Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus. Katriina Kukkonen-Harjula Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus Katriina Kukkonen-Harjula Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim katriina.kukkonen-harjula@duodecim.fi

Aiheita mitä ovat Käypä hoito -hoitosuositukset ja miten niitä käytetään? Liikunta-hoitosuosituksen pääosat väestön liikuntasuositus liikuntaharjoittelun perusteet liikuntakelpoisuus (varotoimet) keskeiset pitkäaikaissairaudet

Hoitosuositus (clinical guideline) asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima tieteellisesti perusteltu kannanotto, jota lääkäri ja potilas voivat käyttää hoitopäätöksen tukena tieteelliseen näyttöön perustuva voi sisältää useita yksittäisiä suosituksia (recommendations)

Käypä hoito -hoitosuositukset Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen sekä ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Käypä hoito -strategia Perustehtävä: Tuottaa ja ylläpitää tieteelliseen näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia ja edistää niiden toimeenpanoa yhdessä maan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Tutkimustieto etsitään järjestelmällisesti ja arvioidaan kriittisesti. systemaattinen kirjallisuushaku yhteenvetojen laatiminen tutkimuksista (näytönastekatsaus) Suositukset laaditaan Suomeen sopiviksi. Suositukset pidetään ajan tasalla. Suositusten käyttöönottoa edistetään (oppi- ja verkkomateriaalit). Tavoitteena terveydenhuollon laadun parantaminen tarjoamalla luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Vastuun rajaus (disclaimer) Käypä hoito -suosituksissa Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Liikunnan Käypä hoito -suositus 1. kerran 2008 päivitykset 2010 (2012) 2016 liikuntaa käsitellään sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa myös 48 muussa Käypä hoito -suosituksessa

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Puheenjohtaja Rainer Rauramaa, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Kokoava kirjoittaja Katriina Kukkonen-Harjula, Eksote, kuntoutus (Käypä hoito -toim.) Jäsenet Jari Arokoski Hannele Hohtari Eeva Ketola Jyrki Kettunen Pirjo Komulainen Urho Kujala Jari Laukkanen Liisa Pylkkänen Salla Savela Kai Savonen Heikki Tikkanen KYS:n fysiatrian klinikka HUS:n Jorvin sairaala, naistentaudit & synn. Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit Suomen Syöpäyhdistys Oulun kaupunginsairaala Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa

Liikunta Käypä hoito -suosituksen päivitys 13.1.2016 saatavilla sähköisesti seur. muodoissa - kokoteksti täydellisin taustamateriaaleineen, tarv. päivitykset - pdf ei korjauksia myöhemmin - tiivistelmä myös Duodecim-aikakauskirjassa + lyhyt engl. tiivistelmä - interaktiivinen kaavio (liikuntakelpoisuus) - videot (terapeuttinen harjoittelu TULES) - luentomateriaali (Power Point) - potilasversio

Näytön varmuusaste KH-hoitosuosituksissa (level of evidence) Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö Kohtalainen tutkimusnäyttö Niukka tutkimusnäyttö Ei tutkimusnäyttöä Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai laadukas havainnoiva tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.

Luentomateriaalin käyttö (ppt:t) Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa. Luentomateriaalin asiasisällön päivitys Katriina Kukkonen-Harjula Diojen muokkaus ja ulkoasu Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen

Kohderyhmä (lukijat) Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille. Tavoitteet Liikunnan Käypä hoito -suositus Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa aikuisilla. Lisäksi käsitellään raskaana olevien ja ikääntyneiden liikuntaa. Aiheen rajaus Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja eikä dopingaineita ja -menetelmiä. Suosituksessa ei käsitellä lasten ja nuorten liikuntaa.

Suosituksen keskeinen sanoma (1) Aikuisten liikuntasuositukset kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää liikuntaa.

Keskeinen sanoma (2) Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Näitä sairauksia ovat: valtimotaudit, lihavuus, diabetes, rappeuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ahtauttavat keuhkosairaudet, muistisairaudet, depressio ja useat syöpäsairaudet Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä. Runsas istuminen on terveydelle haitallista. Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja.

Keskeinen sanoma (3) Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Lääkäri arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon, ks. interaktiivinen kaavio. Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.

Mitä uutta päivityksessä? Terveysriskien toteamiseksi liikuntaa aloitettaessa työryhmä on laatinut interaktiivisen kaavion. Ks. täältä Terapeuttisen liikuntaharjoittelun käytöstä tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoidossa on julkaistu videoita. Ks. täältä

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi yhteistyö Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten keskeiset tehtävät kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta arvioida liikunnan riittävyys terveyden kannalta arvioida liikunnan aiheet, vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sopia yhdessä potilaan kanssa liikkumisen tavoitteet ja kannustaa liikkumaan kirjata tiedot potilastietojärjestelmään Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.

Liikuntakelpoisuus Oireettomat voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman edeltävää lääkärintarkastusta. Jos henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkiertotai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin arviointiin ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi raskaamman liikunnan aloittamista.

Liikuntakelpoisuus

KH-suosituksessa käsitellyt sairaudet, riskitekijät ja erityisryhmät Sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet kohonnut verenpaine dyslipidemiat lihavuus tyypin 2 diabetes sepelvaltimotauti sydämen vajaatoiminta aivoinfarkti ja aivoverenvuoto ääreisvaltimotauti sydämen rytmihäiriöt Tuki- ja liikuntaelinsairaudet osteoporoosi polvi- ja lonkkanivelrikko niskakipu alaselkäkipu fibromyalgia nivelreuma Muut sairaudet ahtauttavat keuhkosairaudet depressio syöpä Muut ryhmät raskaana olevat ikääntyneet

Liikunta ja XX sairaus standardiotsikot tai vaaratekijä liikunta XX sairauden ehkäisyssä liikunta XX sairauden hoidossa liikunta XX sairauden kuntoutuksessa yleiset liikuntasuositukset perustana muokataan: XX sairauden rajoitukset liikunnalle

Käypä hoito suositus Depressio (07/2016) Depression hoito Hoidon suunnittelu ja seuranta Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta C ryhmäliikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.

Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä (= ennen 36. raskausviikon täyttymistä) A ei lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon vaaraa ei vaikuta synnytyksen kestoon ei vaikuta keisarileikkausten määrään tai jopa pienentää leikkausriskiä ei huononna vastasyntyneen 1 ja 5 minuutin Apgarin pisteitä, tai se jopa suurentaa 1 minuutin pisteitä ei vaikuta jälkeläisen henkiseen kehitykseen (neurodevelopment) ei vaikuta keskushermostoputken sulkeutumiseen raskauden aikana vähentää suuripainoisten (yli 90. persentiilin) lasten määrää ei pienennä lapsen syntymäpainoa A.

Ehdottomat Raskaudenaikaisen liikunnan vasta-aiheet Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu) Selvittämätön verenvuoto emättimestä Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia Etinen istukka loppuraskaudessa Ennenaikainen lapsivedenmeno Todettu kohdunkaulan heikkous Sikiön kasvun hidastuma Istukan ennenaikainen irtoaminen Suhteelliset Uhkaava keskenmeno 1. raskauskolmanneksen aikana Monisikiöinen raskaus Pre-eklampsia

Liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitt. mukaan (1) Toimintakyky Kognitio Depressiooireet Gerastenia (haurausraihnausoireyhtymä) Sarkopenia (lihaskato) Liikunta yleisten suositusten mukaan: kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 min/vk tai raskasta kestävyysliikuntaa 75 minuuttia/viikko Lisäksi vähintään kohtuukuormitteista lihasvoimaharjoittelua 2 x/vk, suurille lihasryhmille, 8 12 toistoa/lihasryhmä Lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville Monipuolinen liikuntaharjoittelu, johon sisältyy progressiivista lihasvoimaharjoittelua 40 80 % 1 RM, asteittain vaikeutuvaa tasapainoharjoittelua ja toiminnallista harjoittelua (kävely, askelharjoituksia, pelejä ym.) sekä kestävyysliikuntaa 3 x/vk, yhteensä 45 60 min/kerta Lihasvoimaharjoittelu: 2 3 x/vk, 60 80 % 1 RM:stä suurille lihasryhmille, 8 12 toistoa/lihasryhmä

Liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitt. mukaan (2) Kaatumisten ja murtumien ehkäisy Luuston vahvistaminen Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 60 80 % 1 RM, 10 15 toistoa, 2 3 x/vk sekä tasapaino- ja liikkumiskykyharjoittelua vähintään 2 x/vk. Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 t/vk. Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 70 80 % 1 RM, 2 3 sarjaa, 8 12 toistoa/sarja, 2 3 x/vk sekä tasapaino- ja ketteryysharjoittelua Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa 30 min/kerta/pv Osteopenia Kuten luuston vahvistamisliikunta, mutta progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 50 % 1 RM Osteoporoosi Selän lihasten vahvistaminen ja ryhdin parantaminen pienellä tai kohtalaisella teholla sekä tasapainoa kehittävää harjoittelua 2 3 x/vk Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa 30 min/kerta/pv Asteikolla 0 10 (0 = istuminen ja 10 = maksimikuormitus) kohtuullinen kuormitus vastaa lukemia 5 6 ja raskas kuormitus lukemia 7 8. 1 RM (repetition maximum, 1 toiston maksimi) on suoritus, jonka henkilö pystyy tekemään kerran.

Hoitosuosituksen jalkauttaminen koulutus yhteiset käytännöt liikuntaneuvonnassa hoito/palveluketjut paikallisesti vähemmän tutkimusnäyttöä (Suomesta) terveys- ja liikunta-alan yhteistyö

Muiden toimijoiden liikuntaneuvontamateriaaleja (maksuttomat) Suomen Fysioterapeutit, hyvä fysioterapiakäytäntö Sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus 2016 Polven ja lonka nivelrikon fysioterapia 2013 Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy 2011 Suomen Sydänliitto: liikkujan polku www.sydan.fi/aineistot/liikuntapolku Liikkumisresepti ja muut liikuntalähetteet www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti terveydenhuollon ja liikunta-ammattilaisten palveluketju Terveyskirjasto.fi kansalaiselle liikunnan kyselylomakkeet? **************************************************** mitä tarvitaan seuraavaan KH-liikunta-hoitosuosituksen päivitykseen

Sydänliitto Liikkujan polku hakemisto (aiheet) www.sydan.fi/aineistot/liikuntapolku

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Puheenjohtaja: Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Kokoava kirjoittaja: Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; vanhempi tutkija, lääkäritutkija UKK-instituutti ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntoutuksen vastuualue, (Käypä hoito - toimittaja) Jäsenet: Jari Arokoski, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen kliininen yksikkö, kirurgia (ml. fysiatria), KYS:n fysiatrian klinikka Hannele Hohtari, LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonlääkäri; HUS:n Jorvin sairaala Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, emba, johtajalääkäri; Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus Jyrki Kettunen, TtT, dosentti, ft, vanhempi tutkija; Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki Pirjo Komulainen, FT, ft, tutkija; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori; Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos Jari Laukkanen, LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit Liisa Pylkkänen, LT, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Syöpäyhdistys Salla Savela, LT, geriatrian erikoislääkäri, osastonlääkäri; Oulun kaupunginsairaala Kai Savonen, LT, LitM, TtM, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, erikoislääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Heikki Tikkanen, LT, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntafysiologian professori; Itä- Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa Luentomateriaalin asiasisällön päivitys Katriina Kukkonen-Harjula Diojen muokkaus ja ulkoasu Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen

Liikuntaan liittyviä määritelmiä (1) Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää ja yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa. Liikunta (physical exercise) tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena. Fyysinen kunto (physical fitness) tarkoittaa liikuntasuorituksissa keskeisten rakenteiden ja toimintojen tilaa. Kuntoa voidaan tarkastella elinjärjestelmittäin, esim. kardiorespiratorinen kunto (aerobinen kunto), tai liikuntasuorituksissa tarvittavien ominaisuuksien mukaan, esim. kestävyyskunto (aerobinen kunto) tai lihaskunto (lihasvoima ja -kestävyys). Fyysistä kuntoa arvioidaan suorituskykynä, joka tulkitaan suhteessa henkilön ikään, sukupuoleen ja kokoon.

Liikuntaan liittyviä määritelmiä (2) Liikuntaharjoittelu tarkoittaa ainakin jossain määrin järjestelmällisesti toteutettua liikuntaa, jolla pyritään ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, esimerkiksi parempaan fyysiseen kuntoon tai tiettyihin terveysvaikutuksiin. Kestävyysliikunta (aerobinen liikunta) on suuria lihasryhmiä vähintään kohtalaisesti kuormittavaa, yleensä ainakin kymmeniä minuutteja (yhtäjaksoisesti tai jaksoittain) kestävää, aineenvaihduntaa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä kehittävää ja tällaisessa liikunnassa jaksamista ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa. Lihasvoimaharjoittelu (resistance training) on lihaksia vähintään kohtalaisesti kuormittavaa toimintaa niiden voimantuoton ja yleensä myös niiden massan ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi. Kuormitus säädellään suhteessa siihen voimaan, jonka kyseiset lihakset pystyvät tuottamaan maksimaalisesti (yhden kerran) käytettävässä harjoitteessa.

Liikuntaan liittyviä määritelmiä (3) Arkiliikunta ("hyötyliikunta") on liikuntaa, joka toteutuu päivittäisten toimintojen suorittamisessa, esim. työmatkojen kävelyssä. Kuntoliikunta on järjestelmällisesti harrastettua liikuntaa, jonka tavoitteena on ylläpitää tai parantaa fyysisen kunnon joitakin osa-alueita. Esim. aerobinen ja lihasvoimaharjoittelu. Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa liian vähäistä liikkumista eli liikuntasuositukset eivät täyty. Istuminen (paikallaanolo) (sedentary behaviour) tarkoittaa istumisen lisäksi muuta valveillaolotoimintaa (makuulla), jonka energiankulutus on vähäinen (alle 1,5 MET; 1 MET vastaa perusaineenvaihduntaa).

Yleiset liikuntasuositukset 2008 (1) 18 64-vuotiaat Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, suositellaan ainakin 150 minuuttia viikossa (esim. 30 minuuttia kerralla 5 päivänä viikossa), tai raskasta kestävyysliikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa (esim. jaettuna 3 liikuntakertaan). Liikunta voidaan toteuttaa myös useampina vähintään 10 minuutin jaksoina. Suositus täyttyy myös yhdistettäessä kohtuukuormitteista ja raskasta liikuntaa. Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kohtuukuormitteista lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään 2 päivänä viikoittain. Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä. Lähde: Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008 US Department of Health and Human Services 2008, www.health.gov/paguidelines

Yleiset liikuntasuositukset (2) 65 vuotta täyttäneet Kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua suositellaan kuten 18 64-vuotiaille. Lisäksi suositellaan tasapainoa ja liikkuvuutta ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti henkilöille, jotka ovat kaatumisvaarassa (ollut kaatumisia lähimenneisyydessä tai on ongelmia kävelyssä). Lähde: Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008 US Department of Health and Human Services 2008, www.health.gov/paguidelines

Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus eli teho Kuormittavuus ilmaistaan prosenttiosuutena maksimaalisesta suorituksesta kevyt kohtalainen 50 69 % raskas 70 84 % 30-49 % maksimaalisesta kertasuorituksesta (1 RM) hyvin raskas vähintään 85 % 1 RM = repetitio maximum

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus Kuormittavuus (teho eli intensiteetti) tarkoittaa lihastoiminnan elimistön eri osiin aiheuttamaa fysiologista kuormitusta. Liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn ja terveydentilan mukaan. Rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta. Voidaan arvioida esimerkiksi Borgin asteikolla. Soveltuu niin kestävyys- kuin lihasvoimaharjoitteluun

Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (VO 2 max, "aerobinen kunto") on hyvä ( 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Kuormittavuusluokka % maksim. sykkeestä 1 Koettu kuormittavuus (Borg) 2 Hyvä suorituskyky Huono suorituskyky MET % VO 2 max 3 MET % VO 2 max 3 (Hyvin) kevyt 63 11 5,3 44 2,5 51 Kohtalainen 64 76 12 13 5,4 7,5 45 62 2,6 3,3 52 67 Raskas 77 93 14 16 7,6 10,2 63 85 3,4 4,3 68 87 Hyvin raskas 94 17 10,3 86 4,4 88 1 luotettavasti mitattu maksimaalinen syke 2 Borgin asteikko (6 20) 3 osuus maksimaalisesta hapenkulutuksesta, VO 2 max Howley ET. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9

Kestävyysliikunnan kuormittavuus eli teho Kestävyysliikunnan kuormittavuus määritellään hapenkulutuksen (energiankulutuksen) tai epäsuorasti sydämen sykkeen perusteella. Tulokset ilmaistaan absoluuttisina tai suhteellisina eli osuutena henkilön kyseisen suureen maksimista. Kuormittavuutta voidaan myös kuvailla MET-luvulla, joka tarkoittaa lepoenergiankulutuksen kerrannaisia.

Esimerkkejä aerobisen aktiivisuuden MET-arvoista 2,5-3,5 MET 4-5 MET 5,5-7 MET > 7,5 MET tavanomaiset kotitaloustyöt, ostoksilla käynti rauhallinen tai kohtalainen kävely (4 5 km/tunti), hidas tanssi suursiivous, sisäkunnostustyöt, puutarhatyöt, leikkiminen lasten kanssa reipas kävely tiellä (6 km/tunti), perinteiset tanssit, kotivoimistelu, golf, kaksinpelit seurapelinä ruohonleikkuu kävellen moottorikäyttöisen leikkurin kanssa, lumenluonti diskotanssi, nopeat tanhut, kävely maastossa, kävely-hölkkä hidas uinti, hidas maastohiihto, laskettelu pallopelit kuntoiluna, kuntokoulu, pyöräily (16 20 km/tunti) portaiden nousu juoksu (> 7 km/tunti), reipas maastohiihto reipas kuntouinti, kuntopiiri pallopelit kilpailuna, melonta ja soutu kuntoiluna Howley ET. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9

Liikuntakelpoisuus Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Riskien toteamiseksi liikunnan aloituksessa ks. interaktiivinen kaavio.

Liikuntakelpoisuus Asianmukaiset lääketieteelliset tutkimukset ja mahdollisesti kliininen kuormituskoe tehdään aina henkilöille, joilla on ollut levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaus, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Jos henkilöllä on useita valtimotautien vaaratekijöitä, harjoittelu aloitetaan kevyellä liikunnalla ja tehoa ja määrää lisätään vähitellen. Valtimotautien keskeisiä vaaratekijöitä ovat myös aiempi vähäinen liikunta huono kardiorespiratorinen kunto.

Hälyttäviä uusia oireita, erityisesti liikunnan aikana

Valtimosairauksien kokonaisriski vähäinen fyysinen aktiivisuus

Äkillisen sydäntapahtuman vaara liikunnan aikana Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat harvinaisia. Suurentuneeseen vaaraan viittaavia löydöksiä ovat suvussa todetut perinnölliset sydänsairaudet (esim. hypertrofinen kardiomyopatia, pitkä QT -oireyhtymä tai Marfanin oireyhtymä), nuorella iällä todetut äkkikuolemat, tajunnanmenetyskohtaukset ja sepelvaltimotautitapaukset sekä perinnölliset rasvaaineenvaihdunnan häiriöt levossa ja erityisesti liikunnan aikana esiintyneet tajunnanmenetystai heikotuskohtaukset, rintakipu, hengenahdistus ja rytmihäiriöt keskeiset verenkiertoelinsairauksien vaaratekijät ja erityisesti niiden kasautuminen muut selvästi poikkeavat verenkiertoelimistön löydökset (esim. vakavat sydämen johtumis- tai rytmihäiriöt, sydänlihaksen iskemia). Säännöllinen kestävyysliikunta pienentää yksittäisiin raskaisiin liikuntasuorituksiin liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa.

Sydämen rytmihäiriöt Eteisvärinä Hyvä kardiorespiratorinen kunto ja säännöllinen liikunta voivat vähentää eteisvärinän ilmaantumista. Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu parantavat eteisvärinäpotilaan kardiorespiratorista kuntoa ja elämänlaatua. Vaikeaoireisen rytmihäiriöpotilaan on syytä välttää liikuntalajeja, joissa äkillinen tajunnanmenetys voi johtaa tapaturmiin. Raskaat liikuntasuoritukset ovat kiellettyjä tiettyjä periytyviä rytmihäiriöitä, kuten pitkää QT -oireyhtymää sairastavilta. Tavallista sydämentahdistinta käyttäville ohjeistetaan yleisten liikuntasuositusten mukainen liikunta.

Kohonnut verenpaine (hypertensio) Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 8/5 mmhg A. Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti alentaa lievästi kohonnutta verenpainetta muutaman mmhg:n B. muut elintapamuutokset: suola, energia, alkoholi

Dyslipidemiat (veren rasvayhdisteet: kolesteroli, triglyseridit) Kestävyysliikunta suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 % A. HDL-muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan kokonaismäärän pitää olla yli 1 500 kcal viikossa useiden kuukausien ajan, esim. 30 60 minuuttia päivittäistä ripeää kävelyä Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta noin 5 %, mutta HDL-kolesterolin pitoisuuteen sillä ei ole vaikutusta A. muut elintapamuutokset: kova (maito)rasva

Laihdutusvaihe Lihavuus ja liikapaino Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan aina ruokavaliota, jossa energian ja tyydyttyneiden rasvojen saantia rajoitetaan. Kestävyysliikunta ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kg:n A, erityisesti viskeraalisesta rasvakudoksesta A. Kestävyysliikunta yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon lisää painon vähenemistä enintään muutaman kg:n pelkkään ruokavalioon verrattuna A. Lihasvoimaharjoittelulla paino vähenee vain vähän, mutta lihaskudoksen määrä suurenee ja rasvakudoksen vähenee. Tavoitteena on lisätä energiankulutusta 1,3 kj (300 kcal) päivittäin. esim. 45 60 minuuttia reipasta kävelyä

Lihavuus ja liikapaino Painonhallintavaihe tarkoittaa painon säilyttämistä laihdutuksen jälkeen tai painon suurenemisen ehkäisemistä ilman erillistä laihdutusjaksoa. edellyttää pysyviä liikunta- ja ruokailutottumuksien muutoksia. tarvitaan kestävyysliikuntaa kohtalaisen kuormittavalla teholla jopa 60 minuuttia päivässä.

Tyypin 2 diabetes Liikuntaharjoitteluohjelma kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (40 60 % maksim. hapenkulutuksesta) vähintään 150 minuuttia tai raskasta (yli 60 %) kestävyysliikuntaa 90 minuuttia viikossa jaettuna useimmille päiville ja lisäksi kohtuukuormitteista (60 minuuttia) tai raskasta (35 minuuttia) lihasvoimaharjoittelua ainakin 2 kertaa viikossa: 2 3 sarjaa, joissa harjoitetaan 8 12 lihasryhmää tekemällä 10 15 toistoa

Tyypin 2 diabetes Hoidon tavoitteena ovat hyvän glukoositasapainon ohella liikapainon välttäminen tai vähentäminen ja kardiovaskulaaririskien pienentäminen. Liikunnan vaikutukset glukoositasapainoon Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu pienentävät aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta ja lyhentävät hyperglykemistä aikaa. Vaikutukset paastoglukoosiin tai hypoglykemiaan ovat vähäiset. Viikoittainen vähintään 150 minuutin kestävyysliikunta- ja lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA 1c -pitoisuutta vähintään 3 mmol/mol (vastaa 0,3 prosenttiyksikköä).

Sepelvaltimotauti Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kestävyysliikunta Jo viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen, mutta sitä suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään A. Myös jo kohtalainen kardiorespiratorinen kunto on yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen A. Jo kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla saavutetaan ilmeisesti iso osa liikunnan sepelvaltimotaudin vaaraa pienentävästä vaikutuksesta B. Lihasvoimaharjoittelu Viikoittainen vähintään 1/2 tunnin lihasvoimaharjoittelu on ilmeisesti yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen B. Kohtalaista parempi ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima ilmeisesti liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen miehillä B.

Sepelvaltimotauti Kestävyysliikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kestävyysliikunnan suotuisat vaikutukset sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin selittyvät seuraavilla mekanismeilla parantunut kardiorespiratorinen kunto A vähentynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus A ja lisääntynyt sydämen vagaalinen säätely B vähentynyt valtimojäykkyys A vähentynyt verihiutaleiden takertuvuus C vähentynyt koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrä parantunut glukoositasapaino ja lisääntynyt luustolihasten insuliiniherkkyys suurentunut plasman HDL-kolesterolipitoisuus ja pienentynyt plasman LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus laskenut verenpaine (levossa ja submaksim. rasituksessa)

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa A. Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa A. Intervalliharjoittelu ilmeisesti parantaa kardiorespiratorista kuntoa enemmän kuin yhtäjaksoinen tasavauhtinen kestävyysliikunta B. Kestävyysliikunta ilmeisesti parantaa sydämen pumppaustehoa B. Lihasvoimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa ja -kestävyyttä sekä toimintakykyä A. Liikuntapainotteinen sydänkuntoutus ilmeisesti parantaa elämänlaatua tavanomaiseen hoitoon verrattuna B.

Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudin hoitoon ja kuntoutukseen suositellaan kohtuukuormitteista päivittäistä tai lähes päivittäistä kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa ja 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta 8 10 suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikettä, jotka toistetaan 10 15 kertaa

Ääreisvaltimotauti Kävelyharjoittelu ilmeisesti pidentää kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa B. Kävelyharjoittelu parantaa luustolihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, lisää sydämen pumppaustehoa ja parantaa fyysistä toimintakykyä. Kävelyharjoittelu on keskeinen osa hoitoa ja kuntoutusta. Ks. Käypä hoito -suositus Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä Keskinkertaista parempi kardiorespiratorinen kunto A liittyy pienempään aivoinfarktin ilmaantuvuuteen. Kardiorespiratorinen kunto on ilmeisesti käänteisessä yhteydessä myös aivoverenvuodon vaaraan miehillä B. Hyvä ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on ilmeisesti yhteydessä pienentyneeseen aivoinfarktin B ja aivoverenvuodon B vaaraan miehillä.

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto Liikunta aivohalvauksen hoidossa ja kuntoutuksessa Liikuntahoito on keskeinen osa aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeisessä aivohalvauksen aktiivisessa kuntoutuksessa, joka aloitetaan viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta. Sairastuneet, joilla on liikkumisvaikeuksia yli vuoden kuluttua aivoinfarktista, saattavat vielä tuolloin hyötyä heille annetusta kestävyysharjoitteluun tai lihasvoimaharjoitteluun perustuvasta liikuntahoidosta C. ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti

Sydämen vajaatoiminta Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla A. Kestävyysliikunta parantaa vasemman kammion toimintaa A. Lihasvoimaharjoittelun vaikutukset lihasvoimaan ja vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla. Lihasvoimaharjoittelu saattaa lisätä ennusteen kannalta edullista sykevaihtelua.

Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan hoitoon suositellaan päivittäistä kestävyysliikuntaa aloitetaan kevyesti kuormitusta lisätään vähitellen kuormitustasoon, joka vastaa noin 60 %:a sykereservistä (maksimi- ja leposykkeen erotus) 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta 8 10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvaa liikettä, jotka toistetaan 10 15 kertaa

Keuhkosairaudet Liikunta voi tuoda esiin piileviä keuhkosairauksia, esimerkiksi keuhkoahtaumataudin. Sairaudet aiheuttavat hengenahdistusta ja muuta oireilua, joka korostuu liikkuessa. Liikuntahoito vähentää rasitusoireilua kohentamalla rasituksen sietoa. Liikunta ei varsinaisesti paranna keuhkosairauksia, mutta ei myöskään huononna tilannetta. Liikunta voi vähentää lääkityksen tarvetta.

Keuhkoahtaumatauti Liikunnallinen hengityskuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, parantaa fyysistä suorituskykyä ja lieventää depressiota ja ahdistusta A. Keuhkoahtaumapotilailla harjoittelu ei paranna tai heikennä keuhkofunktiota lihasvoima on heikentynyt, joten lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa harjoittelumuodoiksi sopivat sekä tauottamaton että tauotettu harjoittelu (intervalliharjoittelu) kliininen rasituskoe ja keuhkofunktiotutkimukset auttavat potilaan rasituksensiedon arvioinnissa ja liikunnan ohjaamisessa. Liikunnallinen kuntoutus heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on hyödyllistä ja turvallista A. Ks. Käypä hoito -suositus Keuhkoahtaumatauti

Osteoporoosi Liikunta lujittaa kasvavaa luustoa ja ehkäisee osteoporoosia eli luukatoa. Luun lujuutta edistävät erityisesti hyppely ja juokseminen. Liikunta ylläpitää luumassaa ja luun lujuutta aikuisiässä ja hidastaa luun menetystä ikääntyessä. Lihasvoimaharjoittelu on avainasemassa osteoporoosin ehkäisyssä. Osteopeniassa luun lujuus on heikentynyt. Liikuntaharjoittelussa noudatetaan luuston vahvistamisen periaatetta mutta progressiivinen lihasvoimaharjoittelu tulee suorittaa huomattavasti pienemmällä teholla kuin luuston vahvistamiseen tarkoitetut harjoitukset terveillä henkilöillä. Osteoporoosipotilaan liikunnan tavoitteina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kaatumisten ehkäisy. Keskeistä on selän lihasvoiman ylläpito tai vahvistaminen, tasapainoharjoittelu ja päivittäinen reipas kävely.

Epäspesifinen alaselkäkipu Akuutti alaselkäkipu Liikuntahoito ei ole vaikuttavampaa kuin hoidotta jääminen tai jokin muu konservatiivisen hoidon menetelmä. Potilasta rohkaistaan jatkamaan päivittäisiä toimintojaan ja välttämään vuodelepoa. Krooninen alaselkäkipu Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä. Liikuntahoito vähentää koettua kipua A ja parantaa toimintakykyä hoidotta jättämiseen verrattuna A. Liikuntahoito lieventää kroonista alaselkäkipua A ja parantaa toimintakykyä A vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Ks. videot terapeuttisesta harjoittelusta

Epäspesifinen alaselkäkipu Akuutti alaselkäkipu Liikuntahoito ei ole vaikuttavampaa kuin hoidotta jääminen tai jokin muu konservatiivisen hoidon menetelmä. Potilasta rohkaistaan jatkamaan päivittäisiä toimintojaan ja välttämään vuodelepoa. Krooninen alaselkäkipu Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä. Liikuntahoito vähentää koettua kipua A ja parantaa toimintakykyä hoidotta jättämiseen verrattuna A. Liikuntahoito lieventää kroonista alaselkäkipua A ja parantaa toimintakykyä A vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Ks. video terapeuttisesta harjoittelusta

Krooninen paikallinen niskakipu Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva riittävän kuormittava ja pitkäkestoinen lihasvoimaa tai -kestävyyttä tai molempia parantava harjoittelu ilmeisesti helpottaa kroonista niskakipua ja parantaa niskakipupotilaan toimintakykyä B. Ks. videot terapeuttisen harjoittelun liikkeistä

Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvinivelrikon liikuntahoito, esimerkiksi polven ojennuskoukistusharjoitukset vähentää koettua kipua polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen A parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen A. Lonkkanivelrikossa liikuntahoito antaa vastaavan tuloksen kuin polvinivelrikossa. Ks. videot terapeuttisesta harjoittelusta

Fibromyalgia Liikuntahoidossa huomioidaan potilaan liikuntamieltymykset ja liikuntaharjoittelu toteutetaan nousujohteisesti. Kestävyysliikunnan tulisi olla kevyttä tai kohtuukuormitteista, ja harjoitukset toistetaan 2 tai 3 kertaa viikossa vähintään 4 viikon ajan. Jos kuormituksen lisääminen pahentaa oireita, kuormitusta vähennetään, kunnes oireet helpottavat. Ks. Käypä hoito -suositus Kipu

Fibromyalgia Kestävyysliikunta kohentaa kestävyyskuntoa A ilmeisesti kohentaa toimintakykyä B ilmeisesti vähentää kipua B ilmeisesti vähentää masentuneisuutta B, väsymystä, ahdistuneisuutta ja jäykkyyden tunnetta yksilöllisenä kotiharjoitteluna vähentää ylävartalon kipuilua. Fibromyalgiaa sairastavien lihasvoimat ovat heikommat kuin terveillä, mutta he hyötyvät voimaharjoittelusta kuten terveet. Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipua B ja kipupisteiden määrää B ilmeisesti kohentaa toimintakykyä B ja saattaa vähentää masentuneisuutta C.

Nivelreuma Liikuntahoito parantaa ilmeisesti kestävyyskuntoa B parantaa lihasvoimaa A lisää nivelten liikelaajuutta. Niin kestävyys- kuin lihaskuntoharjoittelu parantaa nivelreumapotilaiden toimintakykyä A. Kestävyysliikunta näyttää parantavan elämänlaatua ja lievittävän kipua. Kestävyysliikunta ilmeisesti pienentää nivelreumaan liittyvää suurentunutta kardiovaskulaaririskiä B. Liikuntaharjoittelu ei vaikuta haitallisesti taudin etenemiseen.

Raskaus Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana. Suosituksena on liikkua vähintään 150 minuuttia viikossa jaettuna ainakin kolmelle päivälle. Naiset, jotka ovat liikkuneet reippaasti ennen raskautta, voivat jatkaa liikuntaa samalla tasolla, jos he ovat terveitä ja raskaus on normaali. Monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva rytminen aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, ovat sopivia. Etenkin raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hyppelyä ja ratsastusta tai tapaturma-alttiita lajeja tai kontaktilajeja. Laitesukellus on vasta-aiheista.

Raskaus Raskaus on hyvä vaihe puuttua elintapoihin, koska sen on mahdollista edistää pitkäaikaisia terveydelle myönteisiä elintapamuutoksia. Kestävyysliikuntaharjoittelu ravitsemusneuvontaan yhdistettynä voi vähentää liiallista painonnousua raskauden aikana. Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta saattaa ylläpitää tai parantaa kardiorespiratorista kuntoa ilman, että äidin tai sikiön terveys vaarantuu C.

Syöpä Tutkimustieto liikunnasta ja muusta fyysisestä aktiivisuudesta syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa perustuu pääosin kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimuksiin, mutta satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia aiheesta on vähän. Tieto fyysisestä aktiivisuudesta perustuu useimmiten kyselyyn liikunnasta vapaa-aikana ja työmatkoilla sekä ruumiillisista ponnistuksista työssä ja vapaa-aikana. Kaikissa tutkimuksissa ei ole eroteltu vapaa-ajan ja työn energiankulutusta. Liikunta syövän ehkäisyssä Säännölliseen, vähintään kohtalaisesti kuormittavaan liikuntaan liittyy pienentynyt paksusuolen syövän riski A. Liikunta todennäköisesti vähentää endometriumin, postmenopausaalisen rintasyövän ja eturauhasyövän vaaraa ja mahdollisesti haimasyövän vaaraa.

Syöpä Liikunta syövän hoidossa Seurantatutkimuksissa liikunta on vähentänyt syöpien uusiutumista sekä pidentänyt potilaiden elossaoloaikaa erityisesti rinta-, kolorektaali-, eturauhas- ja munasarjasyövissä. Fyysinen aktiivisuus rintasyöpäpotilailla ennen syövän diagnosointia ja sen jälkeen ilmeisesti vähentää rintasyöpäkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta B. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden fyysistä toimintakykyä, kohentaa kardiorespiratorista kuntoa, vähentää uupumusta ja ahdistuneisuutta ja parantaa elämänlaatua. Liikunta on turvallista kaikissa syövän vaiheissa, ja sitä tarvitaan osana kuntoutumista. Liikunta ehkäisee hoitojen aiheuttamia haittoja ja todennäköisesti auttaa syövästä selviytymisessä.

Depressio Depression ehkäisy Säännöllinen liikkuminen voi yksilötasolla edistää mielenterveyttä ja vähentää masennustilan kehittymisen vaaraa. Depression hoito Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta C. Liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita ole. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio

Ikääntyneet Liikunta fyysisen toimintakyvyn parantamisessa ja säilyttämisessä Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu ovat keskeisiä. Äkillisen sairauden yhteydessä ja sairaalahoidon aikana vuodelevon välttäminen ja liikkeellä oleminen ovat tärkeitä. Liikkumiskyvyn parantaminen ja liikkumisen lisääminen ovat keskeisiä kaatumisten ehkäisyssä. Liikunnan pääpaino on alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. kognitio

Liikunta ja kognitiiviset toiminnot ikääntyneillä Liikunta kognitiivisten toimintojen heikentymisen ehkäisyssä Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti parantavat useita kognition osa-alueita kognitioltaan terveillä ikääntyneillä B. Liikunta kognitiivisten toimintojen hoidossa Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osaalueita ikääntyneillä, jotka ovat sairastuneet dementiaan tai joilla on siihen sairastumisen riski C.

Gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä Gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä (frailty) Ominaista on heikentynyt stressinsieto, joka suurentaa muun muassa toimintakyvyn heikkenemisen riskiä. Gerastenian keskeinen osatekijä on sarkopenia (lihaskato). Siihen liittyy lihasvoiman, liikkumisen ja toimintakyvyn heikkenemistä. Gerastenian ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan monipuolista liikuntaharjoittelua. ravitsemus

Luentomateriaali Liikunta Julkaistu 07.03.2016 Perustuu 13.1.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

ppt-luentomateriaalin sisältö (Käypä hoito -sivulla) Liikuntasuositukset, liikuntakelpoisuus ja liikuntaharjoittelun perusteet liikuntasanastoa ja määritelmiä liikunnan kuormittavuus (teho) ja rasittavuus yleiset liikuntasuositukset liikuntakelpoisuus Pitkäaikaissairaudet Raskaana olevat Ikääntyneet

Näyttö liikunnan terveysvaikutuksista aikuiset & ikääntyneet (1) Vahva näyttö USA 2008 vähäisempi sairastumisvaara ennenaik. kuolema, sepelvaltimosairaus, aivohalvaus kohonnut verenpaine, veren lipidihäiriöt tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä paksusuoli-, rintasyöpä lihomisen ehkäisy laihtuminen (erityisesti yhdistettynä ruokavalioon) kohentunut kestävyys- ja lihaskunto kaatumisten ehkäisy vähentynyt depressio parempi kognitiivinen toiminta (ikääntyneet) www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx

Näyttö terveysvaikutuksista (2) Kohtalainen vahva näyttö parempi toimintakyky (ikääntyneet) vähemmän vyötärölihavuutta Kohtalainen näyttö vähäisempi sairastumisvaara lonkkamurtuma keuhkosyöpä kohtusyöpä (endometrium) painonhallinta laihdutuksen jälkeen suurentunut luuntiheys parantunut unen laatu www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx

i > Suositukset > Liikunta > Opi ja ota käyttöön (oikealla)

liikkuminen liikuskelu arkiliikunta paikallaanolo valveilla (sedentary behaviour) istuminen, makoilu terveysliikunta kuntoliikunta urheilu

Liikuntaan liittyviä määritelmiä fyysinen aktiivisuus physical activity liikunta physical exercise fyysinen kunto physical fitness liikuntaharjoittelu kestävyysliikunta (aerobinen liikunta) lihasvoimaharjoittelu terapeuttinen harjoittelu fyysinen inaktiivisuus physical inactivity istuminen (paikallaanolo) sedentary behaviour arkiliikunta kuntoliikunta

Keskeinen sanoma (lyhenn.) Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. valtimotaudit, lihavuus, diabetes, rappeuttavat tukija liikuntaelinsairaudet, ahtauttavat keuhkosairaudet, muistisairaudet, depressio, useat syöpäsairaudet liikuntaneuvonta Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä. Runsas istuminen on terveydelle haitallista. Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja.

Miltä rasitus tuntuu nyt? 6 ei lainkaan rasitusta 7 erittäin kevyt 8 9 hyvin kevyt 10 11 kevyt 12 13 hieman rasittava 14 15 rasittava 16 17 hyvin rasittava 18 19 erittäin rasittava 20 äärimmäisen rasittava Koetun kuormittavuuden arviointi Borgin asteikolla kohtuukuormitteinen raskas Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14:377-81

2 x/vk 2 t 30 min 1 t 15 min Arvioi & anna tietoa Aseta liikkumisen kannalta huomioitavat sairaudet

www.ukkinstituutti.fi

Näyttö liikuntaharjoittelun vaikutuksista pitkäaikaissairauksien hoidossa satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan Kujala ym., Aikakauskirja Duodecim 2015;131:1700-6

Näyttö liikuntaharjoittelun vaikutuksista pitkäaikaissairauksien hoidossa satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan Kujala ym., Aikakauskirja Duodecim 2015;131:1700-6