INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA TYÖEL ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN Työryhmä: Sosiaaliset mahdollisuudet ja kuntoutuksen perspektiivi 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät, Helsinki TT Kehitysjohtaja Liisa Björklund Helsingin Diakonissalaitos
Hyvinvointipolitiikan tavoitteita 2010 luvulla Hallituksen tavoitteena on, että jokainen voi osallistua osaamisensa ja kykyjensä mukaan työtä tekemällä yhteiskunnan rakentamiseen. (VN, 58) Työntekijöiden terveys ja toimintakyky edistävät työn tuottavuutta; se on tärkeä kasvun lähde, kun työvoima supistuu. (STM, 10) Viime vuosina aktiivista kansalaisuutta, toimintakykyä ja jatkuvaa oppimista edistävät tehtävät ovat kohonneet yhä selvemmin esille. (SATA, 9) Yleinen periaate on, että terveet ja työkykyiset huolehtivat itse omasta, perheensä ja lastensa toimeentulosta ja hyvinvoinnista, sekä kaikki kantavat yleistä vastuuta lähimmäisistään. (SATA, 16) Lähtökohtana on parantaa ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Kun työelämän vetovoimaa lisätään, kasvaa työhön osallistuminen. (STM, 4) Työkyvyn ylläpitäminen edellyttää omatoimisuutta terveyden edistämiseksi, mutta myös aktiivista työterveyshuoltoa ja kuntoutusta. (SATA, xx) Ihmisarvon kunnioittaminen on sosiaaliturvan ydintavoite. (SATA, 29)
Paradigman muutos? Ennen tavoiteltiin ensisijaisesti tasa arvoista hyvinvointia Nyt tavoitellaan kansalaisten omaehtoista selviytymistä, työ ja toimintakykyjen lisäämistä ja elinikäistä oppimista Onko toimintakykyjen lisääminen keino vai päämäärä? Olemmeko siirtymässä jakopolitiikasta (Rawls) inhimillisten toimintavalmiuksien politiikkaan (Sen, Nussbaum)?
Sopimusteoriasta ihmisarvoajatteluun Sopimusteorian lähtökohta: Miten tulot ja varallisuus kootaan ja jaetaan oikeudenmukaisesti? Toimintavalmiusteorian lähtökohta: Miten ihminen pääsee osallistumaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan toimintaan? Näkökulmat täydentävät toisiaan: 1) tarvitsemme institutionaalisia järjestelyjä, jotka takaavat vähäosaisille paljon jaettavaa mutta 2) tarvitsemme myös sosiaalisia mahdollisuuksia, jotta jokainen saa osallistua omista lähtökohdistaan yhteiskunnan toimintaan
SATA: Capability approach Komitea korostaa niitä sosiaalipolitiikan piirteitä, jotka luovat monipuolisemmat mahdollisuudet ihmisarvon kunnioittamiselle. Toimeentulon järjestäminen ei sellaisenaan ole riittävä keino köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi. Sen ohella tai sen vaihtoehtona on huolehdittava ihmisen mahdollisuuksista selviytyä työelämässä ja säilyttää toimintakykynsä sellaisena, että itsenäinen elämä on mahdollisimman pitkälle mahdollista. 27.1.2009 SATA komitean raportti,
Mihin ihmisarvoajattelu perustuu? Ihmisenä elämisen ja ihmisyyden toteuttamisen kannalta keskeisiä oikeuksia kutsutaan ihmisoikeuksiksi. Ihmisoikeudet ovat 1. se moraalinen tila, 2. jonka ihminen tarvitsee 3. voidakseen toimia yhteisössä 4. ja huolehtia hänelle kuuluvista velvollisuuksista.
Ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat yhteen Ihmisoikeudet ilmaisevat myös, millainen elämä on ihmisen arvoinen, ts. mitä ihminen tarvitsee voidakseen elää arvokkaasti ja toteuttaa arvoaan. 1. Ihmisarvo kuuluu kaikille yhtäläisesti, koska ihmisoikeuksien käsite takaa kaikille yhtäläiset oikeudet. 2. Se on annettu, ihmisen ominaisuuksista riippumaton ja loukkaamaton arvo, koska ihmisarvoa ei tarvitse ansaita vaan se perustuu oikeuden käsitteeseen.
3. Inhimillinen arvokkuus toteutuu siinä määrin kuin ihminen toimii ihmisarvonsa mukaisesti, koska ihmisoikeuksien käsite sisältää myös ihmiseen kohdistuvan moraalisen vaatimuksen, jonka toteuttamiseen yksilöllinen arvokkuus perustuu. (Jaana Hallamaa 2009) Ihmisoikeudet eivät toteudu annettuina vaan ainoastaan käytettyinä.
Inhimilliset toimintavalmiudet Aristoteles: Ihminen haluaa osallistua omilla kyvyillään ja taidoillaan yhteisönsä elämään Ihmisen hyvinvointi on yhteydessä hänen olemisensa laatuun ja mahdollisuuksiin toimia niissä institutionaalisissa olosuhteissa, joissa hän elää. Ihmisellä on yksilöllisten toiminnallisten valmiuksiensa (capabilities) perusteella erilaisia mahdollisuuksia toimia (functionings) ja saavuttaa hyvinä pitämiään asioita Nämä toiminnot (doing and being)ovat ihmisenä olemisen perusta, ja inhimillistä hyvinvointia arvioitaessa on otettava huomioon ihmisen toimintojen kokonaisuus.
10 keskeisintä toimintavalmiutta Elämä. Mahdollisuus elää normaalipituinen elämä. Ruumiillinen terveys. Mahdollisuus pysyä terveenä. Saada riittävästi ravintoa ja suojaa. Ruumiillinen koskemattomuus. Mahdollisuus liikkua paikasta toiseen vapaasti ja ilman pelkoa joutua väkivallan kohteeksi. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu. Mahdollisuus käyttää aistejaan, kehittää mielikuvitustaan ja ajatteluaan riittävän koulutuksen turvin ja vapaus ilmaista itseään politiikan, kulttuurin ja uskonnon alueilla. Tunteet. Mahdollisuus rakastaa ja kiintyä toisiin ihmisiin ja asioihin, pitää huolta ja kantaa vastuuta toinen toisistaan. Oikeus erilaisiin tunteisiin kaipuusta oikeutettuun vihaan.
Käytännöllinen päättely. Mahdollisuus muodostaa käsitys hyvästä ja mahdollisuus suunnitella oma elämänsä. Yhteenkuuluvuus. Mahdollisuus elää yhteydessä toisiin ihmisiin aidossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja mahdollisuus eläytyä toisten asemiin. Suojella sellaisia sosiaalisia instituutioita, jotka tukevat vastavuoroisuutta ja mahdollistavat ihmisten osallisuuden yhteisöön. Muut lajit. Mahdollisuus huolehtia luomakunnasta, eläimistä ja kasveista. Leikki. Mahdollisuus kokea iloa, leikkiä, pelata ja nauttia harrastuksista. Hallinta, työ ja omistusoikeus. Mahdollisuus osallistua poliittiseen elämään, tehdä itsenäisiä valintoja ja ajatella vapaasti. Oikeus osallistua työelämään tasa arvoisesti ja omista inhimillisistä lähtökohdistaan käsin. (Lähde:Martha Nussbaum, Capability approach)
Inhimillisten toimintavalmiuksien edistäminen Millä tavoin institutionaaliset rakenteet joko lisäävät tai heikentävät toimijoiden vapauksia ja mahdollisuuksia toimia? Mikä on toimintavalmiuksien ulkoisten eli aineellisten ja sosiaalisten ehtojen sekä sisäisten eli toimijoiden henkilökohtaisten valmiuksien välinen suhde? Vapaus valita: toimijoille tulee tarjota mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia inhimillisiä toimintavalmiuksia huolimatta siitä, ovatko nämä hyödyllisiä talouskasvun tai tuottavuuden näkökulmista.
Sosiaalisten toimintavalmiuksien näkökulma
Institutionaaliset rakenteet saattavat tarjota toimijoille lukuisia toimintamahdollisuuksia, mutta he eivät syystä tai toisesta pysty ottamaan näitä käyttöönsä. Ihminen, joka ei tunnista omia toimintavalmiuksiaan tai näe valintamahdollisuuksiaan, ei pysty osallistumaan täysivaltaisena toimijana yhteiskunnan toimintaan. Tämänkaltaista toimintavalmiuksien rajoittumista tapahtuu erityisesti kehittyneissä hyvinvointiyhteiskunnissa, joissa on institutionaalisin ratkaisuin pystytty turvaamaan ihmisten perustarpeet, huolehtimaan terveydenhuollosta, järjestämään perus ja ammatillinen koulutus ja työvoimapalvelut mutta joissa siitä huolimatta osa toimijoista syrjäytyy yhteiskunnan toiminnasta Miksi?
Miksi syrjäydymme? Syrjäytynyt ihminen ei ole pystynyt ottamaan käyttöönsä omaa ihmisarvoaan siinä yhteisössä, jossa hän elää Järjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista ei muodostu ihmisen omia mahdollisuuksia, jolloin ihminen ei pääse osallistumaan täysivaltaisena toimijana yhteiskunnan toimintaan Taloudellisen tuen antaminen ei riitä vaan ihmisen on saatava kokea itsensä arvokkaaksi (ei vain taloudellisesti hyödylliseksi, tuottavaksi tai tehokkaaksi) vaan arvokkaaksi
Työelämään osallistuminen Toimintavalmiuksien teorian pohjalta työnteko on mitä suurimmassa määrin ihmisoikeus Työhön osallistumista ei tule arvioida ihmisen tuottaman hyödyn perusteella vaan ihmisarvon toteutumisen pohjalta Kun työyhteisöissä on edustettuina erilaisia ihmisiä, luottamus kasvaa ja työkulttuuri muuttuu inhimillisemmäksi, innovatiivisemmaksi ja tuottavammaksi
Työelämään kannustaminen Työn kannustimet, joilla on yhteys ihmisen hyvään Tarjonnan kannustimien rinnalla tarvitaan kysynnän kannustimia sosiaalisten mahdollisuuksien näkökulma Työssäoloasteen nostaminen vaatii inhimillistä työelämää, jossa on aitoja kannustimia sekä mahdollisuus joustoihin ja tukeen Tämä on perusteltua paitsi taloudellisesti myös eettisesti
Sitäkään näkökulmaa ei ihmisten varassa toimivassa yhteiskunnassa pidä unohtaa. KIITOS.