ENERGIATRENDIT Uusiutuvan energian ratkaisut Hamina 12.3.2013 Energiateollisuus ry
Mitä suuntauksia energia-alalla meneillään? Pyrkimys energiatehokkuuteen ja vähähiiliseen energiajärjestelmään Uusiutuvien energialähteiden lisäysbuumi Euroopassa Tuulivoima ja aurinkoenergia kärkisijoilla Suomessa erityisesti metsäenergia (ja ydinvoiman) lisäys Vanha tuotantokapasiteetti menettää kilpailukykyään Investoinnit yli 80%:sesti tukien varassa EU:ssa Uusiutuvat prioriteettina sähköverkkoon syrjäyttäen muuta kapasiteettia Tarve tuki- eli nk. kapasiteettimekanismeihin muulle tuotannolle eri puolilla Eurooppaa 2
Sähkö tukee energiatehokkuutta Vähemmän energiaa Euroopassa Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan energiankulutuksesta 3
= noin 50 % enemmän sähköä! 2050 / EU Uusiutuvat: 1800 TWh (38 %) Tuuli: 56% uusiutuvasta Ydinvoima: 1300 TWh (27%) CCS: 1400 TWh (30%) Muu fossiilinen (ei CCS): 230 TWh (5%) Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan sähkönkulutuksesta 4
Energiahaasteet mihin politiikalla vastata? Ilmastonmuutoksen torjunta Muutos fossiiliperusteisesta järjestelmästä matalahiilitalouteen Energian saatavuus ja toimitusvarmuus Energiankäytön kasvu, energialähteiden ja muiden luonnonvarojen riittävyys, infrastruktuuri-investoinnit, voimalaitoskapasiteetti Taloudellisuus Taloudellinen kestävyys, markkinoiden toimivuus, kyky investoida ja saada rahoitusta 5
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää nopeita ja laajamittaisia toimia 30 25 CO 2 -päästöt (GtC) Kehittyneet maat Päästöjen perusura Kehitysmaat 20 15 10 Päästöjen vakautustaso 550 ppm 5 0 Päästöjen vakautustaso 450 ppm 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 Lähde : UK DEFRA 6
Suomelle EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka keskeisessä roolissa Yhteiset tavoitteet vuodelle 2020 Ilmastotavoitteet (-20% vs. 1990) Uusiutuvan energian tavoitteet (20 % osuus energiankäytöstä) Energiatehokkuustavoitteet (20 % tehostuminen) Yhteiset keinot Yhteiset, avoimet energiamarkkinat Kiintiöintiin perustuva päästökauppajärjestelmä Laitenormit Ympäristövaatimukset Toisaalta yksinomaan kansalliset uusiutuvan energian edistämiskeinot -> muodostaa jatkossa suuren ongelman 7
Kansalliset uusiutuvan energian edistämiskeinot Uusiutuvat energialähteet eivät vielä ole kilpailukykyisiä sähkömarkkinoilla Päätukimuodot ovat Syöttötariffi- tai takuuhintajärjestelmät, jossa tuottajalle taataan tietty myyntihinta Hintapreemiotuet, joissa tuottaja saa tuotantotukea markkinahinnan lisäksi Sertifikaattijärjestelmät, joissa tuottaja saa sertifikaatteja uusiutuvan sähkön tuotannosta ja yleensä asiakkailla ostovelvoite Investointituet, joilla valtiot tukevat uusiutuvan energian investointeja 8
Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tuotantotukimuoto eri EU-maissa syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemio syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelmä investointituki investointituki + preemiotuki Huom! Tukimuodot ovat jatkuvassa muutoksessa 9
Tuuli- ja aurinkovoiman kehitys EU-alueella 120 000 100 000 Suomen sähköntuotantokapasiteetti n. 13 300 MW, josta tuulivoimaa 288 MW Teho, MW 80 000 60 000 40 000 Tuulivoima Aurinkosähkö 20 000 0 2012 2011 2010 Ennen 2010 Vuosi Tuulisähkön arvioitu tuotanto 231 TWh vuoden 2012 loppuun mennessä, vastaa 7 % EU:n sähkönkulutuksesta. Lähde: EWEA, EPIA 10
Seurauksena suuri määrä olosuhteiden mukaan vaihtelevaa tuotantoa 11
Miten sähköjärjestelmä saadaan toimimaan? Sähkön kysynnän on joustettava ja älyverkot mahdollistavat Perinteinen kysyntäjousto Uusi kysyntä kehittyy hintajoustavaksi (sähköautot, hintakuopat hyödyntävä teollinen tuotanto, jne.) Säätävää voimantuotantoa on lisättävä Keski-Euroopassa pumppuvesivoimaa, Suomessa vesivoiman tehonkorotukset ja uudet laitokset Kaasuturbiinit, ehkä dieselmoottorit; perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin ja edellyttävät jonkinlaista tukea yhteiskunnalta Sähkön siirtoon on investoitava uusia valtateitä ja nykyverkon vahvistusta hankkeet valitettavan hitaita, erityisesti rajajohtoyhteydet 12
Tukea myös muulle sähköntuotannolle? Perusskenaario Keski-Euroopassa? Kaikki muu kapasiteetti joustaa uusiutuvan tahdissa -> ydinvoiman ja konventionaalisen lauhdevoiman tunnit vähenevät Säätävästä kapasiteetista pula -> kaasuturbiineihin ja pumppuvesivoimaan investoidaan paljon sekä yhteyksiä Pohjolasta Keski-Eurooppaan rakennetaan lisää Tarvitaan suuri määrä back-up kapasiteettia -> kannattava vain tehoperusteisilla maksuilla Toteutetaanko kehitystä yhteisten markkinoiden vai jäsenmaiden omista lähtökohdista? Mikä on yhteisten sähkömarkkinoiden tulevaisuus? 13
Sähkön kokonaiskulutuksen kehitys Suomessa TEMin arvio 94 TWh vuonna 2020 TWh 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 14
Sähkön kokonaiskulutus 2012 oli 85,2 TWh Metallinjalostus 9% Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5% Asuminen ja maatalous 28 % Teollisuus yhteensä 46 % Muu kulutus yhteensä 51 % Metsäteollisuus 24 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 23 % 15
Sähkön tuotanto energialähteittäin 2012, 67,7 TWh Maakaasu 9,3 % Kivihiili 10,2 % Öljy 0,5 % Vesivoima 24,5 % Uusiutuvat 41 % Hiilidioksidivapaat 73 % Tuulivoima 0,7 % Turve 6,2 % Ydinvoima 32,6 % Jäte 1,1 % Biomassa 14,9 % Nettotuonti 20,5 %, 17,5 TWh 16
Suomen sähköntuotannon kapasiteetin kehitys Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews. 17
Energiateollisuus eniten investoiva teollisuudenala Suomessa 2006-2013 milj. euroa Lähde: EK:n investointitiedustelut 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2013 18
Suomen kauppatase ja energian kauppatase - Energian tuonnin arvo n. 20 % kokonaistuonnin arvosta - Energian viennin arvo n. 10 % kokonaisviennin arvosta Lähde: Tulli, Ulkomaankauppatilasto 19
Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin parantaa Suomen kauppatasetta Energiateollisuus on arvioinut investointien uusiutuvia energialähteitä käyttäviin voimalaitoksiin olevan 5-8 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä. Vuoden 2005 tasosta uusiutuvan energian lisäämisvelvoite on 38 TWh, josta energiateollisuuden (metsähake, tuuli- ja vesivoima) osuus on noin 70 %. Tuontipolttoaineiden korvautuminen ja sähköntuonnin vähentäminen parantaisi merkittävästi Suomen kauppatasetta ja energiantuotantomme omavaraisuutta. 20
Yleinen mielipide: uusiutuvat kärkikolmikko 21
Yleinen mielipide: uusiutuvat kärkikolmikko 22
NIMBY toinen todellisuus Hankkeiden kaavoitus- ja lupavaiheissa lukuisia valituksia -> hankkeet viivästyvät vuosikausia -> kustannuksia toiminnanharjoittajille ja yhteiskunnalle Tuulivoimahankkeista jo puolet jumittunut hallinnollisiin esteisiin Vesivoiman rakentaminen lopetettu lähes kokonaan koskiensuojelulailla Ympäristövaikutusten arvioinnille asetetut vaatimukset paisuneet monesti kohtuuttomiksi 23
Bioenergiassa Suomella selvät politiikkatavoitteet vuodelle 2020 Suomen kaiken energian loppukäytöstä 38 % uusiutuvaa vuonna 2020 (nykyään noin 33 %) Metsäenergian osuus tavoitteesta 75 % - 80 % Vaaditaan vielä paljon toimia, jotta tavoite saavutetaan Metsäteollisuuden sivutuotepuu on teollisuuden laitoksella syntyvä aines, mm. sahanpuru, kuori ja puutähdehake. Metsähake on puunkorjuussa ja metsänhoidollisissa hakkuissa syntyvistä jakeista (latvukset, oksat, kannot, pienpuu) valmistettu puupolttoaine 24
Investoinnit metsäenergiaan Suomessa Suomessa investoidaan erityisesti bioenergian hyödyntämiseen fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi Uudet biovoimalaitokset Hämeenkyrö, 80MW (korvaa maakaasua) Järvenpää, 75 MW (korvaa maakaasua ja raskasta polttoöljyä) Kaasuttamalla puuta CASE Vaskiluoto (korvataan kivihiiltä) CASE Joutseno (korvataan maakaasua meesauunissa) Pyrolyysiöljylaitokset, Fortumin bioöljylaitos Joensuussa Torrefioitu biohiili 25
Bioenergian kestävyyskriteerien haasteita ja ulottuvuuksia Uusiutuvan energian tavoitteet ja RES-direktiivi Voidaanko kaikki bioenergia laskea uusiutuvaksi Onko hiilitase riittävän hyvä ja hankinta muuten kestävää Vain hyväksyttävää bioenergiaa saa kansallisesti tukea Päästökauppa Onko uusiutuvaksi kelpaamattomalle sovellettava polton mukaista päästökerrointa Onko kaikki puu ylipäätään hiilineutraalia Uusiutuuko metsä liian hitaasti Ymmärretäänkö metsän käyttöä ylipäätään päätöksenteossa ja tutkimuksessa 26
Investoinnit tuulivoimaan Suomessa tavoite vuoteen 2020 on 6 TWh/a, noin 2500 MW tuulivoimaa ja edelleen vuoteen 2025 mennessä 9 TWh/a, noin 4000 MW nykykapasiteetti on 288 MW 27
Investoinnit tuulivoimaan Suomessa TEMin tuulivoiman edistämistyöryhmä ratkomassa mm. selvitysmies Tarastin ehdotuksia Monia hallinnollisia esteitä lentoliikenne ja -kentät maantie-, raide- ja meriliikenne melu tutkavalvonta kaavoitus- ja lupa-asiat linnusto ja muu eliöstö 28
Sähkön mikrotuotanto Kiinnostus kasvanut nopeasti Suomessakin Laitekehitys, kokemukset muista maista Tulee osaksi älykästä sähköjärjestelmää Energia-ala tekee mikrotuotannon mahdolliseksi Verkkosuosituksia päivitetään, Saksan uudet standardit Monet yhtiöt ostavat mikrotuottajien sähköä Mahdolliset tukitoimet mitoitettava kustannustehokkaiksi ja laadittava käytännöiltään hyvin yksinkertaisiksi (kertaluonteisia tukia) 29
ET:n visio hiilineutraalista energiatulevaisuudesta TOTEUTUVAT TAVOITTEET: Tukee kansalaisten hyvinvointia ja kansallista kilpailukykyä Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Lisää energiatehokkuutta Tukee kotimaisen energian hyödyntämistä Löytää kustannustehokkaita ratkaisuja 30
Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti 24 000 32 000 MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia 19 000 27 000 MW. 31