OPINTO-OPAS 2003 2004

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2003 2004 WWW.HUMAK.EDU 1 I N H I M I L L I S T Ä J A K U L T T U U R I S T A V U O R O V A I K U T U S T A

Julkaisija Humanistinen ammattikorkeakoulu Toimitus Kati Rantala Suunnittelu ja taitto Mainostoimisto BSA Media M1 Oy Paino Masanpaino Ilmestynyt 6/2003 2

LUKIJALLE Olet aloittamassa opintojasi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkakuntiamme ovat Haapavesi, Helsinki, Joensuu, Joutseno, Kauniainen, Kuopio, Korpilahti, Lohja, Nurmijärvi, Suolahti, Tornio ja Turku. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak, on valtakunnallinen verkostomaisesti toimiva ammattikorkeakoulu, mikä antaa Sinulle mahdollisuuden opiskella valintasi mukaan useammassa yksikössä. Opinnoissasi sinulla on paljon valinnan mahdollisuuksia. Tervetuloa ammattikorkeakouluumme! Ammattikorkeakoulu kouluttaa korkeatasoisia työelämän osaajia ja asiantuntijoita. Opetuksen lähtökohtana on työelämä ja sen muutosten hallinta. Ammattikorkeakoulun tähtäyspisteet eroavat tiedekorkeakoulujen painopisteistä. Tiedekorkeakoulujen tutkinnot ovat tiedelähtöisiä, kun taas ammattikorkeakoulun haasteena on vastata nykyisen ja tulevan työelämän kehittymiseen käytännön näkökulmasta. Pyrimme kouluttamaan uudenlaisia osaajia, jotka kykenevät teorian soveltamisen lisäksi myös käytännössä kehittämään omaa alaansa. Humakissa voit opiskella kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuuripalvelujen tai viittomakielentulkin koulutusohjelmassa. Näillä aloilla tarjoamme viimeisimpään tietoon pohjautuvaa opetusta. Tämän lisäksi edistämme koulutuksessa monialaista osaamista, kehitämme sijaintipaikkakuntia ja niiden työelämää sekä mahdollistamme kansainvälisyyden osaksi opintojasi. Humak tarjoaa inhimillisiä yhteyksiä yli rajojen. Humak on verkostomainen, valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. Yhteydet toisiimme luodaan Humakin virtuaalikampuksen kautta. Virtuaalikampus koostuu kaikille avoimista Internet-palveluista, sähköpostipalveluista ja HumakPro-nimisestä oppilaitosjärjestelmästä. HumakPron kautta saat tietoa koko Humakista keskustelupalstoista omaan opintokorttiisi saakka. Tämän järjestelmän monipuolinen tarjonta mahdollistaa yhteyden lähimmän Internet-yhteyden päästä. Järjestelmän avulla voit mm. tutustua opetustarjontaan, ilmoittautua opintoihin, etsiä työpaikkoja ja seurata opintojesi etenemistä. Työelämä ja sen kontaktit on Humakissa tuotu mahdollisimman lähelle opiskelijaa. Humak edistää Sinun ammatillista kasvuasi työelämän asiantuntijaksi. Pääset jo työoppimisessa tekemään oikeita ja merkityksellisiä töitä, mikä lisää osaamistasi ja on oppimisen kannalta erittäin palkitsevaa. Voit valita omaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaasi 20 60 opintoviikkoa työoppimista. Ammattikorkeakoulun opinnot edellyttävät enemmän itsenäistä työskentelyä kuin mihin olet saattanut tottua aiemmissa ammatillisissa tai lukio-opinnoissasi. Opintojesi aikana teet henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, joka mahdollistaa valmistumisesi 3,5 vuoden aikana, viittomakielentulkin koulutusohjelmassa opintojen laajuus on kuitenkin 4 vuotta. Ammatillisen kasvusi ja opintojesi suunnittelun ja edistymisen kannalta keskeinen apuväline on tämä opinto-opas. Hyvää opintomenestystä ja viihtymistä toivottaen Raimo Jalkanen rehtori 3

HUMAKON TERVEISET Syksy on taas tullut. On aika aloittaa opiskelu. Tervetuloa Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulumme on valtakunnallinen oppilaitos ja yksikkömme sijaitsevat ympäri Suomea. Opiskelijayhdistyksemme HUMAKO vaikuttaa jokaisessa koulutusyksikössämme. Me pyrimme luomaan valtakunnallista opiskelijakulttuuria ja yhdistämme eri yksiköitä, koulutusohjelmia ja oppilaita. Uutena opiskelijana muista, että me olemme sinua varten. Autamme sinut opintojesi alkuun ja tuemme tarpeen vaatiessa läpi koko opintojesi ajan. Jokaisessa yksikössämme on HUMAKOn kouluttamia tutoreita auttamassa sinua. He auttavat sinua, missä asiassa ikinä tarvitsetkaan. Yksikössäsi sinua auttamassa on myös HUMAKOn hallituksen ja edustajiston jäsenet. Kaikkien hei- dän puoleen voit kääntyä he tietävät kokemuksesta paljon käytännön asioista. Opiskelu on tärkein asia opiskelijan elämässä. On kuitenkin muistettava rentoutua. Opiskelijaelämään kuuluu myös vapaa-ajan riennot. HU- MAKO järjestää opiskelijatapahtumia, jotta sinä voit tutustua muihin opiskelijoihin niin yksikössäsi kuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mukaan opiskelijayhdistystoimintaamme. Me haluamme sinun viihtyvän ammattikorkeakoulussamme ja vuosien jälkeenkin muistavan omat Humak-vuotesi! Lämpimästi tervetuloa! Minna Orsmaa puheenjohtaja 4 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

SISÄLLYSLUETTELO Humanistinen ammattikorkeakoulu 7 Mikä on Humak? 7 Humakin organisaatio 8 Oppimisympäristöt 9 Kontaktiopetus (K) 10 Itsenäinen työskentely (I) 10 Työoppiminen (T) 10 Kansainvälinen oppimisympäristö (KV) 10 Verkko-oppiminen (V) 11 Projektit (P) 11 Muut oppimista tukevat ympäristöt (M) 11 Arviointi ja suoritukset 12 Kehityssuuntautunut arviointi 12 Teema-arviointi 14 Työoppiminen 15 Opinnäytetyöt 15 Portfolio 17 Tutkintolautakunta 18 Hyväksi lukeminen ja korvaavuus 18 Virtuaalikampus Hunet 19 HumakPro 19 Humakin www-sivut 19 Sähköpostipalvelut 20 Video-oppiminen ja videoneuvottelut 20 Opiskelu Humakissa 20 Lukuvuosi 20 Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen 20 Opiskelun keskeytys tai lopettaminen 21 Koulutusyksiköiden keskinäinen vaihto 21 Opintokortti 22 Opintososiaaliset edut 22 Opintotuki 22 Opiskelijaterveydenhuolto 24 Opiskelijoiden vakuutukset 24 Yhteistyö suomessa ja ulkomailla 25 Virtuaaliammattikorkeakoulu 25 Kansainväliset yhteydet ja opiskelu ulkomailla 26 Opiskelijayhdistys HUMAKO ry. 28 OPETUSSUUNNITELMAT 2003 2004 29 Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma 31 Koulutusohjelman rakenne 32 Humakin yhteiset opinnot 10 ov 33 Kulttuuritoiminnan perusta 30 ov 33 Kulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ov 36 Ammatillinen suuntautuminen 30 ov 39 Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 54 Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 20 ov 54 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 56 Koulutusohjelman rakenne 57 Humakin yhteiset opinnot 10 ov 57 Kansalaistoiminta ja nuorisotyö osana yhteiskuntaa 40 ov 58 Ohjauksen ja toiminnanohjauksen opinnot 30 ov 62 Ammatillinen suuntautuminen 73 Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 84 Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 20 ov 84 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 140 ov / 160 ov 88 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 160 ov 89 Humakin yhteiset opinnot 10 ov 89 Suomen kielen ja viittomakielen opinnot 30 ov 89 Viittomakielialan ammatilliset opinnot 70 ov 92 Vapaasti valittavat opinnot 10 ov 94 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 140 ov 95 Viittomakielen ja suomen kielen opinnot 35 ov 95 Viittomakielialan ammatilliset SISÄLLYSLUETTELO 5

opinnot 45 ov 95 Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 20 ov 104 Vapaasti valittavat opinnot 10 ov 106 Ammatillinen suuntautuminen 20 ov 106 Yhteystietoja 122 Sanasto 132 Aakkosellinen henkilöhakemisto 138 Education in English at Humanities Polytechnic 109 Opintojen ajoitus koulutusyksiköittäin 2003 2004 114 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 115 Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma 119 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 121 6 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU MIKÄ ON HUMAK? Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak, on valtakunnallinen, verkostomaisesti toimiva humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulumme toimilupa laajenee vuodesta 2004 lähtien kaksialaiseksi ammattikorkeakouluksi. Uutena alana tulee olemaan kulttuurialan koulutus, johon nykyinen kulttuuripalvelujen koulutusohjelma siirtyy. Opintoihin tämä muutos ei juurikaan vaikuta. Tulevaisuudessa hakijat tulevat syksyn 2003 yhteishausta lähtien noudattamaan tätä uutta koulutusalaluokitusta. koulutusohjelma siirtyy. Opintoihin tämä muutos ei juurikaan vaikuta. Tulevaisuudessa hakijat tulevat syksyn 2003 yhteishausta lähtien noudattamaan tätä uutta koulutusalaluokitusta. Humak aloitti toimintansa vuonna 1998 ja vakinaistui 1.8.2000. Opiskelijamäärä on noin 1450 Humak tarjoaa ammatillista korkeakouluopetusta kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuuripalvelujen sekä viittomakielentulkin koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää koulutusohjelmasta riippuen noin 3,5/4 vuotta. Humakista valmistuu inhimillisten yhteyksien persoonallisia taitajia. He rakentavat näitä yhteyksiä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarpeisiin sekä edistävät ihmisten omaehtoista ja vapaata kansalaistoimintaa. Humak toimii soveltavan tutkimus- ja palvelutoiminnan osalta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Humanistisen ja kasvatusalan lisäksi ammattikorkeakoulumme toimilupa laajenee vuodesta 2004 lähtien kaksialaiseksi ammattikorkeakouluksi. Uutena alana tulee olemaan kulttuurialan koulutus, johon nykyinen kulttuuripalvelujen MIKÄ ON HUMAK? 7

opiskelijaa. Humakilla on kaksitoista koulutusyksikköä eri puolilla Suomea. Verkostomaisuuden avulla näiden yksiköiden erikoisosaaminen yhdistyy valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi. Koulutusyksiköillä on kiinteät yhteydet alueensa kansalais-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan. Humak osallistuu aktiivisesti myös paikallisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja tekee yhteistyötä alueellisten ammattikorkeakoulujen sekä myös yliopistojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö ja työoppimispaikat sekä opiskelijavaihto ovat olennainen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Humakin vahvuuksia ammattikorkeakoulukentässä: verkostuneisuus koko valtakunnan alueelle keskitetty toimiala pienuuden tuoma joustavuus paikallinen vaikuttavuus työelämäyhteydet pedagogisoidut työoppimispaikat tietoverkkostrategia ja virtuaalikampus koulutusyksiköiden tiimiperusteisuus HUMAKIN ORGANISAATIO Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on kaksitoista koulutusyksikköä eri puolilla Suomea. Niiden lisäksi Kauniaisissa on Yhteinen palveluyksikkö (YPY). Humakia ylläpitää Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö. Uuden ammattikorkeakoululain (1.8.2003) mukaan Humakin sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun johtokunta ja rehtori. Lain mukaan johtokunnassa ovat edustettuina rehtorin lisäksi muu johto, päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat sekä elinkeino- ja muun työelämän edustajat. Humakin opetushenkilöstön muodostavat rehtori, koulutusohjelmajohtajat ja lehtorit. Rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä on johtokunnan puheenjohtaja. Rehtorin apuna toimii johtoryhmä. Johtoryhmän tukena toimivat eri alojen koordinaattorit, jotka valmistelevat ammattikorkeakoulun yhteisiä asioita. Jokaisella koulutusohjelmalla on koulutusohjelmajohtaja, joka johtaa koulutusohjelman toimintaa, vastaa koulutusohjelman kehittämisestä ja laatii sen vuosittaisen toimintasuunnitelman yhdessä koulutusohjelman lehtoreiden kanssa. Omien lehtoreiden lisäksi Humakissa opettaa tuntiopettajia. Kussakin koulutusyksikössä lehtorit muodostavat opetustoiminnan suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja talouden kannalta itseohjautuvan tiimin. Tiimin toimintaa vetää lehtoreiden nimeämä vastaava lehtori. Opiskelijoiden ja tiimin apuna kaikissa koulutusyksiköissä toimii opintosihteeri. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan muodostavat koulutukseen osallistuvat vakinaiset opiskelijat. Opiskelijoita eri toimielimissä ja työryhmissä edustaa Humak-opiskelijayhdistys ry HUMAKO. Ammattikorkeakoulun kehittämistä varten Humak voi perustaa valtakunnallisia ja alueellisia neuvottelukuntia. 8 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

OPPIMISYMPÄRISTÖT Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminta perustuu pedagogisen yhteisön ajatukseen. Opiskelija ja häntä lähinnä olevat ohjaajat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa oppimisympäristön ytimessä. Sen ympärillä on koulutusyksikköjen muu sosiaalinen maailma, monimuotoinen oppimisen sekä asiantuntijuuden ja toimimisen kenttä. Opiskelijalla on valittavanaan erilaisia oppimisympäristöjä teematarjonnan mukaan. Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työskennellä itsenäisesti, mennä työoppimaan kotimaassa tai ulkomailla, hankkia itselleen oppimisprojektin tai opiskella tietoverkoissa. Opetustarjonnassa oleva viiden opintoviikon teema voi olla mahdollista suorittaa usealla eri tavalla. Vaikka opiskelija ilmoittautuu kotikoulutusyksikkönsä opiskelijaksi, kaikkien Humakin koulutus- yksiköiden opetustarjonta ja työelämäyhteydet ovat jokaisen opiskelijan käytössä. Humakissa opiskelija voi valita opintoja useasta koulutusyksiköstä ja sovittaa opintonsa hänelle sopiviin ajankohtiin sekä hakea tarjonnasta hänelle sopiva opiskelutapa ja oppimisympäristö. Opiskelijalle nimetty HOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaa tekemään valintoja. Humakin pedagogisen yhteisön oppimisympäristöä voidaan kuvata yllä olevan kuvion avulla. Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppimisympäristöt. Suluissa oleva koodi viittaa oppimisympäristön lyhenteeseen, jota käytetään HumakPro-oppilaitosjärjestelmässä. OPPIMISYMPÄRISTÖT 9

KONTAKTIOPETUS (K) Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat yhdessä läsnä oppimistilanteissa. Kontaktiopetus toteutetaan luento-opetuksena tai muita lähiopetuksen menetelmiä käyttäen, esimerkiksi pienryhmäopetuksena (ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraatiot jne.). Kontaktiopetus (K) sisältää vähintään 100 tuntia lähiopetusta. Kontaktiopetustarjonta sisältää aina myös itsenäistä työskentelyä. Jos kontaktiopetuksessa on lähiopetusta vähemmän kuin puolet teeman opintoviikkomäärästä, teema toteutetaan kontaktiopetuksen ja muiden oppimisympäristöjen yhdistelmällä esim. K/I, K/P, K/V, K/M. ITSENÄINEN TYÖSKENTELY (I) Itsenäinen työskentely mahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen hänelle sopivana ajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittu osaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä, suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Vaikka työskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla on oikeus saada opintoihinsa ohjausta teemasta vastaavalta lehtorilta. Samassa teemassa itsenäinen työskentely jaksottuu useimmiten kontaktiopetuksen kanssa. TYÖOPPIMINEN (T) Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissa tapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutkimista ja kehittämistä. Työoppimisessa opiskelija tutkivalla työotteella yhdistää tieteellistä tietoa ja käytännön kokemusta kulloinkin opiskeltavassa teemassa. Työvalmentajan hiljainen tieto työelämän käytännöistä välittyy opiskelijalle työoppimiseen kuuluvissa ohjaustilanteissa. Opiskelija valmistautuu työoppimisjaksoihinsa asettamalla oppimiselleen tavoitteet ja perehtymällä ennakkoon työpaikkaansa. Varsinaisella työoppimisjaksolla hän suorittaa sovitut työ- ja oppimistehtävät. Työoppimisjakson jälkeen hän raportoi oppimansa asiat arviointia ja ammatillisen kasvun seuraamista varten. Työoppimispaikkoja voivat olla omaan alaan ja tavoiteltuun ammatilliseen päämäärään liittyvät työpaikat. Humak ja sen koulutusyksiköt ovat sopineet työoppimisesta yli 300 työpaikan kanssa. Useissa sopimuspaikoissa on Humakin kouluttama työvalmentaja, joka hallitsee Humakin oppimis- ja arviointijärjestelmän. Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa opinnoistaan työoppimisena vähintään 20 ov ja enintään 60 ov. Opiskelija voi tehdä työoppimisjaksoja henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa perusteella ympäri vuoden, myös kesäisin. Työoppimiseen liittyviä asioita on kuvattu tarkemmin Humakin Työoppimisen käsikirjoissa (ks. Laatukäsikirja, liite N1: Työoppimisen käsikirja opiskelijalle ja liite N2: Työoppimisen Käsikirja työpaikalle; käsikirjat päivitetty 14.4.2003). Opiskelijan käytössä on Humakin työoppimispaikoista koottu hakemisto, joka löytyy HumakPron työtorilta. KANSAINVÄLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (KV) Humak tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia kansainvälisen oppimisympäristön hyödyntämismahdollisuuksia, joita ovat ohjelmoitu kv-vaihto, opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa, työoppiminen sovituissa ulkomaisissa työoppimispaikoissa ja opiskelu vieraalla kielellä omassa ammattikorkeakoulussa eri maiden asiantuntijoiden johdolla. Euroopan Unionin Sokrates-vaihto-ohjelma tarjoaa tällä hetkellä suhteellisen laajat mahdollisuudet opiskelijoille ja kouluttajille kansainvälistymiseen. Opiskelijoille on vaihtopaikkoja noin 60 ja kouluttajille 25. Yhteistyöoppilaitoksia on 24. Mukana ovat lähes kaikki Euroopan 10 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

Unionin maat sekä lisäksi Baltian maat, Norja, Puola, Tsekki,i ja Venäjä. Vaihto on mahdollista myös EU:n Leonardo- ja pohjoismaisen Nord Plus -ohjelman kautta. Oppisisältöjä rakennetaan ja kehitetään yhteistyöpartnereiden kanssa siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin kaikkien osapuolten opetusohjelmiin. Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusyksiköissä on tarjolla ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille englanninkielisiä opintojaksoja. Osa niistä on rakennettu siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja kahdessa eri koulutusyksikössä ja siten tutustua useampaan Humakin koulutusyksikköön eri puolella Suomea. Tarkempia tietoja saa Humakin www-sivuilta http://www.humak.edu. Katso myös opinto-oppaan luku Education in English. VERKKO-OPPIMINEN (V) Humakissa opiskelija voi käyttää tietoverkkojen viestintä- ja informaatiopalveluja oppimisympäristönä muiden opiskelutapojen rinnalla. Yleensä tietoverkkojen käyttöä hyödyntävä opetus yhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinaisessa verkko-oppimisessa oppimateriaali on Humakin verkossa ja opiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä. Verkkokursseihin on monesti liitetty kontaktiopetuksena annettava orientaatio. Opiskelijat tuottavat runsaasti oppimistehtäviä Humakin verkkoympäristössä. Verkko-oppimiseen ja verkkokursseihin johtavat linkit löytyvät Opintotorilta ja HumakProsta. PROJEKTIT (P) Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotokseen tähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtäviä, mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtuman toteuttamista. Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa myös osana kontaktiopetusta. Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tai ryhmässä. Projekteihinkin voi käytännön toteutuksen lisäksi liittyä teemakirjallisuutta. Oppimisprojektien raportoinnista ja arvioinnista sovitaan ohjaavien opettajien kanssa. Arvioitava tuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti, tapahtuma, näyttely, esitys, tai videokooste. Humanistinen ammattikorkeakoulu ja sen koulutusyksiköt kehittävät, kokeilevat ja arvioivat työkäytäntöjä monimuotoisin hankkein yhdessä alan työnantajien kanssa. Opiskelijat voivat osallistua koulutusyksiköiden organisoimiin hankkeisiin, mutta myös ehdottaa omia, esimerkiksi omaan työhönsä liittyviä hankkeita oppimisprojekteiksi ja opinnollistaa nämä. Kehittämis- ja projektiopintojen lähtökohtana on aina työelämän aito tarve ja tilaus. MUUT OPPIMISTA TUKEVAT YMPÄRISTÖT (M) Media oppimisympäristönä Medialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjänä että mielipiteiden muokkaajana ja asenteiden luojana. Mediaa voidaan hyödyntää tarkasteltaessa erilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tietoa. Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. informaation uusimmista tutkimustuloksista ja päästä tätä kautta varsinaisen tutkimustiedon lähteille. Mediaa seuraamalla on ajankohtaisimpien ilmiöiden äärellä. Opiskelijat voivat kartoittaa jotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tiedon avulla. Oppimiseen voidaan luontevasti liittää kriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemalla erilaisten medioiden luomaa kuvaa jostakin asiasta tai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tiedonlähteenä, mutta mediaa voi käyttää apuna myös erilaisten tuotosten tekemisessä, mikäli välineen käyttö on perusteltua. OPPIMISYMPÄRISTÖT 11

Tutustumiskäynnit, opintomatkat ja ekskursiot Tutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditioon kuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivat kuulua kiinteänä osana moniin oppimisympäristöihin, mutta niitä voidaan käyttää myös itsenäisinä oppimisympäristöinä, jos näin teemasta vastaavan opettajan kanssa sovitaan. Opintokäyntiin tms. voidaan liittää kirjallisuutta, joka antaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteiden mukaiselle oppimiselle. Teoriatiedon avulla reflektoidaan nähtyä ja kuultua sekä raportoidaan prosessi kirjallisesti. Näin suoritettujen opintojen laajuus ja opintokokonaisuuteen liittyvä kirjallisuus sovitaan erikseen asianomaisen opettajan kanssa. Organisaatiot, instituutiot ja muut asiantuntijatahot Organisaatioiden ja instituutioiden asiantuntijat voivat toimia sopimusten mukaan tietopankkina opiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla. Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alan organisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemusta opintojen eri vaiheissa erilaisiin oppimistarpeisiin. Koulutusyksiköt käyttävät työelämän asiantuntijoita luennoitsijoina ja vierailijoina. Opiskelijat voivat vierailla sovittaessa työpaikoilla heidän luonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitää myös tietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Asiantuntijayhteyksillä voidaan luoda myös uusia työelämäyhteyksiä sekä oppimisprojekteja ja kehittämishankkeita. ARVIOINTI JA SUORITUKSET KEHITYSSUUNTAUTUNUT ARVIOINTI Humanistisen ammattikorkeakoulun arviointikäytäntöjen taustalla on kehityssuuntautunut arviointimalli. Mallissa huomion kohteena ovat suunnitteluun, kommunikaatioon, teknisiin taitoihin ja arviointiin liittyvät valmiudet. Ammatillista kasvua arvioitaessa suunnittelukyvyllä tarkoitetaan opiskelijan kykyä kerätä tietoa, tutkia mahdollisesti ristiriitaistakin todellisuutta, tehdä perusteltuja valintoja ja hahmottaa tuntematonta lähitulevaisuutta. Sosiaalisilla taidoilla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan kykyä toimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa, olla yhteisön merkittävä jäsen, vaikuttaa tehtäviin päätöksiin ja valintoihin sekä auttaa muita yhteisön jäseniä saamaan osaamisensa yhteisön käyttöön. Tekniset taidot liittyvät opiskelijan kykyyn suoriutua tehtävistä sujuvasti ja laadullisesti korkealla tasolla. Arviointikyky on taitoa kerätä palautetta toiminnasta monista lähteistä, arvottaa erilaista palautetta, tehdä johtopäätöksiä palautteesta sekä arvioida toiminnan lähtökohtia ja tarvittaessa muuttaa niitä. Nämä neljä eri kykyaluetta muodostavat yhteen nivoutuvan kokonaisuuden. Arvioinnin tavoitteena on yhdistää nämä kykyalueet siten, että niistä kehittyy monipuolinen ammatillinen ymmärrys ja toimintataito. 12 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa edellä kuvattuja kykyjä suhteutetaan toiminnan tasoon tai näkökulmaan: 1. Aloittelija Aloittelijan, vasta-alkajan tai tutustujan toiminta on yleisosaamista. Hän suoriutuu satunnaisista tehtävistä ja on erittäin riippuvainen ohjauksesta. Tehtävien hoitamista ohjaavat yhtäkkiset, spontaanit havainnot, eikä ammatillista käsitehallintaa ja tehtävien tarkoituksen ymmärtämistä ole tai se on kovin matala. Yksittäiset tehtävät eivät liity toisiinsa eikä niistä muodostu kokonaisuutta. Tyypillisesti vasta-alkajan roolissa toimiva on avustavissa tehtävissä ja seurailee kokeneempaa tekijää. Kaikki ovat uusien tehtävien eteen joutuessaan aloittelijoita, ja kaikille pitäisi sallia tarvittaessa aloittelijan rooli. 2. Kehittynyt aloittelija Kehittyneen aloittelijan toiminta on ammatillista perusosaamista. Kehittynyt aloittelija kykenee suoriutumaan itsenäisesti yksittäisistä tehtävistä, mutta tehtävät eivät muodosta kokonaisuuksia. Tehtävien tekemistä ohjaavat usein hetkelliset vaatimukset ja tilannesidonnainen ohjaus. Tehtäviin ohjaudutaan usein ilman etukäteissuunnittelua ja tehtäviin liittyvien käsitteiden hallintaa. Tehtävien tarkoituksen ymmärtäminen on vähäistä. Tehtävistä suoriutumista arvioidaan jälkikäteen. 3. Pätevä suoriutuja Pätevän suoriutujan toiminta edustaa oman alansa erityisosaamista. Pätevälle suoriutujalle on tyypillistä useista tapahtumista koostuvien kokonaisuuksien hallinta. Kokonaisuudet hahmottuvat ajallisesti pitkinäkin ketjuina. Tehtävien hoitamista ohjaavat usein tehtäväkuvat. Toimintaan liittyvät käsitteet hallitaan ja tehtävät ymmärretään hyvin. 4. Etevä tekijä Etevän tekijän toiminta on ns. ammatillista tiedeosaamista. Etevä tekijä pystyy toiminnassaan integroimaan toisiinsa useita eri kokonaisuuksia ja pystyy suhteuttamaan tekemisensä koko työyhteisön toimintaan. Kokonaisuudet hahmottuvat ajallisesti pitkinä ja monitasoisina ketjuina. Tekijä osaa itsenäisesti analysoida tehtäviin liittyviä tilanteita ja valita vaihtoehtoisia menetelmiä tehtävistä suoriutumiseen. Tekemistä ohjaavat toimenkuvat, ja tekijällä on vähäinen riippuvuus ohjauksesta. Käsitteiden hallinta ja tehtävien tarkoituksen ymmärtäminen on korkea, ja riippuvuussuhde ohjaajasta ja valvonnasta on vähäinen. Etevälle tekijälle tyypillistä on myös syvällinen oman itsensä ja oman toimintansa tuntemus. 5. Asiantuntija Asiantuntijan toiminta on kokonaisvaltaista kulttuuriosaamista eli tekijä orientoituu tehtäviinsä yhteisön perustehtävän kautta. Tehtävillä on työyhteisöä laajempi yhteiskunnallinen merkitys. Asioita ei tarkastella työyhteisön sisäisinä vaan suhteessa ulkopuoliseen maailmaan. Asiantuntija suoriutuu tehtävistään kokonaistoimintona eikä tarvitse ohjausta. Hän hallitsee tehtäviin liittyvät käsitteet ja ymmärtää tehtävien tarkoituksen erittäin hyvin. Hän toimii vapaasti. Tulosten arviointi kohdistuu enemmän kokonaistulokseen ja toimintaan kuin yksittäisten tavoitteiden saavuttamiseen. Asiantuntijan toiminnalle on ominaista erittäin syvällinen oman itsensä ja toimintansa ymmärrys. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa arviointi ja opiskelijan saama palaute ovat pääsääntöisesti laadullista. Arviointikäytäntöjen taustalla on kehityssuuntautuneen arvioinnin malli, jonka keskeisenä ajatuksena on siirtää huomio tulevaan ja ammatillisen kehityksen kannalta keskeisten asioiden tunnistamiseen. Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa huomio kohdistuu opiskelijan kykyyn suunnitella työtä, toimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa, suoriutua itse työstä sekä arvioida työtä kokonaisuutena. ARVIOINTI JA SUORITUKSET 13

Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle palautetta oppimisesta ja ammatillisesta kehityksestä, antaa opettajalle tietoa oppimisen tuloksellisuudesta ja ohjata opintojen suunnittelua sekä antaa työnantajille tietoa opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä. Tutkintotodistuksen näkökulmasta opinnäytetyö ja yleisen ammattitaidon osoittajana toimiva portfolio ovat tärkeimpiä arvioitavia asioita. Opiskelijalle niistä kirjoitetut kirjalliset lausunnot liitetään osaksi tutkintotodistusta. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskelijalla on oikeus saada palautetta edistymisestään. Palautetta annetaan kirjallisesti ainakin seuraavista asioista: teemoista työoppimisesta opinnäytetyöstä portfoliosta. Lisäksi yksittäisistä pienistäkin opintokokonaisuuksista voidaan antaa opiskelijalle palautetta, mikäli opettaja ja opiskelijat niin sopivat. TEEMA-ARVIOINTI Teema-arviointi perustuu opintosuunnitelmassa mainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee osoittaa hallitsevansa 2/3 asetetuista tavoitteista, jotta opintosuoritus voidaan katsoa suoritetuksi. Teema arvioidaan asteikolla suoritettu / täydennettävä / korvattu / hyväksiluettu. (Kieliopinnot arvioidaan asteikolla suoritettu / täydennettävä / korvattu / vapautettu.) Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, teemasta vastaavan opettajan tulee kertoa, miltä osin täydentämistä tarvitaan. Myös hyväksytysti suoritetusta teemasta annetaan lyhyt sanallinen arviointi, jossa tulevat esille sekä opiskelijan vahvuudet että opiskelijan kehittymisen haasteet suhteessa teeman tavoitteisiin. Suoritusmerkintä ja arviointi kirjataan HumakProssa olevaan opintokorttiin. Yksittäisen kurssin tai pienen (alle 5 ov) opintokokonaisuuden arvioinnissa opiskelija ja opettaja voivat sopia keskenään käytettävästä arviointitavasta. Arviointi voi olla suullinen, kirjallinen tms. Yksittäisen kurssin arviointia ei tarvitse kirjata HumakProhon. Mikäli teeman arviointi perustuu kirjalliseen työhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin, tulee kirjallisen työn olla riittävän tasokas. Kirjallisia töitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: asiatietojen kattavuus sekä käsitteiden käyttö ja oikeellisuus suhteessa aihepiiriin käytäntöön soveltaminen ja omakohtaisuus aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnäkemys kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys. Kirjallisia tehtäviä arvioidaan kolmella tasovaatimusalueella seuraavasti: I Kuvaileva taso: Opiskelija kiinnittää huomionsa olennaisiin asioihin. II Kartoittava taso: Opiskelija osaa suhteuttaa käsittelemänsä asiat laajempaan kokonaisuuteen. III Arvioiva (systematisoiva, kriittinen) taso: Opiskelija osaa arvioida sekä omaa lähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisia näkökulmia (ihannetapauksessa kykenee soveltavaan ja uutta luovaan ajatteluun). Opiskelijan tulee suorittaa teemaan liittyvät vaadittavat tehtävät jakson aikana tai viimeistään kahden viikon kuluessa jakson päättymisestä. Mahdolliset täydennykset on tehtävä viimeistään lukuvuoden loppuun mennessä (31.7.). Jos opiskelijalla on tuolloin palauttamattomia suorituksia, hän suorittaa opintokokonaisuudet uusien vaatimusten mukaan tulevina lukuvuosina. Opettajan tulee antaa arviointi opintosuorituksesta seuraavan aikataulun mukaisesti: Mikäli tuotos on palautettu teeman aikana 14 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

kolmen viikon kuluessa. Mikäli tuotos on palautettu kahden viikon kuluessa teeman päättymisestä seuraavan teeman aikana. Mikäli tuotos on palautettu myöhemmin lukukauden aikana kolme viikon kuluessa. TYÖOPPIMINEN Työoppimisjaksoilta opiskelija saa palautetta työpaikan työvalmentajalta. Tämän lisäksi opiskelijan tulee laatia teemasta vastaavalle opettajalle raportti työoppimisesta. Raportin tarkoituksena on mahdollistaa työoppimisjaksoon liittyvien tapahtumien tutkiminen jälkikäteen ja oman ammattitaidon kehittäminen reflektion kautta. Opintojen aikana työoppimisraportteja laaditaan vähintään neljä. Raportti voi olla muodoltaan kirjallinen, portfolio, video tai muu ohjaajan kanssa sovittu. Parhaimmillaan raportti on näiden tapojen luova yhdistelmä. Raportista annetaan palaute opiskelijalle. Palautteen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista kehittymistä. Raportit arvioidaan seuraavien tasojen suhteen: I Kuvailevan tason raportti Opiskelija kiinnittää huomionsa raportin kannalta olennaisiin asioihin kuvaa jäsennellysti ja johdonmukaisesti, mitä työpaikalla on tehty (työpaikan toiminnot ja omat työtehtävät) ja mitä on opittu (itsearviointi). II Kartoittavan tason raportti Opiskelija osaa nähdä oman työnsä osana kokonaisuutta osoittaa ymmärtävänsä minkälaisiin taustakäsityksiin työpaikan toiminnot perustuvat (esim. miksi työpaikalla järjestetään juuri sellaisia kulttuuritapahtumia kuin järjestetään) osoittaa olevansa tietoinen vaihtoehtoisten toimintamallien olemassaolosta ja niiden taustalla olevista käsityksistä (tietää että asiat voitaisiin tehdä eri tavalla ja eri oletuksista lähtien). III Arvioivan tason raportti Opiskelija osaa rajata täsmällisesti käsiteltävän aihepiirin ja siihen liittyvät kysymyksenasettelut pystyy perustelemaan omia toimiaan ja valintojaan ja analysoimaan niitä jäsennellysti ja täsmällisesti (kehittynyt kyky itsearviointiin) pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiä ja toimintatapoja taustateorioita apuna käyttäen (sekä työyhteisön että sen kohderyhmän näkökulmasta) pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja perustelee esittämänsä arviot nojaten olennaisiin taustateorioihin ihannetapauksessa pystyy hahmottelemaan uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja työyhteisöön. I tason raportteja saa olla korkeintaan yksi, II- ja III-tason raportteja tulee olla vähintään yksi. OPINNÄYTETYÖT Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoihin kuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista yleiset määräykset on annettu ammattikorkeakouluopintoja koskevan asetuksen 7 ja 10 :ssä (256/1995). Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattialaansa liittyvässä asiantuntija- tai kehittämistehtävässä. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa tutustumaan itsenäisesti ja laajasti hänen ammatillisiin suuntautumisopintoihinsa liittyvään aihe- tai ammattialueeseen. Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijan ammatillisia ongelmanratkaisutaitoja ja johdattaa ARVIOINTI JA SUORITUKSET 15

hänet ongelmanratkaisussa tarvittavien menetelmien käyttöön. Opinnäytetyö opettaa lisäksi itsenäiseen, reflektoivaan ja luovaan ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja toimintaan. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy koulutusyksikön Humaktiimi tai sen nimeämä lehtori. Opinnäytetyökokonaisuus Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Se jakautuu tutkimus- ja menetelmäopintoihin (10 ov) ja opinnäytetyön tekemiseen (10 ov). Opinnäytetyön tuloksena syntyy aina kirjallinen raportti, jossa paneudutaan analyyttisesti ja kriittisesti valittuun asiakokonaisuuteen ja perustellusti vastataan asetettuihin kysymyksiin tai esitellään ongelmien ratkaisuja. Opinnäytetyön kirjallisen raportin on oltava ymmärrettävä, selkeä ja jäsentynyt kokonaisuus. Ennen lopullisen opinnäytetyön luovuttamista opiskelija huolehtii, että opinnäytetyö on kirjalliselta ilmaisultaan moitteetonta. Opinnäytetyöhön liittyen opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen. Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arviointi tutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksi joko suoritettu tyydyttävästi, hyvin tai kiitettävästi. Laatujärjestelmään kuuluvan opinnäytetyöoppaan arviointikehyksessä esitetään opinnäytetyön arvioinnin kohteet sekä eri tasoille asetetut vaatimukset. Opinnäytetyön arvioinnista vastaavat koulutusyksikön Humak-tiimin nimeämät arvioitsijat, joista vähintään yksi on Humakin lehtori. Myös opinnäytetyön tilaaja tai työelämän edustaja voi osallistua arviointiin. Opinnäytetyö otetaan arvioitavaksi vain, jos se on sisällöltään ja muodoltaan arvioitavissa oleva kokonaisuus. Arvioitavaksi ottamisesta päättää ohjaava lehtori. Opinnäytetyön palauttaminen korjauksia ja täydennyksiä varten on tehtävä perustellusti. Opinnäytetyöhön liittyvät laatukriteerit Opinnäyttetöiden työelämälähtöisyys Opinnäytetöistä suurimman osan ( 75%) on oltava työelämälähtöisiä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen kun 1) työelämä maksaa joko Humakille tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista, 2) opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyön aloittamista tai 3) työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyön aloittamista. Opinnäytetyön puitteiden toimivuus Opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi ohjausta opinnäytetyön toteuttamiseksi. Menetelmäopinnot sekä ammatilliset suuntautumisopinnot tukevat opinnäytetyön tekemistä. Opinnäytetyön tekemistä varten on riittävästi atk- ja muita laitteistoja sekä ohjelmistoja, ja opiskelija osaa käyttää niitä. Opinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuus Jokaiselle opiskelijalle nimetään opinnäytetyön ohjaaja. Koulutusyksikössä on riittävät resurssit opinnäytetöiden ohjaamiseen. Opinnäytetöiden arvioinnista vastaavilla lehtoreilla on yhteinen käsitys opinnäytetöiden tarkoituksesta ja tavoitteista. Opinnäytetyön arvioinnin pätevyys Opiskelijat ovat selvillä opinnäytetyön arvioinnin perusteista. Opinnäytetöiden arviointikriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti ja arviointi on perusteltua ja todennettavissa olevaa. Eri yksiköiden opinnäytetyöt ja niiden arvioinnit ovat Humakin sisällä vertailukelpoisia. 16 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

Opiskelijalla on oikeus saada opinnäytetyön arviointi viipymättä tietoonsa kun arviointilausuma on kirjoitettu. PORTFOLIO Opintojensa aikana opiskelija kokoaa omaan osaamiseensa ja ammatilliseen kasvuunsa liittyvää aineistoa. Tästä aineistosta opiskelija kokoaa päättöportfolion, jonka hän esittelee Humaktiimin nimeämille arvioijille. Arviointiin osallistuu vähintään kaksi opettajaa sekä tarvittaessa työelämän edustaja. Portfolio arvioidaan päättötodistuksessa sanallisesti arvosanalla suoritettu tyydyttävästi hyvin tai kiitettävästi. Suoritettu kiitettävästi tarkoittaa erityisellä kiitosmaininnalla arvioitua portfoliota. Portfoliossa osoitetusta ammattitaidosta annetaan kirjallinen lausunto, joka liitetään tutkintotodistukseen. Portfolio koostuu prologista (itsensä ja tavoitteittensa esittely) ammatillisen osaamisen perusalueista (3 5 koulutusohjelmasta riippuen) epilogista (oman oppimisensa arviointi ja tulevan kehityksen tavoitteet) Ammatillisen osaamisen perusalueita on määritelty eri koulutusohjelmissa seuraavasti Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma yksilön ja pienryhmän kohtaaja yhteisöohjaaja yhteiskunnallinen toimija kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaja Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma kulttuurin ja taiteen sisällöt kulttuurin toimintaympäristöt kulttuuritoiminnan merkitykset Viittomakielentulkin koulutusohjelma ammattikielet: suomen kieli, viittomakieli, muu puhuttu tai viitottu kieli toimintaympäristöt: kääntäminen, tulkkaus, opettaminen Näihin osioihin opiskelija valitsee aineistoa, jolla hän osoittaa hallitsevansa ko. ammatillista perusaluetta. Tämä osuus on portfolion keskeistä aineistoa. Kuhunkin osioon opiskelija valitsee tarvittavan määrän aineistoa. Se voi olla esimerkiksi työelämässä tehtyjen hankkeiden tuotoksia (esitteet, raportit, valokuvat, videot), ammatilliseen osaamiseen liittyvää palautetta (esimiesten ja työtovereiden arviot, tapahtumiin liittyvät palautteet, ulkopuolisten arviot jne.) tai opiskeluun liittyviä tuotoksia, kuten erilaisia kirjallisia tuotoksia. Opiskelijan tulee päättöportfoliossaan osoittaa ammattitaitonsa kaikilla osaamisen perusalueilla, painotus on luonnollisesti eri osa-alueilla erilainen ja oman ammatillisen suuntautumisen mukainen. Päättöportfolion sisällön dokumentointitapa on vapaa, mutta dokumentin tulee olla todennettavissa. Arvioinnissa pääpaino on ammatillisen osaamisen perusalueiden sekä epilogiosuuden tarkastelussa. Arvioinnilla varmistetaan, että kullakin perusalueella opiskelijan osaaminen yltää vähintään pätevän suoriutujan tasolle. Asiantuntijataso saavutetaan yleensä vasta työelämässä monipuolisen työkokemuksen kautta. Yhteiset arviointikriteerit kaikilla ammatillisen osaamisen alueilla ovat kyky suunnitella ja soveltaa, kyky asettaa tavoitteita, kyky tehdä ja ymmärtää (arvo)valintoja, kyky käsitteellistää ja teoretisoida sekä kyky vuorovaikutukseen. Opintojen puolivälissä (esim. 3. opintovuoden alkupuolella) järjestetään senhetkisten portfolioiden väliarviointi. Väliarvioinnissa opiskelija saa palautetta ja ohjausta päättöportfolion kokoamista varten. ARVIOINTI JA SUORITUKSET 17

TUTKINTOLAUTAKUNTA Ammattikorkeakoulussa tulee olla yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus (Asetus ammattikorkea-kouluopinnoista 256/95, 31 ). Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnan muodostavat koulutusohjelmien koulutusohjelmajohtajat (Pirkko Mikkonen, Sirpa Teräväinen ja Eija Timonen), kolme lehtoria (Katri Kaalikoski, Pirkko Selin-Grönlund ja Tarja Turhanen), yksi opintosihteeri (Riitta Leppänen) ja kaksi opiskelijoiden edustajaa (Tuukka Myllymäki ja Tiia Savolainen). Tutkintolautakunnan puheenjohtajana toimii koulutusohjelmajohtaja Sirpa Teräväinen. Puheenjohtajalle ja jäsenille on nimetty henkilökohtaiset varajäsenet. HYVÄKSI LUKEMINEN JA KORVAAVUUS Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/95, 12 ). Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksi lukea aiempia ammatillisia opintoja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muut opiskelijan aiemmat opinnot. Opiskelijan pitää osoittaa aikaisemmin suoritettujen opintojen osalta sisällöllinen, tavoitteellinen ja arvioinnin vastaavuus Humakin opintojen kanssa. Pelkkä todistus suoritetuista opinnoista ei välttämättä riitä, vaan opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan niin vaatiessa opiskelijan tulee osoittaa näytöllä saavuttaneensa opinnoille asetetut tavoitteet. Näyttö voi olla esim. raportointi, näyttökoetyyppinen tilanne tai muu aiheeseen sopiva opettajan esittämä tapa. Aiemman koulutuksen ja työkokemuksen pohjalta harkinnanvaraisesti tehtävä hyväksi lukeminen saattaa lyhentää opiskeluaikaa. Korvaavuutta anotaan lomakkeella, joka löytyy HumakProsta. 18 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004

VIRTUAALIKAMPUS HUNET Hunet on kokoelma tietoverkkopalveluita, joiden avulla Humakin opiskelijat, opettajat ja henkilökunta voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja sidosryhmiinsä. Hunet mahdollistaa tietoverkkopohjaisen suunnittelun, kehittämisen, ohjauksen ja opiskelun sekä työelämän ja koulutusyksiköiden väliset yhteydet ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaalikampus koostuu seuraavista osista: HumakPro Humakin www-sivut Sähköpostipalvelut Video-oppiminen ja videoneuvottelut HUMAKPRO HumakPro on Humakin kehittämä web-pohjainen oppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opiskelijoille, opettajille ja henkilökunnalle ympäristön mm. kurssivalintoja, arviointien antamista, viestintää sekä suunnittelu- ja kehittämistyötä varten. HumakProsta löytyvät lisäksi sisäiseen käyttöön tarkoitetut henkilökunta- ja opiskelijatiedot. Järjestelmästä saadaan myös erilaisia tilastoja ja raportteja hallinnollisiin tarkoituksiin sekä tietoa Humakin työoppimispaikoista. Humakin verkkokurssit toteutetaan HumakProssa. HumakPron käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa. Opiskelija voi HumakProssa mm.: ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi tarkastella kurssitarjontaa ja ilmoittautua kursseille rakentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa seurata opintojensa etenemistä ja kursseista saatuja arviointeja omasta opintokortista lähettää sisäisiä viestejä ja osallistua suunnittelu- ja kehittämistyöhön seurata ja osallistua kurssifoorumeilla käytyihin keskusteluihin tallentaa dokumentteja tai tekstitiedostoja käyttää lomake-editoria käyttää kalenteria osallistua verkko-opintojaksoille jättää tentti-ilmoittautumisia tulostaa yhteystietoraportteja tehdä majoitusvarauspyyntöjä etsiä tietoja muista käyttäjistä luoda ja ylläpitää omia kotisivuja etsiä oppilaitoksessa tehtyjä opinnäytetöitä etsiä työoppimispaikkoja hakea asumisoikeutta Helsingin työoppimisasuntoon Verkko-oppiminen on luonteva oppimisympäristö Humakin kaltaiselle verkostoammattikorkeakoululle. Humakin omat verkkokurssit toteutetaan HumakProssa, joten opiskelijat eivät tarvitse verkkokursseja varten uusia käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Humakin verkkokurssit on koottu Opintotorille. Humakin omien verkkokurssien lisäksi opiskelijat voivat hakeutua opiskelemaan Virtuaaliammattikorkeakoulun kautta tarjottaville opintojaksoille. HUMAKIN WWW-SIVUT Humakin kaikille avoimet www-sivut sisältävät yleistä informaatiota Humakista. Sieltä löytyvät esimerkiksi koulutusyksiköiden ja henkilökunnan yhteystiedot ja tietoa Humakin koulutustarjonnasta. Yksi keskeinen osa www-sivuja on Opintotori. Opintotori on kokoelma opiskeluun liittyviä tietoja ja dokumentteja. Opintoto- VIRTUAALIKAMPUS HUNET 19

rilta löytyvät erilaiset oppaat (kuten opintoopas ja opinnäyteopas), linkit verkkokursseihin ja -materiaaleihin sekä kirjasto- ja tietopalveluihin. Kirjastopalveluverkko tarjoaa mahdollisuuden etsiä ja lainata kirjoja virtuaalisesti kaikista Humakin koulutusyksiköistä. Suomenkieliset sivut ovat osoitteessa http://www.humak.edu/. Sivuilta on linkki englanninkielisille www-sivuille. SÄHKÖPOSTIPALVELUT Sähköpostipalvelu, IMP, täydentää Hunetin viestipalveluita. Sähköpostijärjestelmä toimii Internetin kautta. Siihen on käyttöoikeus kaikilla Humakin yhteisön jäsenillä. Opiskelija ohjataan opintojen alussa käyttämään Humakin internet-sähköpostiosoitetta, jota opiskelija voi käyttää koko opinto-oikeutensa ajan. Sähköposti mahdollistaa sähköisen viestinnän oppilaitoksen ja Humakin ulkopuolisten tahojen välillä. VIDEO-OPPIMINEN JA VIDEONEUVOTTELUT Videoneuvottelutilanteissa muodostetaan reaaliaikainen yhteys tietoverkon välityksellä kahden tai useamman osapuolen välille. Videoneuvottelua käytetään Humakissa sekä pedagogisena oppimista edistävänä instrumenttina (video-oppiminen) että Humakin kehittämis- ja suunnittelutyössä. OPISKELU HUMAKISSA LUKUVUOSI Humakin lukuvuosi 2003 2004 alkaa 1.8.2003 ja päättyy 31.7.2004. Humakin lukuvuosi on jaettu yhdeksään viiden viikon pituiseen jaksoon (poikkeuksena jaksot 5 ja 9). Jaksolla 9 kesä-heinäkuussa ei pääsääntöisesti tarjota kontaktiopetusta. Lukuvuoden 2003 2004 jaksot: Jakso 1 4.8. 7.9.03 Jakso 2 8.9. 12.10.03 Jakso 3 13.10. 16.11.03 Jakso 4 17.11. 21.12.03 Jakso 5 22.12.03 22.2.04 Jakso 6 23.2. 28.3.04 Jakso 7 29.3. 2.5.04 Jakso 8 3.5. 31.5.04 Jakso 9 (1.6. 31.7.04) Tenttipäivät: Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Tenttipäivät ovat kunkin jakson viimeisenä perjantaina. Viimeinen ilmoittautumispäivä on kolme viikkoa ennen tenttipäivää. Joulukuun tentistä lehtorit palauttavat tenttiarvionsa vapaajaksonsa takia vasta 15.1. mennessä. Noudatetaan koulutusohjelman voimassa olevia esseen jättö- ja tarkistusohjeita (ks. HumakPro - Opiskelijat). 05.09.2003 (ilmoittautuminen 15.8.03) 10.10.2003 (ilm. 19.9.03) 14.11.2003 (ilm. 24.10.03) 19.12.2003 (ilm. 28.11.03) 20.02.2004 (ilm. 30.1.04) 26.03.2004 (ilm. 5.3.04) 29.04.2004 (ilm. 8.4.04) 27.05.2004 (ilm. 6.5.04) 20 HUMAK OPINTO-OPAS 2003 2004