HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

Samankaltaiset tiedostot
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI ( EKR.)

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Elämää kuoleman jälkeen

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011

Milttonin vastuullisuustutkimus 2017 Yhteenvetoraportti

Lataa Meripihkan kiehtova maailma. Kirja Baltian meripihkasta - Nuorteva Matti. Lataa

Muinainen asukas Kauhajoen metsissä

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN Rovaniemi, Korundi

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Tanska. Legoland, Billund

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Uusikaarlepyy ja Vöyri Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue 7.11.

EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA UUDISTUU

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Teoksen toteuttamista on tukenut

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005.

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

n eaa Nykyinen Saharan autiomaa oli asutuksen kannalta erittäin suotuisaa savannia runsaine jokineen ja järvineen.

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

Hallitus ja irtisanominen Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI

Kaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Kasvuyritykset Etelä-Savossa

Sinivalkoinen jalanjälki

Leena Lehtinen

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Satu Koivisto ja Juuso Koskinen tutkivat. Ketveleen kivikautisen. Rostedt/Helsingin yliopisto.

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

Jo vuosikymmeniä heimossa on kerrottu tarinaa suuresta vedestä, jonka rannoilla on paljon eläimiä.

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

O P E T U S M A T E R I A A L I

Kirkkonummi Malmströmin pelto. Kivikautisen löytöpaikan koekaivaus. TUTKIMUSRAPORTTI KIRKKONUMMI. Malmströmin pelto

Urgkh kuolee metsästysretkellä. Kompastuminen ja pään lyöminen kiveen oli Urgkhin kovia kokeneelle päälle liikaa. Vaikka Urgkhia pidettiin hieman

Venäläisten matkailu Suomeen

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

Kokemuksia ohjauksen simuloinnista

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Pornainen Laidunalueen asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2018

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

TAMPEREEN YLIOPISTO. Susanna Vilpponen

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

Pohjoisranta Rovaniemi

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Luetteloineet: Anne-Mari Saloranta ja Sami Viljanmaa.

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Hollolan kirkonseutu

Transkriptio:

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen kausi) ANTON, EMILIA, MILLA, TEEMU

Ryhmä 1: Suomusjärven kulttuuri Ryhmän jäsenet: Peppi, Janna, Loviisa, Minna

Mihin maailmalaajuiseen kauteen kyseinen kulttuuri kuuluu? (esim. mesoliittinen kausi) Esiintyykö kaudesta erilaisia vuosilukuarvioita? -Kulttuuri kuuluu mesoliittiseen kauteen joka tarkoittaa jääkaudeen jälkeistä metsästäjäkeräilijä-kivikautta. Kulttuuri ajoittuu vuosille 8500-5300 ekr.

Mitkä olivat kauden tärkeimmät elinkeinot? -Tärkeimmät elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja keräily. Mistä Suomessa asuvat ihmiset olivat peräisin? -Asutus saapui Suomeen Venäjän alueelta tai Baltiasta. Olivatko Suomessa asuvat ihmiset tekemisissä toisilta alueilta tulevien ihmisten kanssa? --Yhteyksiä muaalla asuneisiin ihmisiin: Äänisen viherliuskeesta valmistetut taidokkaat kiviesineet kertovat yhteyksistä naapurialueiden kanssa. Myös piikiveä on tuotu jonkin verran idästä päin. Muuta mielenkiintoista? Hauskoja yksityiskohtia, ajattelemisen aiheita, epäselviä juttuja? -On löydetty suomusjärven kulttuurin aikana tehtyjä hirven- ja karhun pään muotoisia kivi- ja puuveistoksia. -Koira kotieläimenä yleistyi. Kysymyksiä: - Mitä kivi- ja puuveistoksilla on tehty ja mikä niiden funktio on ollut? ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Ryhmä 2: Kampakeraaminen kulttuuri Ryhmän jäsenet: Jonna, Salla, Essi, Juhani Mihin maailmalaajuiseen kauteen kyseinen kulttuuri kuuluu? (esim. mesoliittinen kausi) Esiintyykö kaudesta erilaisia vuosilukuarvioita? - Kampakeraaminen kulttuuri esiintyi kivikaudella ja sen löytöjä on ajoitettu 5000-2000 eaa. Mitkä olivat kauden tärkeimmät elinkeinot? - Aikakauden tärkeimmät elinkeinot olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Mille alueille asutus oli Suomessa levinnyt? Liitä alle netistä 1-2 karttaa.

Mistä Suomessa asuvat ihmiset olivat peräisin? - Luultavasti puhuivat suomalais-ugrilaisia kieliä, joten luultavasti on levinnyt Suomeen idästä, Volgan-Okan kulttuurista. Olivatko Suomessa asuvat ihmiset tekemisissä toisilta alueilta tulevien ihmisten kanssa? - Eivät. Kampakeraamisen kulttuurin aikakaudella ihmiset elivät omissa heimoissaan ja he eivät tienneet välttämättä edes muiden heimojen olemassaolosta. Asuinpaikat valittiin veden läheisyyden perusteella. Asuivat kodissa, joiden katteena käytettiin tuohta, turvetta tai vuotia. Voidaanko olettaa verenperimien sekoittuneen? - Voidaan olettaa, mutta näyttöä asiasta ei ole. Mitkä ovat tärkeimpiä historiallisia jäänteitä ja jälkiä (löydettyjä esineitä tai maisemaan tehtyjä rakennelmia) kyseiseltä aikakaudelta? Liitä alle 1-4 kuvaa. - Erilaisia ruukkuja joissa kampakeraamisia koristuksia, esimerkiksi keittämiseen ja hauduttamiseen käytettyjä saviastioita. Niissä säilytettiin muun muassa riistan lihaa ja kalaa. Valmistettiin kiviesineitä ja kirves oli yksi tärkeimmistä työkaluista.

Muuta mielenkiintoista? Hauskoja yksityiskohtia, ajattelemisen aiheita, epäselviä juttuja? - Kun ihmiset haudattiin, heille laitettiin hautoihin mukaan esineitä, kuten piikivikärkiä ja meripihkakoruja. Osa haudoista on ajoitettu esiroomalaiseen aikaan. Aikakauden nimi on tullut kammanpiikkikuvioin koristelluista ruukuista.

Ryhmä 3: Vasarakirveskulttuuri (eli nuorakeraaminen kulttuuri) Ryhmän jäsenet: Anton, Emilia, Milla, Teemu Mihin maailmalaajuiseen kauteen kyseinen kulttuuri kuuluu? (esim. mesoliittinen kausi) Esiintyykö kaudesta erilaisia vuosilukuarvioita? - Pronssikauteen. Suomessa kivikauden toiseksi viimeinen jakso. Esiintyy n. vuosina 3200-2300 eaa ovat yleisimmät luvut. Joskus alkaminen sijoitetaan hieman aikaisemmiksi. Mitkä olivat kauden tärkeimmät elinkeinot? - Pyynti- ja keräilyelinkeinot olivat pääelinkeinot. Karjanhoitoa saattoi esiintyä vähäisissä määrissä, vakiintui vasta kiukaistenkulttuurin aikana. Itämeren alueelta on löydetty todisteita maanviljelyelinkeinon toiminnasta, mutta Suomesta ei. Mille alueille asutus oli Suomessa levinnyt? Liitä alle netistä 1-2 karttaa. Mistä Suomessa asuvat ihmiset olivat peräisin? - Suomalaisten esivanhemmat olivat Baltiasta ja Luoteis-Venäjältä. Saamelaiset etelämpää ja idempää.

Olivatko Suomessa asuvat ihmiset tekemisissä toisilta alueilta tulevien ihmisten kanssa? - Suomen väestö kasvoi jatkuvasti eteläisen ja kaakkoisen muuttovirran johdosta. Voidaanko olettaa verenperimien sekoittuneen? - Kyllä muuttoliikkeen johdosta Suomeen saapuneen väestön voidaan olettaa vaikuttaneen verenperimään suomalaisten keskuudessa. Sisä- ja Pohjois- Suomen saamelaisväestöön tämä muuttoliike ei vaikuttanut ja se piti yhteyttä enemmän pohjoiseen ja itään. Näin suomalaiset ja saamelaiset eriytyivät toisistaan ja saamelaisten verenperimään tämä ei vaikuttanut juurikaan. Mitkä ovat tärkeimpiä historiallisia jäänteitä ja jälkiä (löydettyjä esineitä tai maisemaan tehtyjä rakennelmia) kyseiseltä aikakaudelta? Liitä alle 1-4 kuvaa. Diabaasinen vasarakirves Ruukut olivat kampakeraamisia pienikokoisempia ja niiden koristeluun toteutettiin nimensä mukaan nuoraa saveen painelemalla. Muuta mielenkiintoista? Hauskoja yksityiskohtia, ajattelemisen aiheita, epäselviä juttuja?