Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä

Samankaltaiset tiedostot
Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesiensuojelukosteikot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Maatalouden ympäristötuen seuranta MYTVAS 2

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

XM1001 JOKIEN MEREEN KULJETTAMIEN AINEMÄÄRIEN SEURANTAOHJELMA

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

MAATALOUDEN KUORMITUS

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

KUIVASTENSUO Sijainti

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Kipsi vähentää peltomaan

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Transkriptio:

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg

Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana Miten ravinnekuormituksen muutosta voi arvioida MYTVAS-tutkimus Seuranta Sensorit vs. perinteinen näytteenotto Kokonaisravinteet vs biologisesti käyttökelpoiset ravinteet Muutakin kuin fosfori ja typpi?

Maankäyttö ja kuormitus Maankäyttö Fosforikuormitus

Maatalouden ravinnekuormituksen arviointi Lysimetrit ja koekentät Pienet valuma-alueet Maatalousjoet Turtola & Paajanen (1995), Turtola & Kemppainen (1998), Turtola ym. (2007), Puustinen ym. (2005, 2007) Särkkä (1972), Kauppi (1978, 1979, 1984), Rekolainen (1989), Rekolainen ym. (1995), Vuorenmaa (2002), Granlund (2004), Linjama ym. (2009) Granlund Viro (1953), Kajosaari (1965), Rekolainen ym. (1995), Vuorenmaa (2002), Granlund ym. (2004), Ekholm ym. (2997), Koskiaho ym. (2010), m 2, ha 0.1 10 km 2 100 1000 km 2 Mallit (Icecream, Coup, SWAT, INCA ) Arviointijärjestelmät (VIHMA,Vemala )

Onko Paimionjoen kiintoainepitoisuus muuttunut 1988 2010? Vesinäytteiden lukumäärä ja ajoittuminen Määritysmenetelmät Virtaamavaihtelut, muut vaihtelut luonnonoloissa ja kuormituksessa

Uusitalo R, Ekholm P, Lemola R, Rankinen K, Sarvi M, Cano Bernal JE, Ylivainio K, Keinänen H. 2014. Fosforikuormitus ja maan eroosio. Aakkula J, Leppänen J (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS3) Loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö 2/2104, s. 42 52. Virtaamaan suhteutetut pitoisuudet ovat pienentyneet

Kok. N (µg l 1 ) Porvoonjoki (1985-1989) Pistekuormitus C a b Q cq Peruspitoisuus Virtaama (m 3 s 1 )

MYTVAS-tutkimus Aineisto Kansallinen seuranta-aineistoa 22 joesta Etelä- ja Länsi-Suomesta ⅓ peltoalasta Kokonaisfosfori, kokonaistyppi, virtaama Vuodet 1985 2006 jaettuna 4 periodiin I = 1985 1989 II = 1990 1994 III = 1995 1999, 1. ympäristötukijakso IV = 2000 2006, 2. ympäristötukijakso Aakkula, Kuussaari, Rankinen, Ekholm, Heliölä, Hyvönen, Kitti & Salo, 2011. Follow-up study on the impacts of agri-environmental measures in Finland. In: Evaluation of Agri-Environmental Policies Selected Methodological Issues and Case Studies. OECD publishing. pp. 111 127.

MYTVAS-tutkimus Menetelmä Kullekin joelle ja periodille määritettiin pitoisuuden ja virtaaman väliset kertoimet a, b ja c joiden perusteella arvioitiin päivittäiset pitoisuudet ja päivittäiset, vuosittaiset ja periodittaiset ainevirtaamat käyttäen koko jakson (1985 2006) virtaamia (virtaamakorjaus) ja ainevirtaamista vähennettiin pistekuormitus sekä metsätalouden ja haja-asutuksen kuormitus josta saatiin maatalouden kuormitus (sis. luonnonhuuhtouman) jota selitettiin maankäytöllä ja maatalouden ominaisuuksilla

MYTVAS-tutkimus Muutos maatalouden kuormassa 1985 2006 Fosfori Typpi Ei muutosta Western Finland Southern Finland Ei muutosta Ei dataa Ei dataa

MYTVAS-tutkimus Tilastollinen selittäminen

Seurannasta Maatalouden toimet Ympäristötuki Nitraattidirektiivi Luvitus Kuormitus Kokonaisfosfori, kokonaistyppi VN:n periaatepäätös, BSAP Vesien tila Biologiset ja kemialliset muuttujat VPD, MSD

Sensorit vs. käsinäytteenotto

Maatalouden toimet Ympäristötuki Nitraattidirektiivi Luvitus Kuormitus Kokonaisfosfori, kokonaistyppi VN:n periaatepäätös, BSAP Vesien tila Biologiset ja kemialliset muuttujat VPD, MSD

Tilastollinen analyysi harvalla aineistolla (Gaussian state space modelling) Helske J, Nyblom J, Ekholm P, Meissner K. 2013. Estimating aggregated nutrient fluxes in four Finnish rivers via Gaussian state space models. Environmetrics 24:237 247. when daily flow data are available, relatively sparse data on nutrient concentrations can be used to estimate yearly fluxes

Kokonaisravinteet vs. biologisesti käyttökelpoiset ravinteet Liuennut reaktiivinen fosfori (= suodatettu fosfaattifosfori) Välittömästi käyttökelpoinen fosfori Maa-ainekseen sitoutunut fosfori (= kokonaisfosfori miinus suodatettu kokonaisfosfori) Käyttökelpoisuus epäselvä

Kokonaisravinteet vs. biologisesti käyttökelpoiset ravinteet Maatalouden tuotannossa ei merkittävää muutosta Maataloustoimissa muuoksia Syyslevitykset yleistyivät Lannoitteita/lantaa levitettiin pintamaahan sen sijaan että injektoitu maahan Kevennetty muokkaus 218% kasvu Maumee-joen DRP-kuormassa vuosina 1995-2011, virtaama kasvoi 42% Daloğlu et al. 2012. Evaluating causes of trends in long-term dissolved reactive phosphorus loads to Lake Erie. Env. Sci. Technol. 46:10660 10666. Miscalak et al. 2013. Record-setting algal bloom in Lake Erie caused by agricultural and meteorological trends consistent with expected future conditions. PNAS 110:6448 6452.

Muutakin kuin fosfori ja typpi? P N N NO 3 N 2 Kuormitus Mn Mn 4+ Mn 2+ Perustuotanto Sedimentaatio C org CH 2 O CO 2 Fe Fe 3+ Fe 2+ P O 2 O 2 S SO 4 2 H 2 S Katso: Frontiers in Ecology and the Environment 2011;9

Hiililisäys Ei hiiltä

Fosfori ja rauta pohjan lähellä

Kiitos!