Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu Pk-bioenergia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä alatoimialasta: 1) hakkeen tuotanto 2) energiapuun korjuu 3) Lämpöyrittäjyys 4) muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä. Vuoden 2008 raportti ei ole vertailukelpoinen vuoden 2009 ja 2010 raportin tilastoaineiston kanssa
Toimialan rakenne ❿Yritykset ja toimipaikat 502 bioenergia-alan yritystä 2009. kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 prosenttia 843 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 87,6 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 12,4 prosenttia.
Kuva 2: Toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna 2001 2008. 900 800 800 843 700 600 500 400 408 461 502 546 555 620 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 4
Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain Vuonna 2009 toimialan liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodesta noin 5,7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 70,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pk- yrityksissä ja 29,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Bioenergia-alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 bioenergian toimiala työllisti 3958 henkilöä työpaikoista 64 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 36 % alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Kuva 11: Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina 2000-2010 Liikevaihdon trendivertailu 250 200 Indeksi 2005=100 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Bio Lämpö Hake Energiapuu 6
Taulukko 1: Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä koko maassa vuonna 2008 Ryhmä Toimipaikat Liikevaihto 1000 eur Henkilöstö Bio 610 575137 3040 Energiapuu 104 81621 579 Hake 67 107 806 244 Lämpö 62 23854 96 Yhteensä 843 788418 3958 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 7
Kuva 21: Pelletin, öljyn ja sähkön hintakehitys pientalossa vuosina 2002-2010, snt/kwh Lähde: Tilastokeskus, Pellettienergiayhdistys. 8
Biokaasulaitokset Suomessa Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2009 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 11 Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 62 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina.
Kuva 25: Suomessa vuonna 2010 toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto 10
Biometaanin tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus Tuotantokustannus, snt/kwh 12 10 8 6 4 2 Työ Peltobiomassa Sähkö Huolto- ja ylläpito Pääoma 0 3 10 30 50 70 90 110 130 150 170 Biokaasulaitoksen syötevirtaus, 1 000 m3/a
Biokaasusähkön tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen 30 Kuljetus Tuotantokustannus, snt/kwh 25 20 15 10 5 Työ Peltobiomassa Sähkö Huolto- ja ylläpito 0 3 10 30 50 70 90 110 130 150 170 Biokaasulatoksen syötevirtaus, 1 000 m3/a Pääoma
Kuva 28: Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä 1992-2009 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m3 100 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä 13 Lähde: Työtehoseura.
Taulukko 21: Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118 14
EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet ❿Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomen osuus taakanjaosta 38 % liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %
EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina vuosina uusiutuvan energian lisäystarve on lähes yhtä suuri, 28 TWh (pitkänajan ilmasto ja energiastrategia). Mutta tavoitteet on toteutettava ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua uusilla toimilla.
Tulevaisuus on täynnä biomahdollisuuksia Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma. Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiiliset polttoaineet tulevat aikaa myöten loppumaan. Fossiilisten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton. Pitkänajan ilmasto- ja energiastrategian toimenpidevalikko yhdistettynä uusiutuvan energian velvoitepaketin rahoitusmahdollisuuksiin luovat merkittäviä mahdollisuuksia bioenergia-alan pk-yrityksille bioenergia-alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat suuret virrat
Kuva 46: Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 18