10. Verotus ja tulli S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, kantaa tehokkaasti tavaraverot, tarjoaa palveluitaan asiakaslähtöisesti ja suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti. Verotulojen kertymä turvataan helpottamalla asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 407 776 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Digitaaliset palvelut rakennetaan helppokäyttöisiksi ja ohjaamaan oikeaan toimintaan mahdollistaen mm. palveluverkoston supistamisen. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämä julkinen veronumerorekisteri, rakennusalalla käyttöönotettu työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus sekä verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella ja kehitetään viranomaisten välistä yhteistyötä edelleen. Asiointitarvetta vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Kehitetään valvonnan toimintamalleja ja toteutetaan tarvittavat teknologiauudistukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Valtuus Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna enintään 19 260 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 73 70 70 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, % 57 60 62 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 79 80 80 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 54 50 50 Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, % 15 15 15 Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 86 85 85 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 46 50 52 Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 48 49 50 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,1 99,9 103,1 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 98,6 104,3 101,4 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 39 43 52 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 4 865 4 980 4 865 Htv:t tehtävittäin Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 92 128 128 Hallinnon rakenneuudistukset; 87 henkilöstön siirtyminen Valtoriin -73-87 -87 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,6 9,0 8,0 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,50 3,50 3,52 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. 2) Henkilötyövuositasossa on huomioitu 87 henkilöstön siirtyminen Valtorin palvelukseen 1.3. alkaen. Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 28 762 31 828 60 590 Vuoden sitoumukset 400 18 860 19 260 Menot yhteensä 29 162 50 688 79 850 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 410 136 415 066 411 676 Bruttotulot 5 980 4 500 3 900 Nettomenot 404 156 410 566 407 776 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 61 722 siirtynyt seuraavalle vuodelle 120 689 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Asiakirjahallinto 2018 (investointihanke) 880 Harmaan talouden torjunnan muiden tehtävien jatkorahoitus 3 465 Harmaan talouden torjunta 2 860 Kv. verotustietojen tietojenvaihdon uudet vaatimukset: tehtävän laajennus 700 Metsänhoitomaksun poistuminen -540 Strategiset kehittämishankkeet (siirto momentilta 28.01.21) (investointihanke) 625 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momenteilta 25.10.03, 25.20.01, 26.10.01, 26.40.01, 28.30.01, 30.01.05 ja 32.20.06) 369 Toiminnan turvaaminen (v. rahoitus) -2 500 Toiminnan turvaaminen (v. rahoitus) 8 000 Vakiomuotoisten tietoluovutusten maksuttomuus (kompensaatio) 156 Valmisohjelmistouudistushanke (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) -13 900 Valmisohjelmistouudistushanke (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 18 700 Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -62 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 731 Palkkaliukumasäästö -1 583 Palkkausten tarkistukset 2 018 Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 981 Toimintamenosäästö (HO ) -3 330 Vuokramenojen indeksikorotus 294 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -391 Tasomuutos -14 339 Yhteensä talousarvio 407 776 000 I lisätalousarvio 2 500 000 talousarvio 410 566 000 tilinpäätös 463 123 000 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 099 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. -2 790 S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä (asteikko 1 5) 3,7 1) 4,0 4,0 Asiakastyytyväisyys valmisteverotuksessa (asteikko 1 5) 3,6 1) 4,0 4,0 Asiakastyytyväisyys autoselvityksessä (asteikko 1 5) 3,24 1) 4,0 4,0 Oikaistujen päätösten osuus tuonti-, valmiste- ja autoverotuksessa (%) 2,1 2,0 2,0 Tullirikosten selvittämistaso (%) 93 93 93 Takaisin saatu rikoshyöty (milj. euroa) 17,5 20 22 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 19 23 23 Verojäämä (%) 0,07 0,1 0,1 Tuottavuus Tuottavuusindeksi 100 102 104 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Henkilöstövoimavarat Henkilötyövuodet (peruslaskelman mukaiset) 2 252 2 199 2 110 Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,4 11,0 10,5 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 20, työterveyslaitoksen tutkimus) - 13,3 13,5 1) Vuoden 2013 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 168 950 164 513 170 609 Bruttotulot 1 022 510 510 Nettomenot 167 928 164 003 170 099 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 799 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 230 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toiminnan turvaaminen 2 500 Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 5 400 Valmisterverotusmuutokset (siirto momentilta 28.01.21) 260 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -41 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 372 Palkkaliukumasäästö -528 Palkkausten tarkistukset 1 001 Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO ) 4 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -799 Toimintamenosäästö (HO ) -860 Vuokramenojen indeksikorotus 137 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -166 Tasomuutos -3 436 Yhteensä 6 096 talousarvio 170 099 000 I lisätalousarvio 310 000 talousarvio 164 003 000 tilinpäätös 166 359 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan merkittävä lisäys perustuu valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemään arvonlisäveroa koskevaan huojennuspäätökseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemä arvonlisäveroa koskeva huojennuspäätös 14 700 Yhteensä 14 700 talousarvio 17 900 000 talousarvio 3 200 000 tilinpäätös 4 603 049 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 22 ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005) 3) autoverolain (1482/1994) 65 4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 :n 1 momentti 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994) 7) verotililain 31 ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 22 700 000 I lisätalousarvio talousarvio 22 700 000 tilinpäätös 12 487 985 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. talousarvio 3 000 000 talousarvio 3 000 000 tilinpäätös 1 768 257 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8