TREDU HEPOLAMMINKATU 10 B-RAKENNUS

TREDU HEPOLAMMINKATU 10 B-RAKENNUS LVI-PERUARANNUS JA MUUTOSTYÖT HANKESUUNNITELMA 21.10.2016 A TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS KÄYNTIOSOITE FRENCKELLINAUKIO 2K POSTIOSOITE PL 487, 33100 TAMPERE PUH 03 5656 611 FAX 03 5656 6475, 03 5656

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMA LIISA PARVIAINEN 21.10.2016 Hanke TREDU HEPOLAMMINKATU 10 B-RAKENNUS SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 4 1.1. TARVESELVITYS 4 1.2. HANKKEEN PERUSTIEDOT 6 1.3. TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO 6 1.4. AIKATAULUTAVOITE 6 1.5. HANKERYHMÄN KOKOONPANO 6 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUERIAATTEET 7 2.1. SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 7 2.2. TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 7 2.3. MITOITUERUSTEET 7 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET 7 3.1. TILANTARVE JA TILAOHJELMA 7 3.2. TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET 8 4. YLLÄPITO 8 4.1. YLEISET VAATIMUKSET 8 4.2. TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 8 5. RAKENNUSKOHDE 8 5.1. ASEMAKAAVA JA TONTTI 8 5.2. LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT 9 5.3. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 9 5.4. KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT 9 5.5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 9 6. HANKKEEN KUVAUS 9 6.1. ARKKITEHTISUUNNITTELU 9 6.2. RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS 10 7. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 11 7.1. LVI-TEKNIIKKA 11 7.2. SÄHKÖTEKNIIKKA 12 7.3. ENERGIATEHOKKUUS 15 7.4. TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET 15 8. AIKATAULU 15 8.1. HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU 15 9. TOTEUTUSTAPA 15 9.1. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT 15 9.2. VÄISTÖTILATARPEET 16 10. KUSTANNUSTAVOITTEET 16 10.1. RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET 16 11. LIITTEET 16 LIITE 1 Tilaohjelma LIITE 2 Alustava kustannusarvio LIITE 3 Investointisopimus LIITE 4 Arkkitehtiluonnokset Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Suunnitteluyksikkö LIITE 5 Alustava yleisaikataulu 3

1. YHTEENVETO 1.1. TARVESELVITYS Tampereen osaamis- ja elinkeinolautakunta OSELA hyväksyi hankkeen tarveselvityksen 25.8.2016, ohessa ote päätöksestä: Dnro TRE: 5038 /10.03.07/2016 75 Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-rakennuksen tarveselvitys (Yhteistoiminta-alueen asia) - - - - - - - - Osela 25.8.2016 Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs: Nykytila ja muutostarve Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli ammatillisen koulutuksen palveluverkkoselvitystä kokouksessaan 12.11.2012. Sen pohjalta osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.9.2014 ammatillisen koulutuksen palveluverkkosuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Palveluverkkosuunnitelman mukaisilla muutoksilla tehostetaan tilojen käyttöä ja vähennetään tilojen ja toimipisteidenkin määrää sekä pienennetään tilakustannuksia. Tavoitteena on saada monikäyttöisiä, toimivia ja tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä. Toteuttamisessa otetaan myös huomioon tarve opiskelijamäärien lisäämiseen ja koulutustarjonnan uudelleen suuntaamiseen. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta tullaan leikkaamaan 190 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 alkaen ja tämä edellyttää nopeutetulla aikataululla muun muassa Tredun tilojen käytön tehostamista. Tredun palveluverkkosuunnitelmassa ja valmisteltavassa Hepolamminkadun kampussuunnitelmassa esitetään prosessiteollisuuden ja laboratorioalan koulutusten siirtoa Koivistontien toimipisteestä Hepolamminkadun toimipisteeseen. Koivistontien toimipisteessä ei ole prosessiteollisuuden ja laboratorioalan koulutusten nykytarpeeseen ja sen edelleen kehittämiseen soveltuvia opetustiloja eikä niiden saneeraaminen sinne ole mahdollista. Hepolamminkadun B-rakennuksen yhtenäinen, osittain korkea hallitila soveltuu hyvin prosessiteollisuuden opetusympäristöksi ja tietyt toiminnot saadaan osastoitua säädösten mukaisesti. Siirrosta päättää osaamis- ja elinkeinolautakunta 25.8.2016. Koulutusten siirto monipuolistaa Hepolamminkadun teknisten alojen koulutustarjontaa ja mahdollistaa esimerkiksi kemian opintojen tarjonnan myös muille Tredun opetusaloille ja yhteistyötahoille. Myös prosessitekniikan opetuksen osalta saadaan synergiahyötyjä muun tekniikan alan koulutuksen kanssa. Prosessitekniikan opetustilojen käyttäminen mahdollistetaan jatkossakin myös muille yhteistyötahoille, kuten mm. Tampereen Ammattikorkeakoululle. Pääosa Hepolamminkadun B-rakennuksessa nyt olevasta kone- ja metallialan koulutuksesta voidaan siirtää Hepolamminkadun muihin rakennuksiin, lähinnä C- ja D-rakennuksiin. Näin voidaan B-rakennuksen ensimmäisen kerroksen vapautuvat tilat muuttaa prosessiteollisuuden ja laboratorioalan käyttöön. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen saadaan saneerattua tilat myös kiinteistöalan koulutukselle, joka on ollut sijoitettuna ulkopuolisiin vuokratiloihin Hepolamminkatu 9 kiinteistöön. Toisen asteen hallinnon ja Tredun hallinnon tiloja on sijainnut Ajokinkujan toimipisteen hallintorakennuksessa, josta hallinto on siirtynyt 4

kokonaisuudessaan kesän 2016 aikana Tredun ja lukioiden toimipisteisiin. Tarveselvityksessä esitetään Hepolamminkadun B-rakennuksen toiseen kerrokseen muodostettavaksi myös hallinnon tiloja. Koivistontien toimipisteessä vapautuvia tiloja voidaan jatkossa hyödyntää ko. toimipisteen yhteisten tutkinnon osien (YTO) opintojen ja vapaasti valittavien yhteisten tutkinnon osien (VYTO) opintojen opetukseen ja myös turvallisuusalan koulutus saa tarvitsemaansa lisätilaa. Nykyisin ko. opintoja on jouduttu opettamaan Ajokinkujan toimipisteessä, josta on tarkoitus luopua kokonaan siinä vaiheessa, kun autoalan opetuksen tilojen sijoittamismahdollisuudet on selvitetty. Nämä opetustarjonnan muutokset edellyttävät vain vähäisiä muutostöitä Koivistontien toimipisteessä. Tilan tarve Tilaohjelman mukainen tilantarve on yhteensä 4 774 m2. B-rakennuksen tavoitteellinen opiskelijamäärä on 618 opiskelijaa. Tiloja käytetään myös Hepolamminkadun toimipisteen YTO-aineiden opetukseen ja yleisopetukseen. Lisäksi tiloihin sijoittuisi myös hallinnon tiloja. Hankkeen aikataulu Hanke toteutetaan kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen, kiinteistöpalvelujen tilojen rakentaminen, on pääosin toteutettu vuonna 2016 huhtikuun ja elokuun välisenä aikana. Nämä rakennustyöt toteutetaan pienten investointien määrärahalla. Toisen vaiheen rakennustyöt, joka sisältää prosessiteollisuuden ja laboratorioalan koulutusten ja toisen kerroksen opetusja hallintotilojen muutostyöt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 tammikuun ja elokuun välisenä aikana. Investointi- ja käyttökustannukset Tehtyjen luonnosten perusteella tehdyssä laskemassa on päädytty 4.000.000 euron kustannusarvioon. Kustannuksista 275.000 euroa katetaan vuosittaisilla Tredun pienten investointien määrärahalla, ja loppuosa 3.725.000 euroa hankkeelle osoitetulla erillismäärärahalla. Hankkeen investoi kiinteistön omistaja TREDU-Kiinteistöt Oy. Pääomavuokra ja ylläpitovuokra ovat yhteensä 687.412 euroa vuodessa. Ensikertaisen kalustamisen poistokustannus on 60.000 euroa/vuosi (poistoaika 3 vuotta). Ulkopuolisesta vuokratilasta (Hepolamminkatu 9) luovuttaessa saadaan 110.000 euron säästö vuodessa. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kivekäs: Osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää Päätös hyväksyä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-rakennuksen tarveselvityksen oheisen liitteen mukaisena jatkovalmistelun pohjaksi. - - - - - - - - Päätösehdotus hyväksyttiin. Tarveselvitys 12.8.2016, on tarvittaessa käytettävissä. 5

1.2. HANKKEEN PERUSTIEDOT TARVESELVITYKSEN HYVÄKSYMISEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET JA TÄSMENNYKSET Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen pohjalta siinä ollutta suunnitelmaa täydentäen ja tarkentaen, eikä varsinaisia toiminnallisia muutostarpeita tullut esille. HANKKEEN LAAJUUS Hanke ei kata koko B-rakennuksen perusparannusta. Se rajoittuu LVI-tekniikan perusparantamiseen sekä prosessi- ja laboratoriotekniikan siirron Koivistonkylän toimipisteestä B- rakennukseen edellyttämiin tilamuutoksiin rakennuksen molemmissa kerroksissa. Tämän hankkeen yhteydessä on jo toteutettu 1. vaiheena ns. pienten investointien 275 000 määrärahalla ensimmäisen kerroksen eteläpäätyyn kiinteistöpalvelualan opetustilat, joihin opetus on jo siirtynyt elokuussa 2016 vuokratiloista Hepolamminkuja 9:stä. Näiden kiinteistöpalvelujen tilojen huoneistoala on 410 htm 2. Toisen vaiheen rakennustöiden yhteydessä toteutetaan kiinteistöpalvelujen ulkovarastotila 30 htm 2. Rakennuksen koko laajuus on bruttoalana 6 259 brm 2. Tästä on kylmien varastotilojen osuutta 48 brm 2. Huoneistoala on 5 361 htm 2 ja tilaohjelman mukainen hyötyala 4 738 hym 2. 1.3. TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO Investoinnit Rakentamisen kustannus 2.vaihe (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 87,4 % / 10.2016) n. 4 025 000 alv 0% Rakentamisen kustannus 1. vaihe / kiinteistöpalvelun tilat * 275 000 alv 0% Ensikertainen kalustus n. 180 000 alv 0% Yhteensä n. 4 480 000 alv 0% *_Ensimmäisen vaiheen kustannuksista ei veloiteta pääomavuokraa. Kustannusarvioon sisältyvät: rakennuttajan kulut, rakennustekniset työt, LVIAS- työt sekä kiintokalusteet ja varusteet. Hankintarajataulukko käytettävissä tarvittaessa. 1.4. AIKATAULUTAVOITE Hankkeen aikataulutavoite ei ole muuttunut tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen. Toteutussuunnittelu on alkanut ja se jatkuu välittömästi hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Toisen vaiheen urakkalaskenta on tarkoitus toteuttaa vielä tämän vuoden marras-joulukuussa, jolloin hankkeen toteutussuunnitelma olisi hyväksyttävänä tammikuussa 2017. Rakennustyöt on tarkoitus ajoittaa helmikuun ja elokuun 2017 väliselle ajalle, niin että tilat ovat otettavissa käyttöön elokuussa vuonna 2017. Kiinteistöpalvelualan, media-alan/painotekniikan sekä kone- ja metallialan opetus jatkuu rakennuksessa koko rakentamisen ajan. Ks. tarkemmin kohta 8.1. 1.5. HANKERYHMÄN KOKOONPANO Tämän hankesuunnitelman on valmistellut hankeryhmä, joka koostui Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinopalveluiden tilaajan, Tampereen seudun ammattiopiston Tredun, Tampereen Tredu-Kiinteistöt Oy:n ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen edustajista. Asiantuntijoina on ollut suunnitteluryhmä, johon kuuluu arkkitehtisuunnittelu Tilakeskuksen suunnitteluyksikkö, rakennesuunnittelu Sweco Rakennetekniikka Oy, LVIA-suunnittelu Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy ja sähkösuunnittelu Sähkölinna Oy. 6

2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUERIAATTEET 2.1. SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Rakennuksen suunnittelutehtävä vastaa vaativuusluokaltaan opetusalojen toiminnalliset ominaisuudet huomioon ottaen vaativan rakennuksen suunnittelua. Perusparannustöiden suunnittelussa yleisiä tavoitteita ovat esteettömyys, kustannustehokkuus, tilankäytön tehokkuus ja muuntojoustavuus. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen rakennussuunnittelusuunnitteluohjetta. 2.2. TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Toiminnalliset vaatimukset liittyvät rakennuksen koulutusalojen opetustiloiltaan edellyttämiin erityisvaatimuksiin. Etenkin opetustiloissa käytettävien laitteiden työturvallisuudelle asettamat mitoitusvaatimukset tulee ottaa huomioon suunnittelussa. 2.3. MITOITUERUSTEET Tärkeimmät mitoitusperusteet ja tilavaraukset on esitetty tilaohjelmassa. Olemassa oleva rakennus tiloineen pyritään hyödyntämään optimaalisesti niillä aluilla, jota muutostyö koskee. Mediaalan/painoviestinnän tiloissa ei tehdä olennaisia muutoksia LVI-tekniikkaa lukuun ottamatta, opetusalalle varatun alueen käytön tehostaminen odottaa myöhempiä muutostarpeita ja toimenpiteitä. rakennuksen koulutusalat Media-ala (painoviestintä) 180 opiskelijaa Kone- ja metalliala 54 opiskelijaa Liiketalous, aikuiskoulutus 180 opiskelijaa* Kiinteistöpalveluala 24 opiskelijaa Prosessiteollisuus 90 opiskelijaa Laboratorioala 90 opiskelijaa Yhteensä 618 opiskelijaa *opiskelijoista perustutkinto-opiskelijoita 30 ja oma-ehtoisia opiskelijoita 150 B-rakennuksen yleisopetustiloja käyttävät myös koko toimipisteen YTO-opiskelijat. Rakennukseen tullaan toteuttamaan myös noin 22 työpisteen suuruinen hallinnon monitilatoimisto. 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET 3.1. TILANTARVE JA TILAOHJELMA Hankkeelle tarveselvityksen yhteydessä laadittuun tilaohjelmaan ei ole tullut oleellisia muutoksia, hyötyala on pienentynyt yht. 36 neliöllä. Teknisten tilojen tilavaraukset ovat laajentuneet tarveselvitykseen verrattuna; ennen kaikkea IV-konehuoneet ovat kasvaneet oletettua enemmän. Rakennuksen laajuustiedot: tarveselvitys hankesuunnitelma Bruttoala 6 134 brm 2 6 259 brm 2 josta toteutettu 1. vaiheessa n.460 brm 2 7

Huoneistoala 5 374 htm 2 5 361 htm 2 josta toteutettu 1. vaiheessa n.410 htm 2 Hyötyala 4 774 hym 2 4 738 hym 2 josta toteutettu 1. vaiheessa 404 hym 2 Hankkeen tilaohjelma / hyötyala koostuu osista: Media-ala 1 358 hym 2 Kone- ja metalliala 534 hym 2 Prosessiteollisuus 507 hym 2 Laboratorioala 557 hym 2 Liiketalous AIKO 171 hym 2 YTO- ja yleisopetus 385 hym 2 Hallinto 202 hym 2 Yhteistilat 597 hym 2 Kiinteistön hoito 23 hym 2 1.vaiheen toteutus: Kiinteistöpalvelut 404 hym 2 Tilaohjelma liitteenä. 3.2. TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET Ammattiopetus suuntautuu yhä enemmän käytännön työssä oppimiseen luokkaopetuksen sijaan. Ammattiaineopetuksen tilat on suunniteltu kunkin ammattialan tarpeet huomioon ottaen simuloimaan todellisia työoloja nykyaikaisilla työpaikoilla. Toteutuksessa on huolehdittava ammattiopetustilojen, mm. laboratorio- ja prosessitekniikan tilojen, teknisten olosuhde- ja materiaalivaatimusten täyttymisestä. Teoriaopetukseen on varattu erilaisille ryhmille ja opetusmuodoille soveltuvia tiloja; on toki huomattava, että teoriaa opetetaan myös käytännön työsaleissa ammattityöopetuksen lomassa. Koulutusalat ja opetustavat muuttuvat ja kehittyvät, sen vuoksi on huolehdittava tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksista ja muunneltavuudesta siellä missä se on mahdollista tilojen erityisvaatimukset huomioon ottaen. 4. YLLÄPITO 4.1. YLEISET VAATIMUKSET Rakennuksessa tulee käyttää laadukkaita ao. tilojen olosuhteisiin ja julkiseen käyttöön tarkoitettuja kestäviä materiaaleja ja rakennusosia. Pääosa tarvittavista huolto- ja korjaustoimenpiteistä pyritään tekemään opetuksen loma-aikoina, mutta toiminnan on jatkuttava keskeytymättä ja häiriintymättä myös tarvittavien kiireellisten huoltojen ja korjausten aikana. Rakennus on opetuskäytössä päivittäin klo 8-20. 4.2. TILAKOHTAISET VAATIMUKSET Rakennuksen päätilaryhmistä laaditaan toteutussuunnittelun yhteydessä huonekortit yhteistyössä käyttäjän kanssa. Huonekortteihin kerätään tilojen erityisvaatimukset. 5. RAKENNUSKOHDE 5.1. ASEMAKAAVA JA TONTTI Tredu Hepolamminkatu 10 B-rakennus sijaitsee toimipisteen päätontilla, 837-65-7059-1. Tontin käyttötarkoitukseksi on määritetty YO / opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 8

Tontin asemakaava on vuodelta 1981. Jatkossa se tulee päivittää etenkin vanhentuneiden autopaikkamääräysten osalta. Autopaikat on määritelty kaavassa henkilökunnan ja yli 18- vuotiaiden opiskelijoiden lukumäärän mukaan; tämä johtaa vaikeuteen ilmoittaa kulloinkin rakennuslupaa haettaessa juuri sen hetkinen täysi-ikäisten opiskelijoiden määrä. Tavoitteena on saada autopaikkamääräys kerrosalapohjaiseksi, esim. 1ap /150 kem 2. Tontin pinta-ala on 93 020 m2 ja sillä sijaitsee pääosa ammattiopiston nykyisin käytössä olevista rakennuksista. Tontin rakennusoikeus on 46 510 kem2, ja siitä on käytetty 41 630 kem 2. Sallittu maksimikerrosluku on neljä kerrosta (IV). Nyt tehtävä rakennustoimenpide ei muuta tontin käytetyn kerrosalan eikä autopaikkojen määrää. 5.2. LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT Hepolamminkadun toimipiste on tavoitettavissa julkisen liikenteen avulla. Koko Hervannan julkisen liikenteen palvelutaso on erittäin hyvä. Alue on myös lähellä suunnitellun pikaratikan reittiä. Hepolamminkadun toimipiste sijaitsee lähellä Hervannan keskustan palveluja. Kevyen liikenteen kulkuyhteydet sinne ovat hyvät. Kampusalueelle on pyritty varaamaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Tästä huolimatta henkilö- ja mopoautot ovat suurimmat omatoimisen liikennöinnin välineet. Pysäköintipaikkoja on toimipisteen päätontilla suhteellisen paljon, 525 kpl, 1 autopaikka/ 79 kem 2. Näistä 11 on inva-paikkoja. Hepolamminkadun toimipisteen opiskelijat tulevat koko Tampereen seudulta. Siksi seudullisen julkisen liikenteen toimivuus, myös iltaisin, on erittäin tärkeää. 5.3. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Tredu Hepolamminkatu 10 B-rakennus on rakennettu vuonna 1986, yhtenä kuudesta tontin alkuperäisestä rakennuksesta. Tämän hankkeen yhteydessä ei tehdä muutoksia tontin käyttöön. Rakennus sijaitsee rinteessä siten, että molempiin kerroksiin on suora yhteys pihalta. Kerrosten keskiosat ovat päällekkäin, mutta myös alemmalla kerroksella on laajalti omaa vesikattoa. 5.4. KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT Rakennuksen kunnallistekniset liittymät säilyvät ennallaan. Se on liitetty kaupungin kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostoon. 5.5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankkeen myötä rakennuksen ympäristövaikutukset eivät oleellisesti muutu nykyisestä tilanteesta. Energiavaikutukset ks. kohta 7.3. 6. HANKKEEN KUVAUS 6.1. ARKKITEHTISUUNNITTELU Rakennuksen arkkitehti- samoin kuin muut suunnittelijat olivat mukana jo tarveselvitystä laadittaessa. Hankesuunnittelussa jatkettiin suoraan tarveselvityksen määrittämällä tavalla, mitään oleellisia muutostarpeita ei tullut esille. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Hanke on luonteeltaan LVI-peruskorjaus ja muutostyöhanke. Rakennuksen puitteet ja osa toiminnoista säilyvät entisinä. Suurin muutos on kone- ja metallialan tilojen supistaminen - osa 9

opetuksesta siirtyy viereisiin C- ja D-rakennuksiin - ja laboratorio- ja prosessitekniikan sekä kiinteistöpalvelualan opetuksen tuominen näin vapautuneisiin tiloihin. 1. kerros Kone- ja metalliala Opetustilat tiivistetään alkuperäisen kolmen hallin sijaan yhteen, rakennuksen pohjoispään hallitilaan. Tältä osin IV-tekniikka uusitaan, muutoin muutokset ovat hyvin vähäisiä. Laboratorio- ja prosessitekniikka Laboratorioalan ja prosessitekniikan opetustilat sijoittuvat vierekkäin kerroksen keskiosaan liiketaloudelta sekä kone-ja tuotantotekniikalta vapautuviin tiloihin. Näiden tilojen osalta muutostyöt vastaavat ulkovaippaa lukuun ottamatta perusparannustasoa. Prosessitekniikan tiloissa on mm. pienpanimo-osa, jossa samoin kuin muissa tiloissa pyritään simuloimaan mahdollisimman paljon ao. teollisuuden ja yritysten toimintatapoja ja -tiloja. Kiinteistöpalveluala Kiinteistöpalvelualan tilat sijoittuvat ensimmäisen kerroksen eteläisimpään kone- ja tuotantotekniikalta vapautuneeseen työhalliin. Nämä tilat on jo rakennettu ns. pienten hankkeiden määrärahalla ja otettu käyttöön elokuussa 2016. Kiinteistöpalvelun kylmä ulkovarastotila toteutetaan nyt muun muutostyöhankkeen osana yhdessä laboratorio- ja prosessitekniikan tarvitsemien pienten ulkovarasto-/teknisten tilojen kanssa. 2. kerros Toisen kerroksen tilat jakautuvat keskikäytävän länsipuolen teorialuokkatiloihin ja itäpuolen sosiaalitila- ja media-alan opetustilavyöhykkeisiin. Hallinnon monitilatoimisto Teorialuokkavyöhykkeen pohjoispäähän toteutetaan n. 200 m 2 kokoinen monitilatoimisto Tredun hallinnon käyttöön. Toimiston osalta muutostyöt vastaavat ulkovaippaa lukuun ottamatta perusparannustasoa. Tiloihin voidaan sisustaa n. 22 työpistettä. Teoria- ja liiketalouden opetustilat Nykyiset teorialuokat säilyvät pääosin nykyisellä paikallaan, ne ajanmukaistetaan ja osa väliseinistä korvataan avattavilla siirtoseinillä. Luokkavyöhykkeen keskelle varataan opetustilat ensimmäisestä kerroksesta siirtyvälle liiketalouden aikuisopetukselle. Media-ala/painotekniikka Media-alan tilat säilyvät entisinä lukuun ottamatta hyvin pieniä tilamuutoksia lähinnä varastotiloissa. Alan Mac-luokkatilojen väliseinistä osa korvataan avattavilla siirtoseinillä. IVkanavat säilyvät pääosin entisinä, IV-koneet uusitaan. Tekniset tilat, väestönsuojat Tekniset tilat säilyvät pääosin ennallaan ilmastointikonehuoneiden laajennuksia sekä kone-ja metallialan uutta ilmastointikonehuonetta lukuun ottamatta. Rakennuksessa on kaksi väestösuojaa, jotka ovat normaaliajan käytössä varastoina. Kone- ja metalliala käyttää näistä toista myös teoriaopetustilana. 6.2. RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS Rakennuksen kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia tämän hankkeen yhteydessä. Muutosten myötä joudutaan vähäisessä määrin siirtämään palo-osastojen rajoja uuteen paikkaan. 10

Laboratorio- ja prosessitekniikan lattiarakenteisiin joudutaan puuttumaan mm. rakentamalla uusia viemäröityjä ritilälattiaosuuksia joidenkin laitteiden kohdalle. Prosessitekniikan tiloihin rakennetaan uusi ulko-ovi tarvittavien materiaalien kuljettamiseksi suoraan pihalta. 7. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 7.1. LVI-TEKNIIKKA Yleistä Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Liittymät Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon sekä Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Lämmitys Rakennuksen lämmönjakokeskus uusitaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Vanhat lämpöjohtoverkostot jäävät pääosin ennalleen. Ilmastointikoneiden lämmitysverkostoon tehdään muutoksia uusien iv-koneiden vaatimassa laajuudessa. Patteriverkoston lämpöjohtoja ja pattereita uusitaan vain tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Lämpöjohdot tehdään sähkösinkityistä teräputkista puserrusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsaus- ja laippaliitoksin. Linjat varustetaan sulkuja säätöventtiilein. Lämpö-johtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakouruilla, jotka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä ja alakatoissa eristekourut tehdään alumiinipinnoitteisilla eristekouruilla saumat tiivistäen. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennuksen runkovesijohtoverkosto jää ennalleen. Vesijohtoverkostoon tehdään suurempia muutoksia mm. prosessi- ja laboratoriotilassa. Muissa tiloissa tehdään muutoksia vain tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita huomioiden kohteen erityispiirteet kalusteiden malleissa. Laboratoriotilassa käytetään tilan vaatimia vesijohto- ja viemärikalusteita. Tarvittaessa käytetään elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Vesijohtojen runkolinjat tehdään kupariputkista puserrusliitoksin. Kalusteiden kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakouruilla, jotka näkyviltä osin pinnoitetaan PVC-levyllä ja alakatoissa eristekourut tehdään alumiinipinnoitteisilla eristekouruilla saumat tiivistäen. Osa laboratorio- ja prosessitilan viemäripisteistä viemäröidään neutralointikaivon kautta jätevesiviemäriin. Laboratorio- ja prosessitiloissa käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin ja tarvittaessa sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksen sadevesiviemäröinti jää ennalleen. 11

Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Alustava konejako on: TK01 Hallintosiipi, TK02 WC- ja sosiaalitilat, TK03 2.krs luokkahuoneet, TK04 painon tilat, TK05 kuvantamisen tilat, TK06 automaatiotekniikan tilat, TK07 prosessi- ja laboratoriotilojen vetokaapit ja TK08 prosessi- ja laboratoriotilojen luokkahuoneet, sekä valvomotilat. Ilmastointikoneet varustetaan mahdollisuuksien mukaan pyörivällä lämmöntalteenotolla. Laboratorio- ja prosessitilat varustetaan kohdepoistolaitteilla ja vetokaapeilla. Vetokaappien poistoilmakanavien materiaali on tarvittaessa haponkestäväteräs. Materiaali varmistuu suunnittelun edetessä. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä ja kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään M1-luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Jäähdytysjärjestelmä Tietotekniikkaluokat varustetaan erillisjäähdytysyksiköillä. Jäähdytys tuotetaan suorahöyrysteisillä järjestelmillä. Kompressorilauhdutinyksiköt sijoitetaan vesikatolle IV-konehuoneen seinälle. Muut järjestelmät Laboratoriotila varustetaan paineilma-, happi-, puhdaspaineilma-, nestekaasu- ja asetyleeniverkostoilla. Paineilma verkosto on olemassa ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan. Puhdaspaineilma tuotetaan pulloilla. Rakennusautomaatio Talotekniikan säätö- ja valvontalaitteet uusitaan iv-koneiden ja lämmönjakokeskuksen uusimisen vaatimassa laajuudessa. 7.2. SÄHKÖTEKNIIKKA Yleistä Asennukset ja niihin kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja asennetaan viranomaismääräysten, standardisarjan SFS 6000 ja SFS 6002 mukaisiksi. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksessa toimii koulu korjausja muutostyön aikana. Toimintaedellytykset ja turvallisuus on kyettävä takaamaan koko työn ajan. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy)/ kampuksen sisäinen sähköverkko tietoliikenneverkkoon (Tampereen kaupungin tietohallinto) / olemassa oleva kuituverkko liityntävaraus aurinkopaneelijärjestelmälle 12

Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen vanha pääkeskus säilytetään ennallaan, samoin vanha talojohto. Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Sähkön kulutus mitataan rakennuksen pääkeskuksella. Lisäksi mitataan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla takamittauksena ilmanvaihto, lämmönjako, kiinteistösähkö ja eri toimijoiden sähkön kulutus (prosessi, laboratorio, kiinteistöala) siltä osin, kuin jakokeskukset uusitaan. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta se johdetaan edelleen Tilakeskuksen Haahtela -järjestelmän huoltotietokantaan. Suunnittelussa huomioidaan käyttötarkoituksen mukanaan tuomat erityisvaateet; laboratorion, prosessiteollisuuden (kemikaalivarastot, testaustilat, panimotilat) ja kiinteistöalan koulutuksen tilat. Osa koulutukseen tarvittavista laitteista siirretään Tredun Koivistontien toimipisteistä ja osa hankitaan uudistettavana laitekantana. Johtoreittejä ja -teitä lisätään tarpeen mukaan. Olemassa olevat asennukset hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ja tarpeettomat asennukset puretaan pois. Kaapelihyllyinä käytetään teknisissä tiloissa ja teknisissä opetustiloissa raskasta tikashyllyä ja tavallisissa luokkatiloissa valkoiseksi maalattua umpilevyhyllyä. Opetustiloissa johtokouruina käytetään valkoiseksi polttomaalattuja teräksisiä johtokouruja. Ilmastointikoneet, lämmönsiirtimet ja kiinteistöautomaatiojärjestelmä uusitaan kokonaan. Toiseen kerrokseen sijoitetaan luokka- ja toimistotiloja, joiden asennukset uudistetaan nykyvaatimukset täyttäviksi. Autolämmityspistorasioita ei rakenneta, mutta sähköautojen latauspisteille huomioidaan tilavaraukset sähkökeskuksilla. Varsinaista UPS -järjestelmää ei rakenneta, mutta ICT-verkon ja hälytyslaitteiden toiminta varmistetaan akuilla ja paikallisella UPS -laitteella. Kaapeleina ja asennusputkina käytetään halogeenittomia HF-kaapeleita, eikä putketonta asennustapaa hyväksytä. Opetustiloihin asennetaan opetus- ja AV-laitteiden vaatimat johtotiet ja kiinteästi asennettavat johdot ja kaapelit. Valaistus Valaistus on uusimisen tarpeessa, mutta peruskorjaus sen osalta tehdään säästävällä tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen jää pieneksi. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia tai led-valaisimia käyttäen Valaisinripustuskiskoina käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Saneerattavien tilojen osalta luokissa sekä WC:issä, varastoissa, sosiaalitiloissa ja niihin verrattavissa olevissa, vähäisellä käytöllä olevat tilat varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaisimia valittaessa kiinnitetään huomiota niiden helppoon puhdistettavuuteen ja riippuvia valaisimia pyritään välttämään. Alas lasketuissa 600x600 moduulikatoissa käytetään 600x600 moduulivalaisimia, joissa on 1,5-2 m:n liitoskaapeli pistoliittimellä, valaisimen helpon siirron mahdollistamiseksi. Lamppujen värisävy sisätiloissa on 840. Tilojen valaistuksen sammutuspulssi otetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. 13

Ulkovalaistusta ohjataan rakennusautomaation avulla aika- ja valoisuusohjauksena. Valaistus on pääosin vanha, mutta rikkinäiset valaisimet korvataan uusilla olemassa olevaan tyyliin sopiviksi. Tieto-, turva ja valvontajärjestelmät Tieto- turva- ja valvontajärjestelmät ovat vanhoja ja uudistamisen tarpeessa. Uudistaminen ja perus-korjaus tehdään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kustannuksia säästävällä, mutta tarkoituksen mukaisella tavalla. Kiinteistöön asennetaan normaalit henkilöturvallisuuden varmistavat tieto- ja turvajärjestelmät. Järjestelmien yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi, siltä osin kuin uusia yleiskaapelointipisteitä asennetaan. Kiinteistöön asennetaan seuraavat järjestelmät: turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä o vanhaa järjestelmää hyödynnetään o uusi järjestelmä on itsetestaava, paikallisella virtalähteellä ja led-valaisimilla varustettu järjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Pacom, ent. Timecon) o järjestelmä on pääosin olemassa oleva o vanhaan järjestelmään liitetään käyttäjän määrittelemät kulunvalvontaovet WLAN-verkko o todetaan operaattorin kuuluvuustutkimuksella matkapuhelimien tukiasemaverkosto o lisätään tukiasemia, mikäli katvealueita esiintyy ajannäyttöjärjestelmä (keskuskellojärjestelmä) o täydennetään muutostilojen osalta ja liitytään vanhaan järjestelmään antennijärjestelmä o toimiva verkko jätetään toimintaan, mutta uutta ei rakenneta yleisäänentoistojärjestelmä o täydennetään muutostilojen osalta ja liitytään vanhaan järjestelmään heikkokuuloisten induktiosilmukka kokoontumistiloihin o varsinaisia induktiosilmukoita ei rakenneta o kuuluvuuden varmistaminen hoidetaan paikallisesti, siirrettävällä laitteistolla ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä o olemassa oleva järjestelmä o täydennetään muutostilojen osalta ja liitytään vanhaan järjestelmään kameravalvontajärjestelmä o olemassa oleva järjestelmä o täydennetään muutostilojen osalta ja liitytään vanhaan järjestelmään o uudet kamerat säädettävällä polttovälillä olevia IP-kameroita o tarvittaessa uusi järjestelmä, se suunnitellaan ja lisensioidaan Tredun käyttämään Avigilon -järjestelmään rikosilmoitinjärjestelmä o olemassa oleva järjestelmä o täydennetään muutostilojen osalta ja liitytään vanhaan järjestelmään o sisäpuoliset tilat valvotaan liike- tai yhdistelmäilmaisimin paloilmoitinjärjestelmä o olemassa oleva järjestelmä o täydennetään muutostilojen osalta ja liitytään vanhaan järjestelmään o uudet ilmaisimet ovat monikriteeri-ilmaisimia, mikäli se tilan puolesta on mahdollista yleiskaapelointijärjestelmä o vanha järjestelmä säilytetään o uudistettavilta osin uusi järjestelmä on Cat 6eA 14

inva-wc-hälytysjärjestelmä o vanha järjestelmä säilytetään Info-TV o varaudutaan yleiskaapelipisteillä ja kaksiosaisilla pistorasioilla varattuvalojärjestelmä o ei rakenneta uusia sisäänpyyntöjärjestelmä o ei rakenneta päällekarkausjärjestelmä o varaudutaan valmiuteen asentamalla yleiskaapelointipisteitä o käyttäjän myöhemmin hankkima järjestelmä esitystekninen järjestelmä luokkien av-järjestelmät (liitäntävaraukset) o asennetaan kiinteästi rakennukseen tulevat kaapeloinnit ja johtotiet o laitteet, asennus ja käyttöönotto kuuluvat käyttäjälle 7.3. ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuutta parannetaan varustamalla ilmastointijärjestelmä tehokkailla korkean hyötysuhteen LTO-laitteilla. Teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Lisäksi Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. 7.4. TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET Teknisten tilojen tilavaraukset on esitetty luonnossuunnitelmissa. 8. AIKATAULU 8.1. HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU Hankkeen tarveselvitys hyväksyttiin 25.8.2016 ja hankesuunnittelu käynnistyi välittömästi tarveselvityksen tultua hyväksytyksi. 1. vaiheen kiinteistöalan tilojen muutostyöt ovat valmistuneet ja otettu käyttöön elokuussa 2016. Alla 2. vaiheen aikataulun pääkohdat: - Hankesuunnitelma valmis hyväksyntää varten 17.10.2016 - Pääpiirustukset valmiit rakennusluvan hakua varten 14.11.2016 - Urakkalaskentasuunnitelmat valmiit laskentaa varten 28.11.2016 - Toteutussuunnitelman hyväksyminen 26.1.2017 - Rakennustyöt alkavat 27.2.2017 - Rakennustyöt valmistuvat 31.7.2017, laboratorio- ja prosessialan tilojen osalta jo 5.6.2017 Alustava yleisaikataulu on liitteenä. 9. TOTEUTUSTAPA 9.1. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ohjaa suunnittelutyötä ja rakennuttamista. Projektiorganisaatio koostuu nimetyistä tilaajan ja rakennuttajan asiantuntijoista sekä käyttäjän edustajista. Tredu-Kiinteistöt vastaa hankkeen ulkoisesta tiedottamisesta. 15

Hanke toteutetaan käyttäen jaettua pääurakkamuotoa, jossa rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana/ päätoteuttajana. Kohteeseen valitaan tarjouskilpailun perusteella seuraavat urakoitsijat: - Rakennusurakoitsija - Putkiurakoitsija - Ilmanvaihtourakoitsija - Rakennusautomaatiourakoitsija - Sähköurakoitsija Tilaaja tekee lisäksi erillishankintoja, kuten laitehankinnat, atk, kulunvalvonta ja turvatekniikka. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Irtokalusteiden ja toimintavarustuksen, kuten esim. AV-laitteiden, ns. ensikertainen kalustus toteutetaan käyttäjien omana erillishankintana. 9.2. VÄISTÖTILATARPEET Kone- ja metalliala on jo varautunut tyhjentämään muuhun käyttöön tulevat tilat 27.2.2017 mennessä. Tältä osin muualle siirretyt toiminnot eivät enää palaa B-rakennukseen. Liiketalouden ja yleisopetuksen opetus siirtyy Hepolamminkatu 10 toimipisteen muihin rakennuksiin rakennustöiden ajaksi ja palaa uusiin/uusittuihin tiloihinsa rakennustöiden päätyttyä. Kone- ja tuotantotekniikan, media-alan sekä kiinteistöpalvelualan opetusta annetaan niille varatuissa nykyisissä tiloissaan koko rakennustyön ajan. Heidän osaltaan rakennustöiden aikana varmistetaan opetukselle mahdollisimman häiriöttömät toimintaedellytykset. 10. KUSTANNUSTAVOITTEET 10.1. RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET Hankkeen 1. vaiheen/kiinteistöpalvelualan toteutuksen kustannukset ns. pienten investointien määrärahalla olivat 275 000. 2. vaiheen tilaohjelmapohjaiseksi kustannusarvioksi on laskettu 4 025 000, jolloin koko hankkeen kustannukset ovat 4 300 000. Tarveselvitysvaiheessa koko hankkeen kustannuksiksi ilmoitettiin erheellisesti 4 000 000. Siihen olisi tullut lisätä, ei vähentää, em. 1. vaiheen kustannukset. Oikea kokonaiskustannustaso olisi ollut 4 275 000. Rakennuskustannusindeksin noususta johtuva kustannusten nousu tarveselvityksen ja hankesuunnitelman välillä on n. 90 000. Pienten investointien määrärahalla toteutetun hankkeen 1. vaiheen kustannukset eivät vaikuta pääomavuokraan. Näin ollen tulevan pääomavuokran pohjana on erillisen investointimäärärahan mukainen investointisumma 4 025 000. Alustava investointisopimus on liitteenä. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Rakentamiskustannusten tavoitehinta-arvio on hankesuunnitelman liitteenä. Käyttäjän irtokaluste- ja varusteluhankintojen suunnittelu täsmentyy toteutussuunnittelun rinnalla laadittavan irtokalustesuunnitelman myötä. 11. LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Tilaohjelma Alustava kustannusarvio 16

LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Lisäksi käytettävissä: Investointisopimus Arkkitehtiluonnokset Tampereen Tilakeskus Liikelaitos / suunnitteluyksikkö Alustava yleisaikataulu - Tredu Hepolamminkatu 10, B-rakennus, tarveselvitys 12.8.2016 - Tredu Kiinteistöt Oy / Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen hankkeissa käytettävä vastuurajataulukko 17

LIITE 1 TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKE TREDU Hepolamminkatu B-rakennus Hankesuunnitelmaan 14.10.2016 ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TARVESELVITYS HANKESUUNNITELMA m2 tarve m2 mitoittava henk. opisk. lkm tarve á yht. lkm á hankes. määrä tms. yht. B-rakennus yhteensä 4773,5 4738 618 MEDIA-ALA / PAINOVIESTINTÄ 1375,5 1358 opiskelijamäärä 108 + 72, yht. 180 2007 painajan tyosali 1 456 456 1 456 456 2086 silkkipaino 1 34,5 34,5 1 34,5 34,5 2051 raaka-ainevarasto (värit, palavat nesteet) 1 20 20 1 20 20 2050 raaka-ainevarasto (paperi) 1 49 49 1 49 49 2049 työvälinevarasto 1 25 25 1 25 25 2009 valvontahuone 29 9+2 2009b opettajien työhuone 87,5 87,5 2016 levy- ja laattakopio 41,5 41,5 2015 varasto 34 29,5 2013 studio 33 33 2013b varasto (digi) 14,5 14,5 2010 Kuvanvalmistuksen työsali 242 242 2092 MAC 1 52 52 rakennetaan avattava väliseinä (MAC 1 ja teorialuokka)) 2091 teorialuokka 49,5 49,5 2090 MAC 2 53 53 rakennetaan avattava väliseinä (MAC 2 ja MAC 3) 2089 MAC 3 50 50 wc henkilök. 1kpl/ 15 henk. min. 2 kpl 2 3 5,5 2 5,5 9+2 wc opiskelijat (1 kpl/15 opisk.) 5 3,5 17,5 17,5 Sostilat henkilök. á (0,8 )1 m 2 yhteistiloissa opiskelijat á (0,8 )1 m 2 82 82 opiskelijoiden taukohuone 0 16 KONE- JA METALLIALA /TUOTANTOTEKNIIKKA 546 534 54 1016 automaatiotekniikan työtila 380 380 1009 Teoria-/atk-luokka / VSS 95 95 1015 valvomo 11 11 varasto 12,5 - wc henkilök. 1kpl/ 15 henk. 1 3 2,5 2,5 2..3 wc opiskelijat (1 kpl/15 opisk.) 2 2,5 5 2 5 Sostilat henkilök. á (0,8 )1 m 2 1 6 6 opiskelijat á (0,8 )1 m 2 2 34 34 PROSESSITEOLLISUUS 507,5 507,5 opiskelijamäärä 54 + 36, yht. 90 prosessihalli 257 268 pariovet trukilla ajettava sisälle, 8 vetokaappia panimo 36,5 25 haponkestävä laatoitus, lasiseinä varasto 5 - osa prosessihallia materiaalin esikäsittely 8,5 mekaaniset yksikköprosessit 8,5 17 vesiprosessi 45 45 luokkahuone 42 46,5 toivotaan lähelle työhallia valvonta/työhuone 11 16,5 4 laadunvalvonta 32 27,5 opettajahuone (yhteinen labra) 15 15 7 sosiaalitilat henkilök. á (0,8 )1 m 2 6 6 6+2+2 yht. prosessi ja laboratorio opiskelijat á (0,8 )1 m 2 2 33,5 33,5 wc henkilök. 1kpl/ 15 henk. min. 2 kpl 1 1,5 1,5 1,5 lisäksi yhteistiloissa wc opiskelijat 1 kpl/15 opisk. 2 3 6 2 6 LABORATORIOALA 554 557 opiskelijamäärä 54 + 36, yht. 90 peruslabra / avotila 349 348 17 vetokaappia,kaasulinjastot: nestekaasu, asetyleeni, vety, synt. ilma, helium,argon mikrobiologian labra 60 63,5 1 vetokaappi, laminaarivirtauskaapi varasto 21 21 valvonta ja näytteenotto 20 20,5 sis. varaston luokkahuone 47 47 max > 22 opiskelijaa, lähelle työhallia kaasuvarastot 2 8 2 8 kaasuvarasto / atex 4 4 ulkovarastot sosiaalitilat henkilök. á (0,8 )1 m 2 yhteiset prosessin kanssa opiskelijat á (0,8 )1 m 2 2 39 39 wc henkilök. 1kpl/ 15 henk. min. 2 kpl yhteistiloissa wc opiskelijat 1 kpl/15 opisk. 2 3 6 6

HUONETILAT TARVESELVITYS HANKESUUNNITELMA m2 tarve m2 mitoittava henk. opisk. lkm tarve á yht. lkm á hankes. määrä tms. yht. KIINTEISTÖPALVELU 404 404 Toteutettu 1. vaiheessa 24 Opetustila/työtila 147 147 14 hallia suurennettu koneiden vuoksi koneiden pesutila 30 30 Luokka 55 55 14 erityisopiskellijat, tilan tarve vähän isompi kuin muuten pienryhmätila/opiskelijan oma tila tarvittaessa 6 6 joskus joudutaan hetkelliseen erilleen siirtämiseen Varasto 3 50 50 Opettajien työhuonetila 2+ ohjaaja 19 19 valvontahuone, opett. työtila 11 11 ulkovarastotilaa 29 29 sosiaalitilat henkilökunta 4 4 opiskelijat á (0,8 )1 m 2 3 45,5 3 45,5 wc henkilök. 1kpl/ 15 henk. min. 2 kpl 1 2 1 2 wc opiskelijat 1 kpl/15 opisk. 2 5,5 2 5,5 LIIKETALOUS AIKO 170,5 170,5 opiskelijamäärä n. 30 perustukinto- ja 150 omaeht.opiskelijaa, yht. 180 atk-luokka 82 82 yhdistettävissä 30 teorialuokka 64,5 64,5 20 opettajat 24 24 5 wc henkilök. 1kpl/ 15 henk. min. 2 kpl 5 yhteistiloissa wc opiskelijat 1 kpl/15 opisk. yhteistiloissa Sostilat henkilökunta á 0,5 m 2 yhteistiloissa opiskelijat á 0,5 m 2 YTO- JA YLEISOPETUS 385 385 2063 teorialuokka 61 61 2064 teorialuokka 60,5 60,5 2069 teorialuokka 60,5 60,5 yhdistettävissä 2070 teorialuokka 62 62 2074 teorialuokka 62 62 2017 luokka (äly) 65,5 65,5 yhteiskäyttö 2075 välinevarasto 13,5 13,5 HALLINTOTILAT 202 202 18-20 työpistettä monitilatoimisto, työtilat 151 150,5 työhuone 16 16,5 neuvottelu, kk 21 21 varasto 3 3 puhelin/vetäytymistila 2 4 2 4 wc:t 2 7 7 YHTEISTILAT 603,5 596,5 sisääntuloaula 270 270 henkilöstön taukotila, neuvotteluhuone 40 40 opiskelijoiden taukohuone 16 0 siirretty media-alan tilaksi opettajien työ- ja neuvottelutila 29 30,5 palvelinhuone 10 9 opetusvälinevarasto - 8,5 varasto /VSS 93,5 93,5 sosiaalitilat opiskelijat 5 91,5 91,5 henkilökunta (myös wc) 3 40,5 40,5 wc:t henkilökunta 2 2 opisk. 2 7 7 inva 4 4 KIINTEISTÖN HUOLTO 25,5 23,5 siivoushuoneet 4 12,5 3 10,5 siivouskeskus 13 13 Huoneistoala 5 374 5 361 htm 2 Bruttoala vanha 6 026 6 026 brm 2 103 233 laajennus brm 2 IV-konehuoneiden laajennus, varastot yhteensä uusi 6 129 6 259 brm 2

LIITE 2. ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 13.10.2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys Hankearkkitehti Liisa Parviainen TREDU HEPOLAMMINKATU 10, RAKENNUS B, tilamuutokset ja iv-saneeraus / hankesuunnitteluvaihe KUSTANNUSARVION YHTEENVETO Hankekuvaus Laskennan kohteena on TREDU Hepolamminkatu 10, rakennus B, 33720 Tampere. Rakennus on rakennettu vuonna 1986. Kyseessä on toisen asteen koulutuksen oppilaitoksen tilamuutokset ja iv-saneeraus. Kustannusarvion perusteet Laajuus Kustannukset Kustannusarvio on laadittu Tampereen Tilakeskus suunnitteluyksikön laatimien luonnosten (pohjapiirustukset 1. ja 2. krs) 10.10.2016 perusteella. Lisäksi käytettävissä on ollut 1. kerroksen lattiakaavio, alustavat alakattokaaviot, nykytilanteen pohjakuvat ja leikkaukset, kuntoarvio 1.4.2014, asbesti- ja haitta-ainekartoitus 22.3.2016 sekä alustavat ilmanvaihdon luonnospohjat. Tilaajan ja arkkitehdin kanssa on käyty tarkentava lähtötietopalaveri 11.10.2016. Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmaa apuna käyttäen, tavoitehinta-arviomenettelynä. Hintataso on Haahtela-indeksin Tampereen pisteluku 87,4 / 10.2016. Hankekohtaiset lisäkustannukset on hinnoiteltu erikseen ja ne sisältyvät tavoitehintaarvioon. Koko rakennuksen bruttoala on noin 6 259 brm 2. Muutostöiden alaisten tilojen laajuus on noin 5 829 brm 2. Isoimmat muutokset kohdistuvat laboratorion, prosessin ja hallinnon tiloihin, joissa tilat korjataan perusteellisesti ja lvis-tekniikka uusitaan, tämän alueen laajuus on noin 1415 brm 2. 1. ja 2. kerroksen luokkatilojen osalla tehdään yksittäisiä väliseinämuutoksia ja vähäisiä tilajärjestelyjä. 2. kerroksen sosiaalitiloissa iv-kanavat uusitaan. Muualla rakennuksessa ei tehdä muuta kuin valaisinten vaihto ja/tai kunnostustyö. Kiinteistöpalvelujen tilat (n. 460 brm 2 ) eivät sisälly arvioon, tilat on remontoitu aiemmin. Hepolamminkatu 10, rakennus B n. 4.025.000 alv 0 % 694 / brm 2 Kustannusarvioon sisältyvät: - Rakennuttajan kulut - Rakennustekniset työt - LVIAS-työt - Kiintokalusteet ja varusteet. Kustannusarvioon eivät sisälly: - Tonttikustannus (osto/vuokraus) DUCO Rakennuttaja Oy, Tampellan esplanadi 2, 4. krs, 33100 Tampere www.duco.fi Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2277257-0

ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 13.10.2016 - Rahoitus- ja korkokulut - Väistötilat - Toimintavarustus, irtaimisto. Laskentaolettamukset / -huomiot: - Rakennuttajan kulut on arvioitu ohjelman oletusarvojen perusteella. - Arviossa on oletettu, että nykyiset liittymät säilyvät ennallaan ja uusia liittymismaksuja ei tule. - Rakennuksen yhteyteen rakennetaan kaasuvarasto, jossa kolme erillistä kaasuvarastotilaa. - Pihaan ei tehdä muutoksia lukuun ottamatta varaston rakentamisesta aiheutuvia välittömiä pihatöitä. - Elementtien saumauskorjaukset ja ikkunoiden huolto maalaustyöt eivät sisälly arvioon. Ne toteutetaan kunnossapitotöinä. - Julkisivujen mahdolliset betonivauriokorjaukset eivät sisälly arvioon, laajuus ja korjaustapa ei tiedossa. - Prosessihalliin lisätään uusi nosto-ovi. - Vesikatolla nykyiset konehuoneet puretaan ja konehuoneiden paikalle rakennetaan uudet konehuoneet 3 kpl, yhteensä noin 350 m 2. - Vesikattoa korjataan konehuoneiden rakentamisen vaatimilta osin. Vesikaton työnaikainen suojaus konehuoneiden osalta sisältyy arvioon. - Muilta kuin em. osin julkisivut ja vaippa säilyvät ennallaan. - Väestönsuojat 2 kpl sijaitsevat 1. kerroksessa. Väestönsuoja toimii rauhanajan käytössä varastotilakäytössä, väestönsuojiin ei ole huomioitu korjaustoimenpiteitä. - Kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia. - Uudet väliseinät ovat pääosin Kahi-harkkoseiniä. - Uudet väliovet ovat vakiolaakaovia. Tilamuutosalueella vanhat väliovet huolto maalataan ja lukitus tarkistetaan. Muutosalueen ulkopuolella oleville oville ei tehdä mitään. - Prosessi- ja laboratoriotiloissa osa uusista seinistä varustetaan sisäikkunoilla, h=900-2500. - Opettajien työ- ja hallintotiloissa sekä kokoustiloissa on osittain sisälasiseiniä. - Prosessi- ja laboratoriotiloissa sekä hallinnon tiloissa sisäpuoliset pinnat uusitaan lukuun ottamatta sosiaalitiloja. Prosessi-ja laboratoriotiloissa lattiat ovat pääosin epoksipinnoitetta, alakatot laskettuja ripustettuja akustolevykattoja ja seinät laatoitettuja ovikorkeuteen asti ja muualta maalattuja. Hallinnon tiloissa lattioissa on muovimatto tai vastaava, katot alas laskettuja akustolevykattoja ja seinät maalattuja. Tiloissa missä ei ole alakattoa, kattopinta maalataan. - Painon tiloissa pinnat uusitaan vain uusissa tiloissa, muualla pienten purkutöiden yhteydessä tehdään paikkamaalaus. - Automaatiotekniikan tiloissa tehdään vain iv-muutokset, pinnat jäävät ennalleen. - Nykyisissä säilyvissä sosiaalitiloissa pinnat ja kalusteet jäävät ennalleen. Prosessin ja laboratorion omissa sosiaalitiloissa pukukaapit uusitaan. - Muutetuissa sosiaalitiloissa uusi lattianpäällyste, seinien ja kattojen pintakäsittelyt ja altaiden taustalaatoitukset ja täydentävät vaatekaapit. - Muualla luokkatilojen katot ja seinät maalataan ja kattoihin lisätään akustolevyjä. Lattiat säilyvät ennallaan, lattioihin tehdään vain paikkaukset purettujen seinien kohdalla. Tiloissa, joissa purkuja tehdään enemmän, vaihdetaan muovimatto. - Käytävien pinnat jäävät ennalleen, opiskelijat maalaavat seinät harjoitustyönä. - Tilamuutosalueen luokkien tussitaulut ja kiinteät seinäkaapit sisältyvät arvioon, muualla kalusteet säilyvät ennallaan. - Luokkien oppilaspöydät ja opettajanpöydät kuuluvat toimintavarustukseen. - Työhuoneiden kalustus kuuluu toimintavarustukseen. - AV-ja medialaitteet mukaan lukien valkokankaat kuuluvat käyttäjän hankintaan, eivät sisälly arvioon. Tarvittava kaapelointi sisältyy arvioon tilamuutosalueen osalta. DUCO Rakennuttaja Oy, Tampellan esplanadi 2, 4. krs, 33100 Tampere www.duco.fi Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2277257-0

ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 13.10.2016 - Prosessi- ja laboratoriotilojen vetokaapit sisältyvät arvioon. Vetokaappien osalta ei ole ollut käytettävissä yksittäistä suunnitelmaa, joten ne on arvioitu keskimääräisten kappalehintojen mukaan. Vetokaapeille on arviossa varattu noin 84.000 alv 0 %. - Ilmanvaihtokoneet uusitaan sekä ilmanvaihtokoneita lisätään. - Kone- ja metallille rakennetaan oma IV-konehuone rakennuksen sisälle. - Prosessi- ja laboratoriotiloissa sekä hallinnon tiloissa iv-kanavat uusitaan. - Painon ja automaatiotekniikan sekä 1. kerroksen yhteiskäyttöisten tilojen osalla nykyinen iv-kanavisto jää pääosin ennalleen. - 2. kerroksen sosiaalitiloissa ja luokkahuoneiden osalla kanavistoa uusitaan, käytävillä olevat kanavat jäävät pääosin ennalleen. - Pääasiassa tiloihin ei tule tilakohtaista jäähdytystä. Hallinnon tilat varustetaan jäähdytyksellä. - Rakennuksen lämmönjakokeskus uusitaan. - Rakennuksen vanha patteriverkosto jää pääosin ennalleen. Lämpöjohtoja ja pattereita uusitaan vain tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. - Prosessin ja laboratorion jätevedet neutraloidaan ennen niiden johtamista viemäriverkostoon. Tilat varustetaan neutralointikaivolla ja pumppaamolla, kustannukseksi on arvioitu 15.000 alv 0 %. - Prosessi- ja laboratoriotiloissa sekä hallinnon tiloissa lvis-järjestelmät uusitaan pääosin. - Tiloissa missä tehdään toiminnallisia muutoksia, sähköistys uusitaan pääosin. Muualla valaisimet uusitaan pääosin, valaisinten kaapelointi säilyy ennallaan. - Mahdollinen muuntaja ei sisälly arvioon, ei tiedossa. - Kiinteistöä ei varusteta UPS- eikä varavoimaverkolla. - Rakennuksen automaatiojärjestelmä uusitaan uusien iv-koneiden osalta. - Nykyinen hissi säilyy ennallaan, ei toimenpiteitä. - Prosessi- ja laboratoriotilojen laitteet (esimerkiksi autoklaavit) eivät sisälly arvioon. - Rakennustyöt suoritetaan yhtenä kokonaisuutena, mutta osia vaiheistetaan. - Prosessi- ja laboratoriotilat, hallinto ja teorialuokat ovat tyhjillään remontin ajan. - Kone- ja metalli sekä painon tilat ovat käytössä lomia lukuun ottamatta. Rakennustyöt pyritään ajoittamaan pääosin loma-aikaan. - Väistötilakustannus ei sisälly arvioon. - Hankevarauksena on käytetty 7,0 % kokonaiskustannuksista. - Kustannusarvio on luonteeltaan alustava ja sitä on syytä tarkentaa lähtötietojen tarkentuessa. Suunnitelmien alustavasta vaiheesta johtuen arviossa on tehty olettamuksia. DUCO Rakennuttaja Oy Sari Loponen Kustannusasiantuntija, RAPS Liitteet Tavoitehinta-arvio, 13.10.2016 (alustava) DUCO Rakennuttaja Oy, Tampellan esplanadi 2, 4. krs, 33100 Tampere www.duco.fi Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2277257-0