Hyvää palvelua arjessa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen -hankkeen päätösseminaari, Lieksa 28.11.2012 Teknologialta odotetaan paljon Asukkaan (potilaan) kanssa etänä sähköinen vuorovaikutus Kokemuksia ja johtopäätöksiä toteutuneiden hankkeiden kautta Pasi Parkkila Kehitysjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan shp SISÄLTÖÄ Taustaa Miksi uusia ratkaisumalleja / teknologioita tarvitaan Innovatiivisia palveluratkaisuja harvaan asutuille alueille Teknologiaa omahoidon tukena Hankkeita: Competetive Health, TerPS, KYTKE Etäkonsultaatioiden avulla asianmukaista hoitoa Hyötyjä, haittoja ja rajoituksia Johtopäätöksiä
OYS ERVA 2012 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Pohjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Suomi Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa HYKS Lappi OYS Kainuu Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 737 680 henkeä (31.12.2011, 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 336 16,0 64 994 8,8 401 201 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 77 984 10,6 5. K-Pohjanmaa 75 165 10,2 YHTEENSÄ 737 680 100,0 ENONTEKIÖ MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO KEMI OYS ROVANIEMI II YLI-II INARI SODANKYLÄ SAVUKOSKI Lähes PELKOSENNIEMI SALLA KEMIJÄRVI 1000 km. RANUA PUDASJÄRVI POSIO TAIVALKOSKI KUUSAMO Pasi Parkkila 2012 KUHMO Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2012-35 jäsenkuntaa - 401 201 as. (31.12.2011) - 11 as / km2 - Oulu 143 909 as. - Hailuoto 1 004 as. - maa-ala 36 600 km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti Pasi Parkkila 2012 + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: + KALAJOKI Raahe Kallio +Kuivaniemi Helmi Oulunkaari II YLI-II Selänne Uusi Oulu HAUKIPUDAS KIIMINKI + + + HAILUOTO + OULU OULUNSALO KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ RAAHE Ruukki Länsi- Pohja HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO SUOMUSSALMI OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE JOKI RISTIJÄRVI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KAJAANI SOTKAMO KOKKOLA SIEVI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI PERHO NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + REISJÄRVI Ylikiiminki YLIKIIMINKI PYHÄJÄRVI PUDASJÄRVI UTAJÄRVI + PYHÄJOKI + VAALA VIHANTI Rantsila 3 561 as. MERIJÄRVI Pulkkila + Kestilä + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + + YLIVIESKA PYHÄNTÄ TAIVALKOSKI OULU Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Keski- KYS Karjala Suomi Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Satakunta Savo TAYS Päijät- Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais- Suomi Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa HYKS KUUSAMO Lappi OYS Kainuu
YLEISTÄ PPSHP:stä Uusia lähetteitä 130 000 / vuosi Hoidetut potilaat 120 000 / vuosi (eri henkilöitä) Avohoitokäyntejä 480 000 / vuosi Hoitojaksoja 61 000 / vuosi Hoitopäiviä 290 000 / vuosi Kehitysvammah. hpv. 76 000 / vuosi (laitos + asuminen) Henkilöstö / työpanos 6 700 / 4800 Toimintakulut n. 500 M / vuosi (2012) Investoinnit 37 M / vuosi (2012) Pasi Parkkila 2012 TULEVAISUUDEN (-kin) HAASTEITA Harva ja harveneva asutus, etäisyydet palvelupisteisiin Vanheneva väestö Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve Palvelujen kustannusten kasvu Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys / kustannukset Talouden liikkumavara pieni Työvoiman saatavuus Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat) Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset, hoitotakuu Potilaan valinnanvapauden vaikutukset
AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-2011, ERIKOISSAIRAANHOITO 450 000 400 000 AVOHOITOKÄYNNIT 431 064 + 28,6 % 350 000 341 589 300 000 250 000 335 183 272 644 HOITOPÄIVÄT -20,2 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pasi Parkkila 2012 TYÖPANOKSEN TARVE EI VÄHENE HOIDETTUJA POTILAITA / TYÖPANOS V.2000-2011 (PPSHP / Erikoissairaanhoito, toiminnallinen työpanos) 28 27 26 26,9 26,2 26,4 26,3 26,0 26,0 26,4 26,0 25,9 26,2 26,1 26,1 25 24 23 22 21 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pasi Parkkila 2012
MUTTA TYÖVOIMASTA TULEE PULA Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumäärästä vuosina 1990-2025 Lähde: Eläketurvakeskus HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Demografinen (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 - vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Pasi Parkkila 2011 Itä-Savo 60,5 103 Etelä-Savo 58,7 96 E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Satakunta 58,6 58,2 57,3 84 83 86 Vaasa 56,9 75 Kainuu 55,9 90 Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-S. Lappi Pirkanmaa 55,9 55,5 55,4 55,0 54,5 54,3 54,1 54,1 53,4 52,4 51,2 51,0 84 82 78 86 82 76 89 85 77 73 83 69 HUS 44,8 61 SUOMI 51,6 73 0 20 40 60 80 100
Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa v.2010, vakioitu Lähde: KELA, Suomi=100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 168,9 100 60,7 *) PPSHP KA 139,2 *) manner-suomi Pasi Parkkila 2011 Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v.2008-2010, vakioitu Lähde: THL 26-90 91-100 101-109 110-124 125-159 PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) Pasi Parkkila 2012
VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V.2010 2030 INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M 2010 2020 2030 ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 Lähde STM Pasi Parkkila 2011 HAASTEISTA SELVIYTYMINEN EDELLYTTÄÄ Prosessien sujuvuuden (tehokkuus) parantamista Henkilötyön tuottavuuden lisäystä Kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista Päällekkäisyyksien poistamista, keskittämistä, - mittakaavaedut Uusia toimintatapoja Johtamisosaamista Oman vastuuoton, osallistumisen lisäämistä Taustalla toimivat tietojärjestelmät, tilat ja laitteet Pasi Parkkila 2011
HAASTEISIIN HAETAAN RATKAISUJA: Kansainvälisesti: yhteiset ongelmat yhteiset ratkaisut Valtakunnallisesti: palvelu- ja kuntarakenteen kautta Alueellisesti: eri toimijoiden roolit, työnjako, yhteistyö Teknologiasta: tietojärjestelmät, automaatio ym. Omahoidosta: asukkaiden vastuu, osallistuminen, teknologian hyödyntäminen Osaamisesta: tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Lääketieteestä: uudet tehokkaat hoidot ja lääkkeet TULEVAISUUDEN SAIRAALASTA: OYS 2030 POIMINTOJA PPSHP:N STRATEGIASTA Keskitymme erityisosaamista vaativien palveluiden tuottamiseen Suunnittelemme toimintamme niin, että potilaat voivat itse osallistua voimavarojensa mukaan hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä vaikuttaa hoitopaikan, ajankohdan ja hoitavan lääkärin valintaan. Tavoitteenamme on toteuttaa tarpeelliseksi arvioitu hoito yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Kuntalaiset ottavat vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja huolehtivat niistä omaehtoisesti. Asiakkaiden osallistumista terveyspalvelujen toteuttamiseen vahvistetaan Hoidon saatavuutta ja tiedonvälitystä parannamme ottamalla käyttöön potilaiden sähköistä asiointia ja etälääketiedettä tukevaa ja potilasta osallistavaa teknologiaa ja työvälineitä niin sairaaloiden sisällä kuin kotona.
TERVEYDENHUOLLON TASOT Vuodeosasto Avohoito Ohjattu kotihoito Kotihoito Tavoite: Itsehoidon osuus yksilön terveydenhoidosta on yli 80 % Edellyttää osaamisen siirtämistä myös asukkaille = informaatiota / viestintää / tietoa TULEVAISUUDEN POTILAS Suomen Lääkärilehti 25/2012, Arpo Aromaa, Marja-Liisa Honkasalo, Osmo Kuusi ja Lauri Vuorenkoski Iäkäs Syöpää sairastava Masentunut Dementoitunut Liikkuva Tupakoimaton Aktiivinen Monikulttuurinen Kansainvälinen Toiveikas Yksilöllinen Syrjäytynyt Potilaan asema on jo muuttunut ja yhä enemmän muuttumassa passiivisesta toimijasta aktiiviseksi
Potilas tulee samalle tasolle lääkärin (/hoitajan) kanssa ja haastaa tämän. Potilas tietää paljon sairaudestaan, joskus enemmän kuin lääkäri (/hoitaja). Kommunikointi ei aina tapahdu kasvotusten. Potilas kysyy usean lääkärin ja muun asiantuntijan mielipidettä. Potilaat haluavat hoitaa itseään eri tavoin Potilaat seuraavat itse terveyttään erilaisilla laitteilla ja palveluilla, ja itsehoitoa tukevat teknologiat lisääntyvät. Etälääketiede yleistyy. Potilaat käyttävät paljon verkkoa. Potilaalle voi löytyä kohtalotoveri kaukaakin, ja he vaihtavat keskenään kokemuksia. On vaara, että potilaiden sosiaalinen jakautuminen syvenee ja eriarvoisuus kasvaa. TERVEYDENHUOLLON PIIRTEITÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA Palvelu henkilökohtaista ja vuorovaikutteista - Palveluissa tarvitaan intuitiivisuutta, luovuutta ja inhimillisyyttä, joita ei voi suorittaa koneilla Tietointensiivinen ala - Hoitoprosessissa keskeistä on informaation tuottaminen, käsittely, siirtäminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa Prosessit monimutkaisia, mutta uudistuvat Vahva organisaatiokulttuuri muutosvastarinta Teknologialta ja uusilta hoitomenetelmiltä odotetaan paljon
TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETÄÄN Hoidon ja diagnostiikan laatu paranee Prosessien automaatiotaso kasvaa Kustannukset kasvavat Uusi teknologia Itsehoito ja itsepalvelu yleistyvät Tuottavuus kasvaa? Etähoito yleistyy MIKÄ KASVATTAA TERVEYSHYÖTYÄ? Tiedon ja osaamisen esteetön hyödyntäminen TULEVAISUUDEN DIGITAALISET PALVELUT JA POTILAS (osin jo tätä päivää) Potilas kotona Kanta-palvelut: eresepti, earkisto, ekatselu Puhelin- ja tekstiviestipalvelu, nettineuvonta Suojattu viestintä: esitiedot, suostumukset, ajanvaraus, tutkimustulokset, opastus Potilaspalaute, hoidon seuranta, tyytyväisyys Etähoito (konsultaatiot, videot ) Terveystiedon tuottaminen - intregraatiot potilastietojärjestelmiin ja muihin tietokantoihin (SportsTracker, Plus-kortti )
TULEVAISUUDEN DIGITAALISET PALVELUT JA POTILAS (osin jo tätä päivää) Potilas sairaalassa Opastus- ja karttapalvelut, infotaulut Itseilmoittautuminen (käytössä OYS, Avohoitotalo) Potilaspäätteet (potilashuoneissa): - TV, radio, internet, elokuvat, MP3, pelit, ohjeet, hoitajakutsu Automatisoidut mitta- ja hoitolaitteet - esim. kipumittarit ja lääkepumput) Sähköinen potilasohjaus (ohjauksen merkitys korostuu tulevaisuudessa) Potilaan tunnistus Paikannus- ja hälytysjärjestelmät OYS 2030 Teknologian tehokas hyödyntäminen edellyttää toimintatapojen uudistamista Levittäminen Mittaaminen Jakaminen Muutosajurit Kokeileminen Teknologian kehittäminen tapahduttava osana muuta kehittämistä!
HANKKEITA Competitive Health Services 2008-2011 2011 ehealth APPLICATIONS across the urban-rural dimension Suomi, Ruotsi, Norja, Skotlanti, Irlanti Yhteiset ongelmat Harva asutus Pitkät etäisyydet palvelupisteisiin Vanheneva väestö Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve Palvelujen kustannusten kasvu Talouden liikkumavara pieni Työvoiman saatavuus
Tavoitteet To enhance provision and accessibility of health services in the sparsely populated regions of the Northern Periphery by developing and implementing innovative ehealth solutions Palvelujen parempi saatavuus Innovatiivisten palveluratkaisujen pilotointi Parhaiden telelääketieteen käytäntöjen levittäminen Pohjoisen Periferian alueella Löytyikö yhteisiä teknologiaratkaisuja? Parhaiden ehealth käytäntöjen ja innovatiivisten palveluratkaisujen kartoitus 148 palvelua identifioitu Krooniset sairaudet, perusterveydenhuolto Palveluiden kehittäminen potilaslähtöisesti
Pilotoidut palvelut SUOMI Terveystietojen etäseuranta laihdutuksen tukena Kardiologisten potilaiden etäseuranta Televideovälitteiset haavanhoitopalvelut Etäpuheterapia ORIGIN SKOTLANTI Teledialyysi Etäpuheterapia RUOTSI Liikkuva silmäntutkimusyksikkö NORJA Biosignaalien etäseuranta VIDEOVÄLITTEISET HAAVANHOITOKONSULTAATIOT Videoteknologia komplisoituneiden haavojen hoidon ja seurannan tukena PUDASJÄRVI Oulun yliopistollinen sairaala tarjoaa konsultaatioita Pudasjärven terveyskeskukseen OULU Kotisairaanhoitaja voi konsultoida terveyskeskuksen haavahoitajaa potilaan kotoa
VIDEOVÄLITTEISET HAAVANHOITOKONSULTAATIOT OYS Kirurgian klinikka Ihotautien poliklinikka Potilaan koti Pudasjärven terveyskeskus Source: Yle Akuutti VIDEOVÄLITTEISET HAAVANHOITOKONSULTAATIOT Potilaat erittäin tyytyväisiä Terveyskeskuksen henkilökunta tyytyväisiä saivat tukea ja koulutusta OYS:sta OYS henkilökunta tyytyväisiä alustava työ tehdään terveyskeskuksessa, konsultaatioaika väheni puoleen Kustannustehokas toiminta vaatii vähintään 200 konsultaatiota vuodessa Tietoliikenneyhteydet syrjäseuduilla haaste konsultaatio mahdollista ainoastaan lähellä kaupungin keskustaa
VIDEOVÄLITTEISET HAAVANHOITOKONSULTAATIOT Tietoliikenneyhteyksien parantuessa edellytykset etäkonsulaatioihin myös syrjäseuduilta mahdollisia Kokemukset erittäin positiivisia Haetaan yhtenäinen, maakunnallinen ratkaisu videoneuvotteluihin sekä laitteiston että ohjelmiston suhteen Mahdollisesti myös laajemmalle Pohjois- Suomeen ETÄPUHETERAPIA Aittojärven ja Kipinän koulun oppilaat Pudasjärven terveyskeskuksen puheterapeutti Kohderyhmänä lapset Kokemukset erittäin positiivisia terapia edistyi, tuloksia saavutettiin maakunnallinen ratkaisu hyödynnettävissä
TERVEYSTIETOJEN ETÄSEURANTA LAIHDUTUKSEN TUKENA Pilotoitu Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksessa Oulussa Photo: Hannu Marjamaa CHECK UP LIFE Bluetooth verenpaine veren glukoosi paino rasva % PEF ja FEV VO2 max Database www-sivut Kommunikaatio GPSR Terveydenhoitaja
CHECK UP LIFE mielenkiintoista seurata tulosten kehittymistä antaa lisämotivaatiota painonhallintaan helppo käyttää, ei tarvi käydä terveyskeskuksessa TERVEYSTIETOJEN ETÄSEURANTA (KARDIOLOGISEN POTILAAN) Rytmihäiriöpotilaita jotka odottivat kardiologin konsultaatiota OYSin Potilaat saivat laukun kotikäyttöön mittauksia varten Mittaustuloksia tarkasteli Kaakkurin terveyskeskuksen lääkäri Vastaus virka-aikana 2 tunnin sisällä
CHECK UP CARE Potilas Etämonitorointi Verenpaine EKG Pulssi Verensokeri Kolesteroli (Hemoglobiini) (CRP) (Warfariini) (PEF) (FEV1) GPRS M2M Gateway Palomuuri Tietokanta Lääkäri LIIKUVA SILMÄTUTKIMUSYKSIKKÖ Diabeetikkojen seulontatutkimukset ja glaukoomapotilaiden seuranta Palvelun käyttöönotto Pohjois-Ruotsin syrjäseuduilla
LIIKKUVA SILMÄTUTKIMUSYKSIKKÖ Health care centres in the area The Eye Clinic at Lycksele Hospital Yli 150 potilasta tutkittu, tulokset erittäin hyviä Suunnitteilla palvelubussi The Regional and County hospital in Umeå VIDEOVÄLITTEINEN ETÄOHJATTU PAINONHALLINTARYHMÄTOIMINTA TerPS, Oulunkaari Toimintamalli, jossa painonhallintaa ja elintapamuutosta tuetaan videopuhelinteknologian avulla (taustalla hyvät kokemukset etäkonsultaatiosta) Ryhmäläiset kokoontuivat terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä ja Vaalassa, 60 henkilöä. Kaikilla korkea riski sairastua diabetekseen. Painoindeksi vähintään 30 Ravitsemusterapeutti otti ryhmäläisiin videoyhteyden kautta yhteyden Oulusta, ryhmässä ei muita ammattilaisia mukana Teknologia soveltui hyvin ryhmätoimintaan ja osallistujat suhtautuivat siihen myönteisesti
TERO - TERVEEMPI OULU Painopiste: Uusien palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen monitoimijayhteistyössä Oulun Omahoitopalvelun jatkokehittäminen vastaamaan uusia toimintamalleja Kohderyhmä: Kuntalaiset / opiskelijat, terveydenhuollon ammattilaiset, 3. sektori Päätavoite: Uusien (sähköisten) asiakaslähtöisten palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen diabeteksen ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden mielenterveyden varhaiseen tukemiseen yhteistyössä eri hallintokuntien ja toimijoiden kanssa Diabeteksen ennaltaehkäisyn kaari Elinkaariajattelu Ehkäisyssä mukana laaja-alaisesti terveydenhuollon toimintaympäristöt: perhevalmennus, äitiys ja lasten neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuolto, terveysasemien vastaanotto, työttömien ja naisten terveystarkastukset, mielenterveys ja päihdepalvelut ja työterveyshuolto Matalankynnyksen paikat Apteekit, asukastupaverkosto, Oulu 10 palvelut Seulonnan tehostaminen ja diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden löytäminen 18 64 vuotiaat Oululaiset, myös miesten huomiointi Oikean palvelun piiriin ohjaaminen
Palveluohjaava riskitesti www.ouka.fi/diabetestesti perustuu Diabetesliiton tyypin 2 diabetesriskin arviointilomakkeeseen lisätty täydentäviä kysymyksiä mm. elämäntapoihin ja mielialaan liittyen sekä hoito ja palveluohjaus Tietyn pistemäärän ylittyessä : korkeariskisen potilaan hoitopolku ajanvarausmahdollisuus terveydenhuoltoon ja liikuntaneuvontaan aktivoituu Ohjautuminen hoitajan vastaanotolle: hyödynnetään Omahoitopalvelua (mm. laboratorioajanvaraus, laboratoriotulosten katselu päiväkirjat, testit, painohallinta) Seurantakäynneistä sopiminen ja ryhmiin ohjaaminen Opiskelijoiden mielenterveyden varhainen tukeminen Oma huoli yhteinen kieli palveluohjauksen ja varhaisen tuen apuväline Opiskeluyhteisöllinen työ Yhteisvastaanoton terveydenhoitajan ja oppilaitosten henkilökunnan kanssa, teemapäivät, opiskelijoiden info Yhteistyö Oulun kriisikeskus Neuvonpidon menetelmä Sähköinen terveyskysely luotettavat tietoa ja palveluohjausta henkilökunnalle priorisoinnin apuväline Sähköinen mielialakysely masennuksen tunnistamisen tukena Sähköinen uni-valve-mielialapäiväkirja omien tunteiden tunnistamisen tukena Terkkapysäkki
Terkkapysäkki Terveydenhoitajan pitämä matalankynnyksen kohtaamispaikka Kaikille opiskelijoille tarkoitettu itsehoito- ja palvelupiste Aukioloaika on säännöllinen, esim. ti klo 12-13 ja siitä informoidaan opiskelijoille Terveydenhoitaja kutsuu asiantuntijavieraita esittelemään toimintaa opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi Pysäkillä opiskelijat voivat omatoimisesti arvioida omaa terveydentilaa sekä hankkia tietoa hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä palveluista tietokoneelta. Terveydenhoitaja tukee luotettavan tiedon löytymisessä (esim. Omahoito). Pysäkiltä löytyy mukaan otettavaa esitemateriaalia ja oppaita Oulun terveys- ja hyvinvointipalveluista Pysäkillä terveydenhoitaja on helposti lähestyttävissä. Osana KYTKE hanketta: TIEDONKULKU JA TEKNOLOGIA Tavoitteita: Etsiä, kehittää ja pilotoida sähköiseen tiedonkulkuun liittyviä ratkaisuja Kehittää konsultaatiomahdollisuuksia esh:n eri klinikoilta perustason tiimien tueksi Löytää käytännön työhön soveltuvia, jalkautettavia malleja ja hoitoprosessien tehostamiseksi sekä konsultaatiotoiminnan laadun ja saatavuuden parantamiseksi Selventää teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia avohoidon, kotipalvelun, päivä- ja työtoiminnan sekä kotikuntoutuksen tehostamisessa Arvioida markkinoilla, mutta ei vakiintuneessa käytössä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon teknologisten ratkaisujen kustannustehokkuutta
Videoneuvotteluratkaisut Tavoitteet: Suunnitella ja rakentaa yhteentoimiva reaaliaikaiseen potilaskonsultaatioon soveltuva videoneuvotteluverkosto (toimintamalli) Hyödyntää videoneuvotteluratkaisuja sekä prosessien suunnitteluun tarvittaviin kokouksiin, että konsultaatiotoimintaan Kokeilla osana pilotointia lainattavien videopuhelinten käyttöä asiakkaiden kotona esim. vointikyselyissä ja etäkuntoutuksessa Käyttö: Konsultaatiot alueen tk:sta /hoitoyksiköstä erikoissairaanhoitoon: 1. Palliatiivisen hoidon konsultaatiot 2. AVH-kuntoutuskonsultaatiot 3. Psykiatrian päivystyskonsultaatiot Hoitoneuvottelut, kotiutuspalaverit, kuntoutussuunnitelmapalaverit, verkostotapaamiset ym. moniammatilliset tiimit Ensitietoillat Etäosallistuminen ryhmäkuntoutuksiin kotoa/alueen tk:sta Hoitokyselyt osastolta kotiin (saattohoito) Etäkäynnit (mt) Käyttöönotossa 11/2011, käytössä 31.10.2012 saakka
Ammattilaisten välinen suojattu viestintä Tavoitteet: Selvittää saatavilla olevien suojattujen tiedonsiirtojärjestelmien soveltuvuus potilaan hoitoketjuun osallistuvien PPSHP:n ja perusterveydenhuollon ammattilaisten väliseen sähköpostityyppiseen saumattomaan ja katkeamattomaan tiedonvälitykseen eri toimijoiden välisen tiedonkulun ongelmien/haasteiden ratkaisemiseksi hoitoprosessien toimivuuden ja konsultaatiomahdollisuuksien parantamiseksi Käyttö: Tiedonvälitys esh:sta kotipaikan hoidon koordinaattorille esim. kotiutettaviin potilaisiin, kuntoutuksiin ja lupapaikka-asioihin liittyen Ei-kiireelliset konsultaatiot ja hoidon tuki Sosiaalityöntekijöiden ja hoidon koordinaattorien välinen yhteydenpito Esh-pth sosiaalityöntekijöiden välinen yhteydenpito tarvittaessa Videokonsultaatiovaraukset (avh) Hoidon koordinaattorien ja pilottiin osallistuvien välinen yhteydenpito ja kollegiaalinen tuki
Toteutus: Mawell S7 NetNurse tuote, joka hankittu osana Oulun Omahoitopalvelua Tunnistettu noin 100 kysymys-vastausjonoa sekä n. 200 käyttäjää Määritelty käyttäjille henkilökohtaiset lähetys- ja vastausoikeudet kuhunkin jonoon tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla Haettu tietosuojavaltuutetun toimistolta suullinen lupa hyödyntää ratkaisua potilaaseen liittyvien tietojen ja mahd. asiakirjakopioiden välittämisessä hoitoon osallistuvien tahojen välillä Käyttöönotto piloteissa 10-11/2011 prosesseittain Syöpäsairaanhoitaja Omahoitopalvelu Erikoissairaan hoito Pth:n lääkäri Pth:n sosiaalityöntekijä Pth:n vuodeosasto Kotisairaanhoito Seurakunta Syöpäyhdistys tukihenkilö
Omahoitopalvelu Tavoitteet: Oulun Omahoitopalvelun pilotointi väestörakenteeltaan erilaisilla alueilla kehittää uusia ominaisuuksia Omahoitopalvelu - konseptiin, jotka tukevat moniammatillista yhteistyötä, edistävät tietojen hyödynnettävyyttä ja edesauttavat potilaan aktiivista osallistamista ja sitouttamista hoitoprosessiin Käyttö: AVH- ja saattohoitoprosesseissa hoidon ohjauksen ja seurannan tukena suojattu potilas-asiantuntija -viestintä päiväkirjatoiminnallisuudet (vapaa, strukturoitu) kyselylomakkeet ja mittarit, esim. mielialamittari YHTEENVETO HANKKEIDEN TULOKSISTA Käyttäjät (potilaat) pääosin erittäin tyytyväisiä Sovellukset ja laitteet pääosin helppokäyttöisiä Tiedon siirto toimii kokonaisuutena hyvin Myös henkilökunta tyytyväinen (varauksin) Tulevaisuudessa uudella teknologialla ja uusilla konsepteilla erittäin suuri merkitys Uusi teknologia kehittyy erittäin nopeasti Uusi innovaatio tai palvelukonsepti vanhentuu jopa vuodessa Vielä paljon kehitettävää!
TULOKSISTA Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tärkeää Yhteiset ongelmat yhteiset ratkaisut Nykyinen palvelujärjestelmä ja rakenne vaikeuttaa uusien menetelmien käyttöönottoa Optimaalinen hyöty saadaan vasta sitten, kun uusi palvelu saadaan levitettyä laajalle alueelle / suurelle joukolle käyttäjiä (koko maa / erva-taso / sairaanhoitopiirit, sairaalat, terveyskeskukset) Nyt päätökset vaaditaan usein kuntatasolla (julkinen sektori). Hyväkin innovaatio jää kaappiin. Palvelujärjestelmän uusiminen välttämätöntä. Huomioon otettava mm:
LAINSÄÄDÄNTÖ MÄÄRITTÄÄ PERUSTAN Perustuslaki - tasa-arvo Laki potilaan asemasta ja oikeuksista - yhteisymmärrys Terveydenhuoltolaki - valinnanvapaus - potilastietorekisteri - hoitoon pääsy Henkilötietolaki - kansalaisen oikeudet - rekisterinpitäjän velvollisuudet YHTEYSTIEDOT Pasi Parkkila Email: pasi.parkkila@ppshp.fi Puhelin: 08-3154173 tai 040-5448955 Esityksessä viitattujen hankkeiden www-sivut ja yhteyshenkilöt: Competetive Health: minna.makiniemi@ppshp.fi TerPS (Terveempi Pohjois-Suomi): anne.sormunen@ppshp.fi riikka.hirvasniemi@ouka.fi KYTKE minna.rekila-siira@ouka.fi outi.tarvainen@ouka.fi www.ehealthservices.eu www.terps.fi www.ouka.fi/kytke
Lämmin kiitos kuulijoille!