PoSoTe infotilaisuudet Kuopio 21.3 Iisalmi 30.3 Varkaus 5.4
Yleiset perusteet Väestö Väestöennuste, ikärakenne ja sairastavuus Lainsäädäntö sote-uudistuksen tavoitteet (keskeiset palvelutuotantoa ohjaavat) normien purku vaikutukset (muutama keskeinen esimerkki) erityislainsäädännöstä nousevia merkittäviä tavoitteita, jotka ohjaavat palvelutuotannon järjestämistä
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 henk. 256000 Pohjois-Savon väestönkehitys v. 2000-2014 sekä maakuntasuunnitelman tavoite vuoteen 2030 ja Tilastokeskuksen ennusteet *) vuosille 2015-2030 254000 252000 Tilastokeskuksen väestöennuste (2012) Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) Toteutunut kehitys Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 250000 248000 250000 249350 246000 246139 244000 242000 240000 Lähde: Tilastokeskus, *)väestöennusteet 2012 ja 2015
Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa yli 14 000 henkeä = 56 %
Väestö Yleiset perusteet Väestöennuste, ikärakenne ja sairastavuus Lainsäädäntö sote-uudistuksen tavoitteet (keskeiset palvelutuotantoa ohjaavat) normien purku vaikutukset (muutama keskeinen esimerkki) erityislainsäädännöstä nousevia merkittäviä tavoitteita, jotka ohjaavat palvelutuotannon järjestämistä
Hallitusohjelma
Valmistelun periaatteita / lainsäädäntö 1(2) Läheisyysperiaate Lähipalvelut ja peruspalveluiden vahvistaminen Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen Palvelutuotanto, julkinen, yksityinen, kolmas sektori Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön Erikoistasonkin palveluita voidaan pitkälti tuottaa lähipalveluina asiakkaan kotiin
Integraatio sote-uudistuksessa Rakenteellinen integraatio Kaikkien sosiaali-ja terveydenhuollon toimintojen yhdistäminen saman toimijan järjestämisvastuulle Horisontaalinen (rakenteellinen) integraatio Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen saman toimijan järjestämisvastuulle. Vertikaalinen (rakenteellinen) integraatio Perustason ja erityistason yhdistäminen saman toimijan järjestämisvastuulle. Toiminnallinen integraatio Sopimuspohjainen yhteistyö. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen koordinointi sopimusperusteisesti ilman, että ne ovat saman toimijan järjestämisvastuulla.
Miksi palvelut pitää integroida? Asiakkaan etu on saada eheä palveluketju yksilöllisiin tarpeisiinsa. Asiakkaan näkökulmasta hyvä hoidon integraatio tarkoittaa, että hoitoprosessi ja tiedonkulku on sujuvaa, kun hoitoon osallistuu eri tahoja yhdestä tai useammasta organisaatiosta Asiakasvaikuttavuus ja kustannustehokkuus kulkevat käsi kädessä. Hallinnon integraatio ei takaa palvelujen yhteensovittamista - Juuri palvelut pitää integroida (Kivelä, Sitra)
Valinnanvapaus, Brommels väliraportti 15.3 Tavoitteena Perustason palvelut vahvistuvat Nopea hoitoon pääsy turvataan Tuetaan julkisen talouden tasapainottamista Vähennetään rahoitusjärjestelmän osaoptimoinnin riskejä Luodaan edellytykset kustannusvaikuttaville integroiduille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille Kannustetaan kustannusvaikuttavuuden parantamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa
PoSoTe - Savolaista rohkeutta
PoSoTe-valmistelu ja vaikutusten arviointi A. POSOTE-alueen väestö- ja asiakkuuslähtöiset tavat toimia (toimialarationalisaatio, asiakasprosessit, organisaatioriippumattomuus, so. huomioiden monituottajuus, kuntayhteistyö, digitalisaatio yms.) B. POSOTE-palvelutuotanto-organisaation muodostamiseen ja toimintaan (tuotannonoptimointi, palveluverkosto, henkilöstörakenne ja -hallinto, tilat, laitteet, tiedonhallinta jne.) C. Itsehallintoalueen järjestämistehtävään (päätöksenteko, rahoitus, rahoitusallokaatio, johtamisjärjestelmä, palvelukanavat ja -verkosto ym.)
PoSoTe-valmistelu ja vaikutusten arviointi A. POSOTE-alueen väestö- ja asiakkuuslähtöiset tavat toimia (toimialarationalisaatio, asiakasprosessit, organisaatioriippumattomuus, so. huomioiden monituottajuus, kuntayhteistyö, digitalisaatio yms.) B. POSOTE-palvelutuotanto-organisaation muodostamiseen ja toimintaan (tuotannonoptimointi, palveluverkosto, henkilöstörakenne ja -hallinto, tilat, laitteet, tiedonhallinta jne.) C. Itsehallintoalueen järjestämistehtävään (päätöksenteko, rahoitus, rahoitusallokaatio, johtamisjärjestelmä, palvelukanavat ja -verkosto ym.)
PoSoTen tavoitteet Tuetaan kansalaisen itsenäistä suoriutumista Integroidaan palveluprosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisevä toiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhteistyörakenteet kuntien kanssa Palvelujen koordinointi, Palveluohjaus, avopalvelupainotteisuus, palvelujen ja toiminnan digitalisaatio Kustannuskehityksen hillitseminen / säästöt Palvelupakettipilotti Tiedolla johtaminen
Toimintasuunnitelma I. Valtakunnallinen ohjaus ja valmistelun periaatteet 2 Itsehallintoalue 3 Järjestämispäätös 4 Itsehallintoalueen hankintayksikkö 5 Palvelujen järjestämisen periaatteita 5 Valinnanvapaus 6 Täydellinen integraatio = asiakaskeskeinen palvelukokonaisuus 6 Oma palvelutuotanto 7 Päivystys ja sen kaltainen toiminta 7 Erva 8 Tukipalvelut 8 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 9 II. PoSoTen palvelutuotannon valmistelun työsuunnitelma 10 Valmistelun vaiheistus 11 Päävaiheet valtakunnallinen taso 11 PoSoTen jatkotyön vaiheistus ja aikataulu 11 Yhteiset tavoitteet 12 Työsuunnitelma vaihe 2 12 Työryhmät 13 Tiedotus- ja kansalaistilaisuudet 14 Aikataulu 14 Tarkistuslista työryhmille tavoitteiden toteutumisen arviointiin 14 Liitteet 15
PoSoTe integraatio PALVELUPAKETIT Järjestäjä Rahoitus, tilaus, vertailu, analyysi Perheet, lapset ja nuoret Työikäiset ja yhteiset palvelut Ikäihmiset INTEGRAATIO YDINPROSESSIT KYS tuottavuusohjelma -2016 INTEGROITU PALVELU- JÄRJESTELMÄ PoSoTe tuotannon johtamisjärjestelmä Kansallisesti määritelty Palvelupakettien sisältö 23.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN
Eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista kerryttää 74 % Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvisevien asiakkaiden kustannuksia (Selvitys Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon yhteiskustannuksista) Kokonaiskustannuksista kunta on suurin palveluiden rahoittaja (70 %), Kela ja kotitaloudet puolestaan rahoittavat 14 % ja 12 %, ja työterveydenhuollon osuus on vain 4 % Merkittävimmät asiakasryhmät ovat aikaisempien tutkimusten mukaisesti vanhuspalveluiden asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, vammaispalveluiden asiakkaat, päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat, psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat sekä somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat Uutena ryhmänä nousee esiin paljon lääkekorvauksia saavat
Malleja on jo käytössä Hämeenlinna Joissakin asioissa lyhyt konsultaatio riittää; erikoislääkäri on samoissa tiloissa terveyskeskuksen, aina tarvitse kirjoittaa lähetettä erikoissairaanhoitoon. Jonotusongelman ratkaisu; pääterveysasemalle on luotu pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville oma hoitolinjansa, terveyshyötykanava, ja harvemmin palveluja käyttäville omansa, episodikanava. TerveKuopio kioski Ennaltaehkäisevät, terveyttä edistävät matalan kynnyksen palvelut Varkaus Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Hanke SOS-kylän kanssa Ylä-Savossa Iisalmen terveyskeskus Pth vastaanotto ja ESH erikoislääkärit samoissa tiloissa, integroitu toimintamalli Hoitajat, fysioterapeutti, lääkärit, Akuutissa, Online-jonotustieto käyttöön
Geriatrinen osaaminen Digitalisaatio Sairaalapalvelut Sosiaalipalvelut Hyvinvointiteknologia Erikoissairaanhoidon palvelut Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Yhteisöteknologia Toimintakeskus ja yhteisöpalvelut Gerontologinen sosiaalityö Sosiaaliasia mies Sähköinen asiointi Erittäin vaativa palliatiivinen hoito Sosiaalipäivy stys Geriatrinen hoitotyö Räätälöity kodin turva- ja viriketeknologia Kansalaisen palveluväylät, virtuaaliklinikat Saattohoito Päivätoiminta Sosiaalin en tuki Mobiiliviestintä Kotisaatto -hoito Yhteiset palvelut Pa Alueelliset muistihoitajat Muistisairaiden hoidon koordinointi ja vaikeahoitoisten hoito Erittäin vaativa kuntoutus Lähipalvelut Kolmas sektori Muistisairaan hoito Perustason kuntoutus Palveluohjaus Kotona asuva ikääntyvä Hyvinvoinnin edistäminen Kotikuntoutus Lyhytaikainen akuuttihoito Kotisairaala Psykogeriatri nen laitoshoito Kuntoutussuunnittelu ja ohjaus Palveluasuminen tavallinen, tuettu, tehostettu Kuntouttava ja hoitava osasto Monialainen Perhe - Sijaishoito kuntoutus Teknologiset ratkaisut Intervalli ( lyhytaikainen hoito) Akuutti vastaanotto Seniorineuvola Erityisryhmien asumispalvelut Vammaiset Päihde ja mielenterveys self-, care-, case management Laboratorio Suun th Erityistyönt ekijät Päihde- ja mt työ Vammaisten erityispalvelut Kuvantami nen Esim. PoSoTe-malli Ikääntyneet Monimuotoinen asuminen Päivystys 24/7 Terveyden ja sairaanhoito
Organisointimalleja? Palveluverkko
Sote-uudistuksen tavoitteet: yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta toimivat ja tehokkaat palveluketjut, lähipalveluiden turvaaminen keskittäminen, jos laadun turvaaminen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät Saavutettavuus: oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeassa paikassa toiminnan tehostuminen ja kustannussäästöt
Palveluverkosto
Palvelutuotantoa tukevat ratkaisut ICT Verkkoympäristö Järjestelmäratkaisut Digitalisaatio Tiedolla johtaminen raportointi, analysointi, Käyttäjäprofilointi, resurssiohjaus jne. Tukipalvelut
Kehittämisrahoitus ja kärkihankkeet STM:n kärkihankkeet Palvelut asiakaslähtöisiksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Osatyökykyisille tie työelämään 23.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN
Talous- ja kustannusvaikuttavuus Nykytilan kustannuskehitys Ennustemallit Integraatiolla saavutettavia kustannushyötyjä malleja
Uudistuksen taloudelliset tavoitteet valtakunnallisesti Suuntaa antava laskutoimitus Koko maan tavoite 3 mrd. = 546 / asukas Pohjois-Savo 248.400 as Säästötavoite = 135,6 milj. Sote-menot 2015 n. 1,0 mrd maakunnan tasolla 23.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN
Hoito ja hoiva /asukas Säästöpotentiaali Koko maan sote-palveluiden taloudellista säästöpotentiaalia laskettiin vertailemalla eri alueiden kustannustasoja keskenään 1 2 Laskettiin jokaiselle paketille kustannusten keskiarvo Etsittiin parhaiten sote- kokonaiskustannuksia tai palvelupaketin kustannuksia selittävä väestöä kuvaava muuttuja. Muuttuja(t) vaihtelee paketeittain. Sijoitettiin jokainen kunta / alue kustannuskoordinaatistoon (per palvelupaketti) ja taloudellinen säästöpotentiaali laskettiin vertaamalla kustannuksia keskimääräiseen kustannustasoon 1 400 1 200 1 000 800 600 400 5 Yli 774-vuotiaiden 9 osuus väestöstä, 11 % 13 3 1 170 /as 2 Yksittäinen tarkasteltu alue 3 Laskettiin kaikkien kuntien/ alueiden (700 000 as) säästöpotentiaali yhteen ja skaalattiin se koko maan tasolle Alue Taloudellinen potentiaali / asukas väestö Taloudellinen potentiaali yhteensä Alue 1 170 20 000 3,4 M Alue n x x x M Yhteensä x 20 000 + x 3,4 + x M Esimerkki laskennasta 31
Säästöpotentiaali on kunnissa suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla Pakettitasolla tehty laskelma tuottaa suuremman taloudellisen säästöpotentiaalin - Kukin alue voi tuottaa osan palveluista keskimääräistä edullisemmin ja osan keskimääräistä kalliimmin Säästöpotentiaali: kalliita sote-palveluita tuottavat pääsevät keskimääräiselle kustannustasolle - Kustannustasossa huomioitu väestön palvelutarve Säästöpotentiaalin realisoiminen on osin tehtävissä ilman hallinnollisia muutoksia, mutta palvelupakettikohtaiset tuotannon integraatiot ja palvelukokonaisuuden johtaminen tehostavat muutoksen toteuttamista. Aikuissosiaalityö Aikuispsykososiaaliset Erikoissairaanhoito Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanotto YHTEENSÄ -10-5 0 5 10 Taloudellinen potentiaali, M Esimerkki yksittäisen alueen taloudellisen potentiaalin laskemisesta 32
X:n ja Y:n pakettikohtaiset kustannukset asukasta kohden Lääkinnällinen kuntoutus Suun terveydenhuolto Työ- ja toimintakykyä tukeva aikuissosiaalityö Päivystys- ja ensihoito Vastaanottopalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Vaativa erikoissairaanhoito Hoito ja hoiva 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 X yht. 2903 /as, Y yht. 3234 /as
Kustannuskehitysennuste Pohjois-Savo VM peruspalveluohjelma 1 600 000 000 1 400 000 000 1 200 000 000 1 000 000 000 800 000 000 600 000 000 400 000 000 200 000 000 0 Säästötavoitteiden mukaan maakunnan kustannukset eivät voisi kasvaa nykytasosta P-S nykyinen, ei väestövaikutusta VM ennustemalli, väestövaikutus Eksoten malli (-1 % vaikutus) Sote-tavoite (maakunnan osuus) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2 021 2022 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Keskimääräisellä kustannuskehityksellä kustannukset eivät saisi kasvaa lainkaan vuoteen 2029 mennessä Hallitusohjelman laskennallinen tavoite 135,6 M = 10 M /vuosi kustannusten alenema Eksoten mallilla (-1% / v) säästöä saataisiin n. 40 M
Etenemisvaihtoehdot 1. PoSoTe hankkeena päättyy aiemman PSL:n asettamispäätöksen mukaan 30.6.2016 tilalle ja jatkamaan valtion asettama ja mandatoima rakentamistyö Kevään 2016 aikana on valmisteltava maakuntien toiminnan suunnittelua varten oikeudellinen perusta. Malli tässä olisi määräaikainen suunnittelulaki, jossa suunnittelu- ja valmistautumisvelvoitteet kunnille ja kuntayhtymille (erityisesti kunta: yleisvelvoitteet ja sote, sairaanhoitopiirit ja muut sote-toimijat sekä maakuntien liitot). Lain nojalla voitaisiin perustaa muutosta valmistelevat toimielimet. STM/Pöysti 15.1.16 VAI 2. Pohjois-Savossa syntyy tahto- ja tavoitetila perustaa vähintään oman maakunnan kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen ja yhdessä johdossa oleva järjestämisen ja julkisen tuottamisen rakenne joka sovitetaan kansallisen valmistelun etenemiseen