PosiVire Oy:n vaikuttavuusselvitys

PosiVire Oy:n vaikuttavuusselvitys Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut Helsinki 30.5.2011

PosiVire Oy:n vaikuttavuusselvitys Handelberg, J., Karjalainen, J., Kiuru, P. & Karhu, U. Abstrakti Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa PosiVire Oy:n toiminnan kokonaisvaikutuksista. Vaikuttavuutta tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: A) Helsingin kaupungille syntyvät taloudelliset vaikutukset B) Toiminnan vaikutukset työllistyjän näkökulmasta C) Toiminnan vaikutukset asiakkaan näkökulmasta. Toiminnan taloudellisia vaikutuksia arvioitiin selvittämällä PosiVire Oy:n taloudellista kannattavuutta ja tehokkuutta kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ja laskemalla työllistämistoiminnan seurauksena säästyviä työttömyyspäivärahoja sekä työllistymisen seurauksena lisääntyneitä verotuloja. Toiminnan taloudellista tuottavuutta arvioitiin sisäisen korkokannan menetelmällä (Internal Rate of Return). Tutkimusaineistoina käytettiin tilinpäätöstietoja sekä työvoima- ja verohallinnon julkaisemia dokumentteja. Toiminnan vaikutuksia työllistyjän näkökulmasta selvitettiin haastattelututkimuksella. Tutkimuksessa haastateltiin 28 työntekijää. Otos edusti 63 prosenttia työntekijöistä. Haastattelut olivat teemahaastatteluita. Haastatteluissa selvitettiin terveysvaikutuksia, taloudellisia vaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia sekä muutoksia elämän laadussa. Lisäksi selvitettiin heidän kokemuksiaan PosiVire Oy:n toiminnasta. Toiminnan vaikutuksia asiakkaan näkökulmasta selvitettiin haastattelemalla työkohteiden työnjohtoa (viisi henkilöä). Tutkimuksen kenttätyö toteutettiin loka-marraskuussa 2010. Toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointilaskelmia täydenneltiin vielä tammikuussa 2011. PosiVire Oy:n taloudellinen kannattavuus ja tehokkuus ovat erittäin hyvät. Myös työllistämistoiminta on ollut tehokasta ja tuloksellista kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana hyvin. Yhteiskunnan saama tuotto tukirahoilleen määräytyy lopulta sen mukaan, kuinka pitkäksi aikaa työntekijät työllistyvät. Jos toiminta nykyisellä tehokkuudella ja tuloksellisuudella nostaisi osatyökykyiset työntekijät esimerkiksi viideksi vuodeksi takaisin työelämään, yhteiskunnan saama tuotto sijoitukselleen olisi yli 60 prosenttia sisäisen korkokannan menetelmällä laskettuna. Tuoton todentaminen vaatii kuitenkin seurantatutkimusta. Toiminnan vaikutukset työllistyjän näkökulmasta ovat olleet valtaosin positiivisia ja toiminta on vastannut odotuksia. Negatiiviset vaikutukset liittyivät työn raskauteen (neljä vastaajaa). Työntekijät olivat saaneet henkilökohtaista perehdytystä ja ohjausta työllistymiseen. Myös oppisopimuskoulutusmahdollisuus oli tuotu esille. PosiVire Oy:n toiminnassa kiiteltiin hyvää työilmapiiriä ja sitä, että esimiehiä on helppo lähestyä. Keskeisimpinä toiminnan positiivisina vaikutuksina mainittiin pääsy takaisin säännölliseen työhön ja elämän rytmiin. Säännöllisempi elämä oli vaikuttanut myös myönteisesti terveyteen ja oman elämän parempaan hallintaan. Myös taloudellinen tilanne oli parantunut. Kaksi henkilöä toi kuitenkin esille negatiivisena asiana sen, että palkka on pieni suhteessa työn raskauteen. Henkilöt näkivät työllistymis- ja opiskelumahdollisuutensa PosiVire kauden jälkeen pääsääntöisesti myönteisinä, joskin monet toivoivat työn PosiViressa jatkuvan. Viisi henkilöä mainitisi osatyökykyisyyden estävän heidän normaalin työllistymisen. 2

Asiakkaan näkökulmaa selvityksessä edustaneet työkohteiden työnjohtajat toivat esille, että PosiVire Oy:n työntekijät ovat työkohteissaan pääsääntöisesti pidettyjä ja pitkäaikaisia työntekijöitä. Myös työtovereilta on tullut positiivista palautetta. Joissakin tapauksissa alku on saattanut olla haasteellista. Lähinnä on ollut kyse kommunikaatiovaikeuksista maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla, mutta kun käytännön asiat ja työt ovat tulleet selviksi niin työ on sujunut hyvin. Työnjohtajat kokivat yhteistyön PosiVire Oy:n yhteyshenkilöiden kanssa olleen mutkatonta ja sujuvaa. PosiVire Oy:n kautta on ollut helppo saada työntekijöitä ja työntekijöiden vaihtuvuus on ollut pieni. Niiltä osin, miltä alussa on ollut käynnistysvaikeuksia, toiminta on kehittynyt parempaan suuntaan koko ajan. Tutkimus toteutettiin PosiVire Oy:n kolmannen toimintavuoden aikana. Tulokset osoittavat, että toiminta on ollut tehokasta, tuloksellista ja vaikutuksellista. Toiminnan pitkäaikaisvaikutusten ja taloudellisen tuoton selvittäminen vaativat kuitenkin seurantatutkimuksen järjestämistä. Lisätietoja tutkimuksesta Jari Handelberg, Aalto yliopisto, Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut jari.handelberg@aalto.fi 3

Esipuhe Tämä tutkimusraportti liittyy PosiVire Oy:n vaikuttavuustutkimukseen. Raportti täydentää tutkimuksesta ja sen tuloksista laadittua ja jo aikaisemmin julkaistua Power Point esitystä. Raportti esittelee yksityiskohtaisemmin tutkimuksen taustoja, tutkimuskysymyksiä, tutkimusmenetelmää ja tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen toteutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja sen LTT-tutkimuspalvelut. Tutkimustiimin muodostivat Jari Handelberg, Jari Karjalainen, Pertti Kiuru ja Ulla Karhu. Helsingissä 30.5.2011 4

SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET... 6 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄT... 7 3. TUTKIMUKSEN TULOKSET... 8 3.1 PosiVire Oy:n toiminta talouden lukujen valossa... 8 3.2 PosiVire Oy:n taloudellinen vaikuttavuus... 9 3.3 PosiVire Oy:n vaikuttavuus työllistettävien työntekijöiden näkökulmasta...11 3.4 PosiVire Oy:n vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmasta...21 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...23 5

1. TUTKIMUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET PosiVire Oy on vuonna 2008 perustettu Helsingin kaupungin omistama rekisteröity sosiaalinen yritys. Vuonna 2010 yrityksen osa-omistajaksi tuli myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Yrityksen toimialana on tuottaa avustavia tukipalveluita, kuten vammaispalvelulain mukaisia avustaja- ja siivouspalveluja, vanhuspalveluja ja kiinteistöpalveluja omistajatahoilleen. Toiminnan tavoitteena on myös työllistää muutoin vaikeasti työllistyviä henkilöitä palkkatyöhön. Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa riippumatonta tietoa PosiVire Oy:n toiminnan kokonaisvaikutuksista. Tieto auttaa yrityksen johtoa ja omistajia sekä muita sidosryhmiä arvioimaan toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Tiedolla on myös merkitystä yrityksen toimintaa edelleen kehitettäessä. PosiVire Oy:n toiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: A) Helsingin kaupungille syntyvät taloudelliset vaikutukset B) Toiminnan vaikutukset työllistyjän näkökulmasta C) Toiminnan vaikutukset asiakkaan näkökulmasta. A) Helsingin kaupungille syntyvät taloudelliset vaikutukset Toiminnan taloudellista vaikuttavuutta arvioitaessa otettiin huomioon mm. kuntien velvollisuus lakisääteisesti määriteltyjen palvelujen tuottamiseen ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat seuraamukset. PosiVireen toimintaan vaikuttavat lisäksi sosiaalista yrittämistä koskevat säädökset. B) Toiminnan vaikutukset työllistyjän näkökulmasta Toiminnan vaikutuksia työllistyjän näkökulmasta arvioitaessa viitekehyksenä käytettiin aikaisempien tutkimusten pohjalta rakennettua mallia. Sen mukaan sosiaalisen yrityksen toiminnalla voi olla vaikutuksia mm. työllistetyn terveyteen, talouteen, sosiaalisiin suhteisiin ja laajemmin elämän laatuun. Osa vaikutuksista liitty työllistymisen aiheuttamaan muutokseen suhteessa henkilön sosiaalietuuksiin. C) Asiakastyytyväisyys Toiminnan kokonaisvaikutusta arvioitaessa on syytä selvittää myös asiakkaiden tyytyväisyyttä toimintaa kohtaan. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin tässä tutkimuksessa haastattelemalla työkohteiden työnjohtoa. 6

2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄT Tutkimuksen kenttätyö toteutettiin loka-marraskuussa 2010. Toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointilaskelmia täydenneltiin vielä tammikuussa 2011. PosiVire Oy:n vuoden 2011 taloudellista tulosta koskevat tiedot täydennettiin tilinpäätöksen valmistuttua. A) Helsingin kaupungille syntyvät taloudelliset vaikutukset Toiminnan taloudellisia vaikutuksia arvioitiin selvittämällä PosiVire Oy:n taloudellista kannattavuutta ja tehokkuutta kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ja laskemalla työllistämistoiminnan seurauksena säästyviä työttömyyspäivärahoja sekä työllistymisen seurauksena lisääntyneitä verotuloja. Toiminnan taloudellista tuottavuutta arvioitiin sisäisen korkokannan menetelmällä (Internal Rate of Return). Tutkimusaineistoina käytettiin tilinpäätöstietoja sekä työvoima- ja verohallinnon julkaisemia dokumentteja. Täydentävänä aineistona käytettiin PosiVire Oy:n toiminnasta hiljattain tehtyä auditointia. B) Toiminnan vaikutukset työllistyjän näkökulmasta Toiminnan vaikutuksia työllistyjän näkökulmasta selvitettiin haastattelututkimuksella. Tavoitteena oli haastatella mahdollisimman monta työntekijää annetun aikataulun (lokamarraskuu) ja työntekijöiden työtilanteiden/haastattelu-mahdollisuuksien puitteissa. Haastattelut toteutettiin palvelutiimien tapaamisten yhteydessä. Haastattelut kestivät noin 30 minuuttia per työntekijä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Haastattelujen rakenne oli seuraava: - aikaisempi ja PosiVire Oy:tä edeltänyt työ/opiskeluhistoria (mukaan lukien mahdolliset työttömyys ja työkyvyttömyysjaksot) - tieto PosiVire Oy:stä ja tulo yritykseen, - työtehtävät ja työhön perehdytys PosiVire Oy:ssä, - tuntemukset ja kokemukset PosiVire Oy:ssä, - muutokset/tuntemukset (myönteiset/kielteiset) PosiVire Oy:tä edeltävään aikaa ja - työllistymisnäkymät ja muut lähitulevaisuuden näkymät PosiVire Oy:n jälkeen. Haastattelut toteutettiin kolmen tutkijan voimin. Tutkijat käyttivät teemahaastattelulomaketta, jonka laatimisessa he kaikki olivat myös olleet mukana. Samalla oli sovittu haastattelutekniikasta ja käytännöistä C) Toiminnan vaikutukset asiakkaan näkökulmasta. Toiminnan vaikutuksia asiakkaan näkökulmasta selvitettiin puhelinhaastattelemalla työkohteiden työnjohtoa (viisi henkilöä). Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla PosiVire Oy:n kaikkien työkohteiden työnjohtajat kattavalta listalta. Haastattelukysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Ne liittyivät kokemuksiin työllistyvien henkilöiden toiminnasta työkohteissa sekä kokemuksiin yhteistyöstä PosiVire Oy:n kanssa. 7

3. TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1 PosiVire Oy:n toiminta talouden lukujen valossa PosiVire Oy:n toiminta on käynnistynyt nopeasti. Liikevaihto saavutti ensimmäisenä täytenä toimintavuonna 744 000 euroa. Vuoden 2010 liikevaihto oli 868 000 euroa (Kuvio1). Kuvio 1 PosiVire Oy:n kannattavuus, vakavaisuus ja maksuvalmius ovat erittäin hyvät. Yrityksen talousluokka Asiakastieto Oy:n Voitto+ tietokannan vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan erinomainen (Taulukko 1). Taulukko 1 8

3.2 PosiVire Oy:n taloudellinen vaikuttavuus Tämän tutkimuksen kannalta, yhtä tärkeää, kuin arvioida PosiVire Oy:n taloudellista tehokkuutta ja tulosta, oli arvioida yrityksen toiminnan sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ympäristöönsä. PosiVire toimii mottonsa mukaisesti työmarkkinoilla muuten heikosti työllistyvien tankkaus- ja huoltopisteenä ja kiitoratana takaisin työelämään. PosiVire ottaa työsuhteeseen muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja ohjaa ja kannustaa heitä ja hankkii heille työn PosiViren omistajatahojen erilaisissa työkohteissa. Henkilöt ovat työsuhteessa PosiVire Oy:hyn sovitusti korkeintaan kaksi vuotta, jona aikana henkilöt onnistumisten kautta saavat kyvyt ja valmiudet palata takaisin työmarkkinoille ja/tai innostuksen lähteä lisäkouluttautumaan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta. Kasvavan kohderyhmän muodostavat myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joille PosiVire Oy tarjoaa tuetun polun suomalaisille työmarkkinoille. Heidän kohdallaan on mahdollisuus järjestää myös täydentäviä kieliopintoja täydentämään polkua työelämään. PosiViren toiminnan taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida seuraavasti. Jos henkilöt (50) olisivat työttömänä, heidän kustannuksensa (työttömyyskorvaus/työmarkkinatuki) yhteiskunnalle olisivat noin 300 000 euroa vuodessa. Vastaavasti heidän tuolloin maksamat välittömät verot olisivat maksimissaan yhteensä 20 000 euroa vuodessa (Taulukko 2). Taulukko 2 Nyt heidän työllistyessään, tuo kustannus säästyy. Sitä vastoin, työllistyttyään, he maksavat veroja palkkatuloistaan yhteensä arviolta noin 150 000 euroa vuodessa. Jo lähes puolet PosiViren toimintaan annetusta tuesta (palkkatuki ja Helsinki-lisä) saadaan takaisin välittömästi lisääntyneinä verotuloina (Taulukko 3). 9

Taulukko 3 PosiVire Oy:n toiminta voidaankin nähdä investointina, jolle voidaan laskea tuotto esimerkiksi sisäisen korkokannan menetelmällä (Intern Rate of Return). Tuotto riippuu toiminnan taloudellisesta tehokuudesta ja toisaalta kyvykkyydestä nostaa muuten heikosti työllistyviä henkilöitä työmarkkinoille. Mitä useampia ja mitä pidemmäksi ajaksi henkilöitä kyetään saattamaan työelämään, sitä parempi on investoinnin tuotto. Seuraavasta taulukosta (taulukko 4) käy ilmi, että jos toiminta kykenisi nykyisellä toiminnan taloudellisella tehokkuudella nostamaan vuosittain työelämään, esimerkiksi viideksi vuodeksi, puolet kulloisistakin PosiViren viidestäkymmenestä työntekijästä, se tarkoittaisi sisäisen korkokannan menetelmällä 57 prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle. Tämä siis silloinkin, vaikka puolet työntekijöistä palautuisi takaisin työttömiksi ja työttömyyskorvausten piiriin. Ensimmäisten toimintavuosien kokemuksen perusteella, kun heikosti työmarkkinoilla sijoittuvien työelämään saattamisessa on onnistuttu, PosiVire Oy:llä näyttäisi olevan edellytykset hyvään tuottoon. Seuraavaksi esitettävän haastattelututkimuksen tulokset antavat lisäksi ennakoivaa tietoa siitä, miten työntekijät kokevat PosiVire Oy:n toiminnan ja minkälaisina työntekijät näkevät mahdollisuudet palata takaisin työmarkkinoille. Se, miten investointi tuottaa pidemmällä ajanvälillä, vaatii kuitenkin seurantatutkimuksen tekemistä. 10

Taulukko 4 3.3 PosiVire Oy:n vaikuttavuus työllistettävien työntekijöiden näkökulmasta PosiVire Oy:n toiminnan vaikutuksia työllistettäviin työntekijöiden selvitettiin haastattelututkimuksen avulla (Taulukko 5). Tutkimuksessa haastateltiin 28 työntekijää. Tämä edustaa 63 prosenttia yrityksen työllistettävistä työntekijöistä. Haastattelut kestivät noin puoli tuntia henkilöä kohden. Haastatteluissa kysyttiin ensin PosiVire Oy:tä edeltäneestä työhistoriasta ja työttömyys- ja mahdollisista työkyvyttömyysjaksoista. Seuraavaksi kysyttiin sitä, mitä kautta henkilö oli saanut tiedon tai tietoa PosiVire Oy:tä ja miten päätyi työntekijäksi yritykseen. Kolmantena asiana kysyttiin henkilön työtehtävistä PosiVire:ssa sekä sitä, oliko henkilö saanut ohjausta työelämään sijoittumiseksi ja jos oli, miten henkilö oli sen kokenut. Samalla kysyttiin myös sitä, olivatko PosiVire Oy:n työnohjauksesta vastaavat palvelutiimien vetäjät esitelleet myös mahdollisia koulutusvaihtoehtoja, kuten oppisopimuskoulutusta. Neljäntenä asiana kysyttiin sitä, miten henkilöt kokivat ajan Posive Oy:ssä verrattuna sitä edeltävään aikaan. Minkälaisia havaittuja ja koettuja vaikutuksia PosiVire Oy:ssa työnteko on tuonut mukanaan, niin myönteisiä kuin kielteisiäkin. Viimeisenä asiana kysyttiin sitä, miten henkilö näkee lähitulevaisuutensa ja työllistymismahdollisuutensa PosiVire Oy:ssä työskentelyn jälkeen. 11

Taulukko 5 Haastattelututkimukseen osallistuneista oli naisia 22 (79 %) ja miehiä 6 (21 %) (Taulukko 6). Jakauma edustaa hyvin PosiVire Oy:n kaikkien työntekijöiden sukupuolijakaumaa. Maahanmuuttajataustaisia haastatteluun osallistuneista oli 8 (29 %). Sekin on hyvin lähellä maahanmuuttajataustaisten osuutta PosiVire Oy:n kaikista työntekijöistä, joka on runsaat 30 prosenttia. Haastatellut edustivat laajasti eri ikäisiä henkilöitä. Nuorin oli 22 vuotta ja vanhin 58 vuotta. Haastatellut jakautuivat syntymävuotensa perusteella tasaisesti eri vuosikymmenillä syntyneisiin. Tämäkin edustaa hyvin PosiVire Oy:n työntekijöiden ikäjakaumaa. Haastateltujen henkilöiden työkokemus PosiVire Oy:ssä vaihteli tasaisesti yhden kuukauden ja kahden vuoden välillä. PosiVire Oy:n työntekiijät edustavat taustoiltaan monenlaisia erilaisia työuria (Taulukko 7). Aikaisemmat työhistoriat kattavat siivousta, keittiötyötä, lastenhoitoa, vanhustenhoitoa, toimistotöitä ja esimerkiksi verhoilutöitä. Taustalla on myös työttömyysjakso ja monilla myös työkyvyttömyysjakso ja siihen liittynyt alentunut työkyky. Monien taustalta löytyy myös kuntoutustoimenpiteitä. 12

Taulukko 6 Taulukko 7 13

Taulukko 8 PosiVire Oy:n työntekijät ovat alunperin saaneet tiedon tai tietoa PosiViresta työvoimatoimistosta, työvoimatoimiston kuntoutusohjaajalta, työhönvalmennuskurssilta, ystäviltä, lehti-ilmoituksista (järjestölehdet) ja järjestöiltä ja liitoilta. Maahanmuuttajataustaisilla korostuivat ystävät keskeisimpinä tiedon lähteinä (Taulukko 8). Haastateltujen henkilöiden nykyiset työtehtävät PosiVire Oy:ssä liittyivät siivoukseen, vaate- ja ruokahuoltoon, keittiötöihin, hoivatyöhön, vanhustenhoitoon, lastenhoitoon ja vammaispalveluihin. Muutaman haastatellun henkilön tehtävät liittyivät myös toimistotöihin ja ATK-tuki tehtäviin. Työkohteina useimpien haastateltujen kohdalla olivat palvelutalo tai päiväkoti. Merkittävän ryhmän muodostivat myös kotihoitoa tekevät työntekijät (Taulukko 9). Päällimmäisenä kokemuksena PosiVire Oy:ssä työskentelystä voidaan todeta, että useimmat haastatellut kertoivat olevansa tyytyväisiä työhönsä ja viihtyvänsä hyvin PosiViressa. Takaisin työelämään pääseminen tuntui hyvältä. Vastaavasti työ PosiViressa oli vastannut odotuksia ja osin jopa ylittänyt odotukset. Muutamat haastatellut kertoivat lähteneensä mukaan ilman suuria odotuksia ja kokivat työn olevan ok (Taulukko 10). Mitä tulee haastatteluissa esille nousseissiin negatiivisiin kokemuksiin, esille nousi neljän haastatellun kohdalla erityisesti työn fyysinen raskaus (Taulukko 11). 14

Taulukko 9 Taulukko 10 15

Taulukko 11 Haastatteluissa kysyttiin erikseen sitä, mitä mieltä he olivat PosiVire Oy:n toiminnasta. Samalla kysyttiin, olivatko henkilöt saaneet PosiViressa työhön ohjausta ja oliko koulutusmahdollisuuksista kerrottu. Kaikki kertoivat saaneensa perehdytystä ja ohjausta työhön (Taulukko 12). Samoin koulutusmahdollisuuksista mukaan lukien oppisopimuskoulutusmahdollisuudet oli kerrottu. Muutamat olivatkin tarttuneet oppisopimuskoulutuksen tuomiin mahdollisuuksiin. Yleisesti ottaen haastatellut olivat tyytyväisiä esimiehiinsä PosiViressa. Esimiehiä oli helppo lähestyä. Samoin PosiViressa vallitsi heidän mielestä hyvä työilmapiiri. Myös työtehtävien määrittelyssä oli vastaajien mukaan useimmiten onnistuttu. Töitä oli omiin kykyihin nähden sopivasti. Hyvänä asiana pidettiin myös sitä, että esimiehet/työnjohtajat käyvät säännöllisesti työkohteissa ja auttavat osaltaan tehtäviin sisälle pääsyä, jos varsinainen tehtävään liittyvä työnohjaus kuuluukin yleisesti sijoituskohteen työnjohdolle. Kahdessa haastattelussa esille nousseet negatiiviset kokemukset PosiViren toimista liittyivät siihen, että henkilöt eivät kokeneet saaneensa riittävästi perehdytystä työhönsä (Taulukko 13). 16

Taulukko 12 Taulukko 13 17

Kysyttäessä työntekijöiltä, miten he kokivat ajan PosiViressa verrattuna sitä edeltävään aikaan, eniten haastatteluissa korostuivat työn ja työelämän mukanaan tuomat elämän säännöllisyys ja säännöllinen rytmi (Taulukot 14 ja 15). Vastauksissa korostui myös se, että henkilöt kokivat päässeensä muiden työssäkäyvien kanssa samaan rytmiin. Muutamissa vastauksissa korostui myös se, että on parempi olla työssä kuin työttömänä kotona. Myös rahatilanteen ja talouden koettiin vähän parantuneen. Haastetteluissa nousi esille myös se, että henkilöiden terveystilanne oli monesti parantunut säännöllisen elämänrytmin ja työn kautta. Elämän hallinnan koettiin myös kokonaisuudessaan parantuneen. Taulukko 14 Taulukko 15 18

Kielteisinä asioina PosiVire aikaa sitä edeltävään aikaan verrattaessa nousivat esille muutaman vastaajan kohdalla liian pieni palkka työmäärään ja työn raskauteen nähden (Taulukko 16). Muutaman vastaajan kohdalla esille nousivat myös työajan riittämättömyys työkohteen asettamiin vaatimuksiin nähden. Yhden haastatellun kohdalla taloudellinen tilanne oli heikentynyt PosiViretta edeltäneeseen aikaan nähden. Yhden haastatellun kohdalla nousi esille myös rajallisempi vapaa-aika PosiViretta edeltävään aikaan verrattuna. Tässäkin tapauksessa pienten tulojen koettiin rajoittavan vapaa-ajan mahdollisuuksia enemmän kuin vapaa-ajan määrän. Taulukko 16 PosiVire Oy:n työtekijät näkivät lähitulevaisuutensa myönteisessä valossa (Taulukko 17). Monet uskoivat saavansa töitä muualta PosiVire-kauden jälkeen. Muutamat olivat lisäksi lähteneet tai lähtemässä oppisopimuskoulukseen parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla. Se, mikä oli toisaalta myönteistä, mutta joka toisaalta ei ollut tavoitteiden mukaista, oli se, että monet viihtyivät hyvin PosiViressa ja haluaisivat jatkaa PosiViressa työllistymiskauden jälkeenkin. PosiViren toiminnan taloudellisen vaikuttavuuden ennakointiin liittyen, oleellista on se, että monet uskovat työllistyvänsä PosiVire-kauden jälkeen myös muualle. Tärkeää on myös tunnistaa se, että haastatelluista viisi henkilöä (17 %) ei nähnyt suurta mahdollisuutta työllistyä muualle PosiViren jälkeen (Taulukko 18). Näistä neljän henkilön kohdalla selityksenä oli se, että he eivät pysyvän vamman tai osatyökykyisyyden takia katsoneet kykenevänsä sijoittumaan vapaille työmarkkinoille, ilman jonkinlaista 19

työllistymistukea. Heidän toiveensa olikin, että he saisivat työllistämistukea ja voisivat jatkaa PosiViren työntekijöinä pitempään. Taulukko 17 Taulukko 18 20

3.4 PosiVire Oy:n vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmasta Tutkimuksessa selvitettiin myös PosiVire Oy:n toiminnan vaikutuksia asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmaksi rajattiin tässä tutkimuksessa työkohteiden työnjohdon näkökulma. Sen katsottiin kertovan sekä siitä, miten henkilöt toimivat työkohteissa ja hoitivat tehtävänsä ja toteuttivat palvelutehtäväänsä että miltä PosiViren toiminta näytti työkohteiden näkökulmasta katsottuna. Haastateltujen työkohteiden työnjohtajien mukaan PosiVire Oy:n työntekijöistä on paljon hyviä kokemuksia (Taulukko 19). Työntekijät ovat olleet pidettyjä ja myös pitkäaikaisia työntekijöitä tehtävissä, joihin on ollut vaikea saada sitoutuneita ja pitkäaikaisia työntekijöitä. Työnjohtajien mukaan työntekijät ovat hoitaneet työnsä hyvin ja myös työkohteiden muilta työntekijöiltä on tullut positiivista palautetta. PosiViren työntekijät on koettu myös iloisina ja halukkaina oppimaan tehtävien vaatimia asioita. Joissakin tapauksissa on ollut alkuhankaluuksia ennen kuin työkohteiden työt ja käytännön asiat ovat tulleet selviksi. Taustalla on voinut olla kommunikaatiovaikeuksia, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kohdalla. Näissäkin tapauksissa, käytännön asioiden tultua selviksi, työt ovat sujuneet hyvin ja työhön on oltu tyytyväisiä. Taulukko 19 21

Työkohteiden työnjohdon kokemukset PosiViren toiminnasta ovat yleisesti myönteisiä. Yhteistyö PosiVire yhteyshenkilöiden kanssa on koettu helpoksi ja mutkattomaksi (Taulukko 20). PosiViren asiakasotetta pidetään hyvänä. Säännölliset palaverit ovat edesauttaneet yhteistyön sujuvuutta. Työnjohtajien mukaan PosiViren kautta on ollut helppo saada työntekijöitä eikä vaihtuvuutta ole ollut juurikaan. Työntekijät ovat saaneet PosiVirelta ennen tuloaan tarvittavan perustiedon. Varsinainen tehtävään perehdytys on tehty työkohteen työjohdon toimesta. Jos jossakin kohteessa on ollut toivottavaa PosiViren toiminnan suhteen, toiminnan on koettu kehittyneen koko ajan parempaan suuntaan. Taulukko 20 22

4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET PosiVire Oy:n vaikuttavuustutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että PosiViren toiminta on lähtenyt nopeasti ja taloudellisesti tehokkaasti käyntiin. Lisäksi ensimmäiset kokemukset ja havainnot toiminnan vaikuttavuudesta ovat kannustavia. Ensimmäiset onnistumiset takaisin työelämään saattamisessa, työntekijöiden kokemukset toiminnan voimaannuttavasta vaikutuksesta ja heidän uskomuksensa työpaikan löytymisestä työmarkkinoilta PosiVirekauden jälkeenkin luovat uskoa myös toiminnan merkittävään taloudelliseen vaikuttavuuteen. Kuten investoinnin tuottoa hahmottavassa osassa totesimme, toiminnan taloudellisen samoin kuin sosiaalisenkin pitkänajanvälin vaikuttavuuden selvittäminen vaatii seurantatutkimusta. Yleisenä johtopäätöksena kyseisen PosiVire tutkimuksen ja sen laskelmien perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella yrittäjyydellä voi olla suuri taloudellinen ja sosiaalinen hyöty yksilöille ja yhteiskunnalle. Ensinnäkin toiminnasta on hyötyä sellaisten tehtävien ja palvelujen hoitamisessa, joihin on muuten vaikea saada tekijöitä. Toisaalta toiminta edesauttaa muuten heikosti työllistyvien henkilöiden henkistä, fyysistä sekä sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Kun vielä otetaan huomioon investoinnin mahdollinen taloudellinen tuotto yhteiskunnalle, etenkin silloin kun siihen on kehitetty toimiva ja tuloksellinen ratkaisu, toimintaa ja siihen sijoittamista voidaan pitää hyvin tarkoituksenmukaisena. 23