Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen
KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma -08) perustamisen taustalla oli sairauspäivärahan, kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen haku- ja käsittelyprosessien toimimattomuus asiakkaan työhön paluun tukemisessa. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna työkykyasiassa on kysymys useista lääkärissä käynneistä, useista eri hakemuksista ja selvityksistä ja mahdollisesti myös eri tahojen kustantamista kuntoutusjaksoista. Toimintatapa perustui liian usein organisaatiolähtöiseen toimintatapaan ja -malliin, kokonaisvaltaisen prosessimallin sijasta. 2
Asiakkaan ohjausprosessi 3
Työkykyneuvonnan tavoitteita Tavoittaa prosessien toimivuus ja saumattomat liittymäpinnat muihin prosesseihin Kelan omat prosessit (työkykyneuvonta, sairauspäiväraha, kuntoutus, eläkkeet, ) Ulkopuolisten toimijoiden prosessit (TE toimistot, sosiaalitoimi, hoitava taho, ) Asiakkaan rinnalla kulkeminen läpi koko työhön / työmarkkinoille paluuta tukevan prosessin (asiakaslähtöisyys!) Sellaisten asiakkaiden tunnistaminen, jotka tarvitsevat erityistä ja räätälöityä tukea työhön / työmarkkinoille paluuseensa Toiminta kohdentuu erityistä tukea tarvitsevalle asiakasryhmälle Parempi kohdentuminen mahdollistaa toiminnan tehostumisen ja vaikuttavuuden parantumisen Työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen Asiakkaiden ohjaaminen ja suuntautuminen oikealle raiteelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 4
Työkykyneuvonta on osaamista ja yhteistyötä Työkykyneuvonta on osin Kelan sisäistä yhteistyötä, johon osallistuvat laajalla rintamalla työkykyneuvojan lisäksi sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusasioiden käsittelijät sekä asiantuntijalääkärit Työkykyneuvontatyö on lisäksi tiivistä yhteistyötä sidosryhmien ja kumppanien kanssa Työkykyneuvojat jalkautuneet valtakunnallisesti Koulutustaustaltaan pääasiassa terveyden- ja sairaanhoitajia tai kuntoutusta hallitsevia toimihenkilöitä Jokaiseen vakuutuspiirin / yksikköön nimetty myös KYKY - asiantuntijalääkäreitä 5 19.5.2016
Työkykyneuvontaan ohjaaminen - poimintakriteerit asiakkaalla on pitkittyviä ja/tai toistuvia lyhyitä sairauslomia ja sairauspäivärahan suorituspäiviä on yhteensä yli 60 sairauspäivärahan ratkaisija arvioi päiväraha-asiaa käsitellessään, että asiakkaan tilanne vaatii työkykyneuvojan tukea esim. seuraavista syistä: kysymyksessä on nuori henkilö kysymyksessä on työntekijä, jolta ei saada 90 päivän lausuntoa työterveyshuollon puuttumisen vuoksi kysymyksessä on työntekijä, jonka työterveyshuolto ei aktiivisesti hoida asiakkaan työkykyasiaa asiakkaan sairauspäivärahahakemus hylätään lääketieteellisin perustein ja asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä. Kysymyksessä on esimerkiksi työtön työnhakija asiakkaan sairauspäivärahahakemus hylätään lääketieteellisin perustein ja asiakas tarvitsee erityistä tukea tilanteessaan. Kysymyksessä on esimerkiksi nuori työtön asiakas, jonka kiinnittymisessä yhteiskuntaan ja työelämään on haasteita. asiantuntijalääkäri katsoo, että asiakas voisi hyötyä työkykyneuvonnasta asiakkaalle on myönnetty enimmäisaika sairauspäivärahaa, sitä on haettu tämän jälkeiselle ajalle ja asiakkaan tilanne näyttää siltä, että hän hyötyisi työkykyneuvonnasta. Kysymyksessä ei ole selkeästi vaikea työkyvyttömyyteen johtava sairaus.
Työkykyneuvojan työkalut Tunnistaminen Haastattelu Asiakas haastatellaan, jolloin saadaan näkymä asiakkaan omasta tahtotilasta, tavoitteista, unelmista, Haastattelussa mukana esitietolomake, jonka asiakas täyttänyt ja on sitä kautta virittäytynyt tilanteeseen Asiantuntijat Kelan sisäiset (kuntoutuksen, sairauspäivärahan, eläkkeiden osaajat sekä asiantuntijalääkärit) Ulkoiset (sidosryhmät ja yhteistyökumppanit) Järjestelmätuki Asiakkaan prosessin seuraamisen mahdollistaminen Keskeinen tavoite: asiakkaan rinnalla kulkeminen Asiakkaan tilanteen haltuunotto Moniammatillisuus ja yhteistyö Rinnalla kulkeminen 7
Työkykyneuvonnan asiakkuudet Työkykyneuvontaan ohjautuu asiakkaita erilaisista elämäntilanteista Nuoret Syrjäytymisvaarassa olevat Työttömyystausta yleinen Asiakkailla erilaisia palvelun tarpeita Kevyen ohjauksen tarpeesta vahvan rinnalla kulkemisen vaateeseen Oikea-aikaisuus tärkeä Sisäisen yhteistyön saumattomuuden vaade Yhteistoiminta kumppanien kanssa (ajoitus ja palvelut) Keskeistä: informaation lisääntyminen asiakkaille siitä, miten tästä eteenpäin! Mitä mahdollisuuksia ja kenen kanssa. Kokonaistilanteen haltuunotto 8
Kokemuksia ja näkemyksiä työkykyneuvonnasta Työkykyneuvonta parantaa asiakaspalvelua Yhteistyö asiakkaan kanssa lisääntynyt Asiakkaan asian kokonaisvaltainen käsittely on lisääntynyt ja parantunut Myös asiakas aktivoituu hoitamaan omaa asiaansa Asiakkaat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti Kelan yhteydenottoihin, neuvontaan ja ohjaukseen Informaatio 300 sairauspäivärahapäivän täyttymisestä ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta koetaan tarpeelliseksi (työkyvyttömyyden ehto) Varhaisella puuttumisella voidaan vähentää tilanteita, joissa työkyvyttömyyseläkehakemus tulee hylättäväksi Kumppaneilta saatu palaute on ollut myönteistä 9 19.5.2016
Tulevaisuuden visioita 1. Verkostoituminen kumppaneiden kanssa syventyy entisestään Toimintakulttuuri rakentunut Yhteistyö saumatonta Asiakas kulkee esteettömästi yli organisaatiorajojen saaden tarvitsemansa tuen 2. Asiakkaiden tunnistaminen Löydetään ne asiakasryhmät, joilla (erityisen) tuen tarvetta 3. Työkykyneuvontaan useampaa väylää pitkin? 10