RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys päivät 2014
SIDONNAISUUDET KAHDEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA LT, yleislääkäri Päätoimi Terveyskeskuslääkäri, Harjavalta, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Sivutoimet Tutkija, Tyks Lasten ja nuorten klinikka ja TY Yksityislääkäri lääkärikeskus Mehiläinen, Lieto Ei sidonnaisuuksia
YLEINEN TUPAKOINTI SUOMESSA 3 (THL: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013)
NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA (Nuorten terveystapatutkimus 2013, STM) 4
TUPAKOINNIN TRENDIT 5
Viimeisimmät tupakointi osuudet (%) alku- ja loppuraskaudessa ja niiden trendit vuodesta 2000 Tanska Suomi Norja Ruotsi Alku Loppu Alku Loppu Alku Loppu Alku Loppu Äidin ikä Teinit (<20 v.) 41 32 49 36 49 23 24 19 Alle 25 v. 28 22 32 22 32 15 15 11 25 34 10 8 12 7 14 6 5 4 35+ 9 7 9 6 12 6 5 4 Värikoodit: vihreä laskeva, keltainen tasainen ja punainen nouseva trendi. Ekblad M, Gissler M, Korkeila J, Lehtonen L. Trends and Risks Groups for Smoking during Pregnancy in Finland and other Nordic Countries. Eur J Public Health. 2013 Sep 11. [Epub ahead of print]. 6
TUPAKKA-ALTISTUKSEN VAIKUTUSMEKANISMIT SIKIÖÖN Nikotiinin suora toksinen vaikutus Häiritsee aivosolujen erilaistumista ja proliferaatiota eläimillä (Slotkin et al. 1986) Nikotiinialtistus aiheuttaa pitkäkestoisia muutoksia nikotiinireseptorien (nachr) toimintaan aivoissa (Chen et al. 2005) Hiilimonoksidialtistus Tupakalle altistuneilla keskosilla on todettu matalampi aivojen happisaturaatio ensimmäisen elinviikon aikana verrattuna altistumattomiin (Verhagen et al. 2011) 7
TUPAKKA-ALTISTUKSEN VAIKUTUSMEKANISMIT SIKIÖÖN Istukan verenkierto Tupakka-altistuksen on osoitettu lisäävän kohdun ja istukan valtimoiden resistenssiä verrattuna altistumattomiin (Machado Jde et al. 2011) Tupakka-altistuksen haitat lapselle voivat aiheutua epigeneettisten mekanismien kautta Lisääntynyttä DNA:n metylaatiota tupakalle altistuneilla on todettu mm. aivojen kehitykselle tärkeässä geenissä brain-derived neurotrophic factor (BDNF) (Toledo-Rodriques et al. 2010) 8
RASKAUDENAIKAISEN TUPAKKA- ALTISTUKSEN VAIKUTUS VASTASYNTYNEESEEN Tupakalle altistuneilla vastasyntyneillä on todettu tupakasta johtuvia vieroitusoireita Ärtyneisyyttä, hypertoonisuutta, enemmän merkkejä stressistä (Law et al. 2003 ja Godding et al. 2004) 9
RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN YLEISIÄ HAITTOJA SIKIÖLLE Syntymäpainon ja päänympäryksen keskiarvon ero syntymähetkellä tupakalle altistuneilla lapsilla verrattuna altistumattomiin lapsiin (Forest plot) (Väitöskirja Mikael Ekblad 2013) 10
Päänympäryksen kehitys raskausaikana toistuvilla UÄtutkimuksilla todettuna tupakka-altistuksen mukaan (Roza et al. 2007) 11
EKBLAD M, KORKEILA J, PARKKOLA R ET AL. MATERNAL SMOKING DURING PREGNANCY AND REGIONAL BRAIN VOLUMES IN PRETERM INFANTS. J PEDIATRICS 2010; 156(2):185-90. Osa PIPARI-tutkimusta Pienipainoisia keskosia 232 kpl (VLBW/ VLGA) syntymäpaino 1500 g tai raskausikä alle 32 viikkoa syntyneet TYKS:ssa vuosina 2001-2006 12
TULOKSET Raskaudenaikainen tupakointi oli yhteydessä pienempiin etuaivolohko- ja pikkuaivotilavuuksiin. Aivoalue Etuaivolohko n Keskiarvo, ml (SD) min, max Vakioitu p-arvo Altistuneet 38 117.9 (18.9) 85.0, 160.0 0.01 Ei-altistuneet 172 127.3 (24.7) 67.0, 194.1 Pikkuaivot Altistuneet 38 23.1 (5.3) 9.0, 34.0 0.03 Ei-altistuneet 172 24.5 (5.0) 5.7, 37.80 13
PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET LAPSEEN Koliikki (Shenassa ja Brown 2004) Ylipaino (Durmus ym. 2011 ja Montgomery ja Ekbom 2002) Tyypin 2 diabetes (Montgomery ja Ekbom 2002) Infertiliteetti pojilla (Virtanen ym. 2012) Astma (Jaakkola ja Gissler 2004) Aivojen toiminnan muutokset (Bublitz and Stroud 2012 ja Ekblad ym. 2014) Psykiatrinen sairastuvuus (Ekblad ym. 2010) 14
EKBLAD M, GISSLER M, LEHTONEN L AND KORKEILA J. PRENATAL SMOKING EXPOSURE AND THE RISK FOR PSYCHIATRIC MORBIDITY INTO YOUNG ADULTHOOD. ARCH GEN PSYCHIATRY 2010;67(8):841-9. Information of smoking during pregnancy and child's psychiatric diagnoses and use of psychotropic medication by maternal age and mother s previous psychiatric diagnoses. Number Smoking exposure (excl. unknown), % Child's use of psychotropic medication, % Child's psychiatric F-diagnoses, % All Children 175,869 15.3 8.9 15.1 Maternal age Less than 20 5,320 37.8 13.1 24.9 20 39 166,199 14.7 8.7 14.7 40 or more 4,288 10.8 9.3 14.9 Mother's previous psychiatric diagnosis No 171,932 14.9 8.7 14.7 Yes 3,937 35.1 16.6 29.5 15
PSYKIATRINEN SAIRASTUVUUS Children with psychiatric diagnosis by prenatal smoking exposure and gender Any psychiatric diagnosis No smoking <10 cigarettes/day >10 cigarettes/day Total Males 9,099 (12.3) 1,681 (19.1) 1,031 (22.7) 12,232 (13.6) Females 10,685 (15.1) 1,934 (23.0) 1,160 (26.8) 14,245 (16.6) Total 19,784 (13.7) 3,615 (21.0) 2,191 (24.7) 26,245 (15.1) Crude OR (95% CI) 1 1.44 (1.39 1.50) 1.64 (1.57 1.72) Adjusted OR (95% CI) 1 1.53 (1.47 1.60) 1.85 (1.74 1.96) Results are given as numbers (%) of subjects unless stated otherwise.the total number includes children with unknown smoking exposure (n = 5,487). 16
MITEN VÄHENTÄÄ RASKAUDENAIKAISTA TUPAKOINTIA? Raskaus voi toimia hyvänä motivaatiotekijänä lopettamiselle (Haug et al. 1992) 17
NIKOTIINIKORVAUSHOITO RASKAUDEN AIKANA? Coleman et al. 2012, Cochrane Database Syst Rev. Nikotiinikorvaushoito ei lisäänyt merkitsevästi tupakoinnin lopettamista RR 1.33, 95% CI 0.93 1.91 18
NIKOTIINIKORVAUSHOITO RASKAUDEN AIKANA? Harkittava tapauskohtaisesti jos äiti motivoitunut lopettamaan ja vieroitusoireet voimakkaita Plussat: Tupakan muiden haitallisten aineiden välttäminen Miinukset: Ei tiedetä onko turvallista (Pauly and Slotkin 2008) Nikotiinilla selkeitä haittoja sikiön kehitykselle Teoriassa nikotiinikorvaushoidossa sikiö voi altistua jopa suuremmalle ja pitkäkestoisemmalle nikotiinin vaikutukselle kuin itse tupakoinnista 19
"MIKÄ ONKAAN PAREMPI SYY LOPETTAA TUPAKOINTI?" Hengitysliitto on vastikään julkaissut lehtisen äitiysneuvoloille Tilattavissa pelkällä postimaksulla: http://www.hengitysliitto.fi/julkaisut/ 20
SIKIÖNUKET Tunteisiin vetoava valistus mahdollista 21 www.pikkuiset.fi
YHTEENVETO Tupakka-altistus aiheuttaa pienipainoisuutta ja lisää ennenaikaisen syntymän riskiä sekä näyttää lisäävän myöhempää somaattista ja psyykkistä sairastuvuutta. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa vielä raskauden aikanakin! Nikotiinikorvaushoitoa on harkittava, mikäli raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan ja fyysisten vieroitusoireiden vuoksi itsenäinen lopettaminen ei ole onnistunut. 22
23
POHDITTAVAA TEINIRASKAUKSISTA Tupakointi Ruotsi Suomi Kaikki teinitytöt 21 % 19 % Raskaana olevat teinit 24 % 49 % Teiniraskauksien määrä Todennäköisesti Ruotsissa on onnistuttu vähentämään ei-suunniteltuja raskauksia Ehkäisypillereistä alennus tai jopa ilmaiseksi Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kunnille ilmaisten ehkäisyvälineiden tarjoamista alle 20-vuotiaille 40 % keskeytyksen tehneistä teini-ikäisistä ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä (Leppälahti ym. 2012) 24
PSYKIATRINEN SAIRASTUVUUS ÄIDIN PSYKIATRISEN TAUSTAN PERUSTEELLA Psychiatric-morbidity-free survival by age and prenatal smoking exposure among children born to mothers (a) with and (b) without previous psychiatric morbidity. 25
RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN YLEISIÄ HAITTOJA ÄIDILLE Keskenmenon riski 30 % suurempi tupakoivilla naisilla kuin tupakoimattomilla systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella (Pineles et al. 2014) Aamupahoinvointia useammin Raskaudenaikaisia verenvuotoja useammin 26