syysvaltuusto 2014, Liite 5 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kohti kohtuutaloutta 2.1. Kansalaisten ympäristöoikeudet pelissä 2.2. Vedet ja kestävä kalastus 2.3. Kohtuutta energiankulutukseen, ilmastonmuutos hallintaan 2.3.1. Yleinen ilmastopolitiikka 2.3.2. EKOenergia 2.4. Muu kohtuutaloustyö 2.4.1. Kaivosvaikuttaminen 2.4.2. Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä 2.4.3. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.5. Muu toiminta ja hankkeet 2.5.1. Saimaannorppa 2.5.2. Muut lajit 2.5.3. Lähialueyhteistyö 2.5.4. Kehitysyhteistyö Madagaskarilla 2.5.5. Kansainvälinen yhteistyö 2.5.6. Ympäristökasvatus 3. Viestintä ja markkinointi 3.1. Verkkoviestintä 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö 3.3. Jäsenlehti Luonnonsuojelija 3.4. Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus 3.5. Varainhankinta 3.6. Tietotekniikka 3.7. Suomen Luonto -lehti 4. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta 4.1. Rakennetyöllä kohti joustavampaa organisaatiota 4.2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 4.3. Yhteydenpidolla yhtenäiseksi järjestöksi 4.4. Järjestökirje 4.5. Valtuuston kokoukset 4.6. Syyspäivät 1
1. Johdanto Luonnonsuojeluliitto käynnistää toimintavuonna uusia kampanjoita, joilla pyritään tuomaan ajankohtaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluasioita lähelle päättäjiä ja rivikansalaisia. Toimintavuoden yhteisenä nimittäjänä on kohtuutalous, jota pyritään konkretisoimaan järjestön eri toimintalohkoilla. Samalla tiivistetään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja kehitetään liiton omaa jäsen- ja varainhankintaa. Toimintavuoden lähtökohtana on valtuuston keväällä 2014 linjaamat painopisteet, joita ovat jäsenhankinta, ympäristöhallinnon puolustaminen, vesiensuojelu ja ilmastopolitiikka. Toimintavuoden tavoitteena on nostaa järjestön profiilia ennakoivana toimijana, joka muuttaa toimintatapojaan haasteista riippuen. Toimintavuonna käynnistetään myös Ruotsin sisarjärjestön kaltainen ilmastokampanja, jolla pyritään lisäämään julkista painetta läpimurron saavuttamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015. Luonnonsuojeluliitto ryhtyy valmistelemaan järjestörakennetta koskevaa uudistusta, jolla järjestö saataisiin toimimaan nykyistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin. Uudistus pyritään saamaan valmiiksi ennen seuraavaa, syksyllä 2016 järjestettävää liittokokousta. 2. Kohti kohtuutaloutta Taustaa Luonnonsuojeluliiton lähtökohtana on talousjärjestelmämme toiminnan kohtuullistaminen luonnon kantokyvyn rajoihin. Ympäristön tulisi olla se viitekehys, johon talouden on sopeuduttava, jottei maapallo muutu elinkelvottomaksi. Suurin osa aikamme ympäristöongelmista on seurausta markkinatalouden perusajatuksesta, jonka mukaan talouden pitää kasvaa äärettömästi, jottei yhteiskunta romahda. Ympäristövaikutuksia ei oteta riittävästi huomioon toimintaa suunniteltaessa, jolloin talouskasvun ympäristö- ja sosiaaliset kustannukset jäävät usein huomioimatta. Vaikka useimmat pistekuormittajat on saatu kuriin, monet vaikeammin mitattavat ympäristövaikutukset, kuten ilmastopäästöt, hajakuormitus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, pahenevat yhä. Kampanjan tavoitteet Luonnonsuojeluliiton kohtuutalous-kampanjan tavoitteena on vähentää kulutusta ja pienentää ympäristörasitusta. Päämäärän saavuttamiseksi liitto (keskustoimisto, piirit, paikallisyhdistykset) voi esimerkiksi ottaa yhteyttä kuntien virkamiehiin ja päättäjiin sekä vaatia ympäristökriteereiden sisällyttämistä kuntien julkisiin hankintoihin. Vuoden 2015 ensimmäisenä tehtävänä on laatia yhteenveto SLL:n lähtökohdista kohtuutalouden teemaan. Liitolla on jo runsaasti taustaosaamista kohtuutalous-aiheesta, esimerkiksi valtakunnallinen ja paikallinen kaivostoiminta sekä helmikuussa 2014 julkaistu Haitalliset tuet -raportti. Näistä lähtökohdista laaditaan taustapaperi, jossa tuodaan esille kohtuutalous-teeman keskeinen sisältö. Tämän pohjalta keskusjärjestö kiteyttää selkeän ydinviestin, jota on helppo viedä eteenpäin. Sen ohella tarvitaan myös talousosaamista, jolla ydinviestiä voidaan tukea riittävästi. Keskusjärjestön tehtävänä on kattaa mahdollisuuksien voileipäpöytä, joka houkuttelee paikallistoimijat mukaan. 2
Yhteistyön merkitys korostuu Toimintavuonna hyödynnetään paikallistason osaamista, kokemuksia ja kontakteja kohtuutalouden tiimoilta. Piirit ja paikallisyhdistykset voivat tarjota järjestelyapua esimerkiksi vaihtotoreihin ja muuhun paikallistoimintaan. Samalla tutustutaan Kohtuus vaarassa -liikkeen toimintaan ja tietotaitoon. Keskustoimisto tarjoaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäapua. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä (VET) osallistuu paikalliseen kohtuutalous-työhön liittyvien toimintaideoiden kehittämiseen. Keskustoimiston viestintä tuottaa materiaalia kampanjaa varten. Samalla etsitään vapaaehtoisia graafikkoja ja markkinoijia, jotka voisivat tuottaa esimerkiksi animaatioita, katuteatteria ja antimainoksia kohtuutalouden tiimoilta. Liitto hyödyntää monipuolisesti viestintäkanaviaan kohtuutalous-teeman tiedottamisessa. Liitto hankkii suoria lahjoituksia ja jäseniä paikallistasolla toteutettavien hankkeiden ja tapahtumien kautta. Suurin jäsen- ja lahjoittajapotentiaali on nuorissa, joita lähestytään Sosiaalifoorumin ja Maailma kylässä -festareiden kaltaisissa tapahtumissa. Liitto kartoittaa myös kohtuuslähettiläs-toiminnan mahdollisuuksia norppalähettiläiden tapaan. Osana kohtuutalous-teemaa liitto toteuttaa valtuuston keväällä 2014 linjaamia toimintavuoden 2015 kärkiä: 1) Jäsenhankinta edellä: kuinka toiminnalla saadaan uusia jäseniä; 2) Kansalaisten ympäristöoikeuksien puolustaminen tarpeen tulevissa eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeisessä Suomessa; 3) Vedet / sisävesi-life IP-hanke. Pääkysymyksenä on, miten keskusjärjestö ja piirijärjestöt toimivat yhteen? 4) Ilmastonmuutos mukana kaikessa - Pariisin ilmastokokouksessa päätetään maapallon suunta. 2.1. Kansalaisten ympäristöoikeudet pelissä Ympäristöministeriön olemassaolon oikeutus on kyseenalaistettu, aluehallintoa on heikennetty sekä laadullisesti että määrällisesti, ympäristölainsäädäntöä halutaan keventää ja ympäristöperusoikeuksiin kohdistuu kielteisiä paineita. Suojeluarvojen toimiminen luonnonvarojen käytön reunaehtona on entisestään heikentynyt. Ympäristöpoliittinen ilmapiiri heikkenee. Koskiensuojelulain purkamisesitykset ovat muutoksesta ikävimpiä esimerkkejä. Tässä tilanteessa Luonnonsuojeluliitto tehostaa ympäristöpoliittista vaikuttamistaan. Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015. Liitto on aloittanut vaaleihin valmistautumisen jo keväällä 2014. Varsinaista vaalityötä jatketaan tiiviisti vaaleihin ja hallitusohjelman hyväksymiseen asti. Painopisteitä on kolme: ympäristön mahdollisimman hyvin huomioiva eduskunta, hallitus ja hallitusohjelma. Tavoitteena on vaikuttaa vaalien lopputulokseen muun muassa luonnonsuojelupiirien kautta. Vaalityöllä luodaan perusta toimivien kontaktien luomiseen piirien toiminta-alueen kansanedustajiin ja kansanedustajaehdokkaisiin. Käytännön toimenpiteinä liitto nostaa poliittiseen keskusteluun valtuustossa ja luonnonsuojelupiireissä hyväksytyt valtakunnalliset ja vaalipiirikohtaiset ympäristöpoliittiset vaaliteesit. Alueelliseen vaalityöhön muodostetaan vaalipiireittäin yhteistyöryhmiä. Tämän onnistumisessa piirien panos on ratkaisevan tärkeä. Ryhmiin kootaan mm. ympäristöstään huolestuneita vapaaehtoistoimijoita. Heidän työtään tuetaan kehittämällä Äänten kalastamiseen perustuva paikallistoimintakampanja, jonka puitteissa vapaaehtoisten on helppo ja hauska olla yhteydessä alueensa kansanedustajaehdokkaisiin. Lisäksi seurataan paikallismedioita ja osallistutaan keskusteluun puolustamalla ympäristöä ja oikaisemalla ympäristökielteisiä vaaliväittämiä. Liiton verkkosivuja 3
uudistetaan vaaleja silmällä pitäen. Sosiaalista mediaa varten perustetaan valtakunnallisia ja vaalipiirikohtaisia ajatushautomoja. Liitto on mukana myös ympäristöjärjestöjen yhteisessä vaalityössä sekä Kepan koordinoimassa kehitysjärjestöjen eduskuntavaalikampanjassa ( Maailmantalouden tekijät ) yhdessä Finnwatchin, Unicefin ja Kirkon ulkomaanavun kanssa. Kampanjan teemana on kestävä talous, josta tuotetaan myös vaalikone. Alkuvuonna 2015 liitto panostaa tuleviin eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin. Osana tätä työtä päivitetään yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa valtionmaiden suojeluesitystä. Liitto laatii kohdeesityksen tai linjaukset siitä, mitä valtionmaita hallituskaudella 2015-2019 on siirrettävä talouskäytön ulkopuolelle ja millaisille alueille talouskäyttöä voi kohdistaa. Hallitusneuvotteluihin laaditaan esitys suojeluohjelmien rahoituksesta. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on turvata luonnonsuojelun rahoituksen säilyminen nykyisellä tasolla. Liitto varautuu suuntaamaan resurssejaan hallitusohjelmassa kirjattaviin teemoihin, mikäli tilanne sitä vaatii. 2.2. Vedet ja kestävä kalastus Valtaosa Suomen joista ja puolet rannikkovesistä on huonossa tilassa. Vuosi 2015 onkin merkittävä EU:n vesiensuojeluvaatimusten saavuttamisessa, sillä silloin tulisi saavuttaa pinta-, pohja- ja rannikkovesien hyvä tila. Sama koskee myös Itämerta vuonna 2020. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto ja piirit osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen. Liitto vaikuttaa Suomenlahteen rajoittuvien merikansallispuistojen täydennykseen (esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen ja Saaristomeren kansallispuiston laajennus). Myös mereisten kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen osallistutaan. Liitto valmistelee hallitusohjelmaa varten vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitetaan rakentamaan kalateitä ja huolehtimaan riittävästä ekologisesta virtaamasta. Keskusjärjestö varautuu käyttämään kaikkia perinteisen kansalaistoiminnan keinoja, mikäli hallitusohjelmassa päätetään koskiensuojelulain avaamisesta. Kansanedustajaehdokkaisiin pyritään vaikuttamaan vetoomuskampanjalla, jolla ehdokkaat sitoutuvat puolustamaan koskiensuojelulakia sekä tekemään kaikkensa jotta vedet säilyvät vapaina. Rehevöitymiseen vaikutetaan maatalouden vesiensuojelun lisäksi vaikuttamalla soiden ja metsätalouden päästöjen, haitallisten ruoppausten, ojitusten, perkausten ja muun kuormittavan maankäytön vähentämiseen. Lisäksi liitto korostaa kosteikkojen ja pienvesien merkitystä. Vesiluonnon suojeluun vaikutetaan työryhmissä, jotka käsittelevät esimerkiksi hylkeitä, merimetsoja, vieraslajeja ja vaelluskaloja. Keskustoimisto, piirit ja yhdistykset seuraavat rantakaavoja sekä väylä-, tuulivoima- ja siltahankkeita. Lisäksi ne järjestävät koulutustilaisuuksia, tempauksia, retkiä sekä pienvesien kartoituksia ja kunnostuksia. Liitto osallistuu mm. Ramsar-kosteikkotyöryhmään, Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeri-haasteeseen, Pro Saaristomeri-yhteistyöhön, Coalition Clean Balticin (CCB) työhön sekä Saaristomeren suojelurahaston, Fisheries 4
Secretariatin ja OCEAN2012:n hankkeisiin. Luonnonsuojeluliitto harkitsee Big Jump -tapahtuman järjestämistä, mikäli siihen sekä Maailma kylässä -tapahtuman ja Luonnonkukkien päivän järjestämiseen saadaan projektirahalla kiinnitettyä osa-aikainen tapahtumakoordinaattori. 2.3. Kohtuutta energiankulutukseen, ilmastonmuutos hallintaan 2.3.1. Yleinen ilmastopolitiikka Ilmastokriisi on nousemassa uudelleen keskusteluun Pariisin ilmastokokouksen ja IPCC:n raporttien seurauksena. Se on tärkeä teema sekä luonnon- että ympäristönsuojelun kannalta. Liitto tuo viestinnässään esille ilmastonmuutoksen peruuttamattomat vaikutukset ekosysteemeille. Luonnonsuojeluliitto jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvää vaalityötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Liitto osallistuu aktiivisesti Pariisin kokoukseen ja sitä edeltävään ilmastovaikuttamiseen. Samalla pyritään varmistamaan, että hallitus vahvistaa ilmastolain ennen vaalikauden loppua. Liitto käynnistää Ruotsin sisarjärjestön kaltaisen ilmastokampanjan (Klimatmaxa), jolla pyritään lisäämään poliittisten päättäjien tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja sitä ehkäisevien toimenpiteiden kiireellisyydestä. Kampanjan tarkoituksena on lisätä julkista painetta, jotta Pariisin ilmastokokouksessa saavutettaisiin läpimurto joulukuussa 2015. Kampanja toteutetaan yhteistyössä täkäläisen mainostoimiston kanssa, ja sitä hyödynnetään myös jäsen- ja varainhankinnan tarkoituksiin. Suomessa puuhataan tällä hetkellä energiapolitiikan käännettä laajasti. Luonnonsuojeluliitto panostaa erityisesti paikallisesti tuotetun, kestävän ja hajautetun energian vahvistamiseen, jotta sen rooli energiakäänteessä säilyy vahvana. Turpeesta ja kivihiilestä tulee luopua mahdollisimman nopeasti. Alkuvuodesta päivitetään liiton energialinjaukset, jotta olemme varautuneet vaaleja edeltävään ja sitä seuraavaan keskusteluun. Biomassan energiakäytön osalta Luonnonsuojeluliitto arvioi kriittisesti metsäenergian käyttöä. 2.3.2. EKOenergia Sähkön hiilijalanjäljen laskennan globaalisti tärkein standardi Greenhouse Gas Protocol Scope 2 päivitettiin vuoden 2014 lopussa. Myös maailman johtava rakennusten ympäristöjärjestelmä LEED on päivittänyt merkittävän osan kriteeristöstään. Molemmat järjestelmät ottavat kantaa EKOenergia-merkityn sähkön ostamisen puolesta. Suomi säilyy EKOenergian toiminnassa tärkeimpänä kohdemaana. EKOenergia on panostanut Suomessa erityisesti vesivoiman kestävyyskysymyksiin. Tämän työn odotetaan johtavan toimintavuonna uusiin kalatiehankkeisiin. EKOenergia-merkityn sähkön kysynnän odotetaan kasvavan Suomessa merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Kasvun odotetaan tulevan suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä. EKOenergian painopiste on ollut Suomessa perinteisesti kotitalouskuluttajissa. Toimintavuonna kiinnitetään 5
entistä enemmän huomiota suuriin ja keskisuuriin sähkönkuluttajiin, sillä ne ovat kotitalouksia tärkeämpiä sähkönkuluttajia. EKOenergian määrätietoisen markkinoinnin uskotaan tuovan uusia läpimurtoja etenkin niissä Euroopan maissa, joissa pohjatyötä on aiempina vuosina tehty kaikkein innokkaimmin. Tällaisia maita ovat Latvia, Ranska, Saksa, Italia, Slovenia ja Espanja. Niissä EKOenergia-merkityn sähkön myynnin odotetaan käynnistyvän kunnolla. EKOenergian sihteeristö keskittää resursseja myös Puolassa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Tanskassa tapahtuvaan myyntiin. Toimintavuonna EKOenergia-ympäristömerkki itsenäistyy hallinnollisesti, jonka jälkeen liitto lähinnä isännöi EKOenergia-sihteeristöä. Ympäristömerkin tunnettuutta kasvatetaan eri puolilla Eurooppaa kumppanijärjestöjen kanssa. Liitto pyrkii löytämään erityisesti sähkön suurkuluttajia ja sähkönmyyjiä, jotka ottaisivat sähkönhankinnassaan käyttöön EKOenergian luomat kriteerit. 2.4. Muu kohtuutaloustyö 2.4.1. Kaivosvaikuttaminen Luonnonsuojeluliiton kaivoslinjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Liitto seuraa tarkasti muun muassa Talvivaaran, Soklin, Kuusamon, Juojärven ja Viiankiaavan kaivoshankkeiden etenemistä sekä Luikonlahden Kylynlahden rikastamon päästöjä. Kaikissa näissä uhka ihmisten elinympäristölle ja luonnonarvoille on suuri. Liitto seuraa ongelmahankkeita yhdessä paikallistoimijoidensa kanssa ja tukee heitä aina tarvittaessa. Yksittäisten hankkeiden kriittistä tarkastelua on tehtävä valtakunnallisella tasolla, ei ainoastaan paikallisesti. Kaikkia kaivoshankkeita ei kuitenkaan vastusteta, vaan suhtautuminen riippuu siitä, miten ko. hankkeessa huomioidaan ympäristöasiat ja kuinka vastuullisesti kaivannaisteollisuus toimii. Uutena asiana keskusteluun tuodaan kaivosten käyttöön otetun maan kompensaatio uusien suojelualueiden perustamisena. Ympäristö- tai luonnonsuojelullisesti ongelmallisia hankkeita voidaan sekä kommentoida että vastustaa. Paikallisjärjestöjen kannat määrittävät suhtautumisen yksittäisiin kaivoshankkeisiin, koska niissä on paras tietämys paikallisista luonnonsuojelukysymyksistä. Paikalliset kaivoskamppailut ovat monimuotoisia, ja liiton piireillä ja yhdistyksillä on niissä usein vahva rooli. Keskustoimisto tukee tätä toimintaa ja sen koordinaatiota. Työssä varaudutaan paikallisiin tarpeisiin, joita ovat akuutit tarpeet kaivosten monitorointiin (näytteenotto, analyysikustannukset ja aktivistien majoitus, ruoka ym. varusteet) sekä koulutustilaisuudet vesinäytteiden otosta, paikallisista oikeuksista jne. Ulkoministeriön rahoittama Ruohonjuuret kestävää kaivostoimintaa rakentamassa -hanke jatkuu kevääseen 2015 saakka. Se tukee paikallistoimijoita koulutuksellisesti ja vahvistaa alueellisia verkostoja. Hanketta toteutetaan ennen kaikkea Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sen puitteissa liitto tiedottaa kaivosalasta kestävän kehityksen ja paikallisten oikeuksien näkökulmasta. Tällöin kaivostoiminnan ja kohtuutalouden risteämiskohdat ovat selkeämmät. Kaivokset ovat yksi keskeisistä vaaliteemoista, etenkin kaivostoiminnan vaikutusalueilla Itä- ja Pohjois- Suomessa. Kaivoksiin liittyvät strategiat ja lainsäädäntö tarjoavat kaivostoiminnalle yhä monia erivapauksia muuhun maankäyttöön verrattuna. Kaivoslainsäädännön osalta kärkivaatimuksia ovat ympäristöperusteisen 6
kaivosveron asettaminen sekä muiden elinkeinojen ja virkistyskäytön huomioiminen hankkeista päätettäessä. Viranomaistoiminnan tulisi myös olla tiukempaa ja systemaattisempaa. Suomen mineraalistrategia olisi päivitettävä kestävämmälle pohjalle, jotta vesistöjen pilaamisen kaivosten päästöillä saataisiin loppumaan. Liitto järjestää vaalien alla tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa käsitellään kaivos-suomen todellisuutta ja liiton vaatimuksia. Liitto pyrkii yhteistyössä Sitran Kestävän kaivostoiminnan verkoston kanssa kehittämään suomalaiselle kaivostoiminnalle kestäviä toimintatapoja sekä käymään keskustelua eri sidosryhmien kanssa kaivostoiminnan menettelytavoista. Verkosto ei kuitenkaan puutu yksittäisiin kaivoshankkeisiin. Liitto tehostaa systemaattisesti kaivoksia koskevaa viestintää ja varainhankintaa. Kaivostoimintaa koskevassa viestinnässä tuodaan selkeästi esille: a) ongelma, b) mitä pyrimme tekemään, c) mitä teemme sen saavuttamiseksi, ja d) mihin tarvitsemme rahaa. 2.4.2. Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä Liitto seuraa aktiivisesti, miten turveluvissa huomioidaan tietyn luonnontilaisuusluokan täyttävien soiden valtakunnalliset tai alueelliset luontoarvot. Mahdollisista väärinkäytöksistä lupapäätöksissä tai luokituksessa valitetaan ammattimaisesti, jotta niistä saataisiin mahdollisimman nopeasti tarvittavat juridiset ennakkopäätökset. Liitto organisoi kentälle koulutusta luonnontilaisuusluokituksesta sekä luontoarvojen alueellisesta ja valtakunnallisesta arvottamisesta. Liitto varautuu Metsähallitus-uudistuksen venymiseen yli vaalien päivittämällä aihepiiriin liittyviä omia vaatimuksiaan. Yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa päivitetään myös tietoja isojen yhtiöiden mailla olevista arvokkaista metsäkohteista, jotta järjestöt voivat lisätä painetta niiden jättämiseksi käytön ulkopuolelle. Toimintavuonna uudistetaan Suomen FSC-sertifikaatti. Tuolloin arvioidaan sertifikaatissa mukana olemisen mielekkyys verrattuna sen vaikuttavuuteen. Samalla arvioidaan, onko tarvetta luoda oma ympäristöjärjestöjen yhteinen kriteeristö kestävälle metsänhoidolle. Keväällä 2015 nostetaan esille turvesoiden vesistöpäästöongelmia. Tarkoituksena on luoda tulevalle hallitukselle työkalupakki turvesoiden vesistö- ja ilmastopäästöjen lopettamiseksi sekä tiekartta turpeesta luopumiseksi vuoteen 2025 mennessä. Liitto jatkaa SuoMaa-hanketta lahjoitusvaroin. Toimintavuoden painopisteenä on konkreettisten suojelu- ja ennallistamisaloitteiden työstäminen ja niihin liittyvä viestintä yhteistyössä piirien ja paikallisyhdistysten kanssa. 2.4.3. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi Merkittävä osa liiton luonnonsuojeluvoitoista saavutetaan vaikuttamalla lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon. Liitto vaikuttaa lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen sekä kansalaisten ympäristöoikeuksien suojeluun. Näitä tavoitteita toteutetaan puolustamalla valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, budjettiin ja EU-rahastoihin, strategioihin, ohjelmiin sekä ympäristörikosten selvittämiseen. On tärkeää nivoa liiton eri tasojen - keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten - toimintaa yhteen, jotta vaikuttavuutta päätöksentekoon voidaan lisätä. Edunvalvontatyön keinoja ovat mm. aktiivinen tiedottaminen, 7
aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. EU-työtä tehdään kansallisesta näkökulmasta yhdessä EEB:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tätä vaikuttamistyötä tehdään liiton kaikilla tasoilla. Liitto jatkaa tiedottamista haitallisista tuista, jotta ne poistettaisiin ja niiden sijaan voitaisiin tukea ympäristötöitä. Liitto kertoo budjettivaikuttamisessaan myös suojelun hyödyistä. 2.5. Muu toiminta ja hankkeet 2.5.1. Saimaannorppa Saimaannorppa-LIFE -hanke on jatkunut hieman yli vuoden. Toimintavuonna keskitytään seuraaviin toimenpiteisiin: - Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman järjestäminen keväällä 2015 Etelä-Karjalassa; - Lasten norppaleiri yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan luontopiirin kanssa; - Kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävät norppaoppitunnit ja -tuokiot; - Norppaympäristökasvatusyhteistyö kurkijokelaisten kanssa; - Kesänorppalähettiläiden työskentely Saimaan alueen kesätapahtumissa heinä-elokuussa; - Yleisötilaisuuden ja kuntapäättäjä-tapahtuman järjestäminen; - Savonlinnan kesätorin norppainfopiste; sekä - Yhteistyö muiden Saimaannorppa-LIFE -kumppaneiden kanssa. Muuta saimaannorpan suojelutyötä tehdään vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen norpansuojelutyöhön. Liitto osallistuu aktiivisesti norppakeskusteluun muun muassa tutkijoiden ja viranomaisten kanssa sekä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Liitto reagoi tarvittaessa saimaannorpan pesimätuloksiin, kalanpyydyskuolemiin ja muuhun norppaan liittyvään uutisointiin ja sattumuksiin. Vaikuttamistyö perustuu liiton omaan saimaannorpan suojelustrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Etelä-Karjalan osuuskaupan (Eekoo) kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan aikana tehdään nielurajoittimia, joita jaetaan Saimaan alueen kalastajille. Tiedotus- ja ympäristökasvatustyötä jatketaan ja kehitetään Eekoon kanssa muun muassa tekemällä Nelli-norppa -julkaisu sekä jatkamalla piirustuskilpailunäyttelyn kiertuetta Venäjällä. Norppatyötä tehdään myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa erikseen sovittavilla tavoilla. 2.5.2. Muut lajit Liitto jatkaa aktiivista toimintaansa muun muassa liito-oravan, euroopanmajavan, saukon, suurpetojen ja vaelluskalojen suojelemiseksi sekä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Liitto osallistuu aloitteellisesti lajisuojelun toimintaohjelmaan sekä luonnonsuojelulain uudistukseen. Lisäksi seurataan maatalouden ympäristökorvauksen kehitystä perinnebiotooppien hoidon parantamiseksi. Liitto vaatii tehtäväksi lajien uhanalaisuuskartoituksen eliömaantieteellisiin alueisiin perustuen. Näin suojelu toteutuu luonnon kannalta tarkoituksenmukaisesti. 8
2.5.3. Lähialueyhteistyö Luonnonsuojeluliitto jatkaa kaksivuotista hanketta Viron, Venäjän Karjalan ja Ruotsin luonnonsuojelujärjestöjen kanssa luonnonsuojelualueiden paremman hoidon- ja käytön kehittämiseksi kussakin maassa. Suomesta valitaan kaksi kohdealuetta, joiden suojelun toteutukseen kaivataan muutosta. Niihin laaditaan inventointien pohjalta vaihtoehtoiset suunnitelmat. Yhteishankkeen avulla pyritään nostamaan kaikkien mukana olevien järjestöjen kykyä vaikuttaa mm. Natura-alueita koskevan suojelun toteuttamiseen. Hanke toteutetaan GIS-pohjaisena, mikä lisää myös järjestöjen paikkatieto-osaamista. 2.5.4. Kehitysyhteistyö Madagaskarilla Luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla toteutettavaan metsäkartoitus- ja ennallistamishankkeeseen on haettu ulkoministeriöltä jatkorahoitusta. Mikäli rahoitus myönnetään, jatkuu hanketyö Madagaskarin metsien suojelemiseksi myös vuosina 2015-2017. Hankkeessa keskitytään metsiä suojelevien ja hallinnoivien organisaatioiden yhteistyön sekä paikallistoimijoiden kapasiteetin vahvistamiseen, interaktiivisen metsäkartan luomiseen ja avoimen metsätiedon levittämiseen sekä kumppanijärjestö Mitsinjon voimavarojen lisäämiseen paitsi suojelu-, myös ekoturismi- ja ympäristökasvatustyössä. Liitto on hakenut ulkoministeriön rahoitusta myös akuutissa tuhoutumisvaarassa olevan Ramsar-kosteikon suojeluun ja ennallistamisen aloittamiseen Madagaskarilla. Ympäristökasvatus sekä yhä tiiviimpi yhteistyö Madagaskarin ympäristöhallinnon ja kyläyhdistysten kanssa muodostavat keskeisen osan kosteikkohanketta. Hankkeen viestinnässä pyritään tuomaan yhä vahvemmin esille paikallistoimijoiden ääni sekä heidän kohtaamansa haasteet esimerkiksi kaivostoiminnan laajentuessa. 2.5.5. Kansainvälinen yhteistyö Osana ympäristöpolitiikan seurantatyötä liitto työskentelee Euroopan ympäristöpolitiikkaan vaikuttamiseksi European Environmental Bureaun (EEB) kautta. Liitto seuraa myös globaalin ympäristöpolitiikan muotoutumista YK:n ympäristöhallinnossa, jossa muotoillaan ja päätetään uusista maailmanlaajuisista kestävän kehityksen tavoitteista toimintavuoden aikana. 2.5.6. Ympäristökasvatus Liitto jatkaa Suomen luonnon päivän tiimoilta käynnistettyä ympäristökasvatustoimintaa yhteistyössä ulkopuolisen rahoittajan kanssa. Ympäristökasvatushanke kohdistetaan toimintavuonna erityisesti nuorille ja lapsille. Liitto kokoaa Luonto-Liiton kanssa yhteistyössä toteutetun Kerhokummi-hankkeen kokemukset ja parhaat käytännöt tietopaketiksi, josta viestitään piiri- ja paikallisyhdistyksille. Luontokerho- ja perhetoiminnan kehittämisestä järjestetään koulutusta siitä kiinnostuneille. Liitto julkaisi vuonna 2014 Koulumetsäoppaan, joka ohjaa koulujen, päiväkotien ja kuntien virastojen työntekijöitä lähimetsien turvaamiseen ja niiden opetus- ja kasvatuskäyttöön. Koulumetsäoppaasta viestitään kohderyhmille ja siitä kerätään käyttäjäpalautetta verkossa www.sll.fi/koulumetsa. Jos rahoitus saadaan, liitto painattaa oppaasta toisen laitoksen. 9
3. Viestintä ja markkinointi Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja seuraa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Lisäksi yksikkö vastaa liiton tietoteknisistä ratkaisuista. Liiton jäsenten ja tukijoiden hankinta on viestintä- ja markkinointiyksikön keskeistä työtä, johon pyritään innostamaan koko liittoa niin piirejä ja yhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniä. Samalla parannetaan tätä tukevan rekisteritiedon käyttöä. Viestintäyksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa erottumaan luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi omassa toiminnassa ja yhteistyökumppaneiden tuella. Liitto vahvistaa kansallisen organisaation ja yhtenäisen brändin tunnettuutta kaikilla toiminnan tasolla. Yhteistä työtä tukevaa konserniajattelua toteutetaan yhdessä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön, EKOenergian, Suomen Luonto -lehden sekä Ilmari Räsäsen Säätiön kanssa. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja -keinoja. Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä sekä nimien ja logojen käyttöä koskevaa uudistusta jatketaan. 3.1. Verkkoviestintä Luonnonsuojeluliitto jatkaa monipuolisesti eri verkkoviestinnän kanavien hyödyntämistä tiedotuksessa, markkinoinnissa ja varainhankinnassa. Eri kanaviin ja eri kohderyhmille suunnattuun sisällöntuotantoon panostetaan suunnitelmallisesti. Läsnäoloa sosiaalisessa mediassa kehitetään jatkuvasti, ja uutiskirjeiden potentiaalia pyritään hyödyntämään tehokkaammin. Sisällöntuotantoon pyritään osallistamaan myös entistä enemmän vapaaehtoisia tekijöitä. Vuoden aikana aloitetaan järjestön sll.fi -verkkosivujen kokonaisarviointi ja verkkosivujen uudistuksen suunnittelu. Verkkosivujen avulla pyritään tukemaan entistä vahvemmin varainhankinnan uusia trendejä ja vaikuttamisviestintää sekä brändätä järjestöä nykyaikaisena toimijana. Optimitavoitteena on verkkopalvelujen uudistaminen vuoden 2016 aikana, jolloin edellisestä verkkouudistuksesta tulee kuluneeksi neljä vuotta. Luontoharrastajille suunnatun Ikkunasuomenluontoon.fi -verkkopalvelun uudistus saadaan valmiiksi kevään 2015 aikana. Luontokuva- ja havaintopainotteinen sivusto on ulkoasultaan raikas ja kutsuu mukaan uusia luontokuvien ystäviä. Sivuston uudistuksessa otetaan huomioon erityisesti mobiilikäyttö, havaintopaikkojen ilmoittamismahdollisuudet sekä järjestön varainhankintatarpeet. 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö Luontoa, ympäristöä ja liiton toimintaa käsittelevien uutistiedotteiden tuottaminen medioille on yksi viestinnän keskeisistä toimintamuodoista. Toimitusten kontaktointi ja liiton paikallistiedottamisen aktivointi tukevat tätä työtä. Liiton tiedotuksen tavoitteena on myös reagoida nopeasti esiin tulleisiin ympäristöhaasteisiin sekä tukea liiton varainhankintaa. Kontaktit mediaan syntyvät perinteisten lehdistötiedotteiden lähettämisen lisäksi entistä enemmän sosiaalisen median kautta. 10
Erillisiä tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten vaikeasti avautuvista mutta tärkeäksi arvioiduista aiheista. Liitto seuraa tiedotuksen onnistumista palautteen, näkyvyyden ja erillisten mittareiden avulla. 3.3. Jäsenlehti Luonnonsuojelija Jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy neljä kertaa vuodessa sekä paperisena lehtenä että digilehtenä. Lehden ilmestyessä lähetetään sähköinen uutiskirje. Sähköisen lehden mahdollisuutta tarjotaan jäsenille laajemmin jäsenrekisteriuudistuksen jälkeen. Edellisenä vuonna uudistunut Luonnonsuojelija tukee entistäkin paremmin järjestön jäsenhankintaa, varainhankintaa ja vaikuttamistyötä. Lehti on hyvä jäsenetu ja jäsenyyttä myös markkinoidaan lehti edellä. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan, ja piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa esitellään monipuolisesti joka numerossa. Pitkissä artikkeleissa syvennytään Luonnonsuojeluliiton tärkeimpiin teemoihin journalistisesti mielenkiintoisesti haastaen sekä tekijät että lukijat. Erilaisia lahjoitus- ja tukimuotoja, kuten kertalahjoituksia, merkkipäivälahjoituksia, testamentteja ja kuukausitukijuutta esitellään lukijoille sekä palstojen ja artikkeleiden kautta että omina mainoksinaan. 3.4. Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä koskeva uudistus jalkautetaan vuoden aikana. Ohjeistus koskee nimen, logon, typografian ja kuvien käyttöä. Liittotasolla ohjeistus on tarkempi, ja piireille ja yhdistyksille luodaan oma suositus yhtenäiseen mutta silti elävään norppailmeeseen. Nimien käytön yhtenäistämistä jatketaan. Ilmeen uudistamisen myötä tiettyjä järjestön materiaaleja, kuten roll-uppeja ja tärkeimpiä esitteitä uudistetaan. Verkkosivujen värimaailmaa ja typografiaa päivitetään tarvittaessa vastaamaan uudistunutta ilmettä. Piireille ja yhdistyksille annetaan mahdollisuus hakea tukea uuden ilmeen materiaalien uudistamiseen uuden ilmeen mukaiseksi. 3.5. Varainhankinta Jäsen- ja tukijahankinta Jäsenyyttä ja tukijahankintaa vahvistetaan edelleen. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärän lasku on saatu pysähtymään. Tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää sekä hankkia uusia kuukausitukijoita. Vuoden 2015 aikana hankitaan 2000 uutta jäsentä ja tukijaa eroavien tilalle. Ostopalveluna toteutettua telemarkkinointia tehostetaan ja lisätään. Liitto panostaa uusien kohderyhmien hankintaan, joille suunnataan jäsenhankinta- ja tukijakampanjoita telemarkkinoinnilla. Ostopalveluna toteutettua F2F-kampanjaa laajennetaan, minkä yhteydessä toteutetaan D2D-kampanja uusien kuukausitukijoiden hankkimiseksi. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa tuetaan taloudellisesti erillisiä hakemuksia vastaan sekä alueellisilla koulutuksilla. Jäsenhankinnan asemaa teemapäivillä vahvistetaan: Maailma Kylässä (toukokuu), Luonnonkukkien päivä (kesäkuu), Big Jump (heinäkuu) ja Suomen luonnon päivä (elokuun lopussa). Tavoitteena on hankkia 200 uutta jäsentä tapahtumien kautta eri puolilla maata. 11
Verkkosivujen hyödyntämistä sekä sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja kuukausitukijahankinnassa jatketaan ja kehitetään aiempien hyvien kokemusten perusteella. Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tavoitteena on vahvistaa jäsen-/tukijasuhdetta sekä vähentää jäsenyydestä/tukijuudesta eroamista. Jäsen- ja tukijahuoltoa toteutetaan helpoilla ja joustavilla jäsenpalveluilla, kuten sähköisillä uutiskirjeillä ja laadukkaalla jäsenlehdellä. Jäseniä ja tukijoita sitoutetaan aktiivisella yhteydenpidolla sosiaalisessa mediassa. Verkkosivuja ja verkkosivujen sisältöä kehitetään jäsen- ja tukijanäkökulmaa huomioiden. Helmikuussa toteutetaan puhelinkampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille. Loppuvuodesta järjestetään summan korotuskampanja lahjoittajajäsenille ja kuukausitukijoille. Kertalahjoitukset Lahjoitustuottojen viime vuosina jatkunut kasvu turvataan tehokkaan viestinnän ja lahjoittajahuollon avulla. Lahjoittajat saavat tietoa lahjoituskohteista ja miten varoja käytetään. Hyväksi havaittua kiitosviestin ja kiitoslahjan yhdistelmää jatketaan suurempia lahjoituksia tehneille henkilöille. Liitto luo uusia välineitä merkkipäivä- ja muistopäivälahjoittajia varten tarjoamalla lahjoituskohteista sähköistä kuvamateriaalia, jonka avulla merkkipäiviään juhlineet henkilöt voivat kiittää vieraitaan. Liitto lisää lahjoituksiin liittyvää kampanjointia yrityksiin päin. Se pyrkii hyödyntämään erityisesti juhlakauden lahjoituspotentiaalia nostamalla lahjoitusmahdollisuutta aktiivisesti esille omissa viestintäkanavissaan. Lahjoituksia tehneet yritykset saavat näkyvyyttä liiton verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Yritysyhteistyö Yritysmarkkinoinnin välineitä kehitetään ja lisätään tarvittaessa. Tähän liittyy vahvasti valmiudet sähköiseen viestintään, jota tehdään verkkosivujen, uutiskirjeiden ja juhlakauden lahjoituskampanjoinnin avulla. Vuonna 2014 lanseeratun kannatusyrityskonseptin mainontaa ja markkinointia tehostetaan tarjoamalla yrityksille mainostilaa Suomen Luonto -lehdessä ja Luonnonsuojelijassa. Uudet kannatusyritykset haastatellaan liittymisvaiheessa. Liitto ylläpitää säännöllisesti kontakteja yhteistyökumppaneihin, samalla kun se kartoittaa uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Laajempi yrityskartoitus toteutetaan vapaaehtoistyöpohjalta. Liitto jatkaa luonnon- ja ympäristönsuojelutyön tuotteistamista varainhankinnan edistämiseksi. Muu varainhankinta Liitto järjestää keväällä tavara-arpajaiset. Arpajaisilla tavoitetaan noin 100.000 henkilöä. Viestintä- ja markkinointiyksikkö tukee tuotemyynnin kehittymistä. Mainostoimisto Adamsin kanssa jatketaan yhteistyötä Norps Rescue -tuotemarkkinoinnissa ja saimaannorpan pelastamisen kampanjoinnissa. 12
3.6. Tietotekniikka Tietotekniikan käyttöpalvelussa keskitytään ylläpitämään ja kehittämään käytössä olevia digitaalisia palveluja, huoltamaan laitteita, ja opastamaan sekä neuvomaan työntekijöitä tietokoneisiin ja digitaaliseen tietoliikenteeseen liittyvissä asioissa. 3.7. Suomen Luonto -lehti Vuonna 2015 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä numerona, joista yhdeksän on 84-sivuista ja kesäkuussa ilmestyvä numero 92 100 -sivuinen. Vuosikerran kokonaissivumäärä on noin 850. Lehti painetaan Hansaprint Oy:ssä. Lehti on tarjolla myös sähköisenä versiona Lehtiluukku.fi:ssä. Lehteä kehitetään siten, että se säilyttää asemansa parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehti toimii ankarasti kilpailluilla aikakauslehtimarkkinoilla. Tämä otetaan huomioon lehden kehittämisessä, jotta levikki- ja irtonumeromyyntitavoitteet saavutetaan. Vuoden aikana teetetään lukijatutkimus. Levikkitavoite on 26.000 maksettua tilausta (mukana irtonumeromyynti). Irtonumeroita myydään Lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään keskimäärin 500 kappaleeseen numeroa kohden. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Lehden verkkosivuja kehitetään ja ensimmäinen lehden kehittämä maksullinen mobiilisovellus valmistuu. Lehti on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissa toteutetaan hyviksi ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet kesäkuun numeron irtonumerokampanjointi ja siihen kytketty tutustumistarjous Lehtipisteissä sekä laaja joululahjatilauskampanja marras-joulukuussa. Verkko- ja sosiaalisen median sivustomme tukevat markkinointia tekemällä lehteä tunnetuksi uusille kävijöille. Lehteä tarjotaan myös puhelimitse mm. entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Hansaprintillä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. 4. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta 4.1. Rakennetyöllä kohti joustavampaa organisaatiota Vuonna 2013 aloitettua liiton toiminnan tehostamista jatketaan sekä toimintaryhmien että koko liiton rakenteen osalta. Toimintaryhmien käynnistämistä tuetaan päivittämällä niiden ohjeita sekä ohjaamalla rahaa suurempien ryhmien koordinointiin niiden käynnistysvaiheessa. Vuonna 2014 aloitettu toimintaryhmäkokeilu arvioidaan ja ohjeistusta muokataan saatujen kokemusten perusteella. Testiryhmänä toimi liittotasoon kytkeytynyt suurpetoryhmä. Arvioinnissa huomioidaan ryhmäläisten kokemukset toiminnasta sekä sen vaikutuksista liiton talouteen, näkyvyyteen ja jäsenmäärän kehitykseen. 13
Koko järjestön rakenteen pohtimista jatketaan eri foorumeilla, tärkeimpinä rakennetyöryhmä, liittovaltuusto ja Syyspäivät. Samalla pyritään korvaamaan yksi valtuuston kokous liittokokouksella kolmivuotiskauden aikana. Tällöin liitolla olisi kaksi vuosittaista yhdistyksen kokousta. Tämä nopeuttaisi päätöksentekoa ja laskisi kustannuksia. 4.2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistyön koordinaattori organisoi toimintavuoden aikana lisää vapaaehtoistoiminnan koulutuksia asiasta kiinnostuneille paikallistoimijoille. Koulutuksen tavoitteena on luoda edellytykset rennolle yhdistystoiminnalle ja uusien vapaaehtoisten mukaan ottamiselle. Kaikissa koulutuksissa on vahvasti läsnä myös jäsenhankinnan tärkeys sekä yhtenäisen brändin merkitys vapaaehtoistoiminnalle ja jäsenhankinnalle. Paikallista vapaaehtoistoimintaa tuetaan huomioimalla paikallistoiminnan rooli entistä vahvemmin järjestön muussa työssä. Esimerkiksi eduskuntavaaleihin, ilmastokampanjaan, kaivostoimintaan, Suomen luonnon päivään sekä kohtuutalous-teemaan liittyen luodaan konkreettisia toimintamahdollisuuksia, joihin paikallistoimijat voivat tarttua oman mielenkiintonsa mukaan. Tätä kautta rakennetaan hiljalleen yhtenäistä järjestöä, joka näkyy valtakunnallisesti eri teemoihin liittyen. Vapaaehtoispankkia varten luodaan uuden rekisterijärjestelmän käyttöön ottamisen myötä toimiva hakusanajärjestelmä, mitä ei teknisistä syistä ole aiemmin voitu tehdä. 4.3. Yhteydenpidolla yhtenäiseksi järjestöksi Sisäisen viestinnän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Uutena palveluna yhdistystoiminnalle luodaan keskustelufoorumi, jolla keskustelua on mahdollista käydä eri aihepiirien alla. Keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten elävä yhteys on edellytys järjestön yhtenäisyyden tunteen syntymiselle. Sitä ylläpidetään vierailuilla ja muulla yhteydenpidolla. Virallinen tiedotus hoidetaan pääasiassa yhdistys-listan, Järjestökirjeen ja Yhdistysnetin kautta, jota ylläpidetään ja täydennetään tarpeen mukaan. Yhteyksiä ylläpidetään myös Syyspäivillä, aluetyöntekijöiden koulutuspäivillä ja valtuuston kokouksissa. Piirityöntekijöihin ollaan yhteydessä pitkin vuotta, ja heitä tavataan myös kasvokkain. Tavoitteena on luoda työkulttuuria, jossa piirityöntekijät ja paikallisaktiivit kokevat voivansa lähestyä helposti järjestötyöntekijöitä ja muita keskusliiton työntekijöitä. Piiri- ja paikallisyhdistyksiä muistutetaan säännöllisesti siitä, että liitosta voi pyytää vierailijaa omiin tapahtumiin. Lisäksi keskustoimisto tarjoaa aktiivisesti asiantuntijoitaan yhdistysten vierailijoiksi. Erityisesti huomioidaan piirit, joiden alueella ei ole useampaan vuoteen käyty ja/tai joihin yhteydenpito on ollut vähäistä. Tavoitteena vähintään neljä vierailua valtuuston kokousten lisäksi. Vierailuilla viedään mukaan uusimpia liiton tuottamia materiaaleja. Lähialueitten paikallistoimijoita kutsutaan myös käymään liiton toimistolla. Yhdistyksille on luotu syyskuussa 2014 kaikille avoin keskustelulista (yhdistys-keskustelu@sll.fi), jota järjestövastaava ja vapaaehtoistyön koordinaattori seuraavat. Epävirallisemman viestinnän kanavana toimii paikallistoimijoiden facebook-ryhmä. Toiminnan suunnittelua pyritään laajentamaan pyytämällä piireiltä ja paikallisyhdistyksiltä hyvissä ajoin ehdotuksia seuraavan vuoden painopisteiksi ja kampanjoiksi. Liitto laatii keväällä myös jäsenkyselyn, jotta 14
rivijäsenet voivat kertoa millainen toiminta kiinnostaa heitä eniten. 4.4. Järjestökirje Järjestökirje muuttui syksyllä 2014 sähköiseksi uutiskirjeeksi, jolloin kirje lyheni ja ilmestymistahti tiivistyi. Tavoitteena on kirjeen parempi tavoittavuus, houkuttelevuus ja ajankohtaisuus. Sähköisen uutiskirjemuodon ja sisältöjen kehittämistä jatketaan kokemusten ja palautteiden perusteella. Liiton päivitetty visuaalinen ilme otetaan Järjestökirjeessä käyttöön samaan aikaan kuin muissakin liiton kanavissa. Kevättalvella 2015 tehdään seurantakysely uudistuneesta Järjestökirjeestä. Tuloksia verrataan keväällä 2014 tehtyyn kyselyyn, ja kirjettä kehitetään edelleen saatujen palautteiden perusteella. Ilmestymistahtia sovitetaan paikallisyhdistysten tarpeitten mukaan. Alustavasti on suunniteltu ilmestymistahdiksi noin joka toinen kuukausi. Tavoitteena on tarjota paikallistoimijoille ajankohtainen, tarpeellinen tieto oikeaan aikaan. Liian aikaisin tarjoiltu tieto unohtuu ja liian myöhään tarjottu ei ehdi siirtyä yhdistyksen toimintaan. Esimerkiksi avustushaut, vuosikokoukset ja valtakunnalliset liiton tapahtumat ovat kiinteitä pisteitä yhdistysten vuosikellossa, johon ilmestymisaikataulu pyritään sovittamaan. 4.5. Valtuuston kokoukset Liittovaltuuston kokoukset järjestetään sääntömääräisesti keväällä ja syksyllä. Liitto pyrkii tekemään valtuustoa jäsenistölle tunnetuksi mm. valtuutetun ystävänkirjan ja Järjestökirjeen kautta. Ehdotettuja avoimia luentotilaisuuksia valtuustojen yhteydessä voidaan harkita. Tämä antaisi kokousalueen paikallisaktiiveille mahdollisuuden tavata valtuutettuja ja liiton työntekijöitä. Kulujen säästämiseksi selvitetään mahdollisuutta lähettää valtuustoposti vain sähköisesti (paperilla niille, jotka ehdottomasti sitä vaativat). Liitto kehittää myös etäosallistumismahdollisuuksia IT-puolen resurssien rajoissa. 4.6. Syyspäivät Syyspäivät järjestetään jälleen syksyllä 2015 yhdessä liiton suunnittelupäivien kanssa. Syyspäiville tehdään alkuvuonna konseptointi vuoden 2014 kokemusten pohjalta. Tavoitteena on että syyspäivistä muodostuisi aidosti vuorovaikutuksellinen ja kaikille kiinnostuneille (työntekijöille, jäsenille ja aktiiveille) avoin tapahtuma. Syyspäivät pyritään jatkossakin järjestämään yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Samalla varmistetaan, että tapahtuman konseptista sekä järjestely- ja kustannusvastuista vallitsee yhteisymmärrys. 15