MÄ HALUAN ANTAA LAPSELLENI SAVUTTOMAN ELÄMÄN

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MÄ HALUAN ANTAA LAPSELLENI SAVUTTOMAN ELÄMÄN Kyselytutkimus raskaana olleille äideille T E K I J Ä T : Juuli Pelo, Eveliina Pinoniemi

2 2 (67) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma Kätilön tutkinto-ohjelma Työn tekijät Juuli Pelo ja Eveliina Pinoniemi Työn nimi Mä haluan antaa lapselleni savuttoman elämän Päiväys Sivumäärä/Liitteet 67/6 Ohjaaja Päivi Hoffren Toimeksiantajat/Yhteistyökumppanit Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry Tiivistelmä Suomessa raskausaikana tupakoi vuonna ,5 % odottavista äideistä, Suomessa tupakoidaan eniten Pohjoismaissa. (Perinataalitilasto 2017). Suomessa jopa noin 10 % tupakoi läpi raskauden. Tupakoivista odottajista suurin osa on nuoria, alle 20-vuotiaita. (Ekblad, Gissler, Korkeila ja Lehtonen 2015). Tutkimuksen aiheena on raskaana olevien ja sitä suunnittelevien äitien ja perheiden savuttomuuden tukeminen. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, tutkimus toteutetaan laadullisella kyselyllä. Tutkimuksen tilaajana ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Perinteinen tupakkavalistus ja neuvoloista saatava tuki ja ohjaus eivät yksin ole riittäviä motivoimaan nuoria äitejä savuttomuuteen. Hämeenlinnassa alkoi vuonna 2017 Savuttomat vauvat -kampanja, jonka aikana kannustetaan kaikkia odottavia perheitä savuttomuuteen. Kampanjan aikana häkämittaukset sekä yksilöllinen hoitopolku ovat nousseet savuttomuuden tukemisessa keskiöön. (Hämeenlinna 2018). Tutkimus kartoittaa myös äitien kokemuksia neuvoloiden toiminnasta. Laadullisen kyselyn avulla saatiin kohderyhmältä itseltään vastauksia ja vinkkejä tupakoinnin lopettamisesta raskausaikana. Laadulliset kysymykset mukailivat teemahaastattelun pohjaa, kysymykset julkaistiin Facebookissa, ryhmissä, joissa on jäseninä äitejä. Saadut vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti, vastauksia kertyi 14 kappaletta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että äitejä motivoi savuttomuuteen tuleva lapsi. Äidit toivat ilmi vastauksissa tyytymättömyyttä neuvolan tapaan ottaa tupakointi puheeksi ja ohjata äitiä lopettamisessa. Äidit myös toivoivat, että kumppanit huomioitaisiin savuttomuudessa. Tuloksena saatiin selville, kuinka yleisesti häkämittareita on käytetty tutkimuksen kohderyhmässä. Vastanneilla ei ollut kokemuksia häkämittareiden käytöstä. Saatuja vastauksia ei voi yleistää valtakunnan tasolla, mutta kohderyhmässä vastaukset olivat yhteneviä ja vallitsevia. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään vuonna 2019 alkavassa hankkeessa. Jatkotutkimuksia voisi tehdä Savon häkämittareiden käytöstä ja odottavien äitien kokemuksia tupakoinnin puheeksiottamisessa. Avainsanat raskaus, tupakointi, savuttomuus

3 3 (67) SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED isciences THESIS Abstract Field of Study Social Services, Health and Sports Degree Programme Degree Programme in Midwifery Authors Juuli Pelo and Eveliina Pinoniemi Title of Thesis I want to give my child a smoke-free life Date Pages/Appendices 67/6 Supervisors Päivi Hoffren Client Organisation /Partners The City of Kuopio and Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry Abstract In 2017, 12,5 % of the pregnant women in Finland were smokers. Finland has the highest percentage of smoking women expecting a child, compared to the other Nordic countries. (Perinataalitilasto 2017). In Finland, about 10% of the pregnant women smoke during the whole pregnancy. The majority of these women are under 20 years old. (Ekblad, Gissler, Korkeila ja Lehtonen 2015). The purpose of the thesis was to support mothers and families to give up smoking during the pregnancy or when planning a pregnancy. The qualitive research method was applied in this study which was carried out using an online survey. The client organization of the thesis was the city of Kuopio and Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry. The purpose of the thesis was to decrease Finnish maternal smoking and motivate pregnant women to give up smoking. Traditional tobacco education and the support and advice provided by the child health centres are not alone sufficient enough to motivate young mothers to stop smoking. In 2017, the city of Hämeenlinna started the campaign Savuttomat vauvats which motivates all expecting families to stop smoking. During the campaign, carbon monoxide (CO) tests as well as a unique referral pathway have proved to be essential in supporting expecting families to stop smoking. (Hämeenlinna 2018). The thesis also studies mothers experiences of the functionality of child health centres. This thesis was a qualitative study and with the help of the survey it was possible to gather answers and tips from the target group on giving up smoking during pregnancy. The questions of the survey adapted the framework of a theme interview. The questionnaire was published on Facebook in the groups in which mothers participated as members. A total of fourteen (14) responses were received and the responses were analysed inductively. The study results revealed that the mothers were motivated to give up smoking for the coming baby s shake. The mothers expressed their discontent with the way the child health centre had brought up smoking and provided guidance on how to stop smoking during pregnancy. The respondents also hoped that the partners would be taken into account in guidance. The respondents did not have any experience of the use of the carbon monoxide test. As a result, it is possible to find out how generally the carbon monoxide tests have been used among the participants of the study. The study results can not be generalised nationwide, but in the target group the responses were identical and prevalent. The study results will be beneficial to a project beginning in A topic for future study could include the use of carbon monoxide tests in Savo and expecting mothers experiences of bringing up smoking. Keywords pregnancy, smoking, non-smoking, giving up smoking

4 4 (67) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUPAKOINTI RASKAUSAIKANA SUOMESSA JA POHJOISMAISSA... 7 Ehkäisypolitiikka ja raskausajan tupakointi Trenditutkimus Suomen ja Pohjoismaiden tupakoinnista Tupakointi raskausaikana Suomessa TUPAKOINNIN HAITAT Tupakointi ja kemikaalit Tupakointi ja keskenmeno Tupakointi ja sikiökehitys Ennenaikainen synnytys TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Tupakoinnin lopettaminen kannattaa Tupakoinnin lopettamisen vaiheet Nikotiiniriippuvuus ja riippuvuuden toteaminen Nikotiinikorvaushoito Allen Carr s Easyway To Stop Smoking Sosiaalisen tuen merkitys SAVUTTOMUUDEN TUKEMINEN SUOMESSA Savuttomat vauvat -kampanja Häkämittarin käyttö Motivointikeinot tupakoinnin lopettamiseen Neuvolan merkitys äidin savuttomuuden tukemisessa Tupakoinnin puheeksiottaminen äitiysneuvolassa TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN AINEISTO, MENETELMÄT JA ANALYYSI Tutkimuksen menetelmät Laadullinen kysely Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen aineiston analyysi Aineiston analyysin vaiheet TUTKIMUKSEN TULOKSET Kyselyyn vastanneet... 36

5 5 (67) Tupakoinnin lopettamiseen vaikuttavat tekijät Neuvolan aktiivisuus tupakoinnin puheeksiottamisessa Häkämittaukset neuvolassa Valmius tupakoinnin lopettamiseen Raskauden merkitys tupakoinnin lopettamiseen Tupakoinnin lopettamiseen/vähentämiseen mahdollistavat tekijät Palkinnon vaikutus tupakoinnin lopettamisessa Tuen- ja avuntarve tupakoinnin lopettamisessa Neuvolasta saatavan tiedon tarve POHDINTA Eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen tuloksien arvioiminen Tuleva lapsi motivoi äitejä savuttomuuteen Huonot kokemukset neuvolan toimintaa kohtaan Häkämittareiden käyttö neuvolassa Oma oppiminen ja ammatillinen kehitys Jatkotutkimusaiheet ja hyödynnettävyys LÄHTEET JA LIITTEET LIITE 1: FAGERSTRÖMIN NIKOTIINIRIIPPUVUUSTESTI LIITE 2: NHS-HOITOPOLKU LIITE 3: LAADULLISET KYSYMYKSET LIITE 4: VASTAUSTEN ANALYSOINTI LIITE 5: SWOT-ANALYYSI LIITE 6: SAATEKIRJE TUTKIMUSKYSYMYKSILLE... 67

6 6 (67) 1 JOHDANTO Tutkimuksen aiheena on raskaana olevien ja sitä suunnittelevien äitien ja perheiden savuttomuuden tukeminen. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, tutkimus toteutetaan laadullisella kyselyllä. Suomessa raskausaikana tupakoi vuonna ,5 % odottavista äideistä, alkuraskauden aikana tupakoinnin lopetti 49,9 % (Perinataalitilasto 2017). Osuus ei ole juuri muuttunut vuoden 1990 jälkeen, kun taas Ruotsissa vastaava luku on laskenut noin kuuteen prosenttiin (Heino 2016a.) Suomessa jopa noin 10 % tupakoi läpi raskauden. Tupakoivista odottajista suurin osa on nuoria, alle 20-vuotiaita (Ekblad, Gissler, Korkeila ja Lehtonen 2015). Tutkimuksen tilaajana ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Tilaajan tavoitteena on, että suomalaisten raskaana olevien tupakointi vähenee, ja raskaana olevat motivoituvat savuttomuuteen. Kohderyhmän tavoitteena on saada tietoa savuttomuudesta ja tupakoinnin riskeistä, ja motivoitua vähentämään ja lopettamaan tupakointia. Omat tavoitteemme ovat lisätä tietoa kohderyhmälle tupakoinnin haitoista raskausaikana ja saada tietoa, mikä motivoi äitejä savuttomuuteen. Tavoiteenamme on saada tutkimuksesta tietoa, joita voimme hyödyntää kätilötyön opinnoissa ja harjoitteluissa. Tutkimus luo pohjaa vuonna 2019 alkavalle hankkeelle, missä hyödynnetään äideiltä saatuja vastauksia tupakoinnin lopettamiseen. Tutkimus pyrkii saamaan nuorten äitien äänen kuuluviin. Ttutkimuksissa on ilmennyt, etteivät nuoret koe tupakoinnin vaaroja itselleen ajankohtaisiksi. Raskaana olevien tupakoivien määrä on yllättävän suuri, vaikka tupakan vastaista työtä on tehty jo kauan. Tutkimuksissa on ilmennyt, että tietoa tupakan vaaroista ja haitoista on, mutta ei ole näyttöä, mikä olisi tarpeeksi tehokas keino motivoida savuttomuuteen. (Vierola 2012.) Laadullisen kyselyn avulla selvitetään, mitkä asiat motivoisivat kohderyhmää savuttomuuteen raskauden aikana. Perinteinen tupakkavalistus ja neuvoloista saatava tuki ja ohjaus eivät yksin ole riittäviä motivoimaan nuoria äitejä savuttomuuteen. Tutkimus kartoittaa myös äitien kokemuksia neuvoloiden tupakoinnin puheeksi ottamiseen. Tuloksena saadaan selville, kuinka yleisesti häkämittareita on käytetty tutkimuksen kohderyhmässä. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja se toimii alkukartoituksena Kuopion kaupungille ja Pohjois-Savon syöpäyhdistykselle tupakan vastaisen työn parissa. Kätilönä työskennellään erilaisten ja erilaisista lähtökohdista tulevien äitien kanssa. Tupakointi raskausaikana on tabu, mitä moni tupakoiva äiti häpeää ja pyrkii mahdollisesti jopa salaamaan. Yleinen tupakan vastainen ilmapiiri voi estää tupakoivaa nuorta äitiä hakeutumaan palveluiden piiriin. Kätilön ammatissa pyritään tukemaan äitiä ja auttamaan vastasyntynyttä parhaan mukaan, tutkimus antaa eväitä kohdata nämä äidit. Tutkimuksen myötä osaamme ohjata ja antaa tietoa tupakoinnista äidin toivomalla tavalla, sekä ottaa tupakoinnin puheeksi.

7 7 (67) 2 TUPAKOINTI RASKAUSAIKANA SUOMESSA JA POHJOISMAISSA Alkuraskauden aikainen tupakanpoltto on vähentynyt kaikissa muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa se on pysynyt pitkään samana (Heino 2016a). Suomessa raskauden aikaisessa tupakanpoltossa on eroja maakunnittain. Pohjois-Savossa tupakoi vuonna 2016 raskaana olevista 19,4%, Etelä- Savossa tupakoi 21,3% raskaana olevista, kun taas Etelä-Karjalassa vastaava luku oli 10,6%. (Sotkanet 2018.) Savossa on raskauden aikana tupakoivia naisia eniten koko Suomessa (Kainulainen 2018). Raskaana olevista tupakoivista naisista suurin osa on nuoria naisia. (Ekbland ym ) Raskauden loppuvaiheessa tupakoivien äitien määrä on laskenut kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa luku on kaikista korkein nuorten äitien kohdalla (Heino 2016a). Tupakoinnin yleisyyteen vaikuttavat äidin vähäinen koulutus sekä yksinhuoltajuus. Jos odottaja on parisuhteessa tupakoivan henkilön kanssa, lisää se äidin mahdollisuutta tupakoida nelinkertaisesti. (Ekblad ym ) Nuuskan käyttö on yleistynyt vuoden 2005 jälkeen nuorilla tytöillä. Vuosina nuuskan käyttö on pysynyt nuorten tyttöjen ikäryhmässä samana tai jopa laskenut, poikkeuksena 16-vuotiailla nuuskan käyttö lisääntyi. (Katainen, Kinnunen, Ollila, Pere, Raisamo ja Rimpelä 2017.) vuotiaiden tyttöjen tupakkatuotteiden käyttö 14% 12% 10% 8% 13% 12% 10% 10% 8% 7% 6% 4% 2% 0% 2,80% 2,60% % Päivittäin tupakkatuotteita käyttävät Nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin käyttävät Päivittäin savukkeita polttavat KUVIO vuotiaiden tyttöjen tupakkatuotteiden käyttö (%) vuosina (Katainen ym ) Tupakkatuotteiden käyttö tarkoittaa kaikkien tupakkatuotteiden käyttöä yhteensä, eli savukkeet, nuuska ja sikari ja piippu. Piippua ja sikaria käyttävät vain yksittäisen nuoret, minkä vuoksi niiden käytöstä ei ole tehty omaa sakaretta. Nuuskan käyttö on lisääntynyt vuotiailla tytöillä (KUVIO

8 8 (67) 1) vuodesta 2015 vuoteen 2017, samassa ajassa täysi-ikäisten nuorten naisten nuuskan käyttö on vähentynyt. Sähkösavukkeita käytti vuonna vuotiaista tytöistä päivittäin 0,6 %, mutta 18- vuotta täyttäneistä tytöistä kukaan ei käyttänyt. (Katainen ym ) Tupakan poltto aloitetaan Suomessa yleensä vuotiaana, samaan aikaan myös eri tupakkatuotteiden kokeilut yleistyvät. Nuorten tupakointia on selitetty puberteettikehityksen vaiheena, koulumenestyksellä ja sosiaalisten tekijöiden kautta. (Ollila 2012.) Raskaana olevat tupakoivat nuoret naiset kuuluvat useimmiten alempaan sosiaaliluokkaan (Ekbland ym. 2015). Tupakoinut raskauden alussa ,00% 2,00% 4,00% 6,00% 8,00% 10,00% 12,00% 14,00% 16,00% 18,00% Tanska 11,90% 11,60% 11,10% 11,20% 10,90% 10,10% Norja 10,80% 9,50% 8,10% 7,10% 5,50% 4,70% Ruotsi 6,30% 5,90% 5,60% 5,50% 5,20% 4,70% Suomi 15,80% 16,60% 16% 15,30% 14,70% 14,20% Tanska Norja Ruotsi Suomi KUVIO 2. Äidin alkuraskauden aikainen tupakointi (%) Pohjoismaissa vuosina (Tilastoraportti 2018.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut Pohjoismaiset Perinataalitilastot 2016, joihin on kerätty tilastotietoa Pohjoismaista odottavien äitien tupakoinnista raskauden alussa (KUVIO 2) ja lopussa (KUVIO 3). Suomessa tupakoidaan muihin Pohjoismaihin verrattuna eniten alkuraskauden aikana. Ruotsin ja Norjan vähäiseen tupakointiin alkuraskauden aikana voi vaikuttaa maiden toteuttama ehkäisypolitiikka.

9 9 (67) Tupakoinut raskauden lopussa ,00% 2,00% 4,00% 6,00% 8,00% 10,00% 12,00% Tanska 9,20% 8,70% 7,90% 7,90% 7,40% 6,70% Norja 7,10% 6% 5,10% 4,30% 3,60% 2,90% Ruotsi 4,60% 4,50% 4,10% 4% 3,70% 3,40% Suomi 9,60% 9,70% 9% 8,20% 7,50% 7,20% Tanska Norja Ruotsi Suomi KUVIO 3. Äidin loppuraskauden aikainen tupakointi (%) Pohjoismaissa vuosina (Tilastoraportti 2018.) Moni äiti lopettaa tupakoinnin raskauden aikana, yleensä alkuraskauden aikana. Suomessa ja Tanskassa tupakoidaan huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Molempia kuvioita tarkastelemassa huomataan, että Suomessa tupakoidaan yleisesti ottaen eniten raskausaikana. Norjasta saadut tilastotiedot eivät välttämättä ole luotettavia, koska tilastoissa näkyy vain niiden äitien osuus, jotka ovat antaneet lupansa tietojen luovuttamiseen. (Pohjoismaiset perinataalitilastot 2016.) Ehkäisypolitiikka ja raskausajan tupakointi Ruotsin ja Suomen eroja nuorten tupakoivien äitien suhteen on yritetty selittää myös ehkäisypolitiikalla. Ruotsissa kaikki alle 25-vuotiaat saavat ehkäisypillereitä alennuksella tai ilmaiseksi, riippuen kunnasta, jossa nuori asuu. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kuntia tarjoamaan ehkäisyvälineitä ilmaiseksi alle 20-vuotiaille, mutta harva kunta toteuttaa suositusta. (Ekblad ym ) Ilmaiset ehkäisytuotteet laskevat nuorten äitien määrää, mikä näkyy positiivisina lukuina Ruotsin tupakoivien raskaana olevien äitien määrässä. Suomessa on noin 35 kuntaa, jotka tarjoavat ilmaisen ehkäisyn nuorelle, tarkkaa tilastotietoa kunnista ei ole. Kunnittain on myös paljon vaihtelua, mikä on ilmaisten ehkäisytuotteiden yläikäraja, joissain kunnissa yläikäraja on suositusten mukainen 25-vuotta. Suurista kaupungeista ilmaista ehkäisyä jakaa Helsinki, Jyväskylä, Vantaa, Rauma, Rovanniemi, Pietarsaari ja Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä. (Kuukkanen 2018.) Kuopion kaupunki alkoi jakaa ilmaisia ehkäisytuotteita alle 25- vuotiaille alkaen, päätös sai alkunsa valtuustoaloitteesta (Kokoustiedote 2018).

10 10 (67) Ilmaiset ehkäisyvälineet ovat voineet osaltaan laskea Norjassa tupakoivien äitien määrää. Vuonna 2011 Norjassa alkuraskauden aikana tupakoi 10,8%, kun vuonna 2016 määrä oli enää 4,7%. Norjassa on mahdollista tilata netin kautta ilmaisia kondomeja ja ilmaista ehkäisyä tarjotaan nuorten lisäksi myös opiskelijoille, sotilaille, seksityöläisille ja heidän asiakkailleen. Norjassa vuotiaat saavat ehkäisyn joko kokonaan ilmaiseksi, tai maksavat siitä pienen omavastuun. Ehkäisypolitiikan tulokset Norjassa ovat jo nähtävissä, vuonna 2013 nuorten osuudet synnytyksissä ja raskauden keskeytyksissä olivat 29 % pienemmät kuin kolme vuotta aiemmin. (Gissler ja Heino 2015.) Trenditutkimus Suomen ja Pohjoismaiden tupakoinnista Ekbland, Gissler, Korkeila ja Lehtonen julkaisivat vuonna 2014 raportin, missä esitellään vuosina tehtyä trenditutkimusta Suomen ja Pohjoismaiden tupakoinnista. Tutkimuksessa käytetty materiaali on saatu keräämällä dataa, mikä on rekisteröity äitien kerrottua mahdollisesta tupakoinnista äitiysneuvolassa (KUVIO 4). Tutkimuksessa käytetty materiaali kerättiin kaikista maista samalla tavalla, paisti Norjassa aineiston kerääminen vaati odottavan äidin luvan. Luvan pyytäminen saattoi laskea todellista tupakoivien äitien määrää. (Ekbland, Gissler, Korkeila ja Lehtonen 2014.) Tutkimukseen on kerätty tietoa tupakoinnin lisäksi odottavan äidin iästä, parisuhdestatuksesta ja sosioekonomisesta asemasta. Tutkimuksessa ei ole huomioitu nuuskan käyttöä raskausaikana. (Ekblad ym ) Tupakoinut alkuraskauden aikana (%) Suomessa ja Pohjoismaissa eri ikäryhmissä 35-vuotiaat ja vanhemmat vuotiaat Kaikki alle 25_vuotiaat Yli 15-vuotiaat 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Yli 15-vuotiaat Kaikki alle 25_vuotiaat vuotiaat 35-vuotiaat ja vanhemmat Tanska 41% 28% 10% 9% Norja 49% 32% 14% 12% Ruotsi 24% 15% 5% 5% Suomi 49% 32% 12% 9% Tanska Norja Ruotsi Suomi KUVIO 4. Tupakoinut alkuraskauden aikana (%) Suomessa ja Pohjoismaissa eri ikäryhmissä (Ekblad ym )

11 11 (67) KUVIO 5. Tupakoinut loppuraskauden aikana (%) Suomessa ja Pohjoismaissa eri ikäryhmissä (Ekblad ym ) Tutkimuksessa ilmenee, että Ruotsissa tupakoidaan koko raskausaikana huomattavasti vähemmän kuin muualla Pohjoismaissa. Suomessa tupakoidaan raskausaikana eniten, huomioiden sekä alkuraskauden aikana tupakoivat ja loppuraskauden aikana tupakoivat (KUVIO 4 ja KUVIO 5). (Ekblad ym ) Suomessa ja Norjassa tupakoidaan alkuraskauden aikana eniten, verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Raskauden alkuvaiheessa alle 25- vuotiaista naisista alkuraskauden aikana tupakoi Suomessa ja Norjassa 32 % (KUVIO 4). Suomessa 25. ikävuodesta eteenpäin tupakointi raskausaikana vähenee huomattavasti ja laskee samalle tasolle kuin Tanskassa tarkasteltaessa yli 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmään. Norjassa yli 35-vuotiaiden ja sitä vahempien tupakointi on yleisintä, alkuraskauden aikana heistä tupakoi noin 12% (KUVIO 4). (Ekblad ym ) Ekblandin ym. tutkimuksessa huomataan, että Suomessa yli 15-vuotiaat nuoret äidit tupakoivat loppuraskauden aikana eniten (KUVIO 5), tästä ikäryhmästä tupakoi 36%. Loppuraskauden aikana Ruotsissa tupakoidaan vähiten, 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat tupakoivat vain 4%. Norjassa tupakoidaan toiseksi vähiten, kun huomioidaan kaikki ikäryhmät. Suomessa ja Tanskassa kaikkien alle 25-vuotiaiden tupakointi on yhtä yleistä, tästä ikäryhmästä eteenpäin Suomessa tupakoidaan noin prosentin vähemmän kuin Tanskassa. (Ekblad ym ) Tutkimuksessa ilmenee myös, että odottavan äidin sosioekonominen asema vaikuttaa tupakoinnin yleisyyteen. (Ekblad ym ) Sosioekonomisen aseman avulla luokitellaan palkansaajat ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin (Tilastokeskus 2017). Alemman sosioekonomisen aseman omaava odottava äiti tupakoi 6-7 kertaa todennäköisemmin kuin ylemmän sosioekonomisen

12 12 (67) aseman omaava äiti (Ekblad ym. 2014). Odottavan äidin parisuhdestatus vaikuttaa myös tupakoinnin yleisyyteen. Yksinhuoltajaäiti tupakoi 2-3 kertaa todennäköisemmin raskauden aikana, kuin vakituisessa suhteessa oleva raskaana oleva nainen. (Ekblad ym ) Tutkimuksessa huomattiin, että uudelleen synnyttäjät lopettivat tupakoinnin raskausaikana yleisemmin kuin ensisynnyttäjät (KUVIO 5). Tutkimuksessa pohdittiin tupakoinnin lopettamisen intervention tärkeyttä niille äideille, jotka olivat ensiodottajia. (Ekblad ym ) Tupakointi raskausaikana Suomessa 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% Raskauden aikainen tupakointi Suomessa (%) 30,00% 35,70% 39,20% 41,90% 43,80% 46,20% 48,80% 49,20% 49,90% 20,00% 15,20% 15,50% 15,80% 16,60% 16,00% 15,30% 14,70% 14,20% 12,50% 10,00% 0,00% Tupakoinut raskauden aikana Lopettanut tupakoinnin 1. kolmanneksen aikana KUVIO 6. Raskauden aikainen tupakointi Suomessa (%) (Perinataalitilasto 2017, Tilastoraportti 2017a) Raskauden aikana tupakoivien äitien määrä on vähentynyt hieman viime vuosina, vuonna 2016 tupakoi 14,2% synnyttäjistä. Suurin osa tupakoivista raskaana olevista äideistä lopettaa tupakoinnin alkuraskauden aikana, näiden äitien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana (KU- VIO 6). (Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016, THL 2017.) Tutkimuksen kohderyhmän vuoksi on oleellista tarkastella nuorten, alle 24-vuotiaiden naisten tupakointia Suomessa. Tupakointi on vähentynyt nuorten keskuudessa huomattavasti vuodesta 1977 vuoteen 2017 mennessä (KUVIO 6), valtaosa suomalaisista nuorista on savuttomia (Nuorten tupakointi, THL 2017). Tupakoinnin väheneminen kattaa päivittäin tupakoivat nuoret sekä tupakkatuotteita kokeilleita (Katainen, Kinnunen, Ollila, Pere, Raisamo ja Rimpelä 2017). Tupakkatuotteita käytti vuonna 2017 tytöistä kahdeksen prosenttia. Tutkimuksissa on huomattu, että nykyisin tupakkakokeilut ovat siirtyneet myöhemmälle iälle, yleisimmin tupakkaa kokeillaan vuotiaana. (Nuorten tupakointi, THL 2017.)

13 13 (67) Nuorten tupakkatuotteiden käytössä ja kokeilussa on huomioitavaa, että nuuskan käyttö on lisääntynyt vuosina Tyttöjen nuuskan käyttö ja kokeilu on harvinaisempa, kuin pojilla, mutta sen käyttö ja kokeilu täysi-ikäisillä tytöillä on yleistynyt vuoden 2005 jälkeen. (Nuorten tupakointi, THL 2017.) KUVIO 7. Nuorten naisten tupakointi oppilaitostyypeittäin vuonna 2017 (%) (Tilastoraportti 2017b.) Nuorten tupakoinnissa ja tupakkatuotteiden käytössä on eroja eri oppilaitostyyppien välillä (KUVIO 7). Eniten tupakkatuotteita käytetään ammattikouluissa, missä ilmenee myös eniten tupakointia verrattuna yläkouluihin ja lukioon. Tupakointi laski vuosina kaikissa oppilaitoksissa. Tupakoinnin ja tupakkatuotteiden käytön lisäksi ilmenee myös eroja nuorten suhtautumisesta tupakointiin eri oppilaitoksien välillä. (Nuorten tupakointi, THL 2017.)

14 14 (67) 3 TUPAKOINNIN HAITAT Tupakointi aloitetaan useimmiten murrosiän lähestyessä. Tupakointiin vaikuttaa kotoa saatu malli ja kaveripiiri, yksi syy tupakkakokeiluille on ryhmän luoma paine nuoreen. (Saarelma 2017). Tupakan poltto on vähentynyt Suomessa nuorten keskuudessa, mutta muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. Nuoret käyttävät enemmän viime vuosina markkinoille tulleita sähkösavukkeita ja nikotiinituotteita, kuin perinteistä tupakkaa. (Kinnunen, Ollila, Rautalahti ja Ruokolainen 2017.) Nikotiini ylläpitää fyysistä riippuvuutta. Fyysisiä oireita ilmenee, kun nikotiinipitoisuus elimistössä laskee, mihin haetaan helpotusta tupakkatuotteista. Tupakkariippuvuus ei sisällä vain tarvetta saada nikotiinia, vaan siihen kuuluu muodostuneita tapoja ja tunteita. Tupakasta vieroittumisesta tulee huomioida riippuvuuden psyykkinen tausta, mitä vain nikotiini vahvistaa. Tupakkariippuvuudesta on erotettu kolme eri osatekijää: fyysinen nikotiiniriippuvuus ja psyykkinen sekä sosiaalinen riippuvuus. Kaikki nämä osatekijät tulee huomioida, kun lopetetaan tupakointi. (Patja 2016b.) Tupakoinnin haittavaikutuksista tiedetään paljon, tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo olemassa olevia sairauksia. Yleisimmät tupakoinnin aiheuttamat terveyshaitat ovat sydänja verenkiertoelimistön sairaudet, keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, suusairaudet ja hedelmättömyysongelmat. Tupakointi lisää myös raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan paljon riskejä, lisäksi lapsen runsas altistuminen tupakansavulle lisää lapsen allergioita ja toistuvia infektioita. (Patja 2016a.) Tupakointi raskausaikana vaikuttaa suoraan sikiöön ja sikiön kehitykseen, sekä raskausaikaan yleisesti (CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTION 2017). Tupakointi raskausaikana lisää riskiä keskenmenolle, ennenaikaiselle synnytykselle, sikiön pienipainoisuudelle, kätkytkuolemalle ja aiheuttaa lapsen hidastunutta kasvua vielä vuosienkin jälkeen. Tupakointi raskausaikana vaikuttaa myös äidin maidontuotantoon, tupakointi voi aiheuttaa imetys- ja maidoneritysongelmia. (Patja 2016a.) Tupakointi olisi hyvä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa, kolme kuukautta ennen raskaaksi tulemista. Tupakoinnin aiheuttamat vaarat ja haitat pienenevät, jos tupakointi lopetetaan ennen raskauden puoliväliä. (Tiitinen 2017a.) Tupakoinnin lopettaminen raskausaikana ei ole aina helppoa, vaikka odottava äiti haluaisikin lopettaa tupakoinnin. Moni raskaana oleva tupakoitsija voi tuntea häpeää ja yksinäisyyttä, minkä vuoksi riittävällä tuella ja ohjauksella on suuri merkitys. (CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTION 2017.) Tupakointi ja kemikaalit Tupakka sisältää paljon eri kemikaaleja, jotka imeytyvät äidin polttaessa tai passiivisen tupakoinnin seurauksena istukan läpi suoraan sikiöön. (Tikkanen 2008.) Kaikkien tupakasta vapautuvien raskasmetallien ja karsinogeenien vaikutuksia ei vielä tunneta (Tiitinen 2017a). Näistä kemikaaleista haitallisimmat on nikotiini ja hiilimonoksidi eli häkä (Tikkanen 2008). Istukka ei suodata tupakoinnista vapautuvia myrkkyjä, vaan nikotiini- ja häkäpitoisuus sikiössä saattaa olla suurempi kuin odottavassa äidissä oleva pitoisuus (Vierola 2010, 63). Tutkimuksissa on huomattu, että sikiön veren nikotiini- ja

15 15 (67) häkäpitoisuus on 15 % suurempi, kuin tupakoivan äidin (Laine, Lehtonen ja Tikkanen 2017). Nikotiini supistaa verisuonia, mikä puolestaan heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Heikentynyt kohdun ja istukan verenkierto vaikeuttaa sikiön hapensaantia. (Tikkanen 2008.) Hiilimonoksidi sitoutuu 220 kertaa tehokkaammin punasolujen hemoglobiiniin kuin happi, tätä ilmiötä kutsutaan karboksihemoglobiiniksi eli puhutaan COHb-pitoisuudesta (Ellfolk ja Malm 2012). COHb- pitoisuutta voidaan mitata odottavalta äidiltä häkämittarilla, mikä näyttää äidin veren häkäpitoisuuden osoittaen samalla sikiön heikentyneen hapensaannin. (Potilaan lääkärilehti 2015.) Karboksihemoglobiini ei sido happea, mikä johtaa elimistön hapenpuutteeseen. (Ellfolk ym ) Vaikka tupakoivalla äidillä istukan toiminta on heikentynyt, on istukka laajempi ja painavampi kuin ei tupakoivalla äidillä. (Tiitinen 2017a.) Nuuska on terveyshaittojensa vuoksi verrattavissa tupakanpolttoon raskausaikana. Molempien kemikaalit läpäisevät istukan vaikuttaen haitallisesti sikiöön. (Tiitinen 2017b.) Yleisimmät haittavaikutukset sikiön hyvinvoinnin kannalta ovat istukkaverenkierron ja napanuoran virtauksen huononeminen (Gissler ym. 2015, 188). Nikotiini supistaa verisuonia heikentäen valtimoverenkiertoa. Yhdessä nämä vaikeuttavat sikiön ravinnon ja hapen saantia. Tupakoivien äitien yleisiä raskauskomplikaatioita ovat sikiön pienikasvuisuus, ennenaikainen syntyminen ja kohdunsisäinen kuolema. (Gissler ym. 2015, 188.) Tupakointi ja keskenmeno Keskenmeno on kyseessä, kun raskaus päättyy ei-toivotusti ennen 22. raskausviikkoa tai sikiön paino syntymähetkellä on alle 500 grammaa. Suurin osa keskenmenoista tapahtuu alkuraskauden aikana, ennen 12. raskausviikkoa. (Hurskainen ja Rajecki 2016.) Mitä enemmän odottava äiti tupakoi alkuraskauskauden aikana, on keskenmenon vaara sitä suurempi. Runsas äidin altistuminen tupakan savulle alkuraskauden aikana lisää keskenmenon riskiä. (Vierola 2010, 71.) Tupakointi heikentää alkuraskauden aikana istukan kiinnittymistä (Tikkanen 2008). Tupakoitsijan foolihappopitoisuus on pienempi, mikä lisää hermostoputken kehityshäiriöiden ja synnynnäisten sydänvikojen ja täten keskenmenon vaaraa. (Tikkanen 2008.) Keskenmenon riskiä lisää tupakoivan äidin normaalia matalampi estrogeeni- ja keltarauhashormonien pitoisuus kohdussa ja istukassa (Vierola 2010, 71). Tupakointi ja sikiökehitys Tupakointi ei aiheuta vain vastasyntyneen pienipainoisuutta, kuten moni odottava äiti saattaa tiedon puutteen vuoksi ajatella, vaan se vaikuttaa koko sikiön kasvuun ja kehitykseen. Gisslerin ja Jaakkolan tutkimuksessa ilmeni, että pienipainoisuus ennustaa lapsen riskiä sairastua astmaan. (Gissler ja Jaakkola 2004.) Tupakointi raskausaikana vähentää sikiön pituuskasvua ja aiheuttaa pienempää pään ja vatsan ympärysmittaa. Tupakointi myös hidastaa sikiön luuston kehitystä ja keskushermoston kasvua. (Vierola 2010, )

16 16 (67) Tupakalle altistuneen sikiön pää on pienempi kuin savuttoman vastasyntyneen. Pään koko korreloi aivojen kehitykseen. (Ekblad ym ) Tutkimuksissa on tullut ilmi, että tupakointi raskauden alkuvaiheessa lisää riskiä vastasyntyneen huuli- ja kitalakihalkiolle. Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut tietoa käytettävän naisten tupakkavalistuksissa. (Vierola 2010, 70.) Tupakalle altistuminen raskausaikana näkyy myös terveessä vastasyntyneessä. Raskausaikana tupakalle altistunut vastasyntynyt on normaalia ärtyneempi, itkuisempi ja lihasjänteys on lisääntynyt, nämä oireet johtuvat tupakan aiheuttamista vieroitusoireista vauvalle. (Ekblad ym ) Tupakointi raskausaikana voi näkyä vuosien päästä lapsen kasvussa ja kehityksessä (Tikkanen 2008). Ennenaikainen synnytys Ennenaikaisesta synnytyksestä puhutaan, kun lapsi syntyy ennen 37 täyttä raskausviikkoa. Tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. (Erkinheimo 2011.) Verenvuodon riski raskausaikana lisääntyy, kun odottava äiti tupakoi. Riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään (Vierola 2010, 74). Ennenaikaisista synnytyksistä noin 15 % johtuu tupakoinnista ja tupakoivalla äidillä on kolminkertainen riski ennenaikaiseen lapsiveden menoon. Tupakointi vaikuttaa veren askorbiinihappo- ja kuparipitoisuuteen, alhainen askorbiinihappopitoisuus voi heikentää sikiökalvoja. Tupakoivan äidin immunologinen vaste, elimistön oma puolustusjärjestelmä eri taudinaiheuttajia vastaan, on heikentynyt, mikä lisää riskiä saada erilaisia infektioita. Infektiot lisäävät riskiä ennenaikaiselle lapsiveden menolle. (Tikkanen, 2008.) Ennenaikainen syntyminen suojaa sikiötä tupakka-altistuksen haitoilta lyhyemmän altistusajan vuoksi. Ennen 32. raskausviikkoa syntyneillä ei ole ehtinyt kehittyä pään ja muun kehon kasvussa näkyviä viiveitä tupakoimattoman äidin sikiöön verrattuna. (Ekblad ym )

17 17 (67) 4 TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Tupakointi tulisi lopettaa jo ennen raskautta, tai mahdollisimman pian raskaaksi tulemisen jälkeen (Ekblad ym. 2015). Alkuraskauden aikana lopetettu tupakointi vähentää ennenaikaisuuden, istukan irtoamisen ja etisen istukan vaaraa. Sikiön kasvu ehtii normalisoitua, jos tupakointi pystytään lopettamaan ennen raskauden puoliväliä. (Tiitinen 2017a.) Tupakoinnin lopettaminen raskausaikana ei ole aina helppoa, vaikka odottava äiti haluaiskin lopettaa tupakoinnin. Moni raskaana oleva tupakoitsija voi tuntea häpeää ja yksinäisyyttä, minkä vuoksi riittävällä tuella ja ohjauksella on suuri merkitys. (CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTI- ON 2017.) Tupakoinnin lopettaminen on usein vaikeaa ja tapoja lopettaa on monia. Moni tarvitsee tupakoinnin lopettamiseen ulkopuolisen tukea ja ohjausta, oleellista on valmistautua itse lopettamaan tupakointi. (Saarelma 2017.) Lopettaminen ei aina onnistu ensimmäisellä kerralla, keskimäärin se vaatii 3-4 yritystä ennen lopullista lopettamista (Patja 2016b). Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkärin toteuttamat lyhyet lopettamiseen tähtäävät keskustelut ovat tehokkaita motivoimaan tupakoinnin lopettamiseen. Onnistuminen on todennäköisempää, jos tupakoitsija saa useita tapaamisia terveydenalan ammattilaisen kanssa. (Absetz ym ) Interventio, väliintulo tai toimenpide, jossa pyritään vaikuttamaan johonkin, on sitä tehokkaampaa mitä enemmän siihen käytetään aikaa, ja jos se on jaettu useammalle tapaamiselle (Pölkki 2014). Tupakoitsijalle täytyy aina mahdollistaa ja tarjota aikaa keskustella tupakoinnin lopettamisesta (Absetz ym. 2012). Äitiysneuvolan rooli tupakoinnin lopettamisessa on puheeksi ottaminen. Niin odottavan äidin kuin kumppaninkin tupakointi tulee ottaa puheeksi. (Ekblad ym ) Naiset ovat miehiä pienempiä kokonsa puolesta, minkä vuoksi naisille kehittyy helpommin nikotiiniriippuvuus (Vierola 2010, 292).

18 18 (67) KYSY KONTROLLOI KESKUSTELE KANNUSTA KIRJAA KEHOITA KUVIO 8. Kuuden k:n malli (Tikkanen 2008.) Tupakoinnista keskusteltaessa suositellaan käytettävän kuuden K:n-mallia (KUVIO 8); kysy, keskustele, kirjaa, kehoita, kannusta ja kontrolloi (Tikkanen 2008). Tupakoinnin lopettamiseen voi käyttää apuna myös erilaisia nikotiinikorvaushoitoja. Tupakoinnin lopettamisen yhteydessä moni kärsii vieroitusoireista. Oireet ovat yksilöllisiä eivätkä kaikki koe vieroitusoireita lainkaan elämää haittaavina. Suurinosa vieroitusoireista johtuu nikotiinipitoisuuden vähentymisestä elimistössä. (Erhola ja Mäkinen 2016.) Tupakoinnin lopettamiseen voi käyttää apuna myös erilaisia nikotiinikorvaushoitoja, joita ovat esimerkiksi purukumi ja kielenalustabletti (Nicorette 2017). Odottavalle äidille ja sikiölle nikotiinikorvaushoito on suositeltavampaa kuin tupakointi. (Tiitinen 2017a.) Vieroitusoireet ovat vaarattomia ja ohimeneviä (Vierola 2010, 293). Tupakoinnin lopettaminen kannattaa Tupakoinnin lopettaminen on aina kannattavaa ja myös loppuraskauden aikana lopettaminen sekä pelkkä vähentäminen ovat tärkeitä sikiön ja äidin terveyden kannalta. Jotta tupakoinnin lopettaminen olisi helpompaa, on tärkeää, että koko perhe lopettaa samanaikaisesti. (Terve s.a.a.) Tupakoinnin lopettamisen jälkeen hyödyt ilmenevät nopeasti. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa häkän ja nikotiinin poistumiseen elimistöstä parin vuorokauden kuluessa lopettamisesta. Muutamassa päivässä jo voi huomata haju- ja makuaistien paranemisen. Hengityselimistön ongelmat alkavat poistua muutamien kuukausien aikana, yskä ja limannousu jo parin kuukauden kuluttua. Liikunta alkaa sujua helpommin noin kolmen kuukauden kuluessa hengityksen parantuessa. (Ollila 2012.) Odottavan äidin on hyvä myös tiedostaa, että vaikka aikaisempi raskaus olisi sujunut normaalisti tupakoinnista huolimatta eikä vastasyntyneelle ole tullut näkyviä haittoja, ei se takaa, että myös seuraavat raskaudet sujuisivat normaalisti. (CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTION 2017.)

19 19 (67) Tupakoinnin lopettamisen vaiheet Tieto tupakoinnin vaaroista ei helpota tupakoinnin lopettamista, eikä lopettamisen esteenä ole motivaation puute, vaan lopettamisen tekee vaikeaksi nikotiiniriippuvuus. Savuttomuuden kolme tärkeää edellytystä kuitenkin on motivaatio, tavan muuttaminen ja nikotiinikorvaushoito tai muu tupakastavieroituslääke. (Vierola 2010, 293). Tupakoinnin lopettamiseksi ei riitä vain käyttäytymisen muutos ja nikotiinivieroitusoireista selviytyminen, vaan täytyy myös oppia hallitsemaan tunteitaan ilman tupakkaa (Nichols 2017). Kun asiakas päättää lopettaa tupakoinnin, on tärkeää valita konkreettinen päivä, milloin alkaa savuton elämä. Ennen virallista tupakoinnin lopettamispäivää potilas saa itse valita jatkaako hän tupakointia normaalisti vai vähentääkö jo asteittain ja lopettaa sitten kokonaan kyseisenä päivänä. Tupakoinnin lopettamisesta kannattaa kertoa mahdollisimman monelle läheiselle sosiaalisen tuen vuoksi. (Nichols 2017). Vieroitusoireet tupakasta alkavat 2-12 tunnin kuluttua viimeisestä tupakasta, huipussaan vieroitusoireet ovat 1-3 vuorokauden kuluttua. Näinä vuorokausina voi ilmetä ärtyisyyttä, tupakanhimoa, levottumuutta, päänsärkyä ja ruokahalu voi lisääntyä. (Erhola ym ) Naisten savuttomuutta tukiessa tulee huomioida psykologiset tekijät. Tupakoinnin lopettamisen yhteydessä ilmenevä painon nousu voi olla monelle syy jatkaa tupakointia (Vierola 2010, 292). Vieroitusoireet kestävät yleensä 3-4 viikkoa (Erhola ym. 2016). Terveysalan ammattilaisen kanssa yhdessä suunniteltu yksilöllinen ohjaus on tehokasta tupakoinnin lopettamiseen. Useat tapaamiset ja onnistumisen seuranta auttavat lopettamisessa. (Erhola ym ) Ammattilaisen tulee olla empaattinen, ymmärtäväinen ja rohkaista sekä tukea lopettajaa vieroituksen eri vaiheissa. Terveysalan ammattilaisen on hyvä auttaa tupakoinnin lopettajaa tunnistamaan tupakoinnille altistavia tilanteita ja antaa käytännön vinkkejä, kuinka selviytyä tilanteissa ilman tupakointia. (Absetz ym ) Myös ryhmäohjaus on osoittautunut tehokkaaksi tukimuodoksi tupakoinnin lopettamiseen. Ryhmäohjaus on osoittautunut tehokkaammaksi kuin lyhyet keskustelut, jos ryhmän ohjaaja käyttää käyttäytymistieteellisiä menetelmiä apunaan. (Erhola ym ) Raskaana oleville tupakoitsijoille on kehitetty omia yksilöllisiä lopettamisohjelmia, mitkä ovat osoittautuneet tehokkaaksi (Ekblad ym. 2015). Runsaista ja voimakkaista vieroitusoireista kärsivää auttaa tupakoinnin lopettamisessa nikotiinikorvaushoito (Erhola ym. 2016). Raskausaikana nikotiinikorvaushoito on parempi vaihtoehto kuin tupakointi. Nikotiinikorvaushoidossa nikotiinipotoisuudet ovat pienempiä eikä nikotiinihuippuja veressä ilmaannu kuten tupakoinnissa. (Tikkanen 2008.) Nikotiinikorvaushoidossa valmisteet valitaan potilaalle yksilöllisesti, mikä vaatii nikotiiniriippuvuuden arvioinnin. Riippuvuutta voi arvioida Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestillä (Liite 1). (Erhola ym )

20 20 (67) Nikotiiniriippuvuus ja riippuvuuden toteaminen Tupakoinnin lopettamisen yhteydessä tulee selvittää henkilön nikotiiniriippuvuus. Tupakan sisältämä nikotiini on tupakkariippuvuuden suurin syy, minkä vuoksi voidaan puhua nikotiiniriippuvuudesta. Nikotiiniriippuvuus syntyy, kun nikotiini aiheuttaa keskushermoston nikotiinireseptoreiden määrään ja toimintaan muutoksia. Keskushermostoon syntyneiden muutoksien vuoksi tupakoiva henkilö kokee vieroitusoireita. Nikotiiniriippuvuuden syntyminen on yksilöllistä, jotkut jäävät koukkuun jo tupakkaa kokeillessaan. (Korhonen, Kurko ja Winell 2018.) Nikotiiniriippuvuus voidaan jakaa fysiologiseen ja psykologiseen riippuvuuteen. Fysiologinen riippuvuus havaitaan suurentuneena toleranssina nikotiinille, tupakoiva ihminen tarvitsee suuremman määrän nikotiinia täyttämään päivittäisen nikotiinitarpeensa, kuin tupakoimaton. Psykologinen riippuvuus näyttäytyy pakottavana tarpeena tupakoida. (Huttunen 2017.) Psykologinen riippuvuus voidaan jakaa edelleen sosiaaliseen riippuvuuteen. Sosiaalisesta riippuvuudesta puhuttaessa tarkastellaan tupakoitsijan ympäristöä, ihmisiä, toimintaa, tunteita ja muita mielihyvää tuottavia kokemuksia, mitkä vaikuttavat ja ylläpitävät tupakkariippuvuutta. (Korhonen ym ) Tupakoinnin lopettamisen tueksi on olemassa erilaisia lopetusmenetelmiä. Yksi tunnetuin tupakoinnin lopetus metodi on Easyway, joka on saanut alkunsa Englannissa. Easyway menetelmässä pohditaan, miksi ihminen edelleen tupakoi, vaikka hän tietäisi tupakoinnin haitoista ja vaaroista. (Allen Carr s Easyway 2018.) Nikotiiniriippuvuutta voidaan selvittää Fagerströmin testillä (LIITE 1). Testistä on kaksi eri versiota: pikatesti ja kuuden kysymyksen laajempi nikotiiniriippuvuustesti. Testin tulos vaikuttaa käytettävän nikotiinikorvaustuotteen valintaan. (Vierola 2010, 300.) Fagerströmin pikatestissä kysytään kaksi kysymystä: kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen tupakan ja kuinka monta savuketta poltetaan päivässä. Tutkimuksissa on huomattu, että pian herättyään tupakoiva epäonnistuu tupakoinnin lopettamisessa todennäköisemmin, kuin henkilö, joka polttaa ensimmäisen savukkeensa myöhemmin herättyään. (Frecker, Heatherton, Kozlowski, Rickert ja Robinson 1989.) Fageströmin pikatestistä saatu tulos riittää jo nikotiinikorvaushoidon valintaan (Erhola ym. 2016). Tupakoivan raskaana olevan naisen nikotiinikorvaushoidossa tulee käyttää lyhytvaikutteisia valmisteita. Vieroitushoitolääkkeiden käyttöä raskauden aikana ei tule suositella, lääkkeiden haittavaikutuksista ei ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa. (Tikkanen 2008.) Nikotiinikorvaushoito Nikotiinikorvaushoidon pääperiaate on korvata tupakasta saatava nikotiini nikotiinituotteilla. Korvaushoidon avulla tupakoinnin lopettava henkilö voi säästyä vieroitusoireilta tai vieroitusoireet ovat lievempiä, mikä tekee tupakoinnin lopettamisesta helpompaa. Nikotiinikorvaushoitoa suositellaan yleensä henkilöille, jotka ovat aikaisemmin polttaneet vähintään kymmenen savuketta päivässä. (Kettunen 2014a.)

21 21 (67) Lyhytvaikutteisia nikotiinikorvaushoitotuotteita on saatavilla monessa eri valmistemuodossa ja vahvuudessa. Nikotiinikorvaushoidon erilaisia valmistemuotoja ovat purukumi, nenäsumute ja inhaloitava valmiste. (Rimón ym ) Uusia korvaushoito valmisteita ovat suusumute, imeskelytabletti ja microtab, kielenalustabletti (Nicorette 2017). Raskaana oleville ei suositella nikotiinikorvaushoidossa laastarin käyttöä (Iivonen ym. 2007). Korvaushoidon tuotteissa nikotiini vapautuu hitaammin elimistöön tuottaen näin pienemmän nikotiinipitoisuuden veren plasmaan. Nikotiinikorvaushoidon valmisteista ei vapaudu karsinogeenejä eikä muita tupakasta vapautuvia haitallisia aineita. (Rimón ja Tuunainen 1999.) Allen Carr s Easyway To Stop Smoking Allen Carr s Easyway -menetelmä ei kuulu Käypä hoito -suosituksiin, vaan on vaihtoehtoinen meneltemä tupakoinnin lopettamiseksi. Meneltemä on kehitetty Englannissa, ensimmäinen Allen Carr s Easyway to Stop Smoking keskus perustettiin vuonna Helposta menetelmästä tuli pian tunnettu, nykyisin Easyway seminaareihin voi osallistua 150 eri paikkakunnassa, 50 eri maassa. Suomessa Easyway seminaariin voi osallistua Helsingissä. Seminaaria pitää Eaysywayn valmentaja/terapeutti Janne Ström, joka on entinen tupakoitsija. (Allen Carr s Easyway 2018.) Allen Carr sin menetelmä perustuu psykoterapian, terveen järjen ja hypnoterapian yhdistelmään. Tarkkaa kuvausta Carr sin menetelmästä ei löydy. Menetelmässä uskotaan, että tupakoitsija pelkää menettävänsä nautintoaineen tai tuen, mitä tupakka merkitsee. Menetelmän avulla poistetaan nämä pelot, minkä jälkeen tupakoitsija ei pelkää menetystä vaan vapautusta. Menetelmä lupaa poistaa halun ja tarpeen polttaa. Lopettaminen perustuu oikean mielentilan löytämiseen ja Easywayn mukana tulevien ohjeiden noudattamiseen. Seminaareja on kolme, joissa kaikissa on eri teema. Tupakoitsija, joka osallistuu Easyway seminaariin saa rahat takaisin, jos menetelmä ei ole hänellä toiminut. (Allen Carr s Easyway 2018.) Allen Carr sin kansainvälisillä internetsivuilla tupakoinnin lopettamisen tueksi löytyy useampia erilaisia vaihtoehtoja seminaarin lisäksi. Internetsivuilta on mahdollista ostaa Easyway to Stop Smoking - kirja, joko perinteisenä kirjaversiona, e-kirjana tai äänikirjana. Tupakoitsija voi ostaa sivuilta yksityisen seminaarin tai maksaa liveseminaarista, mihin voi osallistua kotoa käsin. Kansainvälisiltä internetsivuilta löytyy tietoa tupakoinnista ja erilaisista tupakoinnin lopetuskeinosta, sivuilla on myös mahdollista keskustella ammattilaisen kanssa ilmaiseksi. (Allen Carr s Easyway 2018.) Sosiaalisen tuen merkitys Sosiaalisen tuen merkitys on erittäin tärkeää tupakoinnin lopettavalle äidille. Äidit, jotka pystyvät lopettamaan tupakoinnin, saavat muita useammin tukea puolisolta ja ystäviltä. Lopettamisen tukeminen on tärkeää ja sekä lääkärin että myös muun henkilökunnan antama tuki auttaa äitiä lopettamisessa. (Tikkanen 2008.) Läheisten tuen lisäksi myös sen ajan käyttäminen, mikä aiemmin on mennyt tupakointiin, sekä tunnetilojen hallinta, kuuluvat tupakoinnin lopettamiseen. Psyykkiseen ja sosiaali-

22 22 (67) seen riippuvuuteen on erilaisia yhteisöjä, joista saa tukea tupakoinnin lopettamiseen. (Kettunen 2014b.) Tupakoinnin lopettamisesta on hyvä keskustella puolison, ystävien tai erilaisten vertaistukiryhmien kanssa. Tupakoijat yhdistävät tupakoinnin yleensä johonkin tilanteeseen, kuten stressitilanteisiin ja monella tupakoijalla aterian jälkeinen tupakka on tavallista. Ajatus siitä, että tupakka kuuluu näihin tilanteisiin, olisi tupakoinnin lopettamisen kannalta olennaista saada muuttumaan tupakoijan mielessä. Neuvonta ja sosiaalinen tuki ovat tässä kohtaan tärkeitä, sillä ne voivat auttaa tupakoijaa tunnistamaan tupakointiin johtavia tekijöitä ja tukevat tupakoijaa olla sytyttämättä tupakkaa tällaisissa tilanteissa. Sosiaalinen tuki auttaa tupakointia lopettavaa tunnistamaan ennalta tilanteita, joissa voisi päätyä tupakoimaan. (Terve.fi s.a.b.)

23 23 (67) 5 SAVUTTOMUUDEN TUKEMINEN SUOMESSA On huomattu, että tavallisella valistuksella ei Suomessa äitejä saada lopettamaan tupakointia. Siksi on alettu ottamaan mallia muista maista. (Hossi 2017.) Esimerkiksi uloshengityksen häkämittauksista on saatu ulkomailta hyviä kokemuksia. Onkin esitetty, että kaikkiin Suomen neuvoloihin hankittaisiin häkämittarit ja että tupakoivien raskaana olevien äitien uloshengitysilman häkäpitoisuuden mittaaminen kuuluisi äitiyshuollon rutiineihin. (Potilaan lääkärilehti 2015). Vuodesta 2010 asti Britanniassa on mitattu raskaana olevien tupakoivien äitien häkäpitoisuutta. Britanniassa häkäpitoisuuden mittaus sisältyy raskauden hoitosuositukseen. (Vierola 2016.) Hämeenlinnan neuvolat käynnistivät vuonna 2017 kampanjan, minkä tavoitteena on tukea kaikkia odottavia perheitä savuttomuuteen raskausaikana. Hämeenlinnassa kannustetaan odottavia perheitä positiivisella otteella savuttomuuteen Savuttomat vauvat- kampanjan avulla. (Hämeenlinna 2018.) Brittiläisessä tutkimuksessa on todettu erilaisten rahapalkintojen ja lahjakorttien motivoivan raskaana olevia äitejä lopettamaan tupakointi. Raskaana olevat tupakoivat naiset lopettivat tupakoinnin neljä kertaa todennäköismmin rahallisten kannustimien avulla. Ruotsissa taas on luotettu valistukseen. Tupakoinnin lopettamista tuetaan aktiivisesti muun muassa neuvolan piirissä. On erittäin tärkeää, että kätilö tai terveydenhoitaja pysyy samana koko raskauden ajan ja ammattihenkilöllä on riittävästi aikaa sekä äidin että mahdollisen kumppanin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. (Heino 2016b.) Suomessa on vuonna 2007 järjestetty valtakunnallinen tupakanvastainen kamanja, mikä oli kohdennettu suoraan nuorille. Kiertue oli nimeltään Coffin shop, mikä oli Suomen syöpäjärjestöjen lanseeraama. Kiertueen päämainonta tapahtui vaaleanpunaisen ruumisarkun avulla, nuoret saivat ottaa itsestään kuvia ruumisarkussa eri kauppakeskuksissa. Samalla nuoret näkivät ja kokivat konkreettisesti mihin tupakointi johtaa. (Vierola 2010, 27.) Kampanja sai lisää näkyvyyttä nuorisolle, kun Subtv otti Big Brother -ohjelmaan kampanjan vaaleanpunaisen ruumisarkun. Asukkaat saivat testata arkkua ja kertoa tuntemuksiaan, kampanja sai paljon valtakunnallista näkyvyyttä. (Terve 2007.) Savuttomat vauvat -kampanja Hämeenlinnassa alkoi vuonna 2017 kesäkuussa Savuttomat vauvat -kampanja, mikä jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Kampanjan aikana kannustetaan kaikkia odottavia perheitä savuttomuuteen. Kampanjan aikana häkämittaukset ovat nousseet savuttomuuden tukemisessa keskiöön, sekä yksilöllinen hoitopolku tupakoivalle vanhemmalle. Savuttomat vauvat -kampanjan aikana Hämeenlinna on järjestänyt ammattilaisille tarkoitetun valtakunnallisen Savuttomat vauvat -koulutuspäivän. (Hämeenlinna 2018.) Ennen kampanjan alkua Hämeenlinnassa tupakoi 14% odottavista äideistä, kampanjan myötä odottavien äitien tupakointi on tippunut noin 4% (Turtola 2018). Hämeenlinnassa on otettu kaikissa neuvoloissa käyttöön häkämittarit ja kaikki odottavat äidit puhallutetaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Häkämittariin puhaltaminen uusitaan raskauden puolivälis-

24 24 (67) sä olevalla neuvolakäynnillä. (Hämeenlinna 2018.) Puhaltaminen häkämittariin on vapaaehtoista, eikä neuvoloissa pyritä syyllistämään äitiä. Häkämittareiden tarkoitus on osoittaa vanhemmalle konkreettisesti tupakoinnin aiheuttama veren häkäpitoisuus ja kuinka se vaikuttaa vauvaan. (Hossi 2017.) Hämeenlinnassa pyritään tukemaan vanhempia positiivisella otteella. Tupakoinnista sikiölle aiheutuvien haittojen sijaan kerrotaan, kuinka sikiö hyötyy savuttomuudesta. (Hämeenlinna 2018.) KUVIO 9. Tupakoivan odottajan hoitopolku (Hämeenlinna 2018.) Hämeenlinnan nettisivuilla kehoitetaan tupakoivaa äitiä tulemaan neuvolaan, niin henkilökunta voi auttaa äitiä vähentämään tupakointia. Kampanjan aikana tupakoivalle äidille on käytössä erilaisia tukimuotoja, mitkä on sisällytetty savuttomuuteen tukevaan hoitopolkuun. Tupakoivan äidin tukena on mm. ammattilaisten tuki, vertaisryhmät, informatiiviset häkämittaukset, materiaalit verkossa ja mahdollisesti korvaushoitotuotteet. (Hämeenlinna 2018.) Tupakoivalle odottajalle on suunniteltu oma hoitopolku (KUVIO 9). Hoitopolussa on huomioitu myös odottavan äidin puoliso ja tämän mahdollinen tupakointi. Ensikontakti tapahtuu raskausviikoilla 5-10, tällöin kysytään tupakoinnista ja kerrotaan korvaustuotteista. Odottava äiti saa mukaansa Suomen ASH:n tekemän Mikä onkaan parempi syy -lehtisen, missä kerrotaan lyhyesti tupakoinnin lopettamisesta raskausaikana. (Hämeenlinna 2018.) Ensikäynti järjestetään tupakoivalla äidillä mahdollisimman pian ja aikaa varataan enemmän, kuin ei-tupakoivalla. Ensikäynnillä suoritetaan häkämittaus, mikä tilastoidaan. Samalla äitiä kannustetaan lopettamiseen, annetaan esite ja kerrotaan Savuttomat vauvat -kampanjasta. Äidille esitellään myös palvelutarjotin. (Hämeenlinna 2018.)

25 25 (67) Palvelutarjottimessa on tarjolla mm. aikaa asiantuntijaterveydenhoitajille ja vertaistukiryhmään. Neuvolahenkilökunta voi varata äidille suoraan neljä peräkkäistä kertaa vertaistuki-ryhmään. Äidiltä kysytään myös halukkuutta nikotiinikorvaustuotteisiin, minkä yhteydessä tehdään nikotiiniriippuvuustesti. Nikotiinikorvaushoitoon haluavalle äidille varataan heti aika A-ryhmään. Lisäksi äiti saa nettimateriaalia lopettamisen tueksi. (Hämeenlinna 2018.) Raskausviikoilla on terveydenhoitajan pitämä laaja terveystarkastus ja viikoilla lääkärin pitämä. Laajassa terveystarkastuksessa tiedustellaan tupakointia, kysytään myös puolison tupakoinnista. Jos äiti tupakoi edelleen, tehdään häkämittaus toistamiseen raskausviikolla 23 ja tulos tilastoidaan. Palvelutarjotin käydään tupakoivan äidin kanssa uudelleen läpi. Äitiä ei tuomita, vaikkei savuttomuus ole onnistunut. Tarvittaessa tupakoiva äiti ohjataan masuvauva-työskentelyyn. Masuvauvatyöskentelyssä tuetaan varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä ja vanhemmuuteen kasvamista. Masuvauva-työskentelyyn osallistuminen on mahdollista jokaiselle hämeenlinnalaiselle odottavalle perheelle, tapaamisia on 5-9 kertaa yhdessä Varhaisen tuen perhetyöntekijän kanssa. (Hämeenlinna 2018.) Jos äiti on lopettanut tupakoinnin, häntä kannustetaan ja kehutaan. Häkämittaus toistetaan raskausviikolla 23, tulos tilastoidaan ja äiti saa kampanjakortin palkinnoksi onnistuneesta lopettamisesta. Jälkitarkastuksessa tehdään vielä kolmas häkämittaus ja kysytään molempien vanhempien tupakointi. (Hämeenlinna 2018.) Kaikki tupakoinnin lopettavat ja tupakoimattomat odottajat saavat neuvolasta kampanjakortin, mikä on Hämeenlinnalaisyrityksien tukema. Kampanjassa mukana olevat yritykset tarjoavat mm. kertaluontoisia alennuksia liikkeissään. (Hämeenlinna 2018.) Häkämittarin käyttö Odottavan äidin ja tulevan isän häkämittaus ei ole uusi suositus. Lääkärit Tupakkaa Vastaan (DAT) esitti jo vuonna 2015 lääkäripäivillä, että odottavalta äidiltä pitäisi jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä mitata uloshengityksen häkäpitoisuus. Samalla esitettiin, että jokaiseen äitiysneuvolaan tulisi ostaa häkämittari. (Vierola 2016.) Häkämittari näyttää äidin uloshengityksen häkäpitoisuuden. Hiilimonoksidi eli häkä sitoutuu veren punasolujen hemoglobiiniin, tällöin muodostuu karboksihemoglobiinia. Karboksihemoglobiini luvusta käytetään lyhennettä COHb. Mittari näyttää äidin häkähemoglobiinin pitoisuuden. Mittari laskee samalla, paljonko sikiön häkähemoglobiini arvo on. Yleensä sikiössä on häkää kaksinkertainen määrä kuin äidissä. (Vierola 2015, Vierola 2016.) Häkämittarin avulla voitaisiin näyttää tuleville vanhemmille konkreettisesti säännöllisen ja passiivisen tupakoinnin vaikutus. Samalla häkämittarin lukemat voivat motivoida äitiä/isää jatkamaan savuttomuutta, kun nähdään tupakoinnin vähentämisen vaikutukset häkäpitoisuuteen. Lääkärit Tupakkaa

26 26 (67) Vastaan myös ehdottaa, että häkämittarin tulokset merkittäisiin odottavan äidin potilastietoihin ja neuvolakorttiin. (Vierola 2016.) Motivointikeinot tupakoinnin lopettamiseen Englannissa häkämittarit ovat kuuluneet vuodesta 2010 lähtien Käypä hoito -suositukseen. Englannissa jokainen äiti puhallutetaan ja tulokset kirjataan ylös. (Vierola 2015.) Englannissa NICE eli National Institute for Health and Care Excellence on tehnyt oman NHS-hoitopolun (LIITE 2), mitä kätilöt voivat käyttää kohdatessaan tupakoivan raskaana olevan naisen. (NICE 2018.) Australiassa on kansainvälinen tupakoinnin lopettamiskampanja, missä on kiinnitetty huomiota myös raskaana oleviin tupakoiviin naisiin ja perheisiin. Kampanjan nimi on Quit for You, Quit for Two eli lopeta itsesi vuoksi, lopeta kahden vuoksi. Kampanjassa on luotu ilmainen mobiilisovellus ja omat nettisivut samalla nimellä kuin mitä itse kampanja eli Quit for You, Quit for Two. Mobiilisovelluksen voi ladata Applen verkkokaupasta App Store sekä Google Play kaupasta nimellä Quit for You - Quit for two. Mobiilisovelluksen avulla saa pidettyä itsensä kiireisenä erilaisten pelien avulla ja vieroitusoireisiin saa muuta ajateltavaa hauskojen harjoitusten avulla. Sovellus antaa myös tietoa vauvan kehityksestä ja mitä tehdä tupakan lopettamisen yhteydessä säästyneillä rahoilla. Sovelluksesta saa muokattua persoonallisemman ja henkilökohtaisen laittamalla omia tietojaan sovellukseen, mm. mikä on laskettuaika. (Australian Government 2017.) Naistentautien erikoislääkäri Hannu Vierola listaa radiohaastattelussa Mistä tehoa tupakkavalistukseen? muutamia keinoja, kuinka Suomessa voidaan vaikuttaa nuorten naisten tupakointiin. Vierola myöntää, että nuoret naiset ovat hankala kohderyhmä savuttomuuden tukemisssa. Tutkimuksissa on tullut ilmi, että moni nuori nainen, jolla on huono itsetunto, tupakoi. Vierola muistuttaa, että terveystottumukset lähtevät kotoa ja koulusta. Vierola ei näe pahana, jos perheet palkitsevat tupakoimatonta nuorta tai vaikka tupakoinnin lopettanutta nuorta. Vierola ihmettelee, kuinka kouluissa tupakoinnin valistus on niin vähäistä. Harva nuori kokee tupakoinnin vaaroja ajankohtaisiksi ja uskoo voivansa lopettaa milloin vain. Tupakointia lopetettaessa tämä luulo osoittautuu usein vääräksi. Nuoresta iästä huolimatta tupakoiva nuori sairastaa enemmän kuin tupakoimaton. (Vierola 2012.) Tupakan mainonta on myös jäänyt viime vuosina taka-alalle. Vierola ehdottaa, että tupakan haitoista ja tupakoimattomuuden eduista pitäisi mainostaa päivittäin. Vierola ehdottaa, että tupakkatiedotteita pitäisi tulla nuorten radiokanavilla tunnin välein. Mediamainostus on vähäistä tupakan vastaisessa työssä. Tutkimuksissa on huomattu, että tupakoivalla henkilöllä on suuri kynnys mennä hakemaan tietoa tupakoinnista ja lopettamisesta perinteisistä tiedonlähteistä, minkä vuoksi tietoa tulisi saada muualta. (Vierola 2012.) Neuvolan merkitys äidin savuttomuuden tukemisessa Neuvolahenkilökunnan tulee osata viestittää positiivisia mielikuvia äidille. Kerrotaan, mitä hyötyä tupakoinnin lopettamisesta on sikiölle sekä tulevaisuudessa lapsen elämään, eikä pelotella ja tuomita

27 27 (67) kertomalla vain haitoista. Hyvä motivointi luo pohjan lopettamiselle. Tupakoiva odottava äiti tarvitsee hieman enemmän aikaa terveysalan ammattilaiselta ja lääkäriltä, kuin tupakoimaton. (Vierola 2012.) Tupakoivalle äidille ja puolisolle annetaan ylimääräinen neuvola-aika kahden viikon sisällä ensikäynnistä. Näin perhe saa ammattilaisen tukea tupakoinnin lopettamiseen. Vahvan nikotiiniriippuvuuden vuoksi äiti voidaan ohjata neuvolalääkärille, josta hän saa apua vieroitusoireiden hoitoon. (Ekblad 2017.) Kuopiossa runsaasti tupakoiva raskaana oleva tai raskautta suunnitteleva nainen, joka polttaa yli 10 savuketta päivässä, tulee ohjata HAL-polille. HAL-polilla tehdään rakenneultraääni. (KYS 2017.) HAL-vastaanotto eli erityispoliklinikka on tarkoitettu raskaana oleville naisille, joilla on taustalla huume-, alkoholi- tai lääkeongelmia. Vastaanotolla saa tietoa alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta sikiöön, samalla tutkitaan sikiön mahdolliset kasvu- ja kehityshäiriöt. Poliklinikalla kartoitetaan raskauden jatkamisen mahdollisuudet. Vastaanotolla ohjataan raskaana oleva vieroitushoitoon ja samalla arvioidaan tulevan äidin kykyä hoitaa lasta. Vastaanotolla arvioidaan myös mahdollinen lastensuojeluntarve. (HUS 2018.) Neuvolan- ja äitiyspoliklinikan henkilöstön riittävä koulutus ja raskaana olevien äitien toimiva hoitopolku sekä yhteistyö itse palvelujärjestelmän sisällä luo edellytykset raskaana olevien tupakoivien äitien tukemiselle ja ovat tärkeitä tupakoinnin lopettamisen kannalta. (Hakulinen ja Vaara 2017, 21). Neuvolan tärkeä tehtävä on tunnistaa apua tarvitsevat äidit ja ohjata heidät tarvittaessa äitiyspoliklinikan seurantaan (Tiitinen 2017b.) Yli kymmenen savuketta päivässä polttava äiti ohjataan äitiyspoliklinikan seurantaan ja vieroitukseen 18. raskausviikolla (Ihatsu 2015.) Äitiyspoliklinikalla hoidon aikana voidaan tarkistaa sikiön hyvinvointi sikiön sydämen sykekäyrällä tai ultraäänitutkimuksessa istukan virtaustutkimuksella (Johnson & Johnson Consumer Nordic 2014.) Tupakoinnin puheeksiottaminen äitiysneuvolassa On hyvin merkityksellistä osaako ja jaksaako neuvolan henkilökunta sekä lääkärit kommunikoida tupakoinnista raskaana olevien äitien kanssa. (Vierola 2012). Puheeksi ottamisen haasteena voi olla resurssien puutteet ja kiire. Äitiysneuvolassa tupakoinnin puheeksi ottaminen on erittäin tärkeää ja sen lopettamisesta tulisi puhua äideille ja koko perheelle. Säännöllisesti toteutetun vieroitusohjauksen on todettu auttavan tupakoinnin lopettamista. (Hakulinen ja Vaara 2017, 20.) Tereydenhuollon ammattilaiset kokevat usein haasteelliseksi ottaa puheeksi tupakoinnin lopettaminen raskaana olevien äitien kanssa. Tähän vaikuttavat muun muassa epävarmuus vieroitushoitojen sopivuudesta ja niiden tehokkuudesta. Joskus ollaan myös epävarmoja alueen vieroituspalveluista ja eri toimijoiden vastuista. Terveydenhuollon ammattilaisia myös arveluttaa oma osaaminen, koetaan voimattomaksi puuttua toisen asioihin ja ajatellaan, että holhotaan äitejä. Pelko liiallisesta valistuksesta molemminpuolisen keskustelun sijaan voi olla esteenä tupakoinnin puheeksi ottamiselle. (Ollila 2017, 4.)

28 28 (67) Tutkimusten mukaan äidit haluavat, että neuvolassa otettaisiin puheeksi äidin ja kumppanin tupakointi. Neuvolassa olisi hyvä käyttää apuna motivoivaa keskustelua ja avoimia kysymyksiä, joiden avulla äiti voi alkaa miettiä omaa suhdetta tupakkaan ja puhumaan siitä neuvolan henkilöstölle. (Hakulinen ja Vaara 2017, 21.) Motivoivassa haastattelussa etsitään keinoja eläntapamuutokseen. Haastattelun tarkoitus on herättää asiakkaassa itsessään halu muutokseen, puheeksiottajan tehtävä on lisätä motivaatiota ja kannustaa muutokseen. Motivoiva haastattelu voidaan jakaa neljään pääperiaatteeseen: empatian osoittaminen, potilaan itseluottamuksen ja omien kykyjen vahvistaminen, nykyisen ja tavoiteltavan tilanteen välisen ristiriidan voimistaminen ja väittelyn välttäminen/vastarinnan myötäileminen. (Järvinen 2014.)

29 29 (67) KUVIO 10. Näin autat tupakoivaa äitiä lopettamaan -kortti (Filha ry 2018.) Neuvoloihin on otettu avuksi, Näin autat tupakoivaa äitiä lopettamaan kortti (KUVIO 10), joka on hyvä tuki neuvolassa työskentelevälle. Sen avulla tupakan ja sen lopettamisen puheeksi ottaminen on helpompaa. Kortin avulla tupakoinnista keskustellaan äidin kanssa laajemmin ja sen avulla pystyy kertomaan helposti tupakoinnin lopettamisen hyödyt sekä äidille että vauvalle. (Piispanen 2017.) Kortti on kaksipuoleinen, toisella puolella on valmis yhdeksän kohdan keskustelurunko, minkä avulla neuvolassa voidaan motivoida ja kannustaa tulevaa äitiä tupakoinnin lopettamiseen.

30 30 (67) 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tutkimuksen tilaajat ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Tutkimus selvittää tilaajille, mikä motivoi nuoria raskaana olevia naisia lopettamaan tupakoinnin. Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että nuoret odottavat äidit tupakoivat eniten raskauden aikana, minkä vuoksi he rajautuivat tutkimuksen kohderyhmäksi. Tilaajan tavoitteena on, että suomalaisten raskaana olevien tupakointi vähenee, ja raskaana olevat motivoituvat savuttomuuteen. Tutkimus antaa kohderyhmälle tietoa savuttomuudesta ja tupakoinnin riskeistä. Tutkimuksen tavoitteena kohderyhmälle on motivoida äitejä vähentämään ja lopettamaan tupakointia. Tarkoituksena on selvittää, mikä auttaisi äitejä motivoitumaan tarpeeksi, jotta he lopettaisivat tupakoinnin. Tutkimuksen tekijöiden tavoitteet ovat lisätä tietoa kohderyhmälle tupakoinnin haitoista raskausaikana ja saada tietoa, mikä motivoi äitejä savuttomuuteen. Tavoiteenamme on saada tutkimuksesta tietoa, joita voimme hyödyntää kätilötyön opinnoissa ja harjoitteluissa. Tutkimus toimii pohjana vuonna 2019 toteutettavalle hankkeelle, missä hyödynnetään tutkimuksessa saatuja vastauksia. Tutkimuksen yksi tehtävä on toimia alkukartoituksena.

31 31 (67) 7 TUTKIMUKSEN AINEISTO, MENETELMÄT JA ANALYYSI Tutkimus on laadullinen tutkimus, missä kartoitetaan raskaana olevien naisten halukkuutta lopettaa tupakointi tutkimushetkellä. Avoimien kysymyksien avulla selvitetään motivaatiokeinoja raskaana olevien tupakoivien äitien savuttomuuteen. Tutkimuksen tavoite on selvittää, mikä motivoisi nuoria raskaana olevia naisia lopettamaan tupakoinnin. Kysely on kohdennettu raskaana oleville tai raskaana olleisiin tupakoiviin naisiin. Ideaalikohderyhmä on alle 25-vuotiaat naiset, tutkimustiedon mukaan tämä ryhmä tupakoi eniten raskausaikana. Laadulliset kysymykset laitettiin erilaisiin Facebook-ryhmiin, joissa on jäseninä mahdollista kohderyhmää. Tutkimus toteutettiin Facebook-kyselynä. Kysely sisälsi avoimia laadullisia kysymyksiä, mihin äidit pystyivät vastaamaan ilman haastattelua. Kysymyksiä tuli yhteensä 9 kappaletta ja nämä päädyttiin julkaisemaan Internetissä, Facebookissa. Nopean tavoitettavuuden ja Facebookin laajuuden vuoksi, kysymykset julkaistiin ryhmissä, joissa on jäseninä tutkimuksen kohderyhmää. Julkaisimme kysymykset viidessä eri Facebook ryhmässä, mutta vastauksia tuli vain Aktiivinen synnytys-, Puskaradio Kuopio- ja Naistenhuone (sensuroimaton)-ryhmistä. Vastauksia tuli lopulta 14 kpl. Tutkimuksen menetelmät Tutkimuksen tiedonhaku toteutetaan kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tarkkaa määritelmää laadulliselle tutkimukselle ei ole. Laadullinen tutkimus tarkastelee merkityksiä ja sosiaalisen maailman ilmiöitä. (Järvenpää 2006.) Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas määrittelee laadullista tutkimusta seuraavanlaisesti; laadullinen tutkimus auttaa ymmärtämään ilmiötä, eli mistä tässä on kyse (Kananen 2010, 37). Lähtökohtana laadullisessa tutkimuksessa on todellisen, moninaisen elämän kuvaileminen, ja tutkimuksessa pyritään kuvailemaan asioita mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Myös ihmisten arvot vaikuttavat siihen, miten ymmärretään tutkittavat asiat. Laadullisessa tutkimuksessa ei siis ole tarkoitus todentaa jo olemassa olevia totuuksia. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2013, 161.) Laadullisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmistä suositaan sellaisia, joissa tutkittavien mielipiteet ja näkökulmat tulevat esille (Hirsjärvi ym. 2013, 164). Lomakehaastattelu ja teemahaastattelu eroavat toisistaan teemahaastattelussa käytettävien kysymysten myötä (Sarajärvi ja Tuomi 2009, 74). Lomakehaastattelun avulla tutkitaan yleensä erilaisia hypoteeseja, eli jo tiedossa olevasta teoriasta on tehty ennakko-oletus kyseisestä ilmiöstä (Sarajärvi ja Tuomi 2009, 74; Tilastokeskus 2017). Kyselyssä käsitellään tutkimuksen kannalta keskeisiä teemoja, joita lähestytään tutkijoiden apukysymyksien avulla. Tutkijan ennakkoon tekemät kysymykset tukevat käsiteltäviä teemoja. (Sarajärvi ja Tuomi 2009, 75.) Tutkimuksen kysely toteutettiin teemahaastattelukysymyksiä hyödyntäen. Tutkimuksen herkän aiheen vuoksi toteutus suoritettiin kyselyllä, mutta teemahaastattelukysymykset antavat kohderyhmäl-

32 32 (67) le mahdollisuuden vastata kysymyksiin laajemmin ja omin sanoin. Saaduista vastauksista ei tule ilmi vastaajan henkilötietoja. Saadut vastaukset litteroitiin ja analysoitiin, tutkimuksen valmistuttua alkuperäiset vastaukset hävitetään. Vastaaminen kyselyyn on vapaaehtoista ja kysymysten julkaiseminen Facebookissa mahdollistaa myös aiemmin raskaana olleen sekä tuolloin tupakoineen äidin vastaamisen. Kysymysten julkaisemisella sosiaalisessa mediassa, saadaan aikaan keskustelua aiheesta ja mahdollisesti useampi raskaana oleva tai raskaana ollut tupakoiva äiti vastasi kysymyksiin Laadullinen kysely Laadullisessa kyselyssä teemojen ja kysymysten käsittelyjärjestys on vapaa, kysymyksiä ei ole numeroitu (LIITE 3). Kyselyyn vastannut henkilö voi vastata haluamiinsa kysymyksiin ja jättää osaan vastaamatta. (Puustniekka ja Saaranen-Kauppinen 2006c). Tutkimuksen laadullisen kyselyn teemat ovat: tupakoinnin lopettamisen yrittäminen ja kuinka siinä on mahdollisesti onnistunut, neuvolassa tapahtunut ohjaus ja tupakoinnin puheeksi ottaminen, odottavan äidin motivaatio lopettaa tupakointi, tupakoinnin lopettamisessa tarvittava tuki ja sikiön merkitys tupakoinnin lopettamisessa/ yrittämisessä lopettaa tupakointi. Äideiltä myös kysyttiin mahdollisia vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville äideille. Äideiltä ei kysytty tupakointihistoriaa tai sosioekonomista asemaa. Tupakoinnin lopettaminen ja siinä mahdollisesti onnistuminen -teema antaa vastaajalleen mahdollisuuden kertoa omia kokemuksiaan tupakoinnin lopettamisesta. Vastaaja voi kertoa nikotiinikorvaushoidosta tai itse keksimästään keinosta, mikä on tukenut häntä tupakoinnin lopettamisessa. Kyselyn alkuun esitettiin olisiko vastaajalla antaa jotain vinkkejä samassa tilanteessa olevalle äidille. Kysymys saa vastaajan tarkastelemaan omaa tupakointiaan ja pohtimaan asiaa syvemmin. Kysymykseen voi olla myös helpompi vastata, kuin kysymyksen kohteena on ulkopuolinen henkilö. Neuvolassa tapahtunut ohjaus ja puheeksi ottaminen -teema antaa viitteitä siitä, millaiseksi äidit kokevat neuvolassa saatavan ohjauksen. Kysymyksiin vastatessa voi kertoa, kuinka neuvola on ottanut puheeksi äidin tupakoinnin ja kuinka siihen on neuvolassa suhtauduttu. Teema antaa myös mahdollisuuden äidille kertoa, kuinka neuvolahenkilökunta ohjasi äitiä tämän jälkeen sekä kokiko odottava äiti keskustelun neuvolassa syyllistävänä vai kannustavana. Äiti voi myös kertoa, saiko hän mitään konkreettista apua tupakoinnin lopettamiseen/vähentämiseen. Lomakkeessa kysyttiin myös, onko äideille tehty häkämittausta. Kysymyksissä kysyttiin myös millaista tukea/tietoa/apua äiti olisi kaivannut neuvolan näkökulmasta. Keskeinen teema laadullisen tutkimuksen kannalta on äidin halukkuus lopettaa tupakointi. Onko odottavalla äidillä motivaatiota lopettaa tupakointia nyt? Ja jos raskaus ei motivoi äitiä savuttomuuteen, mikä motivoisi. Teemaa käsitellessä kysytään myös, onko äidillä halukkuutta ja voimavaroja vähentää tupakointia. Sikiön vaikutus tupakoinnin lopettamiseen nostettiin kysymyksissä omaksi teemaksi. Kyselyssä kysyttiin myös, mikä motivoisi lopettamaan tupakoinnin. Kysymyksen tueksi kysyttiin, motivoisiko jokin palkinto vähentämään tupakointia.

33 33 (67) Tutkimuksen tavoite Tutkimus selvittää tilaajille, Kuopion kaupungille ja Pohjois-Savon syöpäyhdistykselle, mikä motivoi nuoria tupakoivia raskaana olevia naisia lopettamaan tupakoinnin. Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että juuri nuoret odottavat äidit tupakoivat eniten raskauden aikana, minkä vuoksi he rajautuivat tutkimuksen kohderyhmäksi. Tutkimuksen tavoitteena on saada raskauden aikainen tupakointi vähenemään ja saada raskaana olevat motivoitumaan savuttomuuteen. Tutkimus antaa kohderyhmälle tietoa savuttomuudesta ja tupakoinnin riskeistä. Tutkimuksen tavoitteena kohderyhmälle on motivoida äitejä vähentämään ja lopettamaan tupakointia. Tarkoituksena on selvittää, mikä auttaisi äitejä motivoitumaan tarpeeksi, jotta he lopettaisivat tupakoinnin. Tutkimuksen tekijöiden tavoitteet on lisätä tietoa kohderyhmälle tupakoinnin haitoista raskausaikana ja saada tietoa, mikä motivoi äitejä savuttomuuteen. Tavoiteena on saada tutkimuksesta tietoa, jota voi hyödyntää kätilötyön opinnoissa ja tupakoinnin puheeksi ottamisessa raskauden aikana. Tutkimus toimii pohjana vuonna 2019 toteutettavalle hankkeelle, missä hyödynnetään tutkimuksessa saatuja vastauksia. Tutkimuksen yksi tehtävä on toimia alkukartoituksena. Tutkimuksen aineiston analyysi Sisällönanalyysissa pyritään erilaisten sisällöllisten luokittelujen avulla analysoimaan tutkittavaa aineistoa ja siihen liittyviä sisältöjä ja rakenteita (Ekatuo 2014). Sisällönanalyysissa tutkitaan aineistoa, kuten haastattelua, eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien ja tiivistäen. Sisällönanalyysissa tutkittavaa aineistoa tarkastellaan tekstimuodossa, joka voi olla sellainen jo valmiiksi tai muutettu tekstimuotoon. Sisällönanalyysi voi olla sekä laadullista että määrällistä. (Puusniekka ja Saaranen- Kauppinen 2006b.) Tässä tutkimuksessa keskitymme kvalitatiiviseen eli laadulliseen sisällönanalyysiin. Sisällönanalyysi perustuu tulkintaan ja päättelyyn. Tutkija tekee analysoinnin eri vaihessa johtopäätöksiä, tutkittavan aiheen merkityksestä kohderyhmälle. Tutkija pyrkii analysoimaan ja ymmärtämään tuloksia kohderyhmän näkökulmasta. (Tuomi ja Sarajärvi 2009, ) Kvalitatiivisessa sisällönanalyysissa tutkitaan tutkittavan asian sisällön merkityksiä, ei niinkään sisältöjen esiintymistiheyttä (Ekatuo 2014). Laadullinen analyysi syntyy kahdesta vaiheesta eli havaintojen pelkistämisestä ja tutkimuskysymyksen ratkaisemisesta, näitä vaiheita on vaikea erottaa toisistaan (Alasuutari 2011, 39). Aineiston analyysimenetelmä on aineistolähtöinen laadullinen eli induktiivinen analyysi (Tuomi ja Sarajärvi 2018, 122). Aineistolähtöisessä analyysissä aineiston analyysiin ei vaikuta entuudestaan tiedetyt tutkimustulokset, vaan saadusta tutkimusaineistosta tulee tutkimuksen teoriatieto (Sarajärvi ja Tuomi 2009, 95 96). Aineistolähtöinen analyysi jaetaan kolmevaiheiseksi prosessiksi. Näitä ovat ai-

34 34 (67) neiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely sekä abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen (Sarajärvi ja Tuomi 2018, 122.) Havaintojen pelkistäminen alkaa tietyn näkökulman valinnalla, mikä on oleellista tutkimuksen kannalta. Havaintoja tarkastellaan valitusta näkökulmasta. Kun kaikki havainnot on tarkasteltu, saadaan pelkistettyjä havaintoja. Näistä pelkistetyistä havainnoista etsitään yhteisiä piirteitä ja saatu aineisto saadaan karsittua havaintojen joukoksi tai saadaan yksi havainto. (Alasuutari 2011, 40.) Aineiston analyysin vaiheet KUVIO 11. Aineiston analyysi vaiheittain (Tuomi ja Sarajärvi 2018, ) Alkuperäisdatan pelkistäminen eli redusointi tapahtuu siten, että aineistosta karsitaan kaikki epäolennainen pois (KUVIO 11). Ainestosta etsitään tutkimustehtävää kuvaavia ilmaisuja ja alkuperäisilmauksista tehdään pelkistettyjä ilmauksia (LIITE 4.) (Tuomi ja Sarajärvi 2018, ) Pelkistämisen jälkeen aineisto ryhmitellään eli aineistosta kerätyt alkuperäisilmaukset käydään tarkasti läpi ja aineistosta etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Näistä muodostetaan alaluokkia siten, että samaa ilmiötä kuvaavat käsitteet yhdistetään omaksi luokaksi. Alaluokat nimetään luokan klusteroidaan sisältöä kuvaavalla käsitteellä (Tuomi ja Sarajärvi 2018, ) Analysointia jatketaan yhdistämällä samaa sisältöä omaavat luokat toisiinsa, samaa tarkoittavista luokista syntyy yläluokka. Yläluokka nimetään kuvaamaan sen sisältöä, mikä kattaa yläluokkaan liitetyt alaluokat. Lopuksi kaikki yläluokat yhdistetään ja nimetään kaikkia luokkia kuvaavaksi pääluokaksi. Eri luokkien avulla vastataan tutkimuksen tutkimusongelmiin. (Tuomi ja Sarajärvi 2009, 101.) Kaikki vastaukset analysoitiin aineiston analyysin ohjeiden mukaan (KUVIO 11) (Liite 4.).

35 35 (67) Viimeisenä aineiston analyysissa on aineiston abstrahointi eli käsitteellistäminen (KUVIO 11). Siinä erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto ja valitun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. (Tuomi ja Sarajärvi 2018, ) Tutkimustuloksissa esitellään luokittelusta saadut käsitteet/luokat ja niiden sisällöt (Tuomi ja Sarajärvi 2009, 113).

36 36 (67) 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET Kyselyyn vastanneet Kyselyaineisto julkaistiin viidessä eri Facebook-ryhmässä, joissa voisi olla kohderyhmään kuuluvia jäseniä. Kysymyksien yhteydessä julkaistiin saatekirje, missä kerrotaan tutkimuksen tarkoitus ja esitellään tutkimuksen tilaajat. Saatekirjeessä kerrottiin myös tutkimuksen tekijöiden taustasta (LIITE 6). Kysymyksiin tuli vastauksia kolmesta eri Facebook-ryhmästä: Aktiivinen synnytys, Kuopion puskaradio ja Naistenhuone (sensuroimaton). Kyselyyn vastanneet olivat kaiken ikäisiä, raskaana olleita tai parhaillaan raskaana olevia naisia, jotka olivat lopettaneet tupakoinnin jossain vaiheessa raskautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 äitiä. Avoimia kysymyksiä (LIITE 3) oli kaikkiaan 9 kappaletta. Suoria lainauksia äitien vastauksista olemme nostaneet vaaleanpunaisiin ajatuskupliin. Suurin osa vastauksista tuli tutkimuksen tekijälle yksityisviestinä. Muutamia vastauksia tuli suoraan julkaisuun äitien kommentoimana, mistä kaikki ryhmän jäsenet pystyivät ne näkemään. Tupakoinnin lopettamiseen vaikuttavat tekijät Ensimmäiseen kysymykseen vastasi 13/14 äitiä. Kysyimme äideiltä seuraavia asioita: Oletko koittanut lopettaa tai vähentää tupakointia? Kuinka onnistuit vähentämään? Onko sinulla antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville äideille? Mitä kaikkia eri keinoja kokeilit ennen onnistumista? Saaduista vastauksista muodostui seuraavat pääluokat: Sikiö/tuleva lapsi motivaatiokeinona, Tupakoinnin lopetus erilaisin apukeinoin, Asennoituminen tupakointiin ja Hyvinvointi. Äitejä motivoi sikiö/tuleva lapsi lopettamaan tupakoinnin. Yläluokkia muodostui äitien vastauksista kolme. Yläluokissa äidit kertoivat toiveesta saada lapsi, lapsen motivoivan savuttomuuteen ja tiedosta olevansa raskaana. Yläluokat muodostuivat alaluokista, joissa äidit kuvasivat uutta elämää, suunnittelivat raskautta tai kertoivat lopettaneensa tehtyään positiivisen raskaustestin. Moni äiti kertoi lopettaneensa tupakoinnin, kun huomasi olevansa raskaana. Yksi äiti kertoi lopettaneensa ensimmäisen raskausajan ultran jälkeen, uusi elämä motivoi savuttomuuteen. Tapoja lopettaa tupakointi erilaisin apukeinoin löytyi erilaisia. Äidit kuvasivat yläluokissa vastauksissa lopettaneensa erilaisten mielikuvien avulla, osa oli käyttänyt nikotiinikorvaustuotteita ja jotkut äidit olivat lopettaneet tupakoinnin asteittain. Yläluokat muodostuivat alaluokista, joissa äidit, kertoivat lopettaneensa mielikuvaharjoitteiden avulla, käyttäneensä nikotiinikorvaustuotteita tai vähentänyt tupakointia vähitellen. Mielikuvaharjoitukset olivat äitien omia harjoituksia, missä he ajattleivat tulevaa vauvaa. Yksi äiti kertoi kuvittelevansa tulevaa lastaan mielikuvaharjoitteiden avulla, äiti kertoi kuvittelevansa sikiön kärsivän äidin tupakoinnin vuoksi ja pelkäsi lapsen terveyden vuoksi. Yksi äiti kertoi konkreettisesti, kuinka oli vähentänyt päivittäin imettävän savun määrää. Vinkkejä tuli myös erilaisista lopetusohjelmista, yksi äiti onnistui lopettamaan Allen Carr s Easywayn avulla.

37 37 (67) Äidit kertoivat muuttaneensa omaa asennoitumistaan tupakointiin. Yläluokat muodostuivat asenteen muuttamisesta ja äidin omasta asenteesta tupakointiin raskausaikana. Alaluokissa yksi äiti kuvasi lopettavansa oman hölmöilynsä. Tupakoinnista ja sen vaaroista sikiölle haettiin tietoa, minkä avulla yksi äiti muutti omaa asennoitumistaan tupakointiin. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Ite motivoin itteäni shokkiterapialla jos voi sanoa. Silmät verellä katoin dokkareita, kuvia, ja ylipäätään luin paljon. Siinä vaiheessa, kun verkkokalvoille on palanut kuva vauvasta, joka näyttää tukehtuvan kohtuun tai on syntynyt tupakoinnnin seurauksena pahojen kehityshäiriöiden kanssa, niin ei tee mieli. sytkää röökin normaalisti mutta ei polta koko tupakkaa vaan vähentää hissuksiin, eli vaikka ekana päivänä ottaa kymmenen henkosta ja stumppaa ja seuraavana päivänä vaikka kahdeksan jne. Niin että loppu viimein sytkää röökin imasee kerran ja sammuttaa. Ettei yritä vähentää tupakoiden kappalemäärää heti vaan sitä imettävän savun määrää. Savuttomuuteen raskausaikana motivoi lapsen tai oma hyvinvointi. Yläluokissa kuvattiin tulevan lapsen terveyttä ja yksi äiti nosti myös oman hyvinvointinsa esille. Alaluokissa kuvataan, kuinka tupakointi lopetettiin tulevan lapsen terveyden vuoksi. Mielikuva vauvan satuttamisesta ja pelko mahdollisista kehityshäiriöistä nousi muutaman äidin vastauksesta. Yksi äiti kertoi lopettaneensa myös oman hyvinvointinsa vuoksi, tupakan savu sai äidin voimaan pahoin. Neuvolan aktiivisuus tupakoinnin puheeksiottamisessa Toisessa kysymyksessä kysyttiin Onko neuvolassa kysytty sinun tai kumppanisi tupakointia? Kysymykseen vastasi puolet eli 7/14 äitiä. Vastauksista saatiin kaksi pääluokkaa, joita ovat Neuvolan ongelmat tupakoinnin puheeksi ottamisessa sekä Koko perheen tupakoinnin huomioiminen. Neuvolan ongelmat tupakoinnin puheeksi ottamisessa ilmeni yläluokissa siten, että tupakoinnista ei ollut puhetta neuvolassa tai sitä oli kysytty vain terveystietolomakkeella. Yksi äiti oli itse ottanut puheeksi tupakoinnin neuvolassa, kun siitä ei kysytty. Alaluokissa kuvataan, kuinka tupakoinnista ei ole puhuttu neuvolassa. Yhdeltä vastanneista äideistä oli kysytty terveystietolomakkeella tupakoinnista.

38 38 (67) Toinen pääluokka on koko perheen tupakoinnin huomioiminen neuvolassa. Yläluokista ilmeni perheen tupakoinnin kokonaisvaltainen huomioiminen. Alaluokat muodostuivat siitä, että neuvolassa on huomioitu sekä äidin että kumppanin tupakointi ja tupakoinnin lopettamista on kehuttu ja tarjottu tukea. Yksi äiti kertoi saaneensa kehuja tupakoinnin lopettamisesta sekä kannustusta myös puolison lopettamiseen. Yhdelle äidille neuvolasta tarjottiin tietoa ja apua savuttomuuteen. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: En mä muista, että aiheeseen ois enää neuvolassa palattu ekalla käynnillä tehdyn kyselylomakkeen (jossa näitä selvitetään) jälkeen. Ite muistan kertoneeni lopettaneeni, koska halusin, että se on tiedossa. Neuvolassa iloittiin ja kehuttiin edistymisestä ja kannustettiin myös puolisoa lopettamaan. Neuvolassa kysyttiin minun ja kumppanin tupakointia. Sieltä olisi myös saanut tietoa ja apua savuttomuuteen jos sitä olisimme halunneet. Häkämittaukset neuvolassa Äideiltä kysyttiin, onko hänelle tehty häkämittausta neuvolassa. kysymykseen vastasi 4/14 äitiä. Näistä vastauksista saatiin yksi pääluokka: Häkämittausta ei ole tehty raskausaikana. Kaikki kysymykseen vastanneet vastasivat tähän kysymykseen, että häkämittausta ei ole tehty raskausaikana. Yläluokkia ja alaluokkia muodostui molempia yksi eli häkämittaus oli tekemättä kaikilta vastanneilta äideiltä. Tutkija kysyi häkämittauksesta kaikilta äideiltä, jotka vastasivat kysymyksiin yksityisviestillä. Kysymyksen esittäminen toisen kerran ei lisännyt vastausten määrää kysymykseen. Myöhemmin esitetyissä kysymyksissä tulee ilmi äitien toiveita, että häkämittareita käytettäisiin aktiivisemmin neuvolassa. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Minulle ei ole tehty häkämittausta ja nyt raskaana kun olen niin olen polttamatta Minulle ei ole tehty häkämittausta

39 39 (67) Valmius tupakoinnin lopettamiseen Seuraava kysymys oli: Olisitko valmis nyt lopettamaan tupakoinnin? Kysymykseen vastasi 7/14 äitiä. Vastauksista muodostui kaksi pääluokkaa: Ei tupakoi enää ja lopettaisi uudelleen sekä Lopettaisi raskauden vuoksi uudelleen. Äidit, jotka eivät tupakoi enää ja lopettaisivat uudelleen, kokivat tupakoinnin lopettamisen hyväksi päätökseksi. Yläluokista ilmeni, että äidit olisivat valmiita lopettamaan tupakoinnin raskaaksi tullessaan tai sitä suunnitellessaan. Alaluokista ilmeni, että suurin osa äideistä oli lopettanut tupakoinnin raskauteen ja pysynyt savuttomana. Yksi äideistä oli vasta lopettanut tupakoinnin, sillä toiveissa oli raskaus. Tupakoinnin uudelleen aloittaneita äitejä oli kaksi vastanneista ja he lopettaisivat raskauden vuoksi uudelleen. Yläluokat muodostuivat äitien halusta lopettaa tupakointi raskauden vuoksi. Alaluokista ilmeni, että vastanneet äidit ovat aloittaneet raskauden jälkeen uudelleen tupakoinnin. Toinen äideistä kertoi olleensa savuton raskauden ja imetyksen aikana, mutta aloittanut uudelleen tupakoinnin. Raskauden merkitys tupakoinnin lopettamiseen Viidenteen kysymykseen vastasi 11/14 äitiä ja kysymyksestä muodostui kolme pääluokkaa: Haaveet, Terveys ja Asenne tupakointiin. Vastauksissa painoittui äitien ajatukset tulevasta lapsesta. Kysyimme äideiltä: Motivoiko raskaus ja sikiön hyvinvointi sinua lopettamaan tupakointia? Lisäsikö se halua lopettaa tupakoinnoin tai yrittämään tupakoinnin vähentämistä? Haaveissa äidit toivat ilmi negatiivisia ja positiivisia mielikuvia tulevasta lapsesta. Haaveista muodostui vain yksi yläluokka, mielikuvat. Alaluokissa äidit kertoivat eri mielikuvista, joita sikiö ja tupakointi herättävät, myös vauvan ajattelu nousi yhdeksi alaluokaksi. Negatiivisissa mielikuvissa painoittui sikiön ahdinko tupakoinnin vuoksi, pari äitiä kuvitteli tulevan vauvan polttamassa tupakkaa. Positiivisissa mielikuvissa äidit kuvittelivat tulevan lapsen piirteitä ja sikiön mahdollisia ajatuksia kohdussa. Yksi äiti kertoi kuvittelevansa, miltä tuleva vauva tuoksuisi ja näyttäisi ja kuvittelevansa tämän jälkeen vauvan tupakoimassa. Äidit painottivat vastauksissaan lapsen terveyttä. Yläluokissa haluttiin turvata lapsen terveys ja äidit kertoivat ajattelevansa lapsen hyvinvointia. Alaluokissa äidit kuvasivat näkevänsä sikiön suojattomana ja kyvyttömänä päättämään omasta terveydestään. Yksi äiti kuvaili tupakointiaan myrkyttämisenä ja pahoinpitelynä. Myös odottavan äidin halu suojella vauvaa nousivat esille ja halu taata lapsen terveys. Muutama äiti toi ilmi olevansa vastuussa sikiön terveydestä. Vastauksissa ilmeni myös itse raskauden motivoivan savuttomuuteen.

40 40 (67) Kaksi äitiä kertoi omasta kielteisestä asenteestaan tupakointia kohtaan raskausaikana. Asenne tupakointiin muodoistui kahdesta yläluokasta, joissa äidit kertoivat omista arvoistaan ja tiedosta. Alaluokissa kuvattiin faktoja tupakoinnista ja sen haitoista raskausaikana. Yksi äiti kertoi, ettei voi polttaa lapsen läheisyydessä tupakkaa, minkä vuoksi hän ei voinut kuvitella polttavansa oman lapsensa ollessa kohdussa. Toinen vastanneista äideistä toi myös esille tupakoinnin haitat. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Ite tein tätäkin (mielikuvaharjoittelua) jos takaraivossa himotti. Kuvittelin, miltä mun vauva näyttää, tuoksuu, minkälaiset hiukset, silmät. Sit kysyy itteltään Laittaisitko tupakan tän vauvan suuhun?. Mä ajattelin aluks että ei siitä polttamisesta sikiölle ole haittaa mutta se on itse täysin kyvytön päättämään haluaako tupakan haittoja vai ei. Mä haluan antaa lapselleni savuttoman elämän. Motivoi, en tahtonut vahingoittaa vauvaa millään tavalla. Ajattelin kaikki kauheimmat skenaariot joihin lapsi joutuu jos tupakoin raskauden aikana. Tupakoinnin lopettamiseen/vähentämiseen mahdollistavat tekijät Kuudes kysymys oli Mikä saisi/sai sinut lopettamaan tai vähentämään tupakointia?, vastauksia tuli 5/14 äidiltä. Yhdessä vastauksessa annettiin suoria kehittämisideoita tupakoinnin lopettamiseksi. Kysymykseen tulleista vastauksista muodoistui neljä yläluokkaa: Asenne tupakointiin, Konkreettiset esimerkit, Raskaus ja Henkinen tuki. Saadut vastaukset olivat suppeita, minkä vuoksi yläluokista ei pystytty muodostamaan pääluokkaa. Kolme äitiä toi vastauksissaan ilmi asenteen muutoksen tupakointia kohtaan. Alaluokissa kuvattiin halusta lopettaa tupakointi. Kaksi äitiä kuvasi, että yleisen ilmapiirin tupakointia kohtaan tulisi muuttua kielteisemmäksi tupakointia kohtaan. Vain yksi äiti kertoi, että konkreettiset esimerkit auttaisivat tupakoinnin vähentämisessä. Alaluokissa painottui vihkosten riittämättömyys tupakoinnin vähentämisessä. Äiti arveli, että savuttomuuteen motivoisi, jos tupakoinnin haitat näkisi omin silmin. Kolme äitiä sanoi, että raskaus itsessään motivoi heitä lopettamaan tupakoinnin. Alaluokissa kuvattiin raskauden ja lapsen motivoivan tupakoinnin lopettamiseen. Syntyvä lapsi nähtiin hyvänä syynä lopettaa tupakointi.

41 41 (67) Yksi vastaajista painotti kumppanin tarjoamaa henkistä tukea tupakoinnin lopettamisessa. Saatu vastaus oli samana ala- ja yläluokassa. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Tupakoinnin lopettamiseen auttaa asenteen muuttaminen tupakointia kohtaan Minua auttoi parhaiten ajatus maaliskuussa syntyvästä esikoisesta lopettamaan sekä puolison tuki hiljainen hyväksyminen tulee lopettaa. Ihminen on siitä vähän heikko, ettei usko ennenku omin silmin näkee. Sen tähden toi konkreettisuus on iso juttu. Ei se hetkauta tarpeeksi, jos se on vaan printtiä paperilla. Palkinnon vaikutus tupakoinnin lopettamisessa Kysymys Kokisitko tupakoinnin lopettamisen mielekkäämmäksi, jos siihen olisi jokin kannustin, esim. palkinto, joka olisi konkreettinen? jakoi vastaajat kahtia, vastauksia antoi kaiken kaikkiaan 7/14 äitiä. Vastauksista muodoistui kaksi pääluokkaa: Palkinto motivoisi lopettamaan ja Palkinto tehoton. Kaksi vastaajista oli sitä mieltä, että muussa yhteydessä lopetetun tupakanpolton motivaatiokeinona voisi toimia jokin konkreettinen palkinto, mutta raskauden aikaisessa lopettamisessa itse lapsi on riittävä kannustin. Vastaajat, joiden mukaan palkinto motivoisi lopettamaan, eivät osanneet määritellä mahdollista palkintoa. Yläluokassa kuvattiin palkinnosta olevan apua. Alaluokissa kuvattiin palkinnon motivoivan ja arveltiin sen kannustavan savuttomuuteen. Yksi äiti kehotti miettimään palkintoa, minkä myöntää itselleen, kun on onnistunut lopettamaan. Äidit, joiden mielestä palkinto olisi tehoton, painottivat lapsen olevan palkinto. Yläluokka lapsi itsessään on palkinto, muodostui alaluokista, missä kuvattiin lapsen terveyttä, lapsen olevan palkinto ja suhtauduttiin kielteisesti palkintoon. Yksi äiti koki, ettei palkinnolla saavuteta mitään ja toinen kertoi lapsen terveyden olevan palkinto. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Raskautta ajatellen terve lapsi on paras palkinto mitä voi saada eikä sitä voi korvata mikään. Jos ajatellaan lopettamista muuten kun raskauden yhteydessä niin miksi ei. Eikä todellakaan tarvita mitään palkintoa, lapsi ajaa sen asian. Monia voi motivoida tuo konkreettinen palkinto minkä itselleen sitten myöntää palkkioks.

42 42 (67) Tuen- ja avuntarve tupakoinnin lopettamisessa Seitsemäs kysymys käsitteli tupakoinnin lopettamista ja siihen tarvittavaa apua ja tukea. Kysyimme äideiltä Mitä tukea tai apua tarvitsisit mahdollisesti tupakoinnin lopettamiseen? Mitkä asiat auttaisivat sinua parhaiten? Avoimiin kysymyksiin vastasi 6/14 äitiä. Kaikissa vastauksissa kerrottiin, kuinka he itse olivat onnistuneet lopettamaan tupakoinnin, 2/6 vastauksesta annettiin vinkkejä muille tupakoinnin lopettamiseksi. Yhdessä vastauksessa nousi esille neuvolan toiminnan kehittäminen ja ohjauksen uudistaminen. Kysymyksiä tarkastellaan neljän pääluokan avulla: Henkinen tuki, Oma asenne, Nikotiinikorvaustuotteiden käyttö ja Yksilöllinen hoitopolku ja materiaalin päivitys. Neljä vastaajaa kertoi, tupakoinnin lopettamisessa läheisen tarjoaman henkisen tuen auttaneen heitä lopettamaan tupakoinnin. Lähiomaisen tarjoama tuki -yläluokka syntyi alaluokista, missä kuvattiin ystävien ja puolison tarjoamaa tukea. Kaikki kysymykseen vastanneet kertoivat puolison tukeneen heitä lopettamisen aikana. Yhdessä vastauksessa kerrottiin myös tukeutumisesta ystäviin, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja pystyivät tarjoamaan vertaistukea. Vastauksista tuli ilmi myös äidin oma asenne ja vahva tahto lopettaa tupakointi. Äitien valmiudesta lopettaa tupakointi ja tieto tupakoinnista muodostivat yhdessä yläluokan. Alaluokissa kuvattiin omaa asennetta tupakointiin ja halusta lopettaa tupakointi. Tupakoinnin haitoista toivottiin lisää tietoa ja asenteiden muutosta tupakointiin raskausaikana. Vastaaja toivoi, että turha kaunistelu tupakoinnin puheeksiottamisesta katoaisi. Vastaaja arveli, että tieto tupakoinnin vaaroista muuttaisi äitien asenteita kielteisemmäksi tupakointia kohtaan raskausaikana. Yksi vastaajista kertoi lopettaneensa ilman apuja eikä kokenut niitä tarvitsevansa tupakoinnin lopettamisen tueksi. Saaduista vastauksista yhdessä kommentoitiin nikotiinikorvaustuotteiden käyttöä tupakoinnin lopettamisen tueksi. Kuudesta vastauksessa vain yhdessä kerrottiin nikotiinikorvaustuotteiden käytöstä, minkä vuoksi vastaus muodosti saman ylä- sekä pääluokan. Äiti nimesi hyviksi tuotteiksi mm. laastarin ja nikotiinipurukumin. Vastaaja painotti itse lopettaneensa ilman nikotiinikorvaustuotteita, mutta arveli niistä olevan hyötyä toiselle samassa tilanteessa olevalle.

43 43 (67) Yksilöllinen hoitopolku ja materiaalin päivitys nousi 1/6 vastaajan vastauksesta. Yläluokassa toivottiin konkreettista ohjausta neuvolassa. Alaluokissa kuvattiin häkämittarin käyttöä, yksilöllistä hoitopolkua ja materiaalin päivitystä. Äiti kertoi oman tupakoinninn lopettamisensa olleen helppo, mutta hän oli miettinyt, kuinka muut samassa tilanteessa olevat pärjäävät. Äiti toivoi vastauksessaan, että neuvolassa tehtäisiin tupakoivalle äidille konkreettinen toimintasuunnelma tupakoinnin lopettamiseen. Häkämittareiden käytön vastaaja arveli olevan tehokasta ja toivoi, että ne tulisivat yleisesti käyttöön. Vastaaja oli myös kuullut, että osa tupakoivista äideistä ohjataan HAL-polille, tätä vastaaja kehui. Vastauksessa puhuttiin tupakoinnista riippuvuutena. Äiti toivoi myös, että neuvolassa jaettava materiaali päivitettäisiin ajan tasalle, hän mainitsi, ettei perinteisistä vihkosista ole hyötyä. Alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Mää lopetin itekseni heti, mut joku toinen tarvii siihen enemmän tukea. Tässä kohtaa on totta, että riittävää tukea voi olla vaikea saada. Vaikka nimenomaan se vaateis jonkun konkreettisen toimintasuunnitelman tekemistä, mitä äiti sitten voi noudattaa ja johon palata seuraavalla käynnillä. Tarvitaan konkreettisia toimia. Ne vihkoset tupakoinnin haitoista lentää monella roskiin. Just esim häkämittaukset käyttöön! Joillain paikkakunnilla Suomessa tupakoivat odottajat ohjataan HAL-polille, mikä on mun mielestä erittäin hyvä asia. Riippuvuudesta on kyse, ja siellä on asiantuntevin taho riippuvuudesta kärsiviä hoitamaan. Suurin apu oli puoliso, joka venyi uskomattomasti tukeakseen minun lopettamistani. En tarvinnut mitään apuja lopettamiseen. Neuvolasta saatavan tiedon tarve Viimeinen kysymys käsitteli neuvonnan toimintaa ja antoi vastaajalle mahdollisuuden kertoa omasta kokemuksestaan neuvolan tapaan ottaa tupakointi puheeksi. Kysyimme Millaista tukea/tietoa/apua olisit kaivannut lopettaessasi? Olisitko toivonut neuvolahenkilökunnalta jotakin? Kysymyksiin vastasi 5/14 äitiä. Vastauksissa äidit kertoivat, kuinka neuvolassa oli suhtauduttu äidin tupakointiin ja kuinka heitä oli ohjattu. Osa vastaajista toi esille tarpeen kehittää neuvolan toimintatapoja. Vastauksista nousi esiin kolme pääluokkaa: Henkilökunnan ammatillisuus, Neuvolan toiminnan kehittäminen sekä Tyytyväisyys palveluihin.

44 44 (67) Osa äideistä koki henkilökunnan ammatillisuudessa puutteita, kuten yläluokissa ilmeni. Alaluokissa äidit kuvasivat, että henkilökunnan taito kohdata raskaana oleva tupakoiva nainen ei ollut aina ammatillista. Osa äideistä kertoi, että työntekijän omat negatiiviset asenteet raskauden aikaista tupakointia kohtaan olivat tulleet neuvolakäynnillä esille. Vastauksissa tuli ilmi kokemuksia, joissa työntekijä oli saarnannut äidille tupakoinnin haitoista, mutta ei ollut osannut antaa neuvoja tupakoinnin lopettamiseen. Vastauksissa tuli myös ilmi, ettei työntekijät osanneet suhtautua asiaan ammatillisesti ja puheeksiottamisen arkuus nousi esiin vastauksissa. Äidit toivoivat vastauksissaan, että neuvolahenkilökunnan tieto olisi ajan tasalla. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Jotenkin sellainen fiilis yleisesti, että terkkarit (ainakaan ne joiden kanssa olen asioinut) ei osaa suhtautua maalaisjärjellä ja kiihkoilematta tupakointi-asiaan. Joku eivät puhu aiheesta mitään/ nolostelevat aihetta tai sitten messuavat asiasta osaamatta antaa järkeviä neuvoja. Ja myös äitejä odotusaikana hoitavien tahojen tieto ajantasalle. On uskomatonta, et ihan oikeesti edelleen neuvolassa voidaan sanoa, että stressi on vauvalle pahempi. Tuntuu että terkkoja pelottaa puuttua/ huomauttaa/ ottaa puheeksi. Äidit toivat vastauksissaan ilmi tarpeen neuvolan toiminnan kehittämiselle. Yläluokat muodostuivat äitien toiveista lisätä tietoa ja konkreettisuutta tupakoinnin lopettamisen tueksi. Vastauksissa nousi esille tarve vertaistuelle ja puolison huomioimiselle. Yhdessä vastauksessa ilmeni äidin oma negatiivinen suhtautuminen neuvolaa kohtaan. Äiti kertoi, ettei mielellään kerro neuvolassa omista asioistaan, eikä myöskään hae ensisijaisesti neuvolasta apua. Äidit, toivoivat konkreettisia esimerkkejä muun muassa siitä, kuinka vauva kärsii äidin tupakoinnista. Äidit kertoivat, että erilaiset mielikuvaharjoittelut neuvolakäynnin yhteydessä sekä neuvolan vertaistukiryhmät olisivat tärkeitä tupakoinnin lopettamisen tueksi. Vastauksissa tuli ilmi, että puolison tupakointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

45 45 (67) Kaksi kysymyksiin vastanneista äideistä olivat tyytyväisiä neuvolan palveluihin. Yläluokat muodostuivat siitä, että neuvolan toiminnassa ei koettu olevan kehitettävää. Alaluokista ilmenee äideillä olevan hyvät voimavarat itsellä sekä raskauden motivoivan lopettamaan tupakointi ilman apua. Kumpikaan ei kaivannut neuvolan apua tupakoinnin lopettamisessa. Alla alkuperäisiä ilmauksia vastauksista: Mielikuvaharjoittelu osaksi neuvolakäyntiä. Neuvoloissa voitais hyvin järjestää jotain vertaistuki keskusteluiltoja. Yhdessä tsemppaisivat toisiaan. Ja samalla jaetaan faktatietoa siitä, mitä tupakka aiheuttaa. Konkreettisia esimerkkejä!! Tavis tehdastupakassa on mm arseenia. Niin laitetaan siis hyönteismyrkkypullo kiertämään. Tällaisella ois iso voima. Toivoisin odottajille numeroita ja konkreettisia esimerkkejä vauvan ahdingosta tupakoinnin aikana/ sen jälkeen. Ja myös puolisoille ehdottomasti palopuhetta siitä, miten odottajan tupakoinnin lopettaminen olisi ensisijainen tavoite koko perheen hyvinvoinnin takia. En tarvinnut siihen mitään. Raskaaksi tuleminen pitäisi olla jokaiselle ihmiselle tarpeeksi kova motivaattori.

46 46 (67) 9 POHDINTA Tutkimuksen luotettavuutta heikentää vastausten keruu Facebookin kautta, mutta aiheen arkaluonteisuuden vuoksi äideillä oli matalampi kynnys vastata kysymyksiin. Tutkimus oli alun perin tarkoitus toteuttaa haastatteluna, mutta haastateltavien saaminen aikataulun puitteissa osoittautui hankalaksi. Vastaajien tavoitettavuus oli nopeaa ja helppoa Facebookin kautta. Tutkimuksesta tuli hajonainen otanta, koska vastauksista ei ilmennyt äitien asuinpaikkaa. Kaikki vastanneet äidit eivät vastanneet kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ja osa vastauksista oli laadukkaampia kuin toiset. Saadut vastaukset vastasivat tutkimuskysymykseen Mikä motivoi savuttomuuteen raskausaikana. Tutkimuksen nimi tuli suoraan erään äidin vastauksesta. Mielestämme lause kuvasi koko tutkimusta ja sen tarkoitusta, minkä vuoksi halusimme käyttää sitä työmme nimenä. Eettisyys ja luotettavuus Suomessa ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatimia eettisiä ohjeita ja arvioimaan niiden pohjalta tutkimusta. Eettisten ohjeiden tavoite on yhtenäistää tieteellistä käytäntöä ja parantaa tutkimuksen laatua. Tutkijoiden täytyy tuntea tieteellisen käytännön vastuut ja noudattaa niitä. (Tutkimuseettinen neuvottelulautakunta 2018). Tutkimusprosessin eettiset näkökulmat voidaan jakaa kolmeen luokkaan, joita ovat tutkimusaiheen eettinen oikeutus, tutkimusmenetelmät sekä analyysi ja raportointi. Tutkimusaiheen eettinen oikeutus on sitä, että pohditaan, miksi tämän ilmiön tutkiminen on perusteltua. Tämä on tärkeää, erityisesti, jos tutkimus on arkaluonteinen tai tutkittavia haavoittava. Tutkimusmenetelmiä kannattaa arvioida, saadaanko haluttu tieto aiotuilla aineistonkeruumenetelmillä. Tutkimuksessa täytyy näkyö hyvä tieteellinen käytöntä tutkimuksen eri vaiheissa. Analyysissa on otettava huomioon, ettei litteroiduissa vastauksissa näy esimerkiksi kyselyyn vastanneiden henkilötietoja. Raportointi on tehtävä mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti, mutta samalla huomioon ottaen vastanneiden yksityisyys. Laadullisessa tutkimuksessa vastausten analyysivaiheessa on tuotava esiin, miten analyysiprosessi on edennyt ja miten tulokset on saatu. Pelkkä tulosten esittäminen ilman kuvausta analyysista ei ole riittävä (Tutkimuseettinen neuvottelulautakunta 2018). Tutkimuksen luotettavuuden kannalta ja eettisten kysymyksien vuoksi on ristiriitaista käyttää Facebookia tiedonkeruuseen. Tutkimuksen aikataulun ja haastateltavien puuttumisen vuoksi, päätimme hyödyntää Facebookin tavoitettavuutta ja laajuutta. Kuopion neuvolatyöntekijät eivät saaneet käyttää työaikaa haastateltavien motivointiin, vaan yritimme saada äitejä osallistumaan haastatteluun mainoksien ja käyntikorttien avulla. Mainoksia ja käyntikortteja jaettiin kaikkiin Kuopion neuvoloihin, ne sijoittiin neuvolan odotustilaan. Kävimme istumassa muutamia kertoja neuvolan odotustilassa, mutta emme saaneet haastateltavia paikanpäältä. Olimme myös yhteydessä Kuopion ammattikoulu Sakkyyn, ammattikorkeakoulun terveydenhoitajiin, Kuopion Perheentaloon, Tyttöjen taloon ja Kuo-

47 47 (67) pion Ensikotiin, mutta kyseisissä järjestöissä ei ollut juuri sillä hetkellä kohderyhmää. Lukuisien tuloksettomien yrityksien jälkeen päädyimme julkaisemaan laadulliset kysymykset Facebookissa ajan käydessä vähiin. Tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli saada vastauksia Pohjois-Savosta, saimme Kuopiosta vastauksia vain kolme kappaletta, loput vastauksista tulivat ympäri Suomea. Saatuja vastauksia ei voi yleistää Pohjois-Savoon, eikä niiden pohjalta voi tarkastella Kuopion neuvoloiden toimintaa. Tutkimuksen luotettavuutta heikentää vastausten laadullinen poikkeavuus ja vähäinen vastausten määrä. Kaikki äidit eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, mutta vastauksissa ilmenee yhtenevät kokemukset tupakoinnin puheeksi ottamisen ongelmista neuvolassa. Vastauksien yhtenevyys lisää tutkumus tuloksien luotettavuutta. Tutkimuksen luotettavuutta lisää osaltaan se, että suurin osa vastauksista tuli yksityisviesteinä. Yksityisenä saatuja viestejä ei nähnyt muut kuin tutkimuksen tekijät ja vastaaja, näin äidit eivät voineet ottaa vaikutteita toistensa vastauksista. Kyselyyn vastasi vain äitejä, jotka olivat onnistuneet lopettamaan tupakoinnin raskausaikana, kyselyyn vastanneista kukaan ei yrittänyt parhaillaan lopettaa tupakointia. Pääsääntöisesti kyselyyn vastanneet eivät ilmoittaneet, milloin he olivat olleet raskaana, minkä vuoksi häkämittareiden käytön yleisyyttä ei voi tarkastella luotettavasti nykypäivään. Harva kyselyyn vastanneista oli tällä hetkellä raskaana. Tutkimus tarkastelee ilmiötä, mitä yritetään ymmärtää saatujen vastauksien avulla. Kuten Kananen (2010, 37) määrittelee laadullisen tutkimuksen Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön oppaassa, että laadullinen tutkimus auttaa ymmärtämään ilmiöitä. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2013, 161) ovat todenneet teoksessaan, ettei tutkimuksessa ole tarkoitus todentaa jo olemassa olevaa totuutta. Tutkimuksen luotettavuutta lisäävät äitien rehelliset vastaukset. Kysymysten julkaisu Facebookissa ryhmissä, joissa oli vain naisia/äitejä, mahdollisti avoimen keskustelun naisten kesken. Julkaisu sai paljon positiivista huomiota ja herätti hyvässä hengessä keskustelua aiheesta, myös tupakoimattomien kesken. Äidit, jotka vastasit julkaisuun kaikkien nähtäville, saivat kehuja/kannustusta muilta ryhmän jäseniltä. Julkaisimme kysymykset ja saatetekstin (LIITE 6) omalla profiililla ryhmissä ja myös tutkimuksen tarkoituksen esittely lisäsi vastaajien luotettavuutta tutkimusta kohtaan. Tutkimuksen tuloksien arvioiminen Tutkimuksessa toteutettu kysely toi ilmi ensimmäistä kertaa äitien omia tuntemuksia ja kokemuksia tupakoinnista ja sen lopettamisesta raskausaikana. Tutkimus halusi lähtökohtaisesti selvittää, mikä motivoisi äitejä savuttomuuteen raskausaikana. Moni vastaajista painotti raskauden ja tulevan lapsen terveyttä kertoessaan motivaatiostaan savuttomuuteen. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia oli, että tuleva lapsi motivoi eniten äitejä lopettamaan tupakoinnin, äitien huonot kokemukset neuvolan toiminnasta ja äidit toivoivat kumppanin huomioimista. Tutkimuksen tarkoitus on samalla tarkastella

48 48 (67) häkämittareiden käytön yleisyyttä, minkä vuoksi painotamme myös häkämittauksesta saatuja vastauksia Tuleva lapsi motivoi äitejä savuttomuuteen Tutkimuksen tilaajat halusivat tietää mikä motivoisi nuoria äitejä tupakoinnin lopettamiseen ja tarvittaisiinko tähän konkreettista palkintoa. Ulkomailla tehdyistä tutkimuksista on huomattu, että erilaiset rahapalkinnot ja lahjakortit motivoivat tupakoinnin lopettamiseen raskausaikana. Brittiläisessä tutkimuksessa tuli ilmi, että tupakoivat raskaana olevat naiset lopettivat neljä kertaa todennäköisemmin tupakoinnin rahallisten kannustimien avulla. (Heino 2016b.) Tutkimustuloksissa tuli ilmi, että äitejä motivoi savuttomuuteen eniten tuleva lapsi ja lapsen terveys. Äideiltä kysyttiin suoraan motivoisiko konkreettinen palkinto savuttomuuteen. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että palkinto olisi tehoton. Kysymyksessä ei annettu esimerkkejä mahdollisista palkinnoista, mikä olisi voinut lisätä myönteisiä vastauksia palkintoa kohtaan. Äidit saattoivat kokea, että on eettisesti väärin motivoitua tupakoinnin lopettamiseen, jos lopettamisesta saatava palkinto on jokin muu kuin oma lapsi. Jos oma lapsi ei motivoi tarpeeksi lopettamaan tupakointia niin on väärin motivoitua siihen erilaisten lahjakorttien avulla. Kaksi äitiä vastasi, että muussa yhteydessä lopetettua tupakointia on hyvä palkita, mutta raskauden aikana lapsen tulisi olla riittävä palkinto. Äidit painottivat vastauksissaan olevansa vastuussa sikiön hyvinvoinnista, sikiö koettiin suojattomana. Muissa vastauksissa puhuttiin lapsen terveydestä ja äidit toivat ilmi pelkojaan mahdollisista kehityshäiriöistä, joita tupakointi voi aiheuttaa. Äitien mahdolliset pelot voivat johtua mediasta ja internetistä. Internetistä löytyy paljon tietoa, mutta tieto ei välttämättä ole luotettavaa ja mediassa usein paisutellaan pahimpia seurauksia tupakoinnista raskausaikana. Osa äideistä kertoi myös kuvittelevansa sikiön polttamassa tupakkaa ja näin tietoisesti ruokki omia pelkojaan. Vastauksista tuli ilmi, että äideillä oli paljon tietoa tupakoinnista ja sen vaaroista sekä pelkoja. Tupakointi on kuitenkin riippuvuus, eikä pelkkä tieto välttämättä riitä tupakoinnin lopettamisen tueksi, vaan avuksi tarvitaan ammatillista ohjausta Huonot kokemukset neuvolan toimintaa kohtaan Saatuja vastauksia ei voi yleistää neuvolan toiminnasta, mutta tässä tutkimuksessa huomattiin puutteita neuvolan toimintatavoissa. Äidit kokivat puutteita työntekijöiden osaamisessa ottaa tupakointi puheeksi ja ohjata sen lopettamisessa. Joissain vastauksissa tuli ilmi jopa työntekijöiden puutteet ammatillisuudessa ja epäammatillinen käytös äitiä kohtaan. Myös neuvolasta saatava materiaali ja ohjaus koettiin vanhentuneeksi ja hyödyttömäksi. Tutkimustulos työntekijöiden kyvyttömyys ottaa tupakointi puheeksi mukailee Hanna Ollilan (2017, 4) tekemää esitystä THL:lle. Esityksessä Ollila on tutkinut tupakoinnin puheeksi ottamista ja vieroitusta, tutkimuksissa on ilmennyt, että työntekijät kokevat haasteelliseksi ottaa asian puheeksi. Työn-

49 49 (67) tekijät pelkäävät valistavansa liikaa tulevaa äitiä ja ovat Ollilan mukaan epävarmoja omasta osaamisestaan. Työntekijöiden epävarmuus omasta ammatillisuudesta on voinut näkyä vastaajille välinpitämättömyytenä ja haluttomuutena ottaa tupakointi puheeksi ja ohjata sen lopettamisessa. Äidit kertoivat kokemuksistaan, joissa tupakoinnista oli joko paasattu syyllistävästi tai asiaa ei uskallettu ottaa puheeksi terveyskyselyä lukuun ottamatta. Työntekijöiden säännöllinen koulutus olisi tärkeää ja antaisi työntekijöille varmuutta kohdatessaan äidin. Tupakoivan äidin kohtaamista ja tupakoinnin puheeksi ottamista tulisi harjoitella jo ammattikoulussa. Tupakoinnin puheeksi ottaminen ja sen lopettamisessa ohjaaminen tulisi kuulua kaikille sosiaali- ja terveysalanopiskelijoille. Puheeksi ottamisen tukena olisi hyvä käyttää Filha ry luomaa: Näin autat tupakoivaa äitiä lopettamaan -korttia (Kuvio 10). Työntekijöiden mahdollinen epäammatillisuus ja omien asenteiden tuominen esiin tupakoinnista puhuttaessa, voi kertoa yhtenäisen hoitolinjan puutteesta. Työntekijät voivat vältellä tupakoinnista puhumista, jos he eivät tiedä kuinka ohjata äitiä lopettamaan tupakointi. Yksi äiti toivoi neuvolalta konkreettista hoitopolkua tupakoinnin lopettamisen tueksi, kuten Hämeenlinnassa on tehty Savuttomat vauvat kampanjassa (KUVIO 9). Valtakunnallinen hoitopolku raskausajan tupakoinnin lopettamiseksi olisi hyvä. Hoitopolku yhtenäistäisi neuvoloiden toimintaa ja se takaisi kaikille samanarvoisen hoidon. Hoitopolussa määritettäisiin kaikille pakolliset häkämittaukset. Hoitopolun avulla voidaan tarjota asiakkaalle vertaistukea, nikotiinikorvaustuotteita tai asiantuntijapalveluita. Hoitopolkuun olisi kirjattu myös puolison huomioiminen. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat voisivat perehtyä tähän jo opiskelu aikana, mikä laskisi kynnystä ottaa asia puheeksi raskaana olevan naisen kanssa. Äidit toivoivat, että myös kumppani huomioitaisiin neuvolassa. Kuten Heino (2016b) on todennut THL:n blogissa, että ammattihenkilöllä täytyy olla riittävästi aikaa äidin ja mahdollisen kumppanin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Hakulinen ja Vaara (2017,20) on myös huomioinut tutkimuksessaan, että koko perhe tulee ottaa huomioon tupakkakeskustelussa. Äidit toivat ilmi, että puolison tuki on tärkeää tupakoinnin lopettamisessa. Puolison tulisi ymmärtää, että tupakoinnin lopettaminen on ensisijaisen tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksissa on huomattu passiivisen tupakoinnin olevan lähes yhtä haitallista sikiön kehityksen kannalta. Tikkanen (2008) on Duodecimin artikkelissaan todennut tupakan sisältävän paljon eri kemikaaleja, jotka imeytyvät äidin polttaessa tai passiivisen tupakoinnin seurauksena istukan läpi suoraan sikiöön. Tämän vuoksi tulisi neuvoloissa ottaa huomioon myös kumppani, eikä vain ohjata äitiä lopettamaan tupakointi. Lääkärit Tupakkaa vastaan suositteli jo vuonna 2015 häkämittareiden käyttöönottoa kaikissa neuvoloissa ja samalla sekä äidin että kumppanin puhalluttamista Häkämittareiden käyttö neuvolassa Vastausten perusteella häkämittareiden käyttö on vähäistä. Kysymykseen vastasi vain 4/14 äitiä, minkä vuoksi on vaikea arvioida häkämittareiden käytön yleisyyttä. Vastauksista ei ilmennyt, milloin äidit ovat olleet raskaana, minkä vuoksi häkämittareiden käyttöä ei voi tarkastella tutkimushetkellä.

50 50 (67) Kuopiossa on kolme häkämittaria, jotka eivät ole vielä käytössä. Neuvolan esimies on kertonut, ettei Kuopiossa ole vielä linjattu, ketkä raskaana olevista puhallutetaan. Hämeenlinna (2018) investoi Savuttomat vauvat- kampanjaa varten häkämittarit. Hämeenlinnassa on linjattu, että kaikki raskaana olevat ja heidän kumppaninsa puhallutetaan. Englannissa häkämittarit ovat kuuluneet Käypä hoitosuositukseen jo vuodesta 2010 lähtien. (Vierola 2015.) Häkämittareiden investoiminen kaikkiin neuvoloihin ja kaikkien raskaana olevien sekä heidän kumppanien puhalluttaminen voisi olla käytössä koko Suomessa. Vastauksissa äidit toivoivat konkreettisia esimerkkejä tupakoinnin vaikutuksista sikiölle, häkämittarit olisivat tähän tarkoitukseen sopivia. Puhalluttamalla kaikki äidit, tulisi kaikki kohdeltua tasapuolisesti. Samalla löydettäisiin ne äidit, jotka eivät uskalla ottaa puheeksi omaa tupakointiaan. Oma oppiminen ja ammatillinen kehitys Kätilö on hoitotyön, erityisesti kätilötyön sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Työssään kätilö edistää eri-ikäisten naisten ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. ( Savonia 2018.) Vastauksia analysoidessa huomasimme, kuinka suuri merkitys koko perheen hyvinvoinnin ja terveyden huomioimisella on, vaikka ensisijaisesti voidaan olettaa kätilöiden työskentelevän vain äitien kanssa. Tulevaisuuden kätilöinä osaamme hyödyntää äitien toiveita ja ottaa koko perheen huomioon. Tutkimusta tehdessä opiskelimme tupakoinnin haitoista raskausaikana ja sen vaikutuksesta sikiökehitykseen ja raskauteen. Työtä tehdessämme kätilöopintomme eivät olleet vielä alkaneet, joten kaikki tieto oli meille uutta ja sen etsiminen oli työlästä. Kotimaista tutkimustietoa tupakoinnista raskausaikana on paljon, mutta laajimmat tutkimukset olivat kansainvälisiä, mikä hidasti tiedonhakua. Nuorten äitien tupakointia on tutkittu eniten ulkomailla ja heille kohdennettuja tupakoinnin vastaisia kampanjoita ja materiaalia löytyi vain kansainvälisinä. Tutkiessamme ulkomaalaisia lähteitä opimme tiedonhakua ja lähdekriittisyyttä. Kätilöllä on oltava valmius jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen (Savonia 2018). Kätilö ammatilliseen osaamisalueeseen kuuluu myös yhteiskunnallinen valveutuneisuus. Yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen kuuluu kansallisten ja kansainvälisten hoitosuosituksien ja tutkimuksien seuraaminen. (Gissler ym. 2015, 35.) Tutkimalla kansainvälisiä tutkimuksia ja hoitosuosituksia opimme uusia hoitokäyntäiteitä, joita voimme hyödyntää työelämässä ja tarvittaessa kehittää niitä. Tutkimus itsessään on kehittämistyö, joka on ensimmäinen laatuaan tutkittaessa äitien kokemuksia tupakoinnin lopettamisesta raskausaikana. Opetus- ja ohjaustaitomme ovat kehittyneet tutkimusta tehdessä. Osaamme ohjata yksilöä ja perhettä voimavaralähtöisesti ja terveyttä edistävästi. Voimavaralähtöisyys ja terveyttä edistävä työote kuuluu kätilön osaamisvaatimuksiin (Gissler ym. 2015, 36). Olemme oppineet tupakoinnin puheeksiottamisen ja osaamme tarvittaessa ohjata sen lopettamiseen. Kätilöltä vaaditaan kykyä soveltaa ja joustaa ennakoimattomissa tilanteissa, työn arvaamattomuus vaatii luovuutta (Savonia 2018). Tutkimusta tehdessä kohtasimme aluksi paljon vastoinkäymisiä ja

51 51 (67) muuttuvia tilanteita. Vielä loppumetreillä jouduimme keksimään uuden tavan tavoittaa äitejä. Kaikki tutkimuksen vaiheet opettivat meille paineen sietokykyä ja kärsivällisyyttä itsestä riippumattomiin asioihin. Olemme käyttäneet luovuutta selvitäksemme yllättävistä tilanteista. Sosiaali- ja terveysalalla vaaditaan monipuolista työyhteisöosaamista. Työelämässä korostuu vuorovaikutus ja viestintätekniikka. (Savonia 2018.) Työskentelyn alussa huomasimme, että sähköinen vuorovaikutus voi aiheuttaa väärinymmärryksiä eri tahojen välillä. Mahdollisten väärinymmärrysten välttämiseksi on tärkeää kommunikoida kasvokkain. Väärinymmärrykset opettivat meille viestintätaitoja ja selkeää itsensä ilmaisua. Ammattietiikan perus kulmakiviä ovat ihmisarvo, ihmiskäsitys ja asiakkaan oikeuksien huomioiminen (Aumo ym. 2004, 6). Tutkiessamme äitien omia kokemuksia ja tuntemuksia opimme lisää kohderyhmän huomioimisesta herkää aihetta käsitellessä. Kohdatessaan raskaana olevan tupakoivan naisen on tärkeää olla syyllistämättä tulevaa äitiä. Tutkimusta tehdessämme olemme joutuneet pohtimaan omia arvoja ja asenteita tupakointia kohtaan. Kätilönä tulemme huomioimaan äidin itsemääräämisoikeuden unohtamatta sikiön hyvinvointia. Huomasimme, että koulutus ja tieto auttavat kohtaamaan äidit ammattitaidolla. Tupakoinnin puheeksiottamisessa on tärkeää osata antaa oikeaa tietoa ja konkreettisia esimerkkejä, unohtamatta tukea tupakoinnin lopettamisessa. Pohdimme ennakkoon tutkimuksen uhkia ja mahdollisuuksia SWOT-analyysin avulla (LIITE 5). Valitettavasti osa uhkista kävi toteen. Pelkäsimme, että emme saa äitejä osallistumaan haastatteluun, mikä pitikin lopulta paikkaansa. Saimme kuitenkin kyselyn myötä monipuolisia ja avoimia vastauksia, mikä kääntyikin lopulta voitoksi. Tutkimuksen vahvuuksiksi kokemamme yhteishenki ja ohjaajan asiantuntijuus olivat hyödyksi työn aikana. Tutkimuksen alussa muut opinnot sekä kesätyöt estivät työn aktiivista tekemistä, mutta syksyn aikana mahdollisuudet työn tekemiseen olivat hyvät, mikä mahdollisti tutkimuksen valmistumisen ajallaan. Jatkotutkimusaiheet ja hyödynnettävyys Tutkimuksesta saatuja tuloksia hyödynnetään Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen ja Kuopion kaupungin alkavassa hankkeessa. Kuopion neuvolat voivat käyttää saatuja tuloksia kehittäessään neuvoloiden toimintaa ja ottaessaan häkämittareita käyttöön. Tuloksista tulee ilmi, että neuvoloiden materiaalia on päivitettävä ja tupakoinnin lopettamisen hoitopolkua yhtenäistettävä. Nuorten äitien tupakoinnin lopettamisen tueksi voitaisiin kehittää ilmainen mobiilisovellus, kuten Australiassa Quit for You, Quit for Two kampanjan (Australian Government 2017) yhteydessä on luotu. Älylaitteet ovat nykyisin iso osa nuorten arkea. Mobiilisovelluksesta saatava tieto olisi nuorille helposti saatavilla ja oman raskauden seuranta sovelluksen avulla veisi ajatukset muualle tupakoinnista. Saaduista vastauksista ja valtakunnallisen hoitopolun puuttumisen vuoksi olisi tärkeää perustaa vertaistukiryhmiä ympäri Suomea. Neuvolassa voitaisiin ohjata äiti vertaistukiryhmän piiriin tupakoinnin

52 52 (67) lopettamisen tueksi. Vertaistukiryhmää vetäisi alan ammattilainen ja yksi kokemuskouluttuja, heidät olisi koulutettu ryhmänvetäjiksi. Teknologian ansiosta vertaistukiryhmä voisi toimia internetissä, ryhmä olisi suljettu ja neuvolan tarjoama. Paikkakunnilla, joissa tupakoivia äitejä on enemmän, voisi vertaistukiryhmä olla fyysinen. Tutkimustuloksien pohjalta voitaisiin tehdä jatkotutkimus, mikä keskittyisi Kuopioon. Savossa tupakoidaan eniten raskausaikana, minkä vuoksi jatkotutkimuksille olisi tarvetta. Koko Suomen tasolta olisi hyvä selvittää häkämittareiden käytön yleisyys. Saaduista tuloksista voitaisiin julkaista artikkeli, koska vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, vaikka tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä ovat ne suuntaa antavia. Tutkimusta voidaan hyödyntää ammatillisessakoulutuksessa puheeksiottamisessa ja tupakoivan henkilön ohjaamisessa lopettamiseen. Kehittämistehtävänä tutkimuksen pohjalta voisi tehdä yhtenevän hoitopolun tupakoivalle äidille ja perheelle, kyseiseen hoitopolkuun voisi tutustua jo opiskeluaikana.

53 53 (67) LÄHTEET JA LIITTEET ABSETZ, Pilvikki, EKROOS, Heikki, KAPRIO, Jaakko, KORHONEN, Tellervo, KORTTEISTO, Tiina, KURKO, Terhi, OLLILA, Hanna, PÖLLÄNEN, Marja, RAUTALAHTI, Matti, ROUHOS, Annamari, WI- NELL, Klas Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [verkkodokumentti]. Käypä hoito - suositus. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. [Viitattu ] Saatavissa: ALASUUTARI, Pertti Laadullinen tutkimus uudistettu painos. Tampere: osuuskunta Vastapaino. ALLEN CARR S EASYWAY, How to Stop Smoking with Allen Carr s Easyway [verkkojulkaisu]. Allen Carr s Easyway. [Viitattu ] Saatavissa: AUMO, Oili, KORKIAMÄKI, Kirsi, LUNABBA, Mirja, NURMINEN, Leena, NÄRVÄ, Helena, PAJUKANGAS, Maija, PALMQVIST, Siv ja SIRVIÖ, Eeva-Liisa Tiedolla, taidolla ja tunteella Kätilötyön eettiset ohjeet [verkkodokumentti]. Suomen Kätilöliitto. [Viitattu ] Saatavissa: _tunteella.pdf AUSTRALIAN GOVERNMENT Why quit [verkkojulkaisu]. Australian Government. [Viitattu ] Saatavissa: CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTION Smoking, Pregnancy, and Babies [verkkolehti]. CDC 24/7: Saving Lives, Protecting People TM. [Viitattu ] Saatavissa: EKATUO, Touko Piritta Seitamaa-Hakkarainen: Kvalitatiivinen sisällönanalyysi [verkkojulkaisu]. Metodix. [Viitattu ] Saatavissa: EKBLAD, Mikael Mitä pohjoismaissa on tehty raskauajan tupakoinnin vähentämiseksi? [verkkodokumentti]. THL. [Viitattu ] Saatavissa: a48c26ad-088a-4f f77d8312edad EKBLAD, Mikael, GISSLER, Mika, KORKEILA, Jyrki ja LEHTONEN, Liisa Trends and risk groups for smoking during pregnancy in Finland and other Nordic countries [verkkolehti]. European journal of public health. [Viitattu ] Saatavissa:

54 54 (67) EKBLAD, Mikael, GISSLER, Mika, KORKEILA, Jyrki ja LEHTONEN, Liisa Sikiön tupakkaaltistuksen vaikutukset lapsen terveyteen [verkkolehti]. Lääkärilehti. [Viitattu ] Saatavissa: ELLFOLK, Maria ja MALM, Heli Raskaudenaikaiset myrkytykset ja niiden hoito [verkkolehti]. Aikakauskirja Duodecim. [Viitattu ] Saatavissa: ERHOLA, Marina ja MÄKINEN, Risto Tupakoinnin lopettaminen [verkkolehti]. Lääkärin käsikirja. [Viitattu ] Saatavissa: n%20lopettaminen ERKINHEIMO, Tiina-Liisa Ennenaikainen synnytys [verkkodokumentti]. Käypähoito -suositus. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. [Viitattu ] Saatavissa: FILHA, Näin autat äitiä lopettamaan tupakoinnin -kortti [verkkodokumentti]. Filha ry. [Viitattu ] Saatavissa: FRECKER, Richard C., HEATHERTON, Todd F., KOZLOWSKI, Lynn T., RICKERT, William ja ROBIN- SON, Jack Measuring the Heaviness of Smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number on cigarettes smoked per day. British Journal of Addiction 7/1989, GISSLER, Mika ja HEINO, Anna Ilmainen ehkäisy vähentää teiniraskauksia [verkkodokumentti]. THL-blogi. [Viitattu ] Saatavissa: GISSLER, Mika ja JAAKKOLA, Jouni Maternal Smoking in Pregnancy, Fetal Development, and Childhood Asthma. Am J Public Health 94(1)/2004, GISSLER, Mika, HAAPIO, Sari, HANNULA, Leena, JOHANSSON, Janneke, JOUHKI, Maija-Riitta, JÄR- VENPÄÄ, Anna-Liisa, KESKI-KOHTAMÄKI, Ritva, KLEMENTTI, Reijo, KONDELIN, Heli, KORHONEN, Anne, LITMANEN, Kirsi, MINKKINEN, Leena, PAANANEN, Ulla Kristiina, PAAVONEN, Jorma, PIENI- MAA, Anna-Kaisa, PIETILÄINEN, Sirkka, RAUSSI-LEHTO, Eija, RYYNÄNEN, Markku, STEFANOVIC, Vedran, STORVIK-SYDÄNMAA, Stiina, SURCEL, Heljä-Marja, TAIPALE, Pekka, TIILIKAINEN, Marja, TOMMISKA, Viena, UOTILA, Jukka, VÄYRYNEN, Pirjo ja ÄIMÄLÄ, Anna-Mari Kätilötyö. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. 6.painos. Keuruu: Otava OY.

55 55 (67) HARVARD HEALTH PUBLICATIONS s.a. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina [verkkolehti]. Terve.fi. [Viitattu ] Saatavissa: HAKULINEN, Tuovi ja VAARA, Sarianna Valtakunnalliset neuvolapäivät [verkkojulkaisu]. THL. [Viitattu ] Saatavissa: 1.pdf?sequence=1 HEINO, Anna 2016a. Raskauden aikainen tupakointi on Suomessa muita Pohjoismaita yleisempää [verkkojulkaisu]. THL. [Viitattu ] Saatavissa: HEINO, Anna 2016b. Raskaana olevien tupakoinnin vähentäminen vaatii erityishuomiota. [blogi]. THL. [Viitattu ] Saatavissa: HIRSJÄRVI, Sirkka, REMES, Pirkko ja SAJAVAARA, Paula Tutki ja kirjoita. 18. painos. Porvoo: Bookwell Oy. HIRSJÄRVI, Sirkka ja HURME Helena Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. HOSSI, Laura Raskaana polttaa yhtä moni kuin 80- luvulla Hämeenlinna aikoo puhalluttaa odottavat äidit [verkkosivu] Yle uutiset. [Viitattu ] Saatavissa: HURSKAINEN, Ritva ja RAJECKI, Maria Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot [verkkolehti]. Lääkärilehti. [Viitattu ] Saatavissa: HUS, HAL-vastaanotto [verkkosivu]. Helsingin yliopistollinen sairaala. [Viitattu ] Saatavissa: spoliklinikkakaynnit/hal-vastaanotto/sivut/default.aspx HUTTUNEN, Matti Nikotiiniriippuvuus ja nikotiinivieroitusoireyhtymä [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa:

56 56 (67) HÄMEENLINNA Savuttomat vauvat [verkkosivu]. Hämeenlinan kaupunki. [Viitattu ] Saatavissa: IHATSU, Katja Lääkärijärjestö: Häkämittarit neuvoloihin [verkkolehti]. Turun Sanomat. [Viitattu ] Saatavissa: IIVONEN, Karin, KAUPP, Paula, KENTALA, Jukka, KOSKI, Keijo, PATJA, Kristiina, PIETILÄ, Kirsi, RAUTALAHTI, Matti, ROUHOS, Annamari ja WINELL, Klaus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot [verkkolehti]. Duodecim aikakauskirja. [Viitattu ] Saatavissa: JOHNSON & JOHNSON CONSUMER NORDIC Kaikki vauvat tahtovat savuttoman äidin [verkkojulkaisu]. Allergiaterveys.fi. [Viitattu ] Saatavissa: JÄRVENPÄÄ, Eila Laadullinen tutkimus [verkkodokumentti]. Helsinki University of Technology. [Viitattu ] Saatavissa: JÄRVINEN, Mirkka Motivoiva haastattelu [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. [Viitattu ] Saatavissa: KAINULAINEN, Jaana Savossa röökiäitejä eniten koko Suomessa. Savon Sanomat KANANEN, Jorma Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja -sarja. Tampereen Yliopistopaino Oy -Juvenes Print. KATAINEN, Anu, KINNUNEN, Jaana M, OLLILA, Hanna, PERE, Lasse, RAISAMO, Susanna ja RIMPE- LÄ, Arja Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen [verkkodokumentti]. Nuorten terveystapa tutkimus [Viitattu ] Saatavissa: KETTUNEN, Raimo 2014a. Nikotiinikorvaushoito [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: KETTUNEN, Raimo 2014b. Tupakoinnin lopettaminen [verkkolehti]. Duodecim terveskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa:

57 57 (67) KINNUNEN, Jaana M., OLLILA, Hanna, RAUTALAHTI, Matti ja RUOKOLAINEN, Otto Nuorten nikotiinituotteiden käyttö [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: KOKOUSTIEDOTE, Kuopion kaupunginhallituksen kokouspäätökset [verkkodokumentti]. Kuopion kaupunki. [Viitattu ] Saatavissa: KORHONEN, Tellervo, KURKO, Terhi ja WINELL, Klas Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. [Viitattu ] Saatavissa: B07C3?id=nix00254 KUUKKANEN, Tatu Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan [verkkolehti]. Yle uutiset. [Viitattu ] Saatavissa: KYS, Lähetekriteerit KYS:in äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotolle [verkkodokumentti]. Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri. [Viitattu ] Saatavissa: LAINE, Jukka, LEHTONEN, Tanita ja TIKKANEN, Minna Tupakointi raskauden aikana voi johtaa sikiökuolemaan ja istukan ennenaikaiseen irtoamiseen [verkkolehti]. Duodecim aikakauskirja. [Viitattu ] Saatavissa: NICE Smoking: stopping in pregnancy and after childbirth [verkkolehti]. NICE National Institute for Health and Care Excellence. [Viitattu ] Saatavissa: NICHOLS, Hannah Five ways to quit smoking [verkkolehti]. Medical news today. [Viitattu ] Saatavissa: NICORETTE Nicorette -tuotteet [verkkojulkaisu]. Nicorette: saavuta jotain suurenmoista. [Viitattu ] Saatavissa: NUORTEN TUPAKOINTI, THL, 2017 [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitois. [Viitattu ] Saatavissa:

58 58 (67) OLLILA, Hanna Tupakka [verkkolehti]. Nuortenlinkki.fi. [Viitattu ] Saatavissa: OLLILA, Hanna Tupakoinnin puheeksi ottaminen ja vieroitus häkämittarin käyttö neuvolassa [verkkodokumentti]. THL. [Viitattu ] Saatavissa: /e9f00043-f1dc-4927-ad56-987b PATJA, Kristiina 2016a. Tupakka ja sairaudet [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: PATJA, Kristiina 2016b. Tupakkariippuvuuden mekanismi [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: PERINATAALITILASTO SYNNYTTÄJÄT, SYNNYTYKSET JA VASTASYNTYNEET 2016, THL 2017 [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu ] Saatavissa: PERINATAALITILASTOT SYNNYTTÄJÄT, SYNNYTYKSET JA VASTASYNTYNEET 2017, THL 2018 [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos. [Viitattu ] Saatavissa: PIISPANEN, Anu THL:n neuvontkortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa [verkkodokumentti]. THL. [Viitattu ] Saatavissa: POHJOISMAISET PERINATAALITILASTOT: THL Pohjoismaiset perinataalitilastot 2016 [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu ] Saatavissa: POTILAAN LÄÄKÄRILEHTI, Ehdotus: Häkämittarit neuvoloihin [verkkolehti]. Potilaan lääkärilehti. [Viitattu ] Saatavissa: PUUSNIEKKA, Anna ja SAARANEN-KAUPPINEN, Anita 2006a. KvaliMOTV Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa:

59 59 (67) PUUSNIEKKA, Anna ja SAARANEN-KAUPPINEN, Anita 2006b. Sisällönanalyysi [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa: PUUSTNIEKKA, Anna ja SAARANEN-KAUPPINEN, Anita 2006c. Teemahaastattelu [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa: PUUSNIEKKA, Anna ja SAARANEN-KAUPPINEN, Anita 2006d. Hyvä tutkimuskäytäntö [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa: PÖLKKI, Tarja Hoitotyön interventiot ja niiden vaikuttavuus [verkkolehti]. Sairaanhoitajat. [Viitattu ] Saatavissa: RIMÓN, Ranan ja TUUNAINEN, Arja Nikotiiniriippuvuuden diagnostiikka ja hoito [verkkolehti]. Duedecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: SAARELMA, Osmo Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitusta) [verkkolehti]. Duedecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: SALO-CHYDENIUS, Sisko Motivoiva toimintatapa/ motivoiva haastattelu [verkkolehti]. Päihdelinkki.fi. [Viitattu ] Saatavissa: SARAJÄRVI, Anneli ja TUOMI, Jouni Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5. uudistettu laitos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. SAVONIA, Opetussuunnitelmat [verkkodokumentti]. Savonia-ammattikorkeakoulu. [Viitattu ] Saatavissa: SOTKANET, Raskauden aikana tupakoineet, % synnyttäjistä [verkkojulkaisu]. Sotkanet.fi, Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. [Viitattu ] Saatavissa: =sy6rsdbs0zueaa==&gender=t&abs=f&color=f&buildversion=3.0- SNAPSHOT&buildTimestamp=

60 60 (67) TERVE Joka toinen kuolee tupakkaan [verkkolehti]. Terve.fi. [Viitattu ] Saatavissa: TERVE.FI s.a. Äidin tupakoinnista aiheutuvat haitat vauvalle raskauden ja imetyksen aikana [verkkolehti]. Terve.fi. [Viitattu ] Saatavissa: TIITINEN, Aila 2017a. Raskaus ja tupakointi [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: TIITINEN, Aila 2017b. Raskaus ja päihteet [verkkolehti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: TIKKANEN, Minna Tupakointi ja raskaus [verkkodokumentti]. Duodecim terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavissa: TILASTOKESKUS Käsitteet [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. [Viitattu ] Saatavissa: TILASTORAPORTTI 2017a. Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016 [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu ] Saatavissa: TILASTORAPORTTI 2017b. Tupakkatilasto 2016 [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu ] Saatavissa: TUOMI, Jouni ja SARAJÄRVI, Anneli Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. TURTOLA, Kati Savuttomat vauvat -kampanja onnistui Hämeenlinnassa: tulokset ovat ainutlaatuisia koko maassa [verkkolehti]. Yle uutiset. [Viitattu ] Saatavissa: TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELULAUTAKUNTA, Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset [verkkodokumentti]. Tutkimuseettinen neuvottelulautakunta (TENK). [Viitattu ] Saatavissa: VIEROLA, Hannu Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. 5. uudistettu painos. Tallinna: Tietosanoma Oy.

61 61 (67) VIEROLA, Hannu Naistentautien erikoislääkäri. [Haastattelu.] Mistä tehoa tupakkavalistukseen? Yle Radio Suomi: Teemana terveys. Saatavissa: VIEROLA, Hannu Naistentautien erikoislääkäri. [Haastattelu.] Häkämittarit neuvoloissa. Yle Radio Suomi: Radio Suomi Kuopio. Saatavissa: VIEROLA, Hannu Uloshengityksen häkämittaus äitiysneuvolan rutiiniksi. [verkkolehti]. Potilaan lääkärilehti. [Viitattu ] Saatavissa:

62 62 (67) LIITE 1: FAGERSTRÖMIN NIKOTIINIRIIPPUVUUSTESTI FAGERSTRÖMIN TESTI Taulukko: Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti ja riippuvuusasteen luokittelu Kysymys Määrä Pisteet Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? alle yli 60 0 Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? alle yli 30 3 Tulkinta: Yhteispisteet 0-1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus, 2 = kohtalainen riippuvuus, 3 = vahva riippuvuus, 4-6 = hyvin vahva riippuvuus Käypä hoito 2012

63 63 (67) LIITE 2: NHS-HOITOPOLKU NICE 2018