus). SAS-työryhmä kokoontuu säännöllisesti, mutta myös tarvittaessa hoitopaikan vapautuessa. Valintaan vaikuttavat asiakkaan toimintakyky ja hoitopaikan tarkoituksenmukaisuus. Palveluasuntoja voi hakea jatkuvasti kotihoitoyksiköstä saatavilla hakemuslomakkeilla. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat jatkuvaa, päivittäistä tai ympärivuorokautista tukea ja apua selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissa. Tehostettua palveluasumista vuonna 2008 on Torniossa seuraavasti: Tornion kaupungin omaa tehostettua palveluasumista on Keskikadun pienryhmäkodilla 22 paikkaa (sisältää 1 intervallipaikan) ja Vanhakartanon dementiaryhmäkodilla 14 paikkaa. Tornion kaupunki ostaa Karungin Palvelukodilta (Hopearanta) tehostettua palveluasumista 13 19 paikkaa ja vaativaa tehostettua palveluasumista 15 20 paikkaa (sisältää 3 intervallipaikkaa), kuitenkin enintään 35 paikkaa, Tornion Vanhainkotiyhdistykseltä (Koivukoti) tehostettua palveluasumista 40+1 paikkaa (sisältää 1 intervallipaikan) ja Tornion Sairaskotisäätiöltä tehostettua palveluasumista 2 paikkaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 5-6% on tehostetun palveluasumisen piirissä.
Torniossa tehostetun palveluasumisen paikkoja vuonna 2008 on yhteensä 109 (ei sisällä intervallipaikkoja) eli niitä on tarjolla 6,7 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetun asumisen paikkojen tarve Torniossa 2008 2010 2015 2020 2025 yli 75-vuotta 1631 1686 1856 2136 2956 5-6% 81-98 84-101 93-111 106-128 147-177 Laitoshoito Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista tai osavuorokautista. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Vanhusten laitoshoidon palveluja tuottavat terveyskeskuksen vuodeosasto 1, terveyskeskuksen vuodeosasto 2 ja Suensaaren vanhainkoti. Vuodeosasto 1:llä on 40+2 potilaspaikkaa. Tavoitteena on, että vuodeosasto 1:llä on 10 +2 pitkäaikaispaikkaa ja 30 akuutti- tai kuntoutuspotilasta. Vuodeosasto 2:lla on 50+2 pitkäaikaispaikkaa, joista viisi on lyhytaikais/intervallipaikkaa. Suensaaren vanhainkodin osasto 1:llä on 14+2 paikkaa ja osasto 2:lla 26+2 paikkaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 3% on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla Torniossa pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja vuonna 2008 on yhteensä 103 (ei sisällä intervallipaikkoja) eli niitä on tarjolla 6,3 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen tarve Torniossa 2008 2010 2015 2020 2025 yli 75-vuotta 1631 1686 1856 2136 2956 3% 49 50 56 64 89 5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan (STM 2008:3) henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksen mukaisia palveluja asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja /tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstön osaaminen on varmistettava suuntaamalla tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioituihin osaamistarpeisiin ja noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksia. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole
sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella, kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ja wc-käynneillä. Henkilöstömitoituksessa on varmistettava myös mitoituksen dynaamisuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan. Dynaamisuutta on myös se, että henkilöstöä voidaan tilapäisesti siirtää eri toimipisteisiin silloin, kun asiakkaiden hoitoisuudet sitä edellyttävät, kuten saattohoitotilanteissa. Suositeltu henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Sijaisten saannin turvaamiseksi pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa usean yksikön yhteisenä toimintana. 5.1. Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon osalta sosiaali- ja terveysministeriö antaa valtakunnalliset mitoitussuositukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Tornion kaupungin kotihoidon henkilöstömääriä tarkastellaan silloin annetun suosituksen valossa. 5.2 Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus Ympärivuorokautisen hoidon valtakunnallisena suosituksena on, että ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Korkeampi vaihtoehto (0,6) vähimmäismitoitukseksi on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Tornion pitkäaikaishoidon osastoilla henkilöstömitoitus on 0,5-0,6 välillä. 5.3. Lääkärityövoiman saatavuus Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan tulee huolehtia siitä, että kotihoidossa asiakkailla on mahdollisuus vuotuiseen lääkärintarkastukseen. Ympärivuorokautisessa hoidossa on hyvä käytäntö, että lääkäri käy yksiköissä sovituin väliajoin. Asiakkaiden akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa tulee olla selkeät ja dokumentoidut toimintakäytänteet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tornion terveyskeskuksessa työskentelee geriatrian erikoislääkäri, joka toimii sekä kotisairaanhoidon että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien yksikköjen lääkärinä. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä käydään sovituin väliajoin. Geriatrin vastaanotto tarjoaa avohoitoa torniolaisille ikäihmisille. Ikäihmisten käytössä on myös muiden vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden tarjoamat avohoidon palvelut. Lisäksi vuodeosastoilla työskentelee kokoaikainen lääkäri. 6. IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 6.1. Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio Keskeisimpinä arvoina Tornion kaupungin vanhuspoliittisessa strategiassa ovat: