SEKIRJA
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINKERTOMUS... 1 Yleiskatsaus... 1 Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta... 4 Henkilöstö... 6 Väkiluku... 6 Talousarvion toteutuminen... 7 Hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi... 7 Käyttötalousosan toteutuminen... 53 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 56 Verotulojen erittely...57 Investointiosan toteutuminen... 58 Rahoitusosan toteutuminen... 59 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 60 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...60 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...61 Tase ja sen tunnusluvut...62 Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 63 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 64 Tuloslaskelma... 64 Rahoituslaskelma... 65 Tase... 66 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 67 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 67 Tuloslaskelman liitetiedot...67 Taseen liitetiedot...69 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...71 Omana taseyksikkönä hoidetun rahaston tilinpäätöslaskelma...72 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 75 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 75 KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEI KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 76 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista... 76 Selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista... 77 Kansikuva: Vuorelan kirkko ulkoapäin joulukuussa. Kuva Urpo Reponen.
TOIMINKERTOMUS Yleiskatsaus Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat ja tapahtumat Kulunut toimintavuosi oli edelleen yksi poikkeuksellisten vuosien ketjussa. Vuorelan kirkon tiedossa ollut korjaustarve osoittautui ennakoitua suuremmaksi ja muutamaksi kuukaudeksi arvioitu urakka venyi lopulta puolen vuoden mittaiseksi. Vaikka toimintoja pystyttiin osin toteuttamaan korvaavissa tiloissa, oman toimitilan puute vähensi tai ohensi väistämättä toimintaa Etelä-Siilinjärvellä. Seuraukset näkyvät muun muassa jumalanpalveluskäyntien vähenemisenä. Siilinjärven kirkon ilme uudistui uuden alttarin ja muiden kalusteiden sekä kirkkotekstiilien saamisen myötä. Kalusteet ovat rakennusarkkitehti Helvi Miettisen ja kirkkotekstiilit Hanna Korvelan suunnittelemat. Jumalanpalveluselämän käytäntöjä on uudistettu samaan aikaan edelleen. Kuopion tuomiokirkon ollessa korjauksen alla hiippakunnan toukokuun pappisvihkimys tuotiin Siilinjärven kirkkoon. Verkkokirkot ovat omalta osaltaan lisänneet seurakunnan jumalanpalveluselämän näkyvyyttä. Henkilöstön uusiutuminen jatkui edelleen, tällä kertaa diakoniatyöntekijöiden puolella. Tiedossa ollut yksi vaihdos muuttui syksyllä kahdeksikin. Myös siivoustyössä ja hautausmaalla vaihtui yksi työntekijä. Joitakin tehtäviä hoidettiin lisäksi vuoden aikana sijaisvoimin. Työyhteisön toimivuutta kartoitettiin syksyllä tehdyssä joka toinen vuosi toteutettavassa työhyvinvointikyselyssä. Virkistystoiminnan merkeissä tehty retki Tarttoon Paavalin ystävyysseurakunnan kirkon uudelleenvihkimiseen jäi vuoden erityisenä kohokohtana mieleen. Täysin ennakoimaton suuri muutos tapahtui syys-lokakuun vaihteessa, jolloin paikkakunnalle tuli lyhyen ajan sisällä yli 300 turvapaikanhakijaa. Seurakunta oli aivan ensimmäisiä toimijoita kantamaan vastuuta Tarinaan sijoitettujen turvapaikanhakijoiden välttämättömistä tarpeista ja kontakteista paikkakunnan elämään. Turvapaikanhakijoiden tukeminen merkitsi tehtävään nimettyjen työntekijöiden työpanoksen lisäksi suurta panostusta vapaaehtoistyön rintamalla ja yhteistyön tiivistymistä paikkakunnan muiden seurakuntien kanssa. Uusia tapahtumia toiminnan piirissä olivat Uskon yö ja Majataloilta alkusyksystä. Näitä erityisesti nuorta aikuisväestöä koonneita tapahtumia suunnitellaan jatkettavaksi myös tulevina vuosina. Muilta osin toiminta eri tehtäväalueilla sujui pääosin totutuissa merkeissä. Seurakunnan pitkäjänteisen toiminnan kannalta vuoden aikana toteutui kaksi merkittävää asiaa. Uusi graafinen ilme ja sen mukaiset materiaalit otettiin käyttöön kevättalvella. Yhtenäinen ilme ja valmiit pohjat yhteiseen viestintään ja eri työalojen tiedotuksen tarpeisiin sekä helpottavat tiedottamista että lisäävät seurakunnan näkyvyyttä. Strateginen linjaus vuosille 2016-2020 hyväksyttiin alkukesällä ja se selkeyttää toiminnan suunnittelua tulevina vuosina. Seppo Laitanen kirkkoherra 1
Seurakunnan talouskehityksen olennaisimmat ja tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Siilinjärven seurakunnan varsinaisen toiminnan ulkoiset toimintatuotot olivat 628.153 euroa ja toimintakulut 3.994.663 euroa. Toimintatuotot lisääntyivät edellisvuodesta 16,7 % ja toimintakulut kasvoivat 2,5 %. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 34.197 euroa arvioitua vähemmän ja ulkoiset toimintakulut alittivat talousarvion 65.287 eurolla. Ulkoisten toimintatuottojen arvioitua huonompaan kertymään vaikutti keskeisesti puutavaran myyntitulojen jääminen arvioitua pienemmäksi. Toimintakulujen säästöt muodostuivat lähinnä palveluiden ja tarvikkeiden hankinnoissa. Ostettujen palveluiden määrä oli 614.970 euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 6,5 %. Tarvikehankintojen määrä pieneni 5,7 % ollen 384.512 euroa. Henkilöstökulut olivat 2.707.219 euroa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 3,6 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 67,8 %. Toimintakatteen määrä oli 3.366.510 euroa, joka on 0,2 % edellisvuotta heikompi, mutta toisaalta 31.090 euroa parempi kuin talousarviotaso. Verotuloja kertyi yhteensä 3.771.083 euroa, jossa on laskua edellisvuodesta 0,1 %. Ansio- ja pääomatuloista maksettavaa kirkollisverotuloa kertyi 3.319.444 euroa, joka on 0,3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroa kertyi 451.639 euroa; kertymä kasvoi edellisvuodesta 0,9 %. Verotulokertymä ylitti kokonaisuutena talousarviotason 51.083 eurolla. Tästä 39.444 euroa kohdistui kirkollisverotuloon. Muiden rahoituserien nettotuotto oli 207.6322 euroa, joka oli 75.432 euroa arvioitua parempi. Tuottoja kertyi arvioitua enemmän Vuorelan kirkon remontin rahoittamiseksi tehdyistä sijoitusrahoitusosuuksien myynnistä. Toiminnan vuosikatteeksi muodostui 264.112 euroa, joka on 86,8 % edellisvuotta parempi. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaisista käyttöomaisuuden poistoista 77 %. Tilikauden tulos muodostui 55.407 euroa alijäämäiseksi kun talousarviossa oli varauduttu 233.900 euron alijäämään. Tulos parani edellisvuodesta 72,5 %. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi jäi 19.257 euroa. Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin 2008- ja ennuste 2016-2018 Vuosikate Investoinnit Poistot 2500 2000 1500 1.000 1000 500 0-500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016e 2017e 2018e 2
Vuoden tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta seurakunnan taloustilanteen ja maksuvalmiuden säilyneen varsin hyvänä. Sijoitusrahaston myynnistä kertyneiden myyntivoittojen, hieman arvioitua paremman verotulokehityksen ja varsinaisen toiminnan säästöjen ansioista vuosikate jopa parani edellisvuodesta. Vuosikatteen paranemisesta huolimatta, kate ei riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelmakaudella 2016-2018 ei toiminnan vuosikate riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja, vaan tulosennusteet ovat aiempaa huonompia. Vuosikatteiden yhteismäärä ei myöskään riitä kattamaan suunnittelukauden korvausinvestointeja. Vuosien 2012-2013 mittavista korvausinvestoinneista johtuen poistotaso on kasvanut ja kasvaa edelleen tammikuussa 2016 valmistuneen Vuorelan kirkon remontin vuoksi. Poistotason kasvu heikentää merkittävästi suunnittelukausien myös sen jälkeisten vuosien tuloksia. Suunnitelmakauden alussa on tavoitteena kattaa alijäämäiset tulokset talouden kasvun vuosina kertyneillä ylijäämillä. Vuonna 2017 toiminnan vuosikate uhkaa kuitenkin kääntyä negatiiviseksi ja viimeistään vuonna 2018 jouduttaneen turvautumaan tuloveroprosentin korottamiseen tai merkittävään kulujen karsimiseen. Uhkatekijöinä seurakunnan talouskehitykselle ovat talouden taantuman ohella kuolleisuuden kasvu, kirkosta eroaminen ja muuttoliikkeen kääntyminen tappiolliseksi. Seurakunnan jäsenten osuus kunnan väestöstä on kirkosta eroamisten seurauksena jatkuvasti laskenut. Seurakunnan jäsenmäärä on 2000- luvulla paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta kasvanut, mutta nyt jäsenmäärä näyttää kääntyneen laskuun. Luonnollinen väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa kuolleisuuden lisääntyessä. Kunnan vuoteen 2030 saakka ulottuvien väestöennusteiden mukaan Siilinjärvi säilyisi muuttovoittoisena. Luonnollisen väestön kasvun ja muuttovoiton ansiosta seurakunnan jäsenmäärä säilynee lähes nykyisellä tasolla edellyttäen, ettei kirkosta eroamistaso nykyisestään merkittävästi lisäänny. Turvapaikkahakijatilanteesta 23.10. seurakuntatalolla järjestettyyn iltaan osallistui runsaasti siilinjärveläisiä. 3
Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta Kirkkovaltuuston jäsenet -2018 Ahonen Ilkka Eskola Suvi Heikkinen Päivi Jauhiainen Ossi Joutsenoja Pekka Jäppinen Eeva Kajan Ritva Kasurinen Janne Katainen Lauri Kerkola Riitta Kiiski Pekka Koivisto Markus Kolehmainen Jari Korhonen Leena Korhonen Tarja Kraft Beatrice Lehtola Saara Markkanen Jukka Markkanen Tapio Niemelä Anne Ojala Pirjo Puustinen Kyllikki Ruuskanen Riitta Sihvonen Helena Venäläinen Ritva Villman Kirsti Väätäinen Liisa projektipäällikkö muotoilija tarkastusasiantuntija kanttori FT opettaja yo-merkonomi toimitusjohtaja prosessiohjaaja, eläkeläinen agronomi eläkeläinen, järjestöohjaaja lehtori lehtori, YTM toimitusjohtaja yksikön päällikkö pankkitoimihenkilö erityisopettaja edustaja autoilija luokanopettaja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri farmaseutti eläkeläinen eläkeläinen maatalon emäntä projektipäällikkö myyjä, eläkeläinen Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Tapio Markkanen, varapuheenjohtajana Riitta Kerkola ja sihteerinä talousjohtaja Urpo Reponen. Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla. 14.1. valittiin vuosiksi -2016 kirkkovaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet sekä vuosiksi -2018 kirkkovaltuuston pöytäkirjanpitäjä, suhteellisten vaalien vaalilautakunta, edustajat rovastikunnalliseen yhteistyön johtokuntaan ja edustaja Tri Matthias Ingmanin säätiön hallitukseen. 25.3. vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille, vahvistettiin hautapaikkojen luovutushinnat, päätettiin hallinnon ja talouden tarkastuspalveluiden hankinnasta ja Vuorelan kirkon remonttisuunnitelmien hyväksymisestä. 11.6. valittiin Vuorelan kirkon remontin urakoitsijat, hyväksyttiin muutostalousarvio vuodelle sekä hyväksyttiin seurakunnan toimintalinjaus vuosille 2016-2020. 4.11. vahvistettiin vuoden tuloveroprosentiksi 1,25 ja annettiin lausunto Tri Matthias Ingmanin säätiön sääntöjen muuttamiseen. 10.12. hyväksyttiin vuoden 2016 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018 ja päätettiin pääemännän virkanimikkeen muutoksesta keittiöesimieheksi. Kaikki kirkkovaltuuston päätökset on pantu täytäntöön. 4
Kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet -2016 Heikkinen Päivi tarkastusasiantuntija varajäsen Helena Sihvonen Joutsenoja Pekka FT varajäsen Lauri Katainen Kiiski Pekka järjestöohjaaja, eläkeläinen varajäsen Joonas Tolvanen Korhonen Leena toimitusjohtaja varajäsen Pirjo Ojala Laitanen Seppo kirkkoherra Markkanen Jukka edustaja varajäsen Ilkka Ahonen Puustinen Kyllikki farmaseutti varajäsen Suvi Eskola Venäläinen Ritva maatalon emäntä varajäsen Ritva Kajan Väätäinen Liisa myyjä varajäsen Kirsti Villman Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi kirkkoherra Seppo Laitanen, varapuheenjohtajana Liisa Väätäinen ja sihteerinä talousjohtaja Urpo Reponen. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 136 asiakohtaa. Kirkkoneuvoston esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla. Kirkkoherra ja talousjohtaja käyttivät kirkkoneuvoston päätäntävaltaa niissä rajoissa kuin kirkkoneuvoston ohjesäännössä on määrätty. Diakoniatyöstä vastaava pappi päätti kirkkoneuvoston määrittämissä rajoissa diakoniarahaston tuoton käyttämisessä avustuksiin. Tilintarkastaja -2018 Seurakunnan tilintarkastajana on toiminut Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy vastuullisena tilintarkastajanaan 2.11. saakka JHTT, HTM Pentti Malinen ja 3.11. lukien KHT, JHTT Marko Paasovaara. Seurakunnan jäsenten ja luottamushenkilöiden tekemät aloitteet ja kirkkoneuvoston toimenpiteet niiden johdosta Kirkkoneuvoston jäsenet Pirjo Ojala ja Raija Hokkanen tekivät 1.12.2014 aloitteen lähetysjärjestöille annettavan avustuksen korottamiseksi 15.000 eurolla. Aloite on käsitelty vuoden 2016 talousarvion yhteydessä. Lähetystyön talousarvioesitykseen ei sisällytetty lähetystyön avustusmäärärahojen korottamista vaan talousarvioesityksen pohjaksi otettiin vuoden alusta voimaan tulleet nimikkosopimukset, joilla tuetaan kaikki lähetysjärjestöjä. Sopimusten tarkistustarvetta ei tällä hetkellä ole, joten myöskään avustusmäärärahojen korottamiselle ei nähty perustetta. Toisaalta seurakunnan taloustilanne on heikentynyt ja käyttötalouskulujen kasvua on hillittävä. Aloite ja sen käsittely merkittiin tiedoksi kirkkoneuvostossa 25.11.. 5
Henkilöstö Seurakunnan henkilöstövahvuus oli vuoden lopussa 63 työntekijää, joista 57 oli vakinaisessa virkatai työsuhteessa ja 6 määräaikaisessa virka-/työsuhteessa. Virkasuhteisia henkilöstöstä oli 38 ja työsopimussuhteisia 25. Henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta. Miehiä henkilöstöstä oli 15 ja naisia 48. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 11,6 vuotta. Henkilöstö jakaantui ammattiryhmittäin seuraavasti: seurakuntapapisto 8, hallinto- ja toimistotyöntekijät 8, hautausmaatyöntekijät 2, kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät 12, perhetyöntekijät 1, kirkkomuusikot 3, diakoniatyöntekijät 5, nuorisotyöntekijät 5, lapsityöntekijät 17 ja muut seurakuntatyöntekijät 2. Seurakunnassa on laadittu henkilöstön osalta erillinen henkilöstökertomus. Väkiluku 2014 2013 2012 2011 Seurakunnan jäsenmäärä 31.12. 17 278 17 319 17 505 17 629 17 555 Seurakuntaan liittyneet 59 58 35 51 42 Seurakunnasta eronneet 209 310 263 124 142 Kastetut 220 228 231 221 252 Kuolleet 117 128 135 119 106 Solmitut avioliitot 89 82 93 114 98 Avioerot 46 45 51 34 48 Seurakuntaan muuttaneet 860 904 989 1 066 1 135 Seurakunnasta muuttaneet 845 935 972 1 015 986 Seurakunnan väestökehitys toteutui vuonna ennakkoarvion suuntaisesti. Väestömäärä väheni 41 hengellä, kun talousarvion laadintavaiheessa ennuste oli 65 henkilön vähennys. Luonnollinen väestön kasvu (kastetut-kuolleet) oli 103 henkilöä. Kasvu oli hieman arvioitua suurempi kuolleiden määrän jäätyä edellisvuotta pienemmäksi. Seurakuntaan liittyi uusia jäseniä aiempia vuosia enemmän ja eronneiden määrä laski edellisvuodesta selvästi. Eronneiden määrä oli kuitenkin edelleen huomattavan korkea ja 54 henkilöä arviota suurempi. Liittyneistä naisia oli 31 ja miehiä 28. Eronneista naisia oli 84 ja miehiä 125. Liittyneistä ja eronneista kolmannes oli 20-29 vuotiaita. Muuttoliike oli kokonaisuutena 40 henkilöä arvioitua parempi. Sekä tulo- että lähtömuutto olivat yli 200 henkilöä ennakoitua pienemmät. Seurakuntaan kuului kunnan väestöstä 79,3 % (edellinen vuosi 79,9 %). Seurakunnan jäsenten suhteellinen osuus kunnan väestöstä on kirkosta erojen johdosta viime vuosina ollut selvässä laskusuunnassa. Alenema on kuitenkin ollut hitaampaa kuin seurakunnissa keskimäärin. Vuonna kirkkoon kuului 72,9 % suomalaisista (edellisvuonna 73,7 %). Koko kirkon jäsenmäärä laski vastaavana aikana 0,9 % (-1,1 %). Lähivuosina väestökehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti väestön vanhenemisesta johtuvan kuolleisuuden kasvun ohella se, mille tasolle seurakunnasta eroavien määrä asettuu. Edellisvuosien kaltainen erotaso johtaa vääjäämättä väestömäärän laskuun. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttovoitto eivät riitä paikkaamaan menetystä. 6
Talousarvion toteutuminen Hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi YLEISHALLINTO Hallintoelimet Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Tehtäväalue käsittää kirkkovaltuuston ja -neuvoston toiminnan ja seurakuntavaalien järjestämisen, joista keskeiset säädökset ovat kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Uusille luottamushenkilöille järjestetään toiminnan käynnistykseen liittyvät tapahtumat ja koulutukset. Luottamushenkilöille annettiin toimintakauden alussa Paavo Rannan ja Tytti Pietilän toimittama Luottamushenkilön käsikirja. Omaa koulutusta ei uusille luottamushenkilöille järjestetty vaan heillä oli mahdollisuus osallistua Kuopion hiippakunnan ja Seurakuntaopiston Siilinjärvellä 3.10. järjestämään luottamushenkilöiden koulutustapahtumaan. Tapahtumaan osallistui muutamia luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöpuheenjohtajistolle oli tarjolla koulutusta em. järjestäjien toimesta Kuopiossa 21.3., mutta siihen ei osallistuttu. Luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen kirkossa 1.2.. Kuva Tuija Hyttinen. Luottamushenkilöille ja työntekijöille järjestetään yhteisiä tapahtumia ja koulutusta yhteishengen vahvistamiseksi ja yhteisten toimintalinjausten löytämiseksi. Helmikuussa järjestettiin valtuustoseminaari, jossa oli mukana eri työalojen esimiehet. Seminaarissa esiteltiin kokonaiskirkon strategiaa, seurakunnan toimintaympäristöä ja tehtäväalueiden toimintaa sekä pohdittiin yhdessä valmisteilla olleen seurakunnan strategian toimintalinjauksia. 7
Nimetään uudet vastuuryhmät eri tehtäväalueille. Vastuuryhmät on nimetty vuosille -2016 aikuistyön, diakoniatyön, diakonisen perhetyön, parisuhdetyön, Etelä-Siillinjärven aluetyön, lapsityön, lähetystyön ja musiikkityön tehtäväalueille. Hyväksytään seurakunnan strategia ja otetaan se käyttöön. Seurakunnan strategia vuosille 2016-2020 Vahvistaa vanhaa, löytää uutta hyväksyttiin kirkkovaltuustossa kesäkuussa. Strategian pohjalta valmisteltiin vuosien 2016-2018 toimintasuunnitelmat. Rahastoidaan tai säätiöidään rahoitusvarallisuutta lasten ja nuorten kristilliseen koulutukseen ja kasvatukseen. Rahoitusvarallisuutta ei rahastoitu eikä säätiöity, koska sitä jouduttiin käyttämään huomattavasti arvioitua enemmän Vuorelan seurakuntakeskuksen saneerauskustannuksiin. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Kirkkovaltuuston kokoukset, kpl 3 4 5 Kirkkoneuvoston kokoukset, kpl 11 10 11 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) Toimintakulut (ulkoiset) 54 800 54 800 51 646,81 3 153,19 94,2 Toimintakate 1 (ulkoinen) 54 800 54 800 51 646,81 3 153,19 94,2 Toimintakulut (sisäiset) 5 500 5 500 6 753,56-1 253,56 122,8 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 60 300 60 300 58 400,37 1 899,63 96,8 Sisäiset vyörytyserät -60 300-60 300-58 400,37-1 899,63 96,8 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0 0 0,00 0,00 0,0 8
Talous- ja henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Urpo Reponen Taloushallinto tuottaa seurakunnan talousarvioon, kirjanpitoon, reskontranhoitoon, maksuliikenteeseen ja tietohallintoon liittyviä palveluja ja antaa niihin liittyvää tietoa luottamushenkilöille, johdolle, henkilöstölle ja seurakuntalaisille. Taloushallintoon sisältyy myös tilintarkastustoiminta. Henkilöstöhallinto tuottaa palkanlaskentaan, työpaikkaruokailuun, työterveyshuoltoon, työsuojelutoimintaan ja työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyviä palveluja sekä huolehtii seurakunnan hallinnollisen toiminnan vakuuttamisesta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Perehdytetään henkilökunta Kirkon palvelukeskuksen järjestelmien käyttöön. Seurakunta siirtyi Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.1. alkaen. Kirkon Palvelukeskus on huolehtinut siirtymisen jälkeen useista palkanlaskentaan, kirjanpitoon, ostolaskujen käsittelyyn ja maksuliikenteeseen liittyvistä tehtävistä, mutta tehtäviä on jäänyt edelleen taloustoimiston hoidettavaksi. Siirtoon liittyvät valmistelut koulutuksineen käynnistyivät noin vuotta aiemmin ja koulutus on jatkunut kertomusvuoden aikana nettikoulutuksena Lync-yhteydellä. Taloustoimiston henkilökunta on perehdyttänyt yksilökohtaisesti muuta henkilökuntaa Palvelukeskuksen selainpohjaisten sähköisten järjestelmien käyttöön. Taloustoimiston työntekijöitä (takarivi) Kirkon Palvelukeskuksen koulutuksessa Oulussa. Kuvalähde: Kipalainen. Harkinnanvarainen palkanosa otetaan käyttöön 1.4. lukien. Harkinnanvarainen palkanosa (HAVA) otettiin käyttöön tavoitteen mukaisesti. HAVA-arviointeja suoritettiin tammi-helmikuussa yhteensä 47 työntekijälle, joista hyvään työsuoritukseen ylsi 14 työntekijää. HAVAn kustannusvaikutus vuoden palkkoihin oli noin 12.700 euroa eli noin 6.300 euroa arvioitua pienempi. HAVAn käyttöönotosta saadussa palautteessa todettiin kehittämistarvetta olevan hava-keskusteluiden ja kehityskeskusteluiden aikataulutuksessa, arviointijakson pituudessa ja erinomaisen työsuorituksen korkeassa pistemäärärajassa. 9
Arviointia Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen on onnistunut suhteellisen hyvin vaikkakin järjestelmistä löytyykin vielä paljon kehitettävää ja itsenäiseen työhön tottunutta henkilökuntaa on välillä turhauttanut mm. palvelupyyntö- ja raportointijärjestelmien kankeus. Kirkon Palvelukeskus on kuitenkin kehittänyt jatkuvasti järjestelmiään. Henkilöstön perehdyttämistä järjestelmiin on tarpeen jatkaa. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Palkansaajia 327 325 304 Kirjanpidon tositemäärä 4 322 4 800 12 819 Palvelukeskuksen kustannukset - 40 000 37 698 Nettokulut / palkansaaja 1 131 1 270 1 264 Nettokulut / tositemäärä 85,55 86 29,98 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -25 200 0-25 200-24 026,83-1 173,17 95,3 Toimintakulut (ulkoiset) 397 500-23 500 374 000 366 765,54 7 234,46 98,1 Toimintakate 1 (ulkoinen) 372 300-23 500 348 800 342 738,71 6 061,29 98,3 Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) 40 350 0 40 350 41 605,25-1 255,25 103,1 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 412 650-23 500 389 150 384 343,96 4 806,04 98,8 Sisäiset vyörytyserät -412 650-412 650-384 343,96-28 306,04 93,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0-23 500-23 500 0,00-23 500,00 0,0 10
Kirkonkirjojenpito Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Seurakunnan kirkkoherranvirasto ja keskusrekisterit pitävät kirkonkirjoja, joita ovat seurakunnan jäsenrekisteri sekä luettelot kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista, henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. Kirkkoherranvirasto huolehtii myös kirkonkirjojen arkistoinnista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirkonkirjojen ja perhelehtien digitoidun aineiston muistioiden laatimista ja käytössä esiin tulevien virheiden korjaamista jatketaan. Kirkonkirjojen osalta tehtävä on valmistunut syksyllä, perhelehtien osalta kesken ja sitä jatketaan edelleen. Kirjuri-Digi -järjestelmän aineiston ottaminen päivittäiseen käyttöön sukuselvitysten laatimisessa. Aineistoa on otettu käyttöön enenevässä määrin, mutta käyttö ei ole vielä laajentunut täysimittaiseksi. Digitoituun aineistoon on syötettävä puuttuvat tiedot manuaalisesti, mikä vie paljon aikaa, mutta tekee hauista nopeampia ja luotettavampia. Täydentäminen on edennyt suunnitellusti. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Nettokulut / srk:n jäsen 3,79 3,22 3,23 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -10 300-10 300-10 682,00 382,00 103,7 Toimintakulut (ulkoiset) 56 950 56 950 56 903,89 46,11 99,9 Toimintakate 1 (ulkoinen) 46 650 46 650 46 221,89 428,11 99,1 Toimintakulut (sisäiset) 9 400 9 400 9 551,43-151,43 101,6 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 56 050 56 050 55 773,32 276,68 99,5 56 050 56 050 55 773,32 276,68 99,5 11
Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Kirkkoherranvirasto huolehtii kirkollisiin toimituksiin liittyvistä alkuvalmisteluista ja -neuvotteluista, seurakunnan tilojen varauksista, kirkollisten ilmoitusten laadinnasta sekä muista hallintoon ja toimintaan liittyvistä avustavista tehtävistä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirkkoherranviraston tilojen suunnittelu ja kehittäminen asiakaspalvelun parantamiseksi.. Asiantuntija on tehnyt ergonomisen kartoituksen kirkkoherranviraston tiloissa. Muutostyöhön on varattu määräraha vuoden 2016 talousarvioon. Viraston tilat on todettu ergonomialtaan hyviksi ja tehtävänä on lähinnä asiakaspalvelua parantavien ratkaisujen löytäminen uusien kalusteiden ja sijoittelun avulla. Päätearkiston järjestämisen loppuun saattaminen. Päätearkiston järjestämistyö on lähes valmis ja loppuun saatettavissa vuoden 2016 alkupuoliskolla. Arkiston haasteena tällä hetkellä on kirkon kellaritiloissa säilytetty suurikokoinen materiaali, lähinnä kartat ja piirustukset, joka on puhdistettava epäpuhtauksista ja joille on löydettävä oikea säilytystapa ja paikka arkistosta. Riittävien ja käytännöllisten tilojen löytäminen seurakunnan kirjastolle sekä lainaamiskäytäntöjen kehittäminen. Kirjastolle ei ole toistaiseksi löytynyt uutta sijoituspaikkaa. Pääkirjastosta on vapautettu tilaa poistamalla vanhentunutta tai muuten tarpeetonta kirjamateriaalia. Kirjasto-ohjelma ja lainaamiskäytännöt ovat edelleen entisellään. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Nettokulut / srk:n jäsen 5,56 5,59 5,44 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) 79 600 0 79 600 75 299,90 4 300,10 94,6 Toimintakate 1 (ulkoinen) 79 600 0 79 600 75 299,90 4 300,10 94,6 Toimintakulut (sisäiset) 17 650 17 650 18 651,30-1 001,30 105,7 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) 97 250 0 97 250 93 951,20 3 298,80 96,6 Laskennalliset erät Sisäiset vyörytyserät -97 250-97 250-93 951,20-3 298,80 96,6 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0 0 0 0,00 0,00 0,0 12
SEURAKUNNALLINEN TOIMIN Yleinen seurakuntatyö Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Yleisen seurakuntatyön työalaan kuuluvat jumalanpalveluselämän, hautaan siunaamisen, kirkollisten toimitusten, muiden seurakuntatilaisuuksien ja aikuistyön tehtäväalueet. Yleisen seurakuntatyön tehtävänä on vahvistaa seurakunnan jäsenten identiteettiä kristittyinä. Tehtävät toteutuvat jumalanpalveluselämässä, kirkollisissa toimituksissa ja kristillisessä kasvatuksessa sekä seurakunnan elämän haasteissa ja mahdollisuuksissa todistaa, palvella ja luoda yhteyttä ihmisten välille. Aikuistyön toiminta-ajatuksena on vahvistaa työikäisiä siilinjärveläisiä naisia ja miehiä uskossa Jumalaan ja rakkaudessa lähimmäiseen sekä auttaa heitä löytämään paikkansa ja tehtävänsä luterilaisessa seurakunnassa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kaikkien työalojen yhteinen jumalanpalvelusprojekti. Jumalanpalvelusten toteuttamiseen osallistuivat kaikki työalat. Diakoniatyöntekijät olivat mukana säännöllisesti kuukausittain, lisäksi pääpaino oli perheiden ja nuoren aikuisväestön kohtaamisessa muutaman erityisjumalanpalveluksen tai -tilaisuudenmuodossa. Verkkokirkon toteuttaminen vuoden aikana vähintään 10 kertaa. Verkkokirkkoja oli vuoden aikana 17, lisäksi kaksi lähetystä muista tilaisuuksista. Suurella sydämellä - vapaaehtoistoimintamallin käyttöönotto. Suurella sydämellä alustan käyttöön tuli valtakunnallisista tekijänoikeussyistä tauko kevätkesäkaudeksi, mutta syksystä vapaaehtoisten rekrytointi sen avulla on sujunut normaalisti. Eniten vapaaehtoisia on hakeutunut lähetys- ja diakoniatyön pariin, jossain määrin myös kiinteistöja keittiötehtäviin. Suurella sydämellä vapaaehtoisia matkalla Ruokoniemessä 7.5. järjestettyyn vapaaehtoistoiminnan kiitosjuhlaan. Kuva Tuija Hyttinen. 13
Uudet toimintamallit seurakuntaan muuttaneiden kohtaamiseksi. Uusi yhteydenottokirje ja seurakunnan toimintaesite otettiin käyttöön keväällä. Osallistuminen Kirkkopäiville Kouvolassa ja matka Tarton Paavalin seurakunnan kirkon vihkiäisjuhlaan. Tarton Paavalin kirkon vihkiäisjuhlaan tehtiin syyskuussa seurakuntamatka, jossa oli mukana työntekijöitä ja luottamushenkilöitä seuralaisineen. Kirkkopäiville osallistui niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitäkin. Arviointia Tarton Paavalin kirkko vihittiin juhlallisesti käyttöön 12.9.. Kuva Tuija Hyttinen. Vuorelan kirkon remontti vaikeutti alueen jumalanpalveluselämää arvioituakin enemmän. Syksyllä järjestetyt Taiteiden yö ja Majataloilta olivat suunnatut erityisesti nuorelle aikuisväestölle. Verkkokirkko löysi pian paikkansa seurakunnan jumalanpalveluselämää täydentävänä toimintana. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Pääjumalanpalveluksissa osallistujia 14 365 15 300 13 390 Muissa jumalanpalveluksissa osallistujia 10 315 13 000 11 587 Kastetoimituksia 208 230 198 Kirkollisia vihkimisiä ja avioliittoon siunaamisia 54 50 57 Hautaan siunaamisia ja maahan kätkemisiä 127 125 110 Kirkollisiin toimituksiin osallistujia 11 839 12 200 11 616 Muut seurakuntatilaisuudet 144 120 123 Muissa srk-tilaisuuksissa osallistujia 4 497 3 400 2 924 14
Talousarvion toteutuminen JUMALANPALVELUSELÄMÄ muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) 125 250 125 250 136 975,36-11 725,36 109,4 Toimintakate 1 (ulkoinen) 125 250 125 250 136 975,36-11 725,36 109,4 Toimintakulut (sisäiset) 35 350 35 350 41 464,66-6 114,66 117,3 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 160 600 160 600 178 440,02-17 840,02 111,1 Sisäiset vyörytyserät 44 150 44 150 46 331,39-2 181,39 104,9 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 204 750 204 750 224 771,41-20 021,41 109,8 HAUANSIUNAAMINEN muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) 80 900 80 900 81 426,83-526,83 100,7 Toimintakate 1 (ulkoinen) 80 900 80 900 81 426,83-526,83 100,7 Toimintakulut (sisäiset) 32 600 32 600 23 932,10 8 667,90 73,4 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 113 500 113 500 105 358,93 8 141,07 92,8 Sisäiset vyörytyserät 28 550 28 550 28 416,29 133,71 99,5 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 142 050 142 050 133 775,22 8 274,78 94,2 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET Toimintatuotot (ulkoiset) muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) 90 300 90 300 89 606,43 693,57 99,2 Toimintakate 1 (ulkoinen) 90 300 90 300 89 606,43 693,57 99,2 Toimintakulut (sisäiset) 38 350 38 350 37 603,09 746,91 98,1 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 128 650 128 650 127 209,52 1 440,48 98,9 Sisäiset vyörytyserät 31 850 31 850 32 846,87-996,87 103,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 160 500 160 500 160 056,39 443,61 99,7 AIKUISTYÖ muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -5 800-5 800-3 622,60-2 177,40 62,5 Toimintakulut (ulkoiset) 54 200 54 200 51 098,42 3 101,58 94,3 Toimintakate 1 (ulkoinen) 48 400 48 400 47 475,82 924,18 98,1 Toimintakulut (sisäiset) 32 100 32 100 36 733,02-4 633,02 114,4 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 80 500 80 500 84 208,84-3 708,84 104,6 Sisäiset vyörytyserät 19 100 19 100 21 694,28-2 594,28 113,6 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 99 600 99 600 105 903,12-6 303,12 106,3 15
MUUT SEURAKUNTILAISUUDET muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -7 500-7 500-4 224,00-3 276,00 56,3 Toimintakulut (ulkoiset) 82 200 82 200 77 584,41 4 615,59 94,4 Toimintakate 1 (ulkoinen) 74 700 74 700 73 360,41 1 339,59 98,2 Toimintakulut (sisäiset) 27 950 27 950 25 698,01 2 251,99 91,9 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 102 650 102 650 99 058,42 3 591,58 96,5 Sisäiset vyörytyserät 29 000 29 000 26 130,04 2 869,96 90,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 131 650 131 650 125 188,46 6 461,54 95,1 Tiedotus ja viestintä Vastuuhenkilöt: kirkkoherra Seppo Laitanen Seurakunnan viestinnän ja tiedotustoiminta luo moni-ilmeistä julkisuuskuvaa seurakunnasta välittämällä avointa, oikeaa ja monipuolista tietoa niin seurakunnan sanomasta ja toiminnasta kuin hallinnosta ja taloudesta. Työyhteisöviestinnällä vahvistetaan seurakunnan johtoa ja työkulttuuria ja luodaan verkostoja. Kaikessa viestinnässä kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Valmistetaan seurakunnan viestintästrategia osana seurakunnan strategiaa. Laaditaan kunkin tehtäväalueen ja projektin viestintäsuunnitelma ja sidotaan viestintäsuunnittelu kaiken toiminnan suunnitteluun. Viestintästrategian laatiminen on lykkäytynyt tiedottajan sijaisuuksien myötä. Järjestetään työntekijöille ja vapaaehtoisille viestintäkoulutusta seurakunnan viestinnän kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Erityishuomion kohteena on sisäinen viestintä. Viestintään liittyviä koulutuksia järjestettiin keväällä uuden graafisen ilmeen käyttöönoton yhteydessä. Käytetään viestintäkanavia monipuolisesti ja tuoreesti. Viestintäkanavina on perinteisten sanomalehtien, mainoslehtisten ja kotisivujen rinnalla käytetty entistä enemmän sosiaalisen median eri välineitä. Uudistetaan esite- ja kuvamateriaalia. Graafinen ilme saatiin käyttöön tammikuussa. Sen mukaista materiaalia on otettu käyttöön useissa seurakunnan eri työalojen esitteissä. 16
Arviointia Tiedottajan sijaisuudet ovat lykänneet laajamittaisten viestintään liittyvien tehtävien eteenpäin viemisessä. Graafisen ilmeen käyttöönotto ja sen mukaiset uudet materiaalit ovat selkeyttäneet seurakunnan tiedotusta ja viestintää kokonaisuudessa. Verkkokirkko on tuonut uuden elementin seurakunnan viestintään. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Vierailuja kotisivuilla keskimäärin / kk 4 249 3 700 5 253 Sivulatauksia keskimäärin / kk 17 848 21 570 Nettokulut / srk:n jäsen 12,27 14,00 12,03 Viestintäkoulutuksiin osallistuneita 130 60 20 Kirkko ja Koti lehden ilmestymiskerrat 18 11 11 Seurakuntaliitteen ilmestyminen Uutis- Jousessa - 4 3 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintakulut (ulkoiset) 172 650-7 000 165 650 154 963,30 10 686,70 93,5 Toimintakate 1 (ulkoinen) 172 650-7 000 165 650 154 963,30 10 686,70 93,5 Toimintakulut (sisäiset) 10 100 10 100 9 528,71 571,29 94,3 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) 182 750-7 000 175 750 164 492,01 11 257,99 93,6 Laskennalliset erät Sisäiset vyörytyserät 60 900 60 900 43 291,82 17 608,18 71,1 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 243 650-7 000 236 650 207 783,83 28 866,17 87,8 17
Musiikkityö Vastuuhenkilöt: johtava kanttori Vesa Kajava ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Musiikkityön tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa ja vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Kanttorit tekevät musiikkikasvatustyötä opettamalla rippikouluissa, vierailemalla kouluilla ja edistävät musiikin monipuolista käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kehitetään jumalanpalvelusten musiikkia ja käytetään soittajia ja laulajia avustamassa tarvittaessa. Toteutetaan erityylisiä jumalanpalveluksia. Ollaan kehittämässä verkkokirkkotoimintaa. Musiikkiavustajia on käytetty erityisesti juhlapyhinä ja muissa juhlajumalanpalveluksissa sekä verkkokirkoissa. Seurakunnan kuorojen tärkeimpänä tehtävänä on rikastuttaa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Avustajat ovat olleet seurakunnan omien musiikkiryhmien lisäksi paikkakunnan muita musiikkiryhmiä ja solisteja. Kauneimpia joululauluja laulettiin 16.12. myös Ruokoniemen kappelissa. Kuva Mirka Karhunen. Jatketaan ja kehitetään kirkkomuskari- ja bändikerhotoimintaa. Kirkkomuskari on toteutunut kahden ryhmän voimin. Toimintamuoto on vakiinnuttanut paikkansa. Ryhmät ovat olleet aikalailla täysiä. Bändikerhotoiminta on ollut säännöllistä ja ammattilaisen vetämää. Bändikerhoihin olisi mahtunut enemmänkin osallistujia. Järjestetään musiikkitilaisuuksia kaikenikäisille seurakuntalaisille. Musiikkitilaisuuksia oli 29, joihin osallistui 5100 seurakuntalaista. Musiikkityyleiltään tilaisuudet ovat olleet monipuolisia. Muutamat yhteislaulutilaisuudet ovat olleet erittäin suosittuja kuten Kauneimmat paastonajan virret, Isänmaalliset virret sekä Kauneimmat joululaulut. 18
Jatketaan yhteistyötä paikkakunnan musiikkitahojen kanssa. mm. urkutyöpajan toteuttaminen yhteistyössä musiikkiopiston kanssa. Kansalaisopisto monine kuoroineen sekä musiikkiopisto ovat olleet aktiivisia yhteistyötahoja. Osoituksena hyvästä yhteistyöstä oli Sibelius 150 konsertti kirkossa toteutettuna yhteistyössä paikkakunnan musiikkitahojen kanssa. Urkutyöpajassa oli osallistujia runsaasti, yhteensä 16 oppilasta. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Musiikkitilaisuuksia 32 26 29 Musiikkitilaisuuksissa osallistujia 4706 4300 5100 Musiikkiryhmiä 6 7 8 Musiikkiryhmissä jäseniä 102 90 125 Musiikkiryhmien esiintymiset 41 50 55 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -1 500-1 500-73,00-1 427,00 4,9 Toimintakulut (ulkoiset) 70 850 1 850 72 700 64 892,94 7 807,06 89,3 Toimintakate 1 (ulkoinen) 69 350 1 850 71 200 64 819,94 6 380,06 91,0 Toimintakulut (sisäiset) 59 450 59 450 65 967,09-6 517,09 111,0 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 128 800 1 850 130 650 130 787,03-137,03 100,1 Sisäiset vyörytyserät 25 000 25 000 29 438,80-4 438,80 117,8 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 153 800 1 850 155 650 160 225,83-4 575,83 102,9 19
Päiväkerho-, iltapäiväkerhotyö ja pyhäkoulutyö Vastuuhenkilöt: lapsityönohjaaja Jaana Markkanen ja kirkkoherra Seppo Laitanen Päiväkerhoissa, iltapäiväkerhoissa ja pyhäkouluissa eletään todeksi kristillistä uskoa. Toiminnassa vahvistetaan lapsen kasvua omaksi itsekseen, rohkaistaan ryhmässä toimimiseen sekä tuetaan perheitä kristillisessä kasvatuksessa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Lapsityöntekijät saavat koulutusta lapsilähtöisen jumalanpalveluselämän toteuttamiseen. Perhekirkkoja pidetään säännöllisesti molemmissa kirkoissa ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lapsiperheiden eritystarpeet. Tavoite toteutui hyvin. Työntekijöille järjestettiin syyskauden alussa koulutus, joka innosti ja rohkaisi heitä ottamaan kaikessa kerhotoiminnassa huomioon lapsen hengelliset tarpeet ja oikeudet. Perhekirkkoja pidettiin säännöllisesti molemmissa kirkoissa. Osallistujien tarpeita ja odotuksia huomioitiin kirkkohetkissä mm. toteuttamalla ne yhdessä ja suunnittelemalla niiden kesto ja sisältö lapsille mielekkääksi. Iltapäiväkerhoja järjestetään Toivalan, Kasurilan ja Vuorelan alueella huomioiden toiminnan sisällössä ja sen toteutuksessa ympäristökasvatus aiheiden käsittely. Kerhoja järjestettiin suunnitelman mukaisesti. Vuorelan iltapäiväkerho kokoontui syyskaudella koulun ja nuorisotalon tiloissa kirkon remontin vuoksi. Kerhoissa ympäristöteemat olivat mukana koko toimintavuoden, mm. kädentöissä kierrätysmateriaalien käyttö, jätteiden lajittelu päivittäin. Kerhotoiminnan keskeisenä opetuksena oli Jumalan luomistyön kunnioittaminen. Taataan päiväkerhopaikka jokaiselle kerhotoimintaan haluavalle 3-5-vuotiaalle. Tavoite toteutui. Kerholaisten määrä on tasaisessa kasvussa ja syyskaudella alkoi yksi uusi ryhmä seurakuntatalolla. Vuorelan kerhojen kokoontumiskertoja jouduttiin syyskaudella vähentämään kirkon remontin vuoksi. Pyhäkoulutoimintaa vahvistetaan etsimällä uusia ohjaajia ja tukemalla heitä vapaaehtoistehtävän hoitamisessa, keinoina koulutus ja säännöllinen yhteydenpito. Tavoite toteutui osittain. Toimintaan haettiin uusia vastuunkantajia sekä vapaaehtoistyö.fi, että muiden verkostojen kautta heitä tavoittamatta. Kokeneita ohjaajia tuettiin yhteisten tapaamisten ja koulutuksien avulla. Pyhäkoulu ryhmiä kokoontui Leppäkaarteessa, Pyylammilla ja seurakuntatalolla. Kesäajan toimintana järjestetään ympäristökasvatus teemaiset kesäkerhot ja lastenleiripäivät sekä perheleiri vanhemmuuden teemalla. Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti. Kesäkerhot- ja leiripäivät kokosivat ennätysmäärän lapsia pohtimaan ympäristön suojelua sekä leikkimään ja askartelemaan teeman äärellä. Perheleirillä käsiteltiin teemaa, Rakkaus, Rajat ja Rukous Vanhemmuuden voimavarana. Arviointia Jumalanpalveluselämän kehittäminen on koko seurakunnan yhteinen asia. Lapsityöntekijöillä on paljon osaamista jota voitaisiin hyödyntää rakennettaessa kaikenikäisten seurakuntalaisten yhteisiä jumalanpalveluksia. Tämä edellyttää avointa keskustelua, rohkeutta uudistuksiin ja yhteistä näkyä. Iltapäiväkerhotoiminta on vakiintunut kolmeen kerhopisteeseen, jatkossa tämä tilanne saattaa kuitenkin muuttua muiden toimijoiden laajentaessa toimintaansa. Työalalla tulee nähdä mahdollisen muutoksen seuraukset ja olla valmistautunut ajoissa niihin suuntaamalla vapautuneet resurssit muuhun varhaiskasvatukseen seurakunnassa. 20
Pyhäkoulutoiminta on tällä hetkellä pienimuotoista mutta kokoaa innostuneen ja sitoutuneen joukon seurakuntalaisia, aikuisia ja lapsia. Tähän toimintaan käytettäviä työntekijäresursseja on hyvä arvioida usein ja säännöllisesti. Kesätoiminta erityisesti pienille kouluikäisille lapsille on toivottua ja tarpeellista perheiden tukemista kesäaikaan. Työntekijäresursseihin nähden nykyinen kesäajantoiminta on riittävää ja sitä on voitu tarjota kysynnän mukaan. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Päiväkerhoryhmiä 10 10 11 Päiväkerhoissa osallistujia 232 200 257 Päiväkerhotyön tapahtumiin osallistuneita 2 421 1 800 2 472 Päiväkerhotyön nettokulut / kerholainen, 1 551 1 803 1 420 Iltapäiväkerhoryhmiä 3 3 3 Iltapäiväkerhoissa osallistujia 143 150 144 Iltapäiväkerhotyön tapahtumiin osallistuneita 878 800 844 Iltapäiväkerhojen nettokulut/ kerholainen 1 798 1 956 1 728 Kesäkerhoihin osallistujia 85 100 117 Talousarvion toteutuminen PÄIVÄKERHOTYÖ muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -450-450 -149,00-301,00 33,1 Toimintakulut (ulkoiset) 199 700 3 800 203 500 195 511,84 7 988,16 96,1 Toimintakate 1 (ulkoinen) 199 250 3 800 203 050 195 362,84 7 919,66 96,2 Toimintakulut (sisäiset) 91 000 91 000 97 109,07-6 109,07 106,7 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 290 250 3 800 294 050 292 471,91 1 578,09 99,5 Sisäiset vyörytyserät 70 450 70 450 72 422,02-1 972,02 102,8 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 360 700 3 800 364 500 364 893,93-393,93 100,1 ILPÄIVÄKERHOTYÖ muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -109 700-109 700-119 598,00 9 898,00 109,0 Toimintakulut (ulkoiset) 243 350 243 350 228 253,86 15 096,14 93,8 Toimintakate 1 (ulkoinen) 133 650 133 650 108 655,86 24 994,14 81,3 Toimintakulut (sisäiset) 73 850 73 850 63 544,40 10 305,60 86,0 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 207 500 207 500 172 200,26 35 299,74 83,0 Sisäiset vyörytyserät 85 850 85 850 76 605,14 9 244,86 89,2 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 293 350 293 350 248 805,40 44 544,60 84,8 21
Nalle-Pupu laululeikki laskiaisriehassa Vuorelan kirkolla 16.2.. Kuva Tuija Hyttinen. Perhekerhotyö Vastuuhenkilöt: lapsityönohjaaja Jaana Markkanen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Perhekerhot, päivähoitoyhteistyö ja pikkulapsityö tarjoavat mahdollisuuden hiljentymiseen Jumalan kasvojen edessä sekä yhteiseen virikkeelliseen toimintaan. Toiminnassa keskeistä on vertaistuki, perehtyminen kasvatuksen kysymyksiin sekä kasteopetuksen tukeminen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kerhotoimintaa järjestetään perheille sekä kunnan perhepäivähoitajille lapsineen kysynnän mukaan. Perhekerhoihin pääsivät mukaan kaikki paikkaa hakeneet. Vuorelan Toukkatupa ryhmä ja seurakuntatalon avoin kerho lopettivat toimintansa osanottajien vähyyden vuoksi. Näistä vapautuneet resurssit siirrettiin muuhun toimintaan mm. puistokerhotoiminnan laajenemiseen. Kehitetään uusia menetelmiä kerhotoimintaan osallistuvien aikuisten hengellisen elämän tukemiseksi. Tavoite jäi monilta osin toteutumatta. Aikuisten osallistujien tukeminen elämän haasteissa ja kriiseissä toteutui kerhotoiminnan arjessa. Syksyllä perhekerhoissa aloitettiin Turinatuokiot joissa osallistujat saivat kertoa omista kokemuksistaan sekä jakaa ajatuksiaan päivän aiheeseen liittyen. Hengellisen elämän kysymyksien käsittely näissä tuokioissa jäi kuitenkin pääosin vähäiseksi. Muistetaan 1-7-vuotiaita seurakunnan jäseniä onnittelukortilla, kukin ikäryhmä kutsutaan vuorollaan mukaan jumalanpalveluksiin. Tavoite toteutui osittain. Henkilökohtainen muistaminen lapselle ja perheelle koettiin tärkeänä ja merkityksellisenä saadun palautteen perusteella. Osallistuminen jumalanpalveluksiin henkilökohtaisesta kutsusta huolimatta jäi varsin pieneksi. Poikkeus oli koulunsa aloittavien siunaamistilaisuus, joka jälleen kokosi suuren joukon seurakuntalaisia kotikirkkoon. 22
Osallistutaan kunnan alueella toimivan Varhaisen tuen (VATU) -työryhmän toimintaan pyrkien tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia eri keinoin. Toimintavuonna osallistuttiin kunnan ja eri järjestöjen toteuttamaan Pikku-Marjan talvipäivään. Marraskuussa järjestettiin Siilinjärvellä ja Vuorelassa Lapsen oikeuksien päivän marssitilaisuudet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Perinteinen Kasvattajan päivä toteutettiin yhteistyössä kunnan päivähoidon ja MLL.n kanssa. Näissä tapahtumissa teemoina olivat lapsuuden ilo, lapsen oikeus leikkiin ja hyvään lapsuuteen sekä aikuisten tukeminen perheen kriiseissä. Arviointia Tehtäväalueen toiminnan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä jäsenyyttä kirkossa. Kunnallisen päivähoidon rakenteen heijastuvat toimintaan mm. perhepäivähoitajien määrän vähetessä. Puisto- ja avoinkerhotoiminta on muutoksen murroksessa. Mihin vapautuva resurssi suunnataan? Päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen on luonteva suunta. Oma haasteensa on löytää aikuisten hengellisen elämän tukemiseksi tarvittavia uusia muotoja ja menetelmiä sekä tukea lapsityöntyöntekijöiden valmiutta aikuisten kysymysten kohtaamiseen. Säännöllinen yhteydenpito, henkilökohtaiset kutsut toimintaan ovat tarpeellisia ja toimiviksi havaittuja keinoja jäsenyyden vahvistamiseksi. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on avannut seurakunnalle merkittävän paikan ja mahdollisuuden tukea lapsiperheitä. Työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden henkilösuhteet ovat muodostuneet tässä kohtaa merkittäviksi yhteistyön mahdollistajiksi. Tunnusluvut 2014 Suunnitelma Kokoontumiskertoja 251 240 225 Perhekerhoissa käyvien aikuisten yhteenlasketut käyntikerrat Perhekerhoissa käyvien lasten yhteenlasketut käyntikerrat 2 091 2 000 1 816 3 501 3 500 3 219 Perheiden sähköpostitoimintaan osallistuvat 560 500 601 Pikkulapsityön onnittelupostin vastaanottajia 2 045 1 900 2 110 Päivähoitovierailuihin osallistuneet lapset 2 810 2 800 3 821 Talousarvion toteutuminen muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -1 750-1 750-1 712,20-37,80 97,8 Toimintakulut (ulkoiset) 174 900 174 900 172 174,17 2 725,83 98,4 Toimintakate 1 (ulkoinen) 173 150 173 150 170 461,97 2 688,03 98,4 Toimintakulut (sisäiset) 55 750 55 750 49 772,84 5 977,16 89,3 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 228 900 228 900 220 234,81 8 665,19 96,2 Sisäiset vyörytyserät 61 700 61 700 59 607,92 2 092,08 96,6 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 290 600 290 600 279 842,73 10 757,27 96,3 23
Varhaisnuorisotyö Vastuuhenkilöt: johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen ja kirkkoherra Seppo Laitanen. Varhaisnuorisotyö tukee 7-14 vuotiaiden lasten ja perheiden osallisuutta seurakunnassa yhteistyössä kaikkien niiden aikuisten kanssa, jotka haluavat tukea lasten kasvua. Varhaisnuorisotyö pohjautuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, johon kuuluu suhde itseen, suhde Jumalaan, suhde lähimmäiseen ja suhde muuhun luomakuntaan. Varhaisnuorisotyössä tuetaan kotien kristillistä kasvatusta ja otetaan huomioon eri-ikäisten lasten elämän kysymykset ja hengelliset tarpeet. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ohjataan kouluikäisten lasten perheitä sunnuntain jumalanpalveluksiin ottaen huomioon kouluikäiset seurakuntalaiset. Kouluikäisiä lapsia perheineen ohjattiin erityisiin lapsiperheille suunnattuihin jumalanpalveluksiin. Perinteisen toiminnan tueksi kehitetään verkossa tapahtuvaa työtä luomalla seurakunnan nettisivuille koululaisia ja heidän perheitään kiinnostavaa kristillistä kasvatusta tukevaa materiaalia. Perinteisen kerho- ja leiritoiminnan rinnalle on kehittynyt verkkotyö. Nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan on viety koululaisia ja heidän perheilleen suunnattua materiaalia mm. Jiipeenetti ja ask.fi kysy nuorisotyönohjaajilta palvelu. Toteutetaan seurakunnallisen toiminnan verkkokysely kohderyhmänä 4-6-luokkalaiset ja heidän perheensä. Aktivoidaan kouluikäisiä ja heidän perheitään sekä kerhonohjaajia antamaan palautetta varhaisnuorisotyön verkkosivujen kautta sekä ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi Suurella sydämellä verkkopalvelun kautta. Seurakunnallisen toiminnan Webropol-verkkokyselyt toteutettiin ensimmäistä kertaa keväällä kohderyhmänä 4.-6.-luokkalaiset. Vastauksia saatiin 288 ikävuosiltaan 10 12-vuotiailta lapsilta. Toisen kyselyn kohderyhmänä olivat alakoulujen rehtorit ja kolmanteen kyselyyn pääsivät vastaamaan kouluikäisten vanhemmat. Vastauksia saatiin kuudelta rehtorilta ja 25 vanhemmalta. Kyselyn perusteella rehtorit olivat erittäin tai melko tyytyväisiä koulun ja seurakunnan yhteistyöhön. Hyvänä toimintamuotona koettiin jumalanpalvelukset ja niihin kuljetukset lukukausien lopussa, kinkerit ja koulukummijärjestelmä. Kyselyjen raporttien pohjalta oli hyvä laatia uutta toimintasuunnitelmaa. Palautekysely seurakunnan toiminnasta syyskaudella toteutettiin myös ensimmäistä kertaa netissä 44 nuorelle kerhonohjaajalle. Arviointia Jotta lasten ja nuorten ajatukset ja kokemukset pääsisivät enemmän esille ja vaikuttaisivat toimintatapoihin ja sisältöihin, ovat kyselyt vakiinnutettava osaksi vuodenkiertoa. Aikomuksena on tehdä nettikyselyistä säännöllisiä, joka toinen vuosi toteutettavia ja laajentaa koululaiskysely 7.-luokkalaisiin. Vapaaehtoistyö.fi sivustosta on vähitellen muodostumassa toimintaa tukeva väline. Sitä kautta ilmoittaudutaan kerhonohjaajakurssille ja monenlaisiin tehtäviin varhaisnuorisotyön kuin myös muiden työalojen kentässä. Kehittämistä vaatii mm. kouluikäisten ja nuorten kotisivujen selkeyttäminen ja vapaaehtoistyo.fi palvelun käytettävyys. Syksyllä yksi varhaisnuorisotyöntekijä aloitti säännöllisen turvapaikanhakijaperheiden lastenkerhon ohjaamisen Tarinan vastaanottokeskuksessa yhdessä lapsityön kanssa samaan aikaan kun diakoniatyöntekijä ohjaa naisten käsityöpiiriä. 24
Tunnusluvut 2014 Suunnitelma 7-14 vuotiaiden ikäryhmän koko 2 433 2 100 2 400 Kerhoryhmiä 34 33 34 Kerhotoimintaan osallistuvia 327 350 367 Kerhonohjaajia ja erityistilaisuusavustajia 47 68 57 Retkiä ja leirejä 7 8 5 Retkille ja leireille osallistujia 157 200 92 Erityistilaisuuksia (mm. donkkis) 38 43 29 Erityistilaisuuksiin osallistujia 3 205 3 100 2 149 Talousarvion toteutuminen Jippii-leirillä Ruokoniemessä 13.6.. Kuva Tuomo Toivanen. muutosten jälkeen Toimintatuotot (ulkoiset) -6 000-6 000-4 699,50-1 300,50 78,3 Toimintakulut (ulkoiset) 112 350 112 350 108 237,77 4 112,23 96,3 Toimintakate 1 (ulkoinen) 106 350 106 350 103 538,27 2 811,73 97,4 Toimintakulut (sisäiset) 70 800 70 800 62 590,26 8 209,74 88,4 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) Laskennalliset erät 177 150 177 150 166 128,53 11 021,47 93,8 Sisäiset vyörytyserät 39 600 39 600 40 460,73-860,73 102,2 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 216 750 216 750 206 589,26 10 160,74 95,3 25