Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys

Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys 31.3.2006 1

NÄKÖKULMIA KESKI-SUOMEN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISEEN SISÄLLYSLUETTELO A. LÄHTÖKOHDAT 1. DEFRIS hanke 3 2. Toiminta-ajatus 3 3. Selvitykselle asetetut tavoitteet 3 4. Prosessin kuvaus ja toimijaosapuolet 3 B. ANALYYSI 1. Tulevaisuuden muutostekijät, megatrendien kuvaus 5 2. Markkina-analyysi 6 3. Toimintaympäristön analyysi 9 3.1. Keski-Suomen imago 9 3.2. Keski-Suomen vahvuudet ja heikkoudet 9 3.3. Yritysten toimintaympäristö 10 4. Analyysi valittujen indikaattorien pohjalta 11 5. Esimerkkejä alueellistamisesta ja yritysten sijoittumisesta Keski-Suomeen 15 5.1. Julkinen sektori 15 5.2. Yritykset 16 C. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 1. Keski-Suomen uhkatekijät ja mahdollisuudet 18 2. Miten kilpailussa pärjätään? 18 2.1. Viestintästrategia 20 2.2. Markkinointi- ja myyntistrategia 20 2.3. Verkostostrategia 21 2.4. Alueellistamisen strategia 22 2.5. Koulutusstrategia 22 3. Kehittämissuunnitelmat ja toimenpiteet 23 3.1. Ideoita kilpailukyvyn parantamiseksi 23 3.2. Asiakkaat ja muut kohderyhmät 26 3.3. Markkinoitavat osaamisalueet 26 4. Toimintasuunnitelma kilpailukyvyn parantamiseksi 28 4.1. Kilpailukykyä ja markkinointia koskevat tavoitteet 28 4.2. Markkinointiviestintä, markkinointikanavat ja työkalut 28 4.3. Toimenpiteiden vaiheistus 29 4.4. Toiminnan organisointi 30 LIITTEET: 1. Indikaattorivertailu 2. Pääkaupunkiseudun haastattelujen yhteenveto 3. Keski-Suomen haastattelujen yhteenveto 2

A. LÄHTÖKOHDAT 1. DEFRIS-hanke DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat edellä mainitun pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Marshall s Office of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Keski-Suomen liiton toteuttama Defris-hankeosuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Hankkeessa koottavan ja analysoitavan aineiston avulla vertaillaan seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia (WP1). Lisäksi tarkastellaan ja vertaillaan aluesuunnittelun menetelmiä ja vaihdetaan niistä saatuja kokemuksia (WP2). Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisten, mutta pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään (WP3). Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen, saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen ja toimenpiteiden jatkuvuuden varmistamiseen hankkeen päättymisen jälkeen (WP4). Keskisuomalaiset hankeosuudet täydentävät myös maakuntakaavaa varten tehtäviä selvityksiä. 2. Toiminta-ajatus Keski-Suomen strategista toiminta-ajatusta ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta Keski- Suomen toimijat tähtäävät olemaan kilpailukyvyltään yksi Suomen kärkimaakuntia. Alueella tavoitellaan tunnettua asemaa kärkitoimialojen ja teemojen kautta. Laadukas ja viihtyisä asuinympäristö, yrityksiä houkutteleva sijainti ja lyhyet etäisyydet ovat toiminta-ajatuksen pohjana. Päämarkkina-alueita ovat pääkaupunkiseudun ohella suurimmat kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion seudut. 3. Selvitykselle asetetut tavoitteet Tässä selvityksessä keskitytään DEFRIS hankkeen kolmanteen osioon, jossa erityisesti Keski-Suomen liitolla on keskeinen rooli. Työn päätavoitteena on selvittää, millä tavalla Keski-Suomen maakunta voisi parhaiten hyötyä pääkaupunkiseudun kasvusta ja toisaalta vastata kasvusta aiheutuviin tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on ollut selvittää pääkaupunkiseudun toimijoiden tämän hetkiset mm. osaamiseen, työvoiman saatavuuteen ja palvelujen saatavuuteen liittyvät tarpeet. Keski-Suomen osalta on selvitetty, mitkä valmiudet keskisuomalaisilla toimijoilla on vastata pääkaupunkiseudun kysyntään. Selvitystyön tuloksena pyritään luomaan uusia näkökulmia Keski- Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen. Tavoitteena on ollut laatia kehittämis- ja toimenpidesuunnitelma, jossa kuvataan myös konkreettisia, kehitettäviä alueita ja kohteita. 4. Prosessin kuvaus ja toimijaosapuolet Selvityksen on laatinut Nesenta Oy Keski-Suomen liiton toimeksiannosta. Nesenta Oy on itse luonut Suomeen uniikin toimintamallin, jossa pyritään kanavoimaan pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kysyntää pääkaupunkiseudun ulkopuolisille alueille. Nesenta on rakentanut palvelujen tuottamiseksi n. 700 yksittäisen osaajan, 350 kumppaniyrityksen, neljän palvelukeskuksen ja 30 yhteistyöalueen muodostaman verkoston. 3

Toiminnan tavoitteena on kehittää alueilla olevaa osaamista vastaamaan pääkaupunkiseudun toimijoiden tarpeita sekä käynnistää alihankinta-, markkinointi- ja kehittämisyhteistyö alueilla. Yhteistyö Keski-Suomessa on jo käynnistynyt alue-, yritys- ja osaajatasolla. Nesentassa selvitystyön laatimisesta vastaa aluekehityspäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä. Selvitys koostuu useista osakokonaisuuksista. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin pääkaupunkiseudun toimijoiden: suuryritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin johtavassa asemassa olevien henkilöiden näkemyksiä tulevaisuuden haasteista. Tutkimuksessa kysyttiin myös näkemyksiä alueellistamiseen sekä mielikuvia Keski-Suomesta. Toisessa vaiheessa haastattelututkimuksen avulla pohdittiin keskisuomalaisten toimijoiden kykyä vastata pääkaupunkiseudun kasvun haasteisiin. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään erityisesti vastauksia kysymyksiin: mikä on keskisuomalaisten toimijoiden mahdollisuus vastata pääkaupunkiseudun haasteisiin?, voidaanko asioihin vaikuttaa? ja mitä pitäisi tehdä?. Molempien haastattelututkimusten tueksi on laadittu indikaattorivertailu, jossa valittujen väestöä, elinoloja, terveyttä, ympäristöä, liikennettä ja muuta infrastruktuuria kuvaavien indikaattorien avulla vertaillaan pääkaupunkiseutua ja Keski-Suomea. Lopuksi erilaiset näkökulmat vedettiin yhteen, kerättiin kokemuksia Keski-Suomeen alueellistetuista toiminnoista ja etabloituneista yrityksistä, laadittiin keskeiset strategiat sekä konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen liitosta työn laatimiseen ovat osallistuneet DEFRIS hankkeen toimijat. Kommentoijina työssä on toiminut myös Keski-Suomen liiton muuta henkilöstöä. Pääkaupunkiseudun haastattelututkimuksen ja indikaattorivertailun jälkeen kokoontui liiton organisoima ns. sparrausryhmä, johon kuului Keski-Suomen liiton edustajien lisäksi alueen keskeisten toimintaorganisaatioiden viestinnästä vastaavia henkilöitä ja projektipäälliköitä. Keski-Suomen liiton lisäksi keskeisiä suunnitteluosapuolia ovat Keski-Suomen TE-keskus, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun elinkeinoyhtiö Jykes Oy sekä Keski-Suomen muut seutukunnat: Jämsän seutukunta (Jämsek Oy), Viitaseutu (Witas Oy), Saarijärven seutu (SSYP) ja Ääneseutu (Äänekosken kehitys Oy). Näiden tahojen edustajia on ollut mukana työryhmissä ja lisäksi heitä on haastateltu Keski-Suomea koskevassa selvityksessä. Defris-hankkeen kilpailukykyselvityksen vaiheet 2005 2006 Työvaiheet Pääkaupunkiseudun tarveselvitys 06-09 / 2005 Haastattelututkimus Keski-Suomessa 10 / 2005 02 / 2006 Raportti ja toimenpideohjelma 02-03 /2006 Jatkotoimenpiteet Indikaattorivertailu Esimerkit alueellistamisesta ja etabloitumisesta Kuva 1. Prosessin kuvaus 4

B. ANALYYSI 1. Tulevaisuuden muutostekijät, megatrendien kuvaus Yhteiskuntien tulevaisuuteen vaikuttavat monet suuret muutostekijät, jotka on otettava huomioon myös alueiden kehittämisessä. Suurista muutosvoimista puhutaan ns. megatrendeinä, jotka ovat yhteiskunnan rakenteita syvällisesti muuttavia kehityksen suuria linjoja. Yritykset ja julkisen sektorin toimijat pyrkivät hyödyntämään näitä usein globaaleja ilmiöitä toiminnassaan tai sopeuttamaan toimintaansa, jos megatrendin vaikutus alueelle on negatiivinen. Tulevaisuustutkijan Mika Mannermaan (2000) 1 mukaan megatrendejä ovat mm. verkostoituminen, toimintojen reaaliaikaisuus, tuotannon ja työn logistiikka, teknologian (erityisesti informaatioteknologian) kehitys, globalisoituminen, ekologinen kilpailukyky, työn murros, verkkopalvelujen kasvu, EU:n itälaajeneminen sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa. Ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä (2000) 2 on lisännyt megatrendeihin myös syrjäytymisen lisääntymisen ja julkisen sektorin kevenemisen. Kaikki globaalit ilmiöt eivät ole Suomen kehityksen kannalta yhtä merkittäviä. Vuonna 2000 avainklusteriprojektissa 3 eri alojen asiantuntijat määrittelivät Suomen kannalta merkittävimmiksi seuraavat megatrendit: 1. Globaali integraatio Eri toiminnot ja toimijat verkottuvat keskenään ja toimintojen reaaliaikaisuus lisääntyy. Työ on mahdollista jakaa uudelleen globaalisti. Valtioiden, alueiden ja kaupunkien suhteet monimutkaistuvat. 2. Osaaminen työn muovaajana Työ (ja alueet) polarisoituvat osaamisen perusteella. Koulutuksen ja oppimisen merkitys korostuu ja osaavien työntekijöiden saatavuudesta muodostuu alueiden keskeinen menestystekijä. 3. Ympäristötietoisuuden kasvu Ympäristöongelmat kasvavat ja kärjistyvät. Suurten ympäristömuutosten kuten ilmaston lämpenemisen riski kasvaa. Ympäristömuutokset pakottavat eri tahoja muuttamaan kulutuskäyttäytymistään ja toimintojaan ympä-ristövastuullisempaan suuntaan. 4. Teknologian muutosvoimat Teknologinen kehitys muokkaa yhteiskunnan kaikkia osia ja tuotantoaloja. Innovaatiotoiminta kiihtyy ja tietoteknologiset sovellukset ovat osa ihmisten arkipäivää. Tiedon ja uuden teknologian merkitys tuotannontekijänä kasvaa. 5. Palveluyhteiskunnan murros Hyvinvointiyhteiskunta ja julkiset palvelut ovat muutosten edessä. Vastatakseen palvelujen kysyntään palvelut yksityistyvät ja palvelun tarjoajat verkottuvat. Kuntasektorilla palvelujen tarjonta alueellistuu. 6. Väestön ikääntyminen Suomessa siirrytään lyhyellä aikajaksolla työttömyydestä työvoimapulaan kun ns. suuret ikäluokat eläköityvät. Ikääntyminen vaikuttaa myös hyödykemarkkinoihin ja asuntotuotantoon. Suurten ikäluokkien vanheneminen lisää terveys- ja sosiaalipalveluiden tarvetta ja heikentää huoltosuhdetta. 1 Mannermaa, Mika (2000) 2 Mäkelä, Keijo (2000) 3 Hernesniemi, Hannu (2000) 5

Näiden megatrendien lisäksi Uudenmaan tulevaisuus 2035 skenaariotyössä on tunnistettu mm. seuraavia kehityssuuntia 4 - Väestön keskittyminen (teknologisesta kehityksestä huolimatta paikan merkitys säilyy). Osaamisen ja innovatiivisuuden vaatimus kiihdyttää keskittymistä. Myös kaupungistuminen ja metropolien kasvu jatkuu) - Energiankulutuksen lisääntyminen. Energiankulutus kasvaa sekä kehittyneissä maissa, että etenkin kehittyvissä maissa Keski-Suomen tulevaisuuteen nämä tulevaisuuden muutosvoimat vaikuttavat suoraan tai välillisesti ainakin jossain määrin. Erityisesti väestön keskittymiskehitys, ikääntyminen, palveluyhteiskunnan murros, julkisen sektorin roolin muuttuminen ja toimintojen globalisoituminen tuovat Keski-Suomenkin kehittämiselle suuria haasteita. Toisaalta Keski-Suomessa ympäristötietoinen toimintatapa, käytössä olevat ja kehittyvät tietoteknologiat ja osaava työvoima tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia. Megatrendit muuttuvat jatkuvasti ja alueellisesti voi syntyä megatrendien vasta-aaltoja, jotka pyrkivät kumoamaan tai heikentämään vallitsevaa trendiä. Esimerkiksi globalisoitumisen vastavoimana paikallisten yhteisöjen merkitys on kasvamassa ja keskittymiskehityksen vastapainoksi haetaan laadukkaita asuinympäristöjä keskusten ulkopuolelta. Tällä voi olla suurta merkitystä esimerkiksi Jämsän, Saarijärven ja Ääneseudun kehittymisen kannalta. 2. Markkina-analyysi Keski-Suomen kilpailukykyä peilattiin tässä selvityksessä pääkaupunkiseutuun, jossa kehitysnäkymistä ja kasvuun kohdistuvista haasteista tehtiin haastattelututkimus. Pääkaupunkiseudulla haastateltiin tutkimuksessa n. 20 järjestöjen, julkisen sektorin ja suuryritysten edustajaa. 5 Haastateltaviksi valittiin sellaisia tahoja, joilla tiedettiin olevan alueellistettua toimintaa tai jotka olivat kiinnostuneita tuotannon tai palvelujen ulkoistamisesta niin, että palvelu voitaisiin hoitaa muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Haastatellut henkilöt olivat yrityksissä toimitusjohtajia tai kehityspäälliköitä ja julkisella sektorilla kanslia- tai osastopäällikkötasolta. Pääkaupunkiseudulla laaditussa selvityksessä tutkittiin kokemuksia ja kiinnostusta sekä ulkoistamiseen että alueellistamiseen. Ulkoistaminen ja alueellistaminen ovat kaksi eri asiaa: Ulkoistaminen tarkoittaa palvelun hankkimista joltakin organisaation ulkopuoliselta kumppanilta. Tyypillisesti ulkoistetaan ydinliiketoimintaan kuulumattomia työtehtäviä. Alueellistaminen tarkoittaa tuotannon tai palvelun siirtämistä maantieteellisesti toiselle alueelle, Suomessa yleensä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistaminen voi olla organisaation sisäistä toimintaa (esim. aluetoimistot) tai siihen voi liittyä ulkoistamista. Lähes kaikilla haastatelluilla oli kokemuksia toimintojen alueellistamisesta pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen ja yrityksillä myös ulkoistamisesta. Julkisen hallinnon alueellistaminen on edennyt hitaasti, mutta useilla hallinnonaloilla on päästy toteuttamaan joitakin alueellistamispilotteja ja hankkimaan niistä kokemuksia. Ulkoistus- (ja alueellistamistarve) tulee kaikkien haastateltujen mielestä lähivuosina kasvamaan tai vähintäänkin säilymään nykyisellä tasollaan. 4 UTU 2035 -skenaariotyöryhmä 5 Liite 1. Pääkaupunkiseudulla haastatellut henkilöt ja heidän edustamansa organisaatio 6

Ulkoistaminen Merkittävimmät syyt ulkoistaa palveluja liittyvät kapasiteetin tasaamiseen tai henkilöresurssien saatavuuteen. Monessa yrityksessä oli myös tehty strateginen päätös keskittyä ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa sen ulkopuoliset toiminnot. Ulkoistamiselle ei ole merkittäviä periaatteellisia esteitä, mutta joskus palvelujen ja osaamisen tarjonnan heikko laatu estää ulkoistamisen. Syyt ulkoistamiseen Uuden teknologian käyttöönotto Henkilöresurssien saatavuus Parempi kontrolloitavuus Kapasiteetin tasaaminen Kiinteät kustannukset muuttuviksi Alhaisemmat kustannukset Strateginen päätös 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Nesentan selvityksen mukaan merkittävimpinä syinä ulkoistaa toimintoja ja palveluja pidetään kapasiteetin tasaamista, jolloin voimakkaiden suhdannevaihtelujen tilanteessa voidaan hankkia tarvittava työpanos joustavammin. Ulkoistaminen on usein strateginen päätös keskittyä ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa sen ulkopuoliset tukipalvelut. Samanaikaisesti usein haetaan tuottavuuden lisääntymistä mm. sähköisten palvelujen käyttöönoton myötä. Sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille on erittäin tärkeää turvata tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus. Jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on tietyillä aloilla työvoimapulaa, mikä lisää kiinnostusta sijoittaa toimintoja maakuntakeskuksiin, jossa työvoimaa on paremmin saatavilla ja sitoutuminen työhön parempaa. Ulkoistamisen esteet Kustannussyyt Kokemusten puuttuminen Kontrolloinnin vaikeus Ostamisen hankaluus Tarjonnan heikko laatu Tarjonnan puuttuminen Strategiset syyt 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 7

Ulkoistamisen suurimpana esteenä nousi esille tarjottavan palvelun heikko laatu. Kyse on laatutekijöissä pitkälti luottamuksesta ja mielikuvista. Haastateltavien mukaan esimerkiksi maakunnasta tarjottu palvelu ei aina vakuuta pääkaupunkiseudulla toimivaa ostajaa palvelun laadukkuudesta. Sen jälkeen kun palvelua on kokeiltu, ollaan useimmissa tapauksissa hyvin tyytyväisiä toimintaan. Ulkoistamisen esteinä pidetään myös mm. hajautetun toiminnan hallinnoinnin vaikeutta, osaamisen puutetta ja asenteellisia esteitä. Jos kyse on toiminnan alueellistamisesta voi merkittäväksi esteeksi muodostua haluttomuus muuttaa se, etteivät muut perheen jäsenet löydä työpaikkaa. Alueellistaminen Julkisen sektorin (lähinnä valtion hallinnon) alueellistaminen on edennyt melko heikosti. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välistä vuorovaikutusta pidetään yleisesti melko heikosti toimivana ja sitä olisi haastateltavien mielestä syytä huomattavasti parantaa. Alueellistaminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus ja muutamat haastateltavat arvelivat, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla on usein epärealistisia odotuksia alueellistamisen suhteen. Suurimmat yhteistyön esteet ovat usean haastateltavan mielestä asenneilmapiirissä: pääkaupunkiseudulla ollaan itseriittoisia ja toisaalta muualla Suomessa kritisoidaan turhaan Helsingin hallintokeskuksia. Muutamat haastateltavat ehdottivat radikaaleja alueellistamistoimenpiteitä kuten ministeriöiden alueellistamista. Ongelmana pidettiin sitä, että maakunnissa panostetaan hyvin vahvasti julkisen sektorin alueellistamiseen, eikä yrityskentässä toimita riittävän aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun ja muiden alueiden välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa mm. toteuttamalla yhteisiä kehityshankkeita (yli maakunta- ja hallintorajojen), kehittämällä moninapaisia osaamiskeskittymiä maakuntiin sekä rakentamalla edelleen sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, joilla pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat ongelmat voidaan voittaa. Keskuskauppakamari on selvittänyt alueiden kilpailukykyä yritysten näkökulmasta vuosina 2000, 2003 ja 2005 6. Haastattelututkimuksessa on selvitetty mm. sitä, minne yritykset ovat investoineet tai aikovat investoida lähitulevaisuudessa. Kolmannes yritysjohtajista ei kerro investoinneistaan, mutta pääosa investoinneista on tutkimuksen mukaan suunnattu Suomeen (63 %). Tulevia investointeja leimaa epävarmuus, sillä puolet yritysjohtajista ei kerro tulevaisuuden suunnitelmista. Kerrotuista investointipäätöksistä ja suunnitelmista valtaosa suuntautuu kotimaahan. Samassa tutkimuksessa on selvitetty yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä nousee kolme seikkaa selvästi muita korkeammalle: 1) markkinoiden läheisyys, 2) yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja 3) hyvät liikenneyhteydet. Myös sillä, että alue on kasvukeskus, on suurta merkitystä. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan alueen kilpailukykyä voi parantaa tehokkaimmin kehittämällä tietoliikenneyhteyksiä ja liikenneinfraa. Yritysten kilpailukykyä tehokkaasti edistävänä asiana koetaan myös alueen hyvät kansainvälistymispalvelut. Houkuttelevalla alueella tulee lisäksi olla turvallinen elinympäristö ja hyvät terveyspalvelut. Suurta merkitystä on myös toimivalla yritys- ja alueyhteistyöllä. Kilpailukykyä ja sen kehittymisedellytyksiä Keski-Suomen osalta on toimintaympäristön analyysissa, luvussa 3.3. 6 Keskuskauppakamari. Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005. 8

3. Toimintaympäristön analyysi 3.1. Keski-Suomen imago Mielikuvilla ja imagollisilla seikoilla on suurta merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Ei ole yhdentekevää miten alue näyttäytyy ulkopuolisille toimijoille, koska useat ulkoistamis- ja alueellistamispäätöksetkin liittyvät mielikuviin alueista. Usein ulkoistus- tai alueellistamispäätöksen tekevillä henkilöillä on jo jokin olemassa oleva suhde seutuun ja myönteisissä päätöksissä useimmiten mielikuvat alueen kilpailukyvystä ovat myönteisiä. Tärkeintä on olla tunnettu päämarkkina-alueilla. Mielikuvat Keski-Suomesta olivat pääkaupunkiseudun tutkimuksessa haastateltujen keskuudessa pääasiassa myönteisiä. Keski-Suomi mielletään maakuntana, joka ei herätä suuria intohimoja puoleen eikä toiseen. Hyvin usein Keski-Suomi mielletään samana kuin Jyväskylän kaupunki, joka tunnetaan nuorekkaana ja dynaamisena, mutta toisaalta persoonattomana, hajuttomana kaupunkina. Jyväskylä tunnetaan koulutuskaupunkina, jossa on merkittävää tutkimustoimintaa. Haastateltavien mielestä Keski-Suomi on kaunis maakunta, jonka sijainti on hyvä ja jossa on osaavaa työvoimaa ja hyvät kokouspalvelut. Keski- Suomen tunnettuus pääkaupunkiseudulla on kuitenkin melko huono ja yleisesti mielletään että Jyväskylän ulkopuolella ei ole mitään. Keski-Suomen ongelmana ovat maakunnan suuret kehityserot ja Jyväskylä-keskeisyys. Keskisuomalaisten toimijoiden mielestä maakunnan imago on hyvä. Tosin Keski-Suomessa haastatellut henkilöt myönsivät sen, että maakunnasta tunnetaan ainoastaan Jyväskylä ja että keskisuomalaista imagoa on vaikea luoda. Useimmat haastatellut henkilöt olivat valmiita hyväksymään Jyväskylä-vetoisuuden ja näkivät että vetovoimaisen maakuntakeskuksen kehittymisestä hyötyvät muutkin alueet. 3.2. Keski-Suomen vahvuudet ja heikkoudet Maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia on jo selvitetty useissa maakuntaa ja alueen kuntia koskevissa kehittämissuunnitelmissa. Tässä selvityksessä pyrittiin löytämään erityisesti sellaisia vahvuuksia ja heikkouksia, joilla Keski-Suomi voisi erottua pääkaupunkiseudulla suhteessa kilpaileviin maakuntiin. Keski-Suomessa on pääkaupunkiseudun selvityksen ja laaditun indikaattorivertailun perusteella paljon sellaisia vahvuuksia, joilla maakunta voi vastata pääkaupunkiseudun haasteisiin. Tässä selvityksessä esiin nousivat tärkeimpinä maakunnan vahvuuksina ja heikkouksina mm. seuraavat asiat: Vahvuudet - Keskeinen sijainti - Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu sekä niiden toimintaan liittyvä tutkimustyö - Koulutetun työvoiman saatavuus - Laadukas elinympäristö - Lyhyet etäisyydet alueen sisällä (Jyväskylän seudulla) - Toimiva yhteistyö viranomaisten, yritysten ja oppilaitosten kesken - Vahva, vetovoimainen maakuntakeskus - Hyvät harrastus- ja liikuntamahdollisuudet - Teknologinen kehitys, poikkitieteellisyys Heikkoudet - Maakunnan heterogeenisuus, vetovoiman puuttuminen Jyväskylän ulkopuolella - Etäisyys pääkaupunkiseudusta ja heikko liikenteellinen saavutettavuus - Rakennemuutoksen (teollisuudesta uusille kärkitoimialoille) mukanaan tuomat ongelmat - Korkeana pysytellyt työttömyys - Kuntatalouden ongelmat - Kuntarakenne Jyväskylän seudulla 9

3.3. Yritysten toimintaympäristö Keskuskauppakamarin selvityksessä Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 todettiin, että yritysten sijoittumisen kannalta tärkeimpiä syitä ovat markkinoiden läheisyys, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, (toimivat) liikenneyhteydet sekä se, että alue on kasvukeskus. Kysyttäessä yritysten edustajilta miten alueiden kilpailukykyä voidaan parantaa, mainittiin keskeisimpinä kilpailukykyä parantavina tekijöinä tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpito ja kunnostaminen. Seuraavassa taulukossa on arvioitu, kuinka hyvin nämä kilpailukyvyn kannalta keskeiset kriteerit toteutuvat Keski-Suomessa. Koska Jyväskylän seutu poikkeaa lähtökohdiltaan ja kasvuedellytyksiltään ratkaisevasti muusta Keski-Suomesta on seutua tarkasteltu omana kokonaisuutenaan. Kriteeristöön on otettu mukaan myös tuotanto- ja työvoimakustannuksiin sekä elinympäristöön liittyvät kriteerit vaikka niillä ei ollut tutkimuksen mukaan kovin suurta vaikutusta sijoittumispäätökseen. Kilpailukykyyn vaikuttava kriteeri Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuvat erittäin hyvin Toteutuvat kohtalaisesti Toteutuu hyvin Toteutuminen muualla Keski-Suomessa Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu kohtalaisesti, joillakin aloilla hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu melko huonosti (seutukeskuksissa) Toteutuvat pääasiassa hyvin Toteutuvat hyvin Toteutuu hyvin Erilaisilla yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys etenkin aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat erityisen hyvin juuri Keski-Suomessa. Keski- Suomessa tehtyjen yrityshaastattelujenkin mukaan oppilaitosten kanssa voidaan joustavasti neuvotella työvoima- ja koulutustarpeista ja yhteistyö toimii hyvin myös työvoimaviranomaisten kanssa. Erityiskiitokset sai haastateltavilta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keski-Suomessa on hyvin tarjolla yritystoimintaan soveltuvia tiloja. Tosin Jyväskylässä hintataso on noussut viime vuosina voimakkaasti ja siksi osa maakuntaan sijoittuvista ja laajentuvista yrityksistä on sijoittunut Jyväskylän ympäristökuntiin tai muille seuduille. Pääkaupunkiseudulla tunnettiin Jyväskylän ulkopuolisista kunnista erityisesti vuonna 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi ja vuonna 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi valittu Muurame. Hyvät toimintaedellytykset Keski-Suomeen sijoittuville yrityksille ovat onnistuneet tarjoamaan myös mm. Jämsän seutukunta, Saarijärven seutu ja Viitaseutu. 10

4. Analyysi selvityksen näkökulmien pohjalta Markkina- ja toimintaympäristön analyysia voidaan syventää vertailemalla pääkaupunkiseudun ja Keski-Suomen toimintaedellytyksiä ja elinoloja valittujen indikaattorien avulla. Tässä selvitystyössä on tarkasteltu mm. työvoiman saatavuuteen, koulutukseen, tutkimukseen ja yritystoimintaan sisältyviä indikaattoreita. Lähtökohtana analyysissa on pyritty käyttämään Keskuskauppakamarin selvityksessä yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, joita on täydennetty valituilla indikaattoreilla. Indikaattorit on pyritty valitsemaan puolueettomasti ja niin, että tulokset ovat havainnollisia. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan ja (hyvin koulutetun) työvoiman saatavuus on yksi Keski-Suomen merkittävä kilpailutekijä. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on työvoimapulaa jo hyvin monella sektorilla ja tilanne näyttää lähivuosina mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä entisestään pahenevan. Keski-Suomessa on Uuttamaata huomattavasti enemmän työvoimareserviä: Vuoden 2004 keskimääräinen työttömyysaste oli Keski-Suomessa 12,1 %, kun se Uudellamaalla oli 6,6 %. Vastaavasti työllisyysaste oli Keski-Suomessa 61,2 % ja Uudellamaalla 73,2 %. Merkittävää on se, että suurella osalla Keski-Suomessa työttömänä olevista henkilöistä on vähintään keskiasteen koulutus. Työllisyys, työttömyys ja työvoima maakunnittain Vuosi Maakunta % 2004 Tiedot Työttömyysaste Työllisyysaste (15-64v.) Uusimaa 6,6 73,2 Keski-Suomi 12,1 61,2 Tilastokeskus 10/20/2005 Työvoiman sitoutumista pidetään yleisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden vahvuutena. Keski-Suomen selvityksessä korostuivat maakunnan vahvuuksina sellaiset seikat kuin työilmapiirin ja työympäristön viihtyisyys sekä työmatkojen lyhyys. Indikaattorivertailun mukaan keskimääräinen työmatkan pituus on yhdeksän kilometriä lyhyempi Keski- Suomessa kuin Uudellamaalla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla ajetaan usein ruuhkissa, mikä lisää työmatkaliikennöinnin stressivaikutusta. Keski-Suomessa väestön koulutustaso on alhaisempi kuin pääkaupunkiseudulla. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on Helsingin seutukunnalla 33,3 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun luku on koko Keski-Suomessa 23,1 %. Jyväskylän seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on muuta Keski-Suomea huomattavasti enemmän. Työttömistä työnhakijoista Keski-Suomessa oli 28.2.2006 alimman korkea-asteen suorittaneita (opistoasteen ammatilliset tutkinnot) 9,8 %, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 5,4 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita 4,3 %. Kaikkiaan työnhakijoita oli 14 159 henkilöä. Uudenmaan TE-keskuksen alueelta vastaavia lukuja ei ollut käytettävissä. 11

Yli 15-vuotiaiden koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja Keski- Suomessa vuonna 2004 100 % 80 % 60 % 40 % korkea-asteen tutkinto keski-asteen tutkinto ei tutkintoa 20 % 0 % Helsingin seutukunta Keski-Suomi Toimivat liikenneyhteydet Keski-Suomen sijainti on hyvä, mutta sen liikenteellinen saavutettavuus tällä hetkellä melko huono. Esimerkiksi Oulun ja Tampereen seutuihin verrattuna, alueelta puuttuvat joko tehokkaat ja kansainväliset lentoyhteydet tai sujuva moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulle. Matka-aika Helsingin keskustasta Jyväskylään on tällä hetkellä nopeimmillaan lentäen 2 h 50 min. (odotusaikoineen ja siirtymisineen), junalla 3 h ja autolla 3 h 10 min. Tampereelle matka kestää ajaen n. 1 h 45 min ja Ouluun lentäen 2 h 40 min kentän sijainnista johtuen. Keski-Suomen sisäinen liikenne ja erityisesti työmatkaliikenne toimii hyvin. Keskimääräisen työmatkan pituus on pääkaupunkiseudulla 22 km, kun se on Keski-Suomessa 13 km. Pääkaupunkiseudulla liikenne etenee ruuhkista johtuen huomattavasti hitaammin kuin työmatkaliikenne Keski-Suomessa. Erityisesti Jyväskylän seudulla suoritetaan suuri osa työmatkoista jalan tai kevyen liikenteen välineillä. Työmatkat 35 30 25 20 15 10 5 0 0-1,9 2-4,9 5-9,9 10-19,9 20-29,9 30-49,9 50- Keski-Suomi, % työssäkäyvistä Helsingin seutu, % työssäkäyvistä Kasvukeskuksen merkitys Kasvukeskuksen merkitystä ja vetovoimaa yksiselitteisesti kuvaavia indikaattoreita ei ollut käytettävissä. Kasvukeskuksen vaikutus heijastuu ympäröiville alueille monella eri tavalla. 12

Kilpailukyvyn kannalta keskeisiä asioita kasvukeskuksissa ovat mm. paremmat vaikuttamismahdollisuudet, kehittämistoimenpiteet ja investoinnit, yhteistyöverkostot (mm. yliopistoyhteistyö) sekä muita alueita parempi liikenne- ja muu infrastruktuuri. Jyväskylän asema muuhun maakuntaan nähden on poikkeuksellisen korostunut. Keski-Suomen maakunnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että alueella on edes yksi vetovoimainen keskus. Hyvät tietoliikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet ovat tällä hetkellä lähes kaikkialla Keski-Suomessa kohtuullisen hyvät ja toimivat. Laajakaistayhteys on saatavissa ainakin kaikkiin kuntakeskuksiin, mutta hajaasutusalueilla saatavuuden kanssa voi olla ongelmia. Pääkaupunkiseutuun verrattuna tietoliikennekustannukset yrityksille ja yksityisille käyttäjille ovat Keski-Suomessa suuremmat. Teleoperaattorit eivät julkaise verkkosivuillaan laajakaistan saatavuutta koskevia tietoja, vaan saatavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Elinympäristön laatu ei ole tärkeimpiä syitä yritysten sijoittumispäätökselle, mutta sillä on yksilötasolla erittäin suuri merkitys ja välillisesti hyvä elinympäristö heijastuu myös hyvänä työviihtyvyytenä. Elinympäristön laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten asumiskustannukset, asuinympäristön viihtyisyys, puhtaus ja turvallisuus, luonnon läheisyys, etäisyydet palveluista ja työpaikasta, harrastusmahdollisuudet sekä sosiaalinen ympäristö. Asumiskustannukset ovat Keski-Suomessa pääkaupunkiseutua selvästi alhaisemmat. Vaikka indikaattorivertailussa oli käytettävissä ainoastaan Keski-Suomen kalleimman asuinpaikan, Jyväskylän keskineliöhintoja, näkyy jo siinä ero pääkaupunkiseudun asunnonhankintahintoihin. Muualla Keski-Suomessa, erityisesti maalaiskunnissa, asuntojen keskineliöhinnat ovat Jyväskylän hintoja huomattavasti alhaisemmat. Tilastokeskuksen 7 mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat olivat vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 2 648 /m 2, koko maassa keskimäärin 1 765 /m 2 ja Keski-Suomessa ainoastaan 1 302 /m 2. Asuntojen keskineliöhinta 13.9.2005 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Kaikki Rivitalo Omakotitalo Kerrostalo 500 0 Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Keskineliöhinta 13.9.2005 Asumisväljyydessä on myös selviä eroja Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Keski-Suomessa asutaan pääkaupunkiseutua väljemmin, mutta kuitenkin ahtaammin kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylässä asutaan taas muuta Keski-Suomea hieman ahtaammin. 7 Tilastokeskus 2006. Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat keskimäärin 2005. 13

Asumisväljyyttä kuvaavat luvut selittyvät asuntotyypeillä: asumisväljyys on sitä suurempi, mitä enemmän alueella on suhteellisesti omakotitaloja. Asumisväljyys, m2/henkilö 36,5 36 35,5 35 34,5 34 33,5 33 32,5 Uudenmaan maakunta Helsingin seutukunta Keski-Suomi Jyväskylä Koko maa Viihtyisään elinympäristöön liittyy olennaisesti myös vapaa-ajan vietto ja vapaa-ajan asuminen. Keski-Suomea voi pitää todellisena mökkimaakuntana, sillä Keski-Suomessa on yksi kesämökki n. kahdeksaa asukasta kohti kun taas Uudellamaalla on yksi kesämökki n. 143:a asukasta kohti. Keski-Suomessa on melko runsaasti myös uusmaalaisten omistamia mökkejä. Kesäm ökkien m äärä 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1970 1980 1990 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Helsingin seutukunta Keski-Suomen maakunta Turvallisuutta mitattiin Länsi-Suomen lääninhallituksen valtakunnallisen turvallisuustutkimuksen perusteella. Siinä indikaattoreina on käytetty omalla asuinalueellaan olonsa turvattomaksi tunteneiden ja asuinkuntansa keskustassa olonsa turvattomaksi tunteneiden osuuksia koko alueen väestöstä. Kaikilla vertailualueilla oma asuinalue koetaan asuinkunnan keskustaa turvallisempana paikkana. Erot turvattomuuden tunteessa ovat kaupunkien välillä melko pieniä, sen sijaan maaseutu- ja kaupunkiasumisessa on selviä eroja: maaseudulla ihmiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi kuin kaupungeissa. 14

70 60 50 40 30 20 10 0 Turvattomuus Uusimaa Keski-Suomi Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Asuinalueella olonsa turvattomaksi tunteneet % Asuinkuntansa keskustassa olonsa turvattomaksi tunteneet % 5. Esimerkkejä alueellistamisesta ja yritysten sijoittumisesta Keski-Suomeen Tässä selvityksessä pyrittiin löytämään myös käytännön esimerkkejä Keski-Suomeen alueellistetuista julkisen sektorin toiminnoista sekä maakuntaan etabloituneista yrityksistä. Tavoitteena oli kerätä kokemuksia maakuntaan sijoittumisen eduista ja haitoista sekä löytää uusia näkökulmia alueellistamisen ja yritysten sijoittumisedellytysten kehittämiseksi. Toimijoita valittaessa selvitettiin, mitä julkisen sektorin toimintoja on viimeisen kolmen vuoden aikana alueellistettu Keski-Suomeen. Työllisyysvaikutusten näkökulmasta tärkeimmät alueellistetut toiminnot ovat Maanmittauslaitoksen yhteisarkisto (30 henkilöä), Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö (8) ja Lapsiasiainvaltuutetun toimisto (6). Keski-Suomeen on päätetty alueellistaa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (40) ja suunnitteilla on mm. Massaverotuskeskus (130), Stakesin alueyksikkö (15), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueyksikkö (7) sekä Tekesin alueyksikkö (5). 8 Julkisen sektorin toimijoihin ja yrityksiin oltiin yhteydessä ja heiltä kysyttiin kiinnostusta olla mukana selvityksessä toteutuneena käytännön esimerkkinä. Yksi julkisen sektorin edustaja ja yksi yrityksen edustaja haastateltiin. 5.1. Julkinen sektori Julkisen sektorin ja erityisesti valtion hallinnon alueellistamisesta on puhuttu pitkään. Jo 1960-luvulla tehtiin hajasijoittamispäätöksiä, joiden tuloksena rakennettiin mm. kattava yliopistoverkko maakuntakeskuksiin. 2000-luvulla alueellistamista on valmistellut mm. alueellistamisen koordinaatioryhmä sisäministeriön alaisuudessa. Odotukset alueellistamisen työllisyysvaikutusten suhteen ovat maakunnissa olleet suuria, jopa epärealistisia. Alueellistaminen on edennyt hitaasti ja toteutuneet työllisyysvaikutukset olivat vuoden 2006 alussa yhteensä koko maassa n. 2 600 henkilöä. Valtion hallinnon alueellistaminen ei siis yksin tule ratkaisemaan maakuntien työllisyyteen liittyviä ongelmia, mutta parhaassa tapauksessa toimenpiteillä voi olla merkittäviä positiivisia heijastusvaikutuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Poliisin tietohallintokeskuksen sijoittamispäätös Rovaniemelle, joka on merkittävästi vaikuttanut turvaklusterin kehittymiseen alueella. Keski-Suomeen on alueellistettu n. 50 työpaikkaa, näistä merkittävimpänä Maanmittauslaitoksen yhteisarkisto. Esimerkkitapauksena tähän selvitykseen poimittiinkin Maanmittauslaitos, sillä sen työllisyysvaikutukset ovat alueellistetuista toiminnoista suurimmat, kaikkiaan 23 henkilöä. Jyväskylässä haastateltiin Maanmittauslaitoksen yhteisarkiston johtajaa. 8 Keskisuomalainen 1.3.2006. 15

Case Maanmittauslaitos, Jyväskylä Maanmittauslaitos toimii valtakunnallisesti ja sen toiminta on jo 13 aluetoimiston kautta vahvasti alueellista. Valtakunnallisia tuotanto- ja palveluyksiköitä on perustettu samanaikaisesti Jyväskylään sijoitetun yhteisarkiston ohella. Jyväskylään sijoitettu, tällä hetkellä 23 henkilöä työllistävä keskusarkisto on kuitenkin ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva yksikkö. Aloite alueellistamisesta tuli Maanmittauslaitoksen sisältä, ilman ulkopuolista painetta, mikä koettiin erityisen hyvänä asiana. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi päätöksen sijoittaa keskusarkisto Jyväskylään. Muitakin alueita oli vertailussa mukana, mutta Jyväskylän etuna koettiin olevan yliopiston läheisyys ja hyvä yhteistyö Keski-Suomen maakunta-arkiston kanssa. Myös Jyväskylän kaupunki oli aktiivisesti tarjoamassa toimintaan soveltuvaa paikkaa. Kaikki virat laitettiin avoimesti auki muutosvaiheessa. Noin puolet henkilöstöstä rekrytoitiin talon sisältä ja puolet ulkoa, muualta Keski-Suomeen muutti työpaikan saannin myötä kuitenkin vain muutamia henkilöitä. Toiminnan käynnistyminen Keski-Suomessa vuodesta 2005 on sujunut hyvin, vaikka kyseessä on ollut iso muutosprosessi. Alueellistamiseen on liittynyt mm. toimintojen keskittymistä, rekrytointia ja toimitilojen suunnittelua. Samanaikaisesti organisaatiossa on otettu käyttöön sähköinen palvelumalli (sähköiseen palvelutuotantoon siirtyminen), mikä on tässä alueellistamisvaiheessa osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi. Alueellistamisprosessissa ei tapahtunut irtisanomisia, mikä on pehmentänyt muutosvastarintaa. Suurin epäilys kohdistui sijoittumispäätöksessä sähköisen palvelutuotannon käynnistämiseen ja siihen, löydetäänkö osaajia paikkakunnalta. Hakijoita virkoihin on kuitenkin ollut erittäin hyvin ja Jyväskylässä on Maanmittauslaitoksen tarpeisiin hyvää, soveltavaa koulutusta. Sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan muutostilanne on otettu hyvin vastaan ja kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kokemukset Jyväskylästä toimintaympäristönä ovat suurimmaksi osaksi hyviä. Jyväskylän vahvuutena on kaupungin kompakti koko, lyhyet etäisyydet, mutta kuitenkin ison kaupungin fasiliteetit. Palvelut ja työpaikka ovat lähellä kävelymatkan päässä. Myös keskisuomalainen kulttuuri, asioiden hoitaminen suoraviivaisesti on saanut kiitosta. Liikenteellistä saavutettavuutta pidetään kuitenkin huonona, esimerkiksi lentoyhteydet eivät ole kilpailukykyisiä. Jyväskylän kaupunki on myös asumistasoltaan melko kallis ja lähellä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien hintatasoa. Toisaalta työmatkakustannukset ovat huomattavasti alemmat. Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylän seudulla tulisi haastateltavan mielestä kehittää nopeita junayhteyksiä. Myös kuntarajan poistaminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan väliltä olisi palvelujen kehittämisen kannalta toivottavaa. Keski-Suomeen voidaan saada lisää alueellistettavia toimintoja hyvin onnistuneiden pilottien kautta. Alueellistaminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus vaan organisaatiossa tulee olla aito tarve kehittää toimintojaan ja muuttaa organisaatiotaan, johon voi sisältyä alueellistamistoimenpiteitä. Siinä vaiheessa kun sijoittumispäätös on tehty, organisaation on hyvä saada monipuolisesti tietoa alueesta. 5.2. Yritykset Yritysten sijoittumispäätöksen taustalla on usein strateginen päätös laajentaa toimintaa, ulkoistaa toimintoja tai muuttaa yrityksen toiminnan sisältöä. Sijoittumispäätökseen vaikuttavat ratkaisevasti edellä kuvatut, kilpailukyvyn kannalta tärkeät asiat: markkinoiden läheisyys, työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet ja kasvukeskuksen läheisyys. Keski-Suomeen uusia yrityksiä on sijoittunut viime vuosina mm. ulkoistamistoimenpiteiden ja uusien palvelutoimintojen myötä. Kattavia tietoja Keski-Suomeen sijoittuneista yrityksistä 16

ei ollut saatavilla, mutta maakuntaan sijoittuneet yritykset toimivat mm. callcentertoimialalla, taloushallinnossa, ICT-sektorilla ja metalliteollisuuden alihankintayrityksinä. Case Midas Touch Midas Touch Media Oy on Midas Touch konserniin kuuluva yritys, joka on perustanut yksikön Jämsään vuonna 2004. Yhtiön pääkonttori on Lapinlahdella. Midas Touch Mediaan on työvoimakoulutusten kautta rekrytoitu n. 80 henkilöä, jotka hoitavat media-alaan kuuluvaa kampanjointia ja myyntiä pääasiassa yrityksille. Sijoittumispäätöksen teki yrityksen johto ja vertailtavina oli muutamia alueita Keski- Suomesta. Jämsän seutukunnan etuna olivat mm. alueen työttömissä oleva hyvä potentiaali, Jämsän kaupungin tarjoamat hyvät tilat sekä kohtuullinen etäisyys Tampereelta. Jämsän kaupunki, seudullinen elinkeinoyhtiö Jämsek Oy ja paikallinen työvoimatoimisto ovat olleet aktiivisia ja hyviä kumppaneita toiminnan käynnistyessä. Näillä seikoilla on yrityksen toimitusjohtajan mielestä erittäin suuri merkitys. Yrityksen toiminta Jämsässä on käynnistynyt hyvin, eikä mitään negatiivisia yllätyksiä ole tullut vastaan. Mielikuvat alasta ovat toimitusjohtajan mukaan vääriä, mikä alkuvaiheessa vaikeutti rekrytointeja. Yritys on toimintansa kautta kuitenkin vakiinnuttanut asemansa ja tällä hetkellä työnhakijoita on hyvin tarjolla. Motivoitunut, työstään ylpeä henkilöstö onkin yrityksen menestymisen kannalta erittäin tärkeää. Yrityksen sijoittuminen Jämsään on aktivoinut muutamia tulomuuttajia seudulle. Sijainti Jämsässä on yritykselle positiivinen asia. Alue tunnetaan mm. Himoksen matkailukeskuksesta ja sitä seikkaa voidaan hyödyntää markkinoinnissa. Keski-Suomi voisi houkutella lisääkin sijoittumispäätöstä harkitsevia yrityksiä, mutta tämä edellyttää aktiivista täsmämarkkinointia kasvaville toimialoille ja henkilökohtaista kontaktointia. Pelkät lehtiilmoitukset ja maininnat IT-taloista eivät riitä. 17

C. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 1. Keski-Suomen uhkatekijät ja mahdollisuudet Selvityksen eri vaiheissa on noussut esille runsaasti Keski-Suomen kehittymiseen liittyviä mahdollisuuksia. Uudet, tulevaisuudessa maakunnan kilpailukykyä parantavat asiat ovat erityisesti: ICT osaamisen kehittyminen kaikkien maakunnan kärkitoimialojen sisällä ja niiden rajapinnassa, osaavan, hyvin koulutetun työvoiman saatavuus, korkeakoulutus ja tutkimuksen huippuyksiköt sekä kokous- ja konferenssimatkailu. Selvityksen perusteella on tunnistettu mm. seuraavia, Keski-Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia mahdollisuuksia ja uhkia: Mahdollisuudet - Huipputeknologinen osaaminen ja linkittyminen kaikille elämän alueille Human Technology - Täsmäkoulutettu työvoima - Koulutusosaaminen Jyväskylä Suomen koulutuspääkaupunki - Kotimaan matkailun ja matkailukeskusten kasvu (Himos) - Liikenneyhteyksien nopeutuminen - Teknologioiden kehittyminen, etäisyyksien voittaminen - Jyvässeudun kehittyminen kasvukeskuksena - Laadukkaiden asuinympäristöjen kysyntä lähellä palveluja Uhkat - Tuloerojen kasvu, muun kuin Jyvässeudun näivettyminen - Liikenneinvestointien hitaus ja kalleus - Teollisuuden tuottavuusongelmat, Kiinailmiö - Ympäristökatastrofit, terrorismi ja pandemiat - Yhteistyökyvyn puute - Ikärakenteen heikkeneminen - Kuntatalouksien jatkuva heikkeneminen 2. Miten kilpailussa pärjätään? Alueiden välinen kilpailu tulee globalisaation myötä edelleen kiristymään. Alueellisilla rajoilla ei tulevaisuudessa ole nykyisen kaltaista merkitystä. Vaikka Euroopan Unionin yhdentymiskehitys on tällä hetkellä vaikeuksissa, on todennäköistä että integraatio jatkuu ja Unioni laajenee uusiin jäsenmaihin. Maakuntien Euroopassa, jossa työvoiman ja palvelujen liikkuvuus on vapaata, voi yksittäisillä alueilla olla tulevaisuudessa valtioita merkittävämpi rooli osaajien ja pääomien houkuttelussa. Tämä edellyttää tunnettuutta, vahvaa profiilia ja erottautumista kilpailevista alueista. Suomen mittakaavassa Keski-Suomen olisi erottauduttava esimerkiksi Pirkanmaasta, Pohjois-Savosta tai vaikkapa Kainuusta. Maakuntia ei tunneta maamme rajojen ulkopuolella. Suomen tunnettuus on EU:n alueellakin yleisesti heikko, tunnetuimmat alueet ovat todennäköisesti Lappi, Järvi-Suomi ja Helsinki. Jyväskylä on varmasti tunnetumpi kuin Keski-Suomen maakunta. Kilpailukyvyn kannalta onkin siksi tärkeää että kasvukeskukset vahvistuvat ja vaikutukset heijastuvat ympäröiville alueille. On epärealistista odottaa, että maakuntien reuna-alueet kehittyvät keskusten tahtiin. Tehdyissä haastatteluissa ehdotettiin jopa maakuntarajojen poistamista tai maakuntien nimien muuttamista niiden kasvukeskusten mukaisiksi. 18

Kilpailukyvyn edellytyksenä on riittävä väestö- ja yrityspohja. Keski-Suomessa väkiluku tulee ennusteiden mukaan kasvamaan lähivuosina hieman ja samanaikaisesti keskittymään entistä vahvemmin Jyväskylän ympärille. Tulevaisuuden uhkina ovat ikärakenteen nopea heikkeneminen (väestön vanheneminen), syntyvyyden aleneminen sekä nuorten ja parhaassa työiässä olevien poismuutto. Nuorten poismuutto tulee entistä voimakkaammin suuntautumaan muualle Eurooppaan ja muihin maanosiin. Jyväskylän ja lähiseutujen houkuttelevuutta nuoria kiinnostavana alueena tulee siksi kaikin keinoin lisätä. Toimenpiteet tulee kohdistaa erityisesti oppilaitoksista valmistuviin, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa. Toinen ratkaiseva vaihe on perheen perustaneilla siinä vaiheessa kun ensimmäinen lapsi menee kouluun. Silloin turvallisen ja viihtyisän elinympäristön sekä lähipalvelujen merkitys korostuu. Elinkeinorakenteen muutoksen myötä palvelujen osuus tulee entisestään kasvamaan. Maatalouden merkitys vähenee ja sen sisältö muuttuu niin että jäljelle jäävät tilat tuottavat lähija luomuruokaa. Teollisuudessa on viime vuosina tuottavuuden heikentyessä siirtynyt tuhansia työpaikkoja halvempien työvoimakustannusten maihin: Kiinaan, muualle Kauko- Itään ja Intiaan. Tämä trendi tulee jatkumaan ja mm. Afrikan maat voivat houkutella tulevaisuudessa yrityksiä sijoittamaan tuotantoa sinne. Palvelusektorilla erityisesti yksityisten palvelujen osuus kasvaa. Julkinen sektori ja kuntarakenteet ovat muutosten edessä ja yhä useampi palvelu tullaan hankkimaan jatkossa jonkin palveluyrityksen tuottamana. Ulkoistaminen tarjoaa mahdollisuuden myös alueellistamiseen. Keski-Suomen ja muidenkin Suomen maakuntien mahdollisuus pärjätä kilpailussa liittyy olennaisesti osaamiseen. Suomi tullee säilymään korkeiden työvoima- ja tuotantokustannusten alueena, joten mahdollisuuksina on kehittää osaaminen ja tuotekehitys riittävän korkealle tasolle tai erikoistua jollekin kapealle tuotesektorille. Keski-Suomessa vahva koulutusosaaminen, oppilaitosten, yritysten ja julkishallinnon toimiva yhteistyö sekä huippuosaamisen poikkitieteellisyys luovat vahvan pohjan pärjätä kilpailussa. Kilpailukyky ei rakennu ilman yksilöitä, jotka tekevät sijoittumisensa suhteen itsenäisiä päätöksiä. Individualismi tulee entisestään lisääntymään ja valinnoissa vaikuttavat hyvin vahvasti alueiden ympäristöön, kulttuuriin, viihtyisyyteen ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvät asiat. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Tietoyhteiskunnasta siirrytään elämysyhteiskuntaan tai unelmayhteiskuntaan 9. Ihmiset vaativat urbaanin yhteiskunnan kokemuksia ja palveluja, mutta toisaalta laadukkaan elinympäristön, esteettisyyden, elämisen helppouden (mm. lyhyet välimatkat) ja monipuolisten aktiviteettien merkitys kasvaa. Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylän seudulla ja jossain määrin myös seutukeskuksissa on mahdollista luoda elinympäristöjä, jossa nämä edellytykset toteutuvat. Vaikka tulevaisuudessa toimitaan entistä vahvemmin tietoverkoissa, ei liikkuminen vähene, ellei energian loppuminen aiheuta merkittävää kustannusten nousua. Erityisesti globalisoituneessa yrityskentässä, nopeiden ja joustavien liikennöintimahdollisuuksien merkitys on suuri. Suorien, kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuus tulee olemaan yritystoiminnan perusedellytys, sillä ajasta tulee yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia eri liikennemuotoihin ja logistiikkaan. 9 Rolf Jensen (1999). The Dream Society. How the Coming Shift from Information to Imagination Will Transform Your Business. 19

2.1 Viestintästrategia Viestinnässä keskeistä on pohtia viestin sisältö eli mitä viestitään. Yhtä tärkeitä kysymyksiä ovat kenelle viestitään, millä tavalla viestitään ja milloin viestitään? Keski-Suomesta ja sen mahdollisuuksista kerrottaessa on tärkeää, että viesti on lähettäjästä riippumatta samankaltainen. Tämä edellyttää keskeisten toimijatahojen kuten Keski- Suomen liiton, Jykes Oy:n Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä keskisuomalaisten kaupunkien ja kuntien hyvää viestintäyhteistyötä. Yhteistyö viestinnässä onkin lähtenyt hyvin liikkeelle Jyväskylän seudulla. Jatkossa mukaan on saatava muut seutukunnat ja Keski-Suomessa sijaitsevat yritykset. Tässä tehokkaana keinona ovat yleispiirteiset viestintäohjeet, joissa kuvataan tiiviisti Keski-Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet sekä keskeiset asiat, joihin viestinnässä kannattaa kiinnittää huomiota. Jyväskylässä ja sen lähiseudulla lanseerattu slogan Human Technoly City kannattaa laajentaa koskemaan koko maakuntaa siinä vaiheessa kun seutukunnittain on mietitty, mitä asioita voidaan kytkeä Human Technology brandin alle. Vastuu Human Technology Region brandin ja viestin rakentamisessa on seudullisilla elinkeinoyhtiöillä ja alueen kunnilla. Viestinnän tapa riippuu kohteesta, eli siitä kenelle viesti suunnataan. On selvää, että yritysjohtajia kiinnostavat tuotantoon ja markkinoihin liittyvät tunnusluvut, kun taas Keski- Suomeen muuttamisesta kiinnostuneille on tärkeämpää kertoa asumis- ja harrastusmahdollisuuksista. Informaatio tulee paketoida ja kohdentaa jokaiselle kohderyhmälle erikseen. Tämä tulee ottaa huomioon kaikissa viestintämuodoissa ja vastuu kehittämisestä on jokaisella organisaatiolla itsellään. Esimerkiksi Keski-Suomen liiton, Jykes Oy:n ja Jyväskylän kaupungin internet-sivuilta puuttuu tällä hetkellä mahdollisuus hakea informaatiota yrittäjänä, matkailijana tai muuttajana. Informaatio on rakennettu lähinnä sille oletukselle, että sivujen käyttäjä jo toimii tai asuu Keski-Suomessa. Viestinnän muodot ovat kehittyneet nopeasti tietoteknologisen kehityksen myötä. Tänä päivänä valtaosa informaatiosta haetaan internetin kautta. Siksi Keski-Suomen viestinnässäkin tulee panostaa ennen muuta sähköiseen, reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Viestinnän formaatteja tulee kehittää niin, että materiaali on helposti muunnettavissa ja jaettavissa esimerkiksi paperimuotoisena esitteenä, internet-sivujen kautta, mobiiliviestinä tai digi-tv.n kautta. Viestinnän tapoja ja uusia mahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi maakunnan viestintään liittyvissä hankkeissa sekä yhteistyössä ICT-yritysten ja oppilaitosten kanssa. Viestinnän oikea-aikaisuus on tärkeää. Alueellistamispäätöksen tehneiden organisaatioiden ja yritysten edustajat kokivat, että siinä vaiheessa kun muuttoa Keski-Suomeen ollaan konkreettisesti toteuttamassa, on hyvin tärkeää saada informaatiota seudun asumismahdollisuuksista, liikkumisesta, työvoiman rekrytointimahdollisuuksista jne. Keskeisten toimijoiden, kuten Jykesin, Keski-Suomen liiton, yliopiston, Jyväskylän kaupungin sekä muiden kuntien on hyvä tehdä yhdessä tällainen alueellistamisen infopaketti, jota jaetaan sekä alueellistamista harkitseville että päätöksen jo tehneille organisaatioille. 2.2 Markkinointi- ja myyntistrategia Markkinoinnissa ja myynnissä pätevät pitkälti samat pelisäännöt kuin viestinnässä. Tehokkainta markkinointi on silloin, kun se kohdistetaan paketoituna täsmämarkkinointina ennakolta valitulle kohderyhmälle oikeaan aikaan. Yleisellä kaikille kaikkea tyylisellä imagomarkkinoinnilla ei tämän selvityksen perusteella ole kovin suurta merkitystä alueen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Alueen pitää olla toki kohderyhmälle tunnettu ja imagoltaan vähintään neutraali. Keski-Suomea markkinoitaessa on kyettävä priorisoimaan kohderyhmiä. Vaikuttavuudeltaan, maakunnan työllisyyden ja aluetalouden kannalta ovat kansainvälisillä markkinoilla 20