Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Transkriptio

1 Savon keskus?

2 Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja työskennelleiden ihmisten toiminnasta Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Prospektointi Esitutkimukset Koekaivaus Pelastuskaivaus Tutkimuskaivaus Yleisökaivaus

3

4

5

6

7

8 Radiohiiliajoitus Orgaaninen aineisto, kalibrointi Termoluminesenssi Keraaminen aineisto, taustasäteily taso, hankala Raha-ajoitukset Lyöntiajankohdan jälkeen ajoitus (t.p.q.) Typologinen ajoitus Tyylipiirteiden mukaan, evolutionistinen ja epätarkka Stratigrafinen ajoittaminen Relatiivinen ikääminen

9 Kivikausi Mesoliittinen kivikausi n ekr. Kampakeramiikka n ekr. Pyheensillan vaihe n ekr. Vasarakirveskulttuuri n ekr Sisämaan asbestikeraamiset kulttuurit esim. Kierikki, Pöljä ja Jysmä n ekr. Kiukaisten kulttuuri ekr.

10 Pronssikausi Kaksi eri kulttuuripiiriä Läntinen pronssikausi, n ekr. Varhaismetallikausi, n jkr. Savo: tekstiilikeramiikkaa Ristiina Kitulansuo (suomen 2. vanhin ohra) Luukonsaaren ryhmä Raudanvalmistusta Röykkiöhaudat nk. lapinrauniot Kaskiviljelyä???

11

12 Rautakausi Esiroomalainen rautakausi, 500 ekr.- ajanlaskun alku Vanhempi roomalaisaika, -200 jkr. Nuorempi roomalaisaika, n jkr. Kansainvaellusaika, n jkr. Merovingiaika, n jkr. Viikinkiaika, n jkr. Ristiretkiaika n /1300 jkr.

13 Historiallinen aika Keskiaika (esim. harmaakivikirkot ja kartanolinnat) Suurvalta-aika (lähinnä kaupunkiarkeologia esim. Raahe, Porvoo, Helsinki) Uusi aika (esim. Salpalinja) Mikkelissä varhaiskeskiaikaisia kohteita: Tuukkala ja Kivisakasti

14 Rautakausi Savon alueella perinteinen näkemys: Eräasemia Turkiskauppaa Uutta väestöä lännestä (taustalla migraatioteoria Aspelin, Hackman, Kivikoski eli koko Suomi olisi autioitunut pronssikauden jälkeen ja maahan olisi muutettu etelästä, lännestä ja kaakosta) Luukonsaaren keramiikkaa ja lapinraunioita pysyvää asutusta pronssikauden jälkeen

15 Vanhempi rautakausi hyvin vähälöytöinen Ensimmäiset varmat merkit kiinteästä asutuksesta 600-luvulta jkr. Orijärvi muinaispellot, radiohiiliajoitus 600-luvulta Kyyhkylä, kolme keihäänkärkeä 600-luvulta röykkiöstä (Schulz 1993)

16 Asuinpaikkoja ei juuri tunnettu (tilanne muuttunut 1990-luvulta lähtien) Kalmistot kertovat myös asutuksesta, poikkeus Orijärvi josta kalmisto puuttuu Vanhin ja pitkäikäisin kalmisto Kyyhkylässä Rantakylä Mäntyranta, asehauta Rantakylä Rantala, asehauta Vuolinko Tyynelä, viikinkiajan polttokalmisto? Sairilan Alaranta 1, polttohautaus/polttokalmisto Moisio Latokallio Visulahti

17 Alueella ollut hautaröykkiöitä Merkkejä polttokenttäkalmistosta Kuusi röykkiötä tai kivilatomusta kaivettu 1930-luvulla (Jorma Leppäaho ) Asuinpaikkatutkimuksia 1990 Porrassalmenpellolta Röykkiön pohja vuonna 1993 Ajoittuu 600-luvulta ainakin 1200-luvulle, mahdollisesti jatkumo nykyaikaan asti

18 Kalmistoalue Asuinpaikka-alue: Porrassalmenpelto Historiallisen ajan asuinpaikka-alue: Vanha-Kyyhkylä

19

20

21 Polttokenttäkalmisto, jossa kallionkolohautoja Kaivettu 1930-luvulla (Esko Sarasmo ) Asuinpaikkatutkimuksia 1993 Ajoittuu 1000-luvulta ainakin 1200-luvulle Asuinpaikka 1000-luvulta 1400-luvulle, mahdollisesti jatkumo nykyaikaan asti

22 Kalmistoalue Latokallio Asuinpaikka-alue: Moisionpelto

23

24

25 Kaivaukset Jorma Leppäaho 34 hautaa, näistä 5 polttohautoja Isot kaivaukset 1978 mutta ei enää hautoja Ajoittuu 1000-luvun lopulta 1200-luvulle? Melko vaatimattomasti varustettuja hautoja: miehillä tulusrauta, veitsi, piitä ja vyönosia. Naisilla pronssiset ketjulaitteet, hopeakorut puuttuvat

26

27 Löytyi x 30,5 m kokoinen kumpu Tuhoutui suurelta osin ennen tutkimuksia J.R. Aspelin kaivoi paikalla 1886 Sakari Pälsi kaivoi 1933 ja 1934 Uusimmat tutkimukset 2009 Hautoja yli 93, näistä 11 polttohautaa Ajoittuu 1200-luvun lopulta 1400-luvulle

28

29

30

31

32

33 Orijärvi Kenkävero Vanha-Kyyhkylä Annilantie Porrassalmenpelto Moisionpelto Ala-Valkola Visulahden alueella mahd. Lampila, Juoneennurmi, Närepelto

34 Löytyi 1998 Kaivaukset 1999, 2000, 2002, 2003, 2005 ja 2006 Viisi muinaispeltoa eli kiinteää peltoviljelyä Hopearaha-aarre, yli 140 rahaa Ajoittuu 600-luvulta ainakin 1400-luvulle, mahdollisesti katkeamaton asutus nykypäivään asti

35

36

37

38

39

40

41 Asutuskeskittymä Useita asuinpaikkoja ja kalmistoja Varallisuuskeskittymä Tuukkala ja Orijärvi Puolustusrakenteet Linnavuoret Linna tosin Savonlinnaan Uskonnolliset keskukset Uhrilehdot Kirkonpaikat ja kappelit Onko Tuukkalassa ja/tai Visulahdessa ollut kirkko Kuva aina epätäydellinen Mitä säilyy? Mitä löydetään? Missä tutkitaan?