YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

Samankaltaiset tiedostot
Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti syksyllä 2010

Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti väliraportti syksyltä 2011

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Ylä-Lapin hirvenmetsästyksen aikaistamiskokeilu loppuraportti

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

Hirven biologia Mikael Wikström 2015

YLEISTÄ REKISTERÖITYMINEN KIRJAUTUMINEN ILMOITUS: toinen istunto auki ETUSIVU PERUSTIEDOT...

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Saarijärven rhy. Hirvikanta

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL

Esiselvitys Lounais-Suomen saariston hirvien aivokalvomadoista ja hedelmällisyydestä

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere Outi Niemi

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta

Saarijärven rhy Hirvikanta

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia

Vesilinnut vuonna 2012

Ylikylän metsästys- ja kalastusseura ry. Kaatotilasto syksy Lopputilanne

Kiimakierron vaiheet. Esikiima

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

Paketti-, kuorma- ja linjaautokannan

INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos

Metsästysasetuksen muuttaminen

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

Hirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

YLEISTÄ REKISTERÖITYMINEN KIRJAUTUMINEN ILMOITUS: toinen istunto auki ETUSIVU PERUSTIEDOT...

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

HIRVEN METSÄSTYSAIKA

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Tuottava minkin kasvatus

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Metsästyksenjohtajien koulutus 2015

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke

Metsästyksenjohtajien koulutus 2014 Suomen riistakeskus Etelä-Savo

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

Oma riistan hirvitiedoista

Itämeren kala elintarvikkeena

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Hirvijohtajien koulutus 2011

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

DEE Aurinkosähkön perusteet

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Vesijärvestä Sargassomerelle

Transkriptio:

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2 ja 211 Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Muonio 27. 3.8.212

Tästä se alkoi 1.9.211 2

Saalis ja näytteet 211 näytteitä 211 kaadettu 2 näytteitä 2 kaadettu Utsjoki Muonio Inari Enontekiö 99 3 92 3 115 117 117 117 84 85 83 86 152 152 181 18 Kattavuus vuonna 2 97 % vuonna 211 99 % 3

Näytemäärät vuosina 2 ja 211 leukanäytteitä sukupuolielinnäytteitä Vuosi 2 444 13 Vuosi 211 479 7 4

Kaatojen ajoittuminen määrällisesti Syksy 2 Syksy 211 Kaatoja 3 25 2 15 5 Metsästyspäivät 1.9.-3.11.2 1. jaksolla kaatoja keskimäärin,9/päivä 2. jaksolla kaatoja keskimäärin 4,5/päivä 1. jaksolla kaatoja keskimäärin 13,6/päivä 2. jaksolla kaatoja keskimäärin 4,/päivä 5

Kaatojen ajoittuminen laadullisesti (Uros-, naaras- ja vasankaatojen kuukausittainen jakautuminen) 7 6 5 4 % syyskuu 3 lokakuu 2 marraskuu 2 211 2 211 2 211 urokset naaraat vasat 6

Saaliin keskimääräinen ikä metsästyskuukausittain sukupuoli urokset naaraat vuosi syyskuu lokakuu marraskuu koko 1.-2. 11.-31. 1.-3. metsästyskausi 2 4,1 ± 2,9 4,1 ± 2,4 4,1 ± 3,1 4,1 ± 2,8 211 3,6 ± 2,4 4,6 ± 2,4 4, ± 3, 3,9 ± 2,5 2 3,9 ± 3,3 4,9 ± 2,7 4,2 ± 2,9 4,2 ± 3,1 211 4,3 ± 3,8 4,8 ± 4, 5, ± 3,8 4,5 ± 3,9 7

Saaliin keskimääräinen ikä rh-yhdistyksittäin sukupuoli vuosi Enontekiö Inari Muonio Utsjoki urokset naaraat 2 4,2 ± 3, 4,3 ± 2,5 3,4 ± 2,1 4,7 ± 3,4 211 3,7 ± 2,5 4,3 ± 2,9 3,3 ± 2,3 3,9 ± 2,2 2 3,5 ± 2,3 4,3 ± 3,2 4,1 ± 3,1 5,1 ± 3,6 211 3,5 ± 2,5 5,3 ± 4,6 4,7 ± 4, 3,9 ± 3,2 8

Saalishirvien lihapainot 19,2 183,37 161,2 157,9 2 211 65,6 66,4 62,8 57,6 urokset naaraat urosvasat naarasvasat Punnittuja painoja 129 kpl Arvioituja painoja 361 kpl Molemmat painot 35 kpl pienin 38 kg, suurin 348 kg, keskimäärin 165,9 ± 63,6 kg pienin 4 kg, suurin 32 kg, keskimäärin 159,8 ± 58,1 kg Aineistot yhdistettiin, koska ero ei ole tilastollisesti merkitsevä 9

lihapaino (kg) lihapaino (kg) Lihapainon kehitys iän kasvaessa 35 35 3 UROKSET 3 NAARAAT 25 25 2 2 15 15 5 2 211 5 2 211,5 1,5 2,5-3,5 4,5-6,5 7,5-,5 11,5+ ikäryhmä,5 1,5 2,5-3,5 4,5-6,5 7,5-,5 11,5+ ikäryhmä (v.)

lihapaino (kg) Saalisurosten painonkehitys metsästyskaudella 2 2 19 18 17 16 15 2 211 syyskuu lokakuu marraskuu 11

sarvipiikkejä sarvipiikkejä Urosten sarvipiikkiluku Riippuvuus iästä Riippuvuus lihapainosta 18 16 14 18 16 14 12 12 8 8 6 6 4 2 1,5 2,5-3,5 4,5-6,5 7,5- ikäryhmä (v.) 2 211 4 2-119 12-149 15-179 18-29 2-239 24-269 27- painoluokka (kg) 2 211 12

selkärasvan paksuus (mm) Selkärasvan paksuus eri-ikäisillä v. 211 Keskimäärin 25 2 15 urokset naaraat 5,5 1,5 2,5-3,5 4,5-6,5 7,5+ 13

selkärasvan paksuus (mm) selkärasvan paksuus (mm) Selkärasvan paksuus eri-ikäisillä v. 211 Keskimäärin Muutos ajassa uroksilla 25 2 15 urokset 35 3 25 2 1,5 -vuotiaat 2-3 -vuotiaat 4-6 -vuotiaat 7+ -vuotiaat naaraat 15 5 5,5 1,5 2,5-3,5 4,5-6,5 7,5+ Syyskuu 1.-2. Lokakuu 11.-31. Marraskuu 1.-3. 14

% Kuntoluokat eri-ikäisillä v. 211 8 % 6 % 4 % 2 % Kuntoluokka 4 Kuntoluokka 3 Kuntoluokka 2 Kuntoluokka 1 1= heikoin, 4= paras %,5 v. 1,5 v. 2-3 v. 4-6 v. 7+ v. 15

1.8. 7.8. 13.8. 19.8. 25.8. 31.8. 6.9. 12.9. 18.9. 24.9. 3.9. 6.. 12.. 18.. 24.. 3.. 5.11. 11.11. 17.11. 23.11. 29.11. % kiimahavainnoista Kiiman ajoittuminen Suomessa vuosina 1979-199 5 4 3 2 1 1979-199 South-Finland Etelä-Suomi n=55 329 Middle-Finland Sisä-Suomi (Oulun lääni) n=24 724 Lappi Lapland n= 848 16

% % Kiimahajuiset 6 Vuosi 2 Vuosi 211 6 5 5 34 4 31 42 15 4 14 11 3 2 14 8 5 12 36 51 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 3 2 57 38 57 13 5 18 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 Metsäsysviikot 1.9. - 3.11.2 Metsästysviikot 1.9. - 3.11.211 17

% % Paksukaulaiset Vuosi 2 Vuosi 211 7 6 7 6 34 5 4 3 33 31 41 16 5 4 3 57 38 57 14 5 2 48 14 11 5 9 2 13 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 Metsästysviikot 1.9. - 3.11.2 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 Metsästysviikot 1.9. - 3.11.211 18 18

% % Vaaleamaksaiset 4 Vuosi 2 Vuosi 211 4 3 32 14 3 56 2 5 2 34 35 43 14 12 57 38 14 49 9 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 Hunting weeks 1.9. - 3.11.2 13 5 18 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 Hunting weeks 1.9. - 3.11.211 19

% % Pötsimuutosten osuudet Vuosi 2 Vuosi 211 6 5 15 6 5 4 3 4 53 3 2 33 41 14 11 5 9 3 2 62 36 29 11 11 15 16 47 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 5 Metsästysviikot 1.9. - 3.11.2 Metsästysviikot 1.9. - 3.11.211 2

Kiimamerkkien jakautuminen syyskuussa Vuosi 2 Vuosi 211 % % 8 % täydessä kiimassa 8 % 6 % selviä kiimaoireita 6 % 4 % 2 % % 1,5-v. 2,5-3,5 v. 4,5-6,5 v. 7+ v. ikäryhmä vähäisiä merkkejä kiimasta ei merkkejä kiimasta 4 % 2 % % 1,5 y. 2,5-3,5 y. 4,5-6,5 y. 7+ y. ikäryhmä 21

Kiimamerkkien jakautuminen lokakuussa Vuosi 2 Vuosi 211 % % 8 % täydessä kiimassa 8 % 6 % selviä kiimaoireita 6 % 4 % 2 % % 1,5-v. 2,5-3,5 v. 4,5-6,5 v. 7+ v. vähäisiä merkkejä kiimasta ei merkkejä kiimasta 4 % 2 % % 1,5-v. 2,5-3,5 v. 4,5-6,5 v. 7+ v. ikäryhmä ikäryhmä 22

Kiimamerkkien jakautuminen marraskuussa Vuosi 2 Vuosi 211 % % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1,5-v. 2,5-3,5 v. 4,5-6,5 v. 7+ v. ikäryhmä täydessä kiimassa selviä kiimaoireita vähäisiä merkkejä kiimasta ei merkkejä kiimasta 8 % 6 % 4 % 2 % % 1,5-v. 2,5-3,5 v. 4,5-6,5 v. 7+ v. ikäryhmä 23

Kiimaoireitten esiintyminen sarvipiikkiluvun suhteessa % 9 % 8 % 7 % täydessä kiimassa 6 % 5 % 4 % 3 % selviä kiimaoireita vähäisiä merkkejä kiimasta ei merkkejä kiimasta 2 % % % 1-2 3-4 5-6 7-8 9-11-12 13-14 15-16 17+ 24

Kiimahvaintojen määrä Kiimahavaintojen ajoittuminen havaintokorteilla 18 16 14 12 29 28 8 211 6 2 4 2 3.8. 6.9. 13.9. 2.9. 27.9. 4.. 11.. 18.. 25.. 1.11. 8.11. 15.11. 22.11. 25

Ovulaatioiden ajoittuminen saatiin kaikkiaan 7 näytettä näistä 56 riitti yksityiskohtaisten määritysten tekemiseen 43 näytteistä oli kaadettu aikavälillä 1.-2. syyskuuta näistä vain yksi (2.9. kaadettu) oli jo ovuloinut Kaikilla muilla oli vain eri vaiheissa olevia, useimmiten kasvavia munarakkuloita ovarioissaan 26

27

alkion pituus (mm) Hedelmöitysajankohdat Jälkimmäiseltä jaksolta saatiin 13 sukupuolielinnäytettä - Niistä 3 ei ollut vielä saavuttanut sukukypsyyttä. 3 25 3.... - Kaikki muut eli oli jo ovuloinut. - Seitsemältä näistä löytyi kohdusta silmämääräisesti havaittavissa oleva alkio. - Näistä 5 oli hedelmöittynyt kiimatauon (21.9...) aikana. - Näistä 2 oli hedelmöittynyt tätä aikaisemmin (11.9. ja 2.9.) - Hedelmöityspäivän laskennassa käytetty Markgrenin (1969) tietoja. 2 15 5 11.9. 2.9. 4.. 3.. 6.. 7.. 17.. 27.. 6.11. 16.11. 26.11. naaraan kaatopäivämäärä 28

Julkaisu RKTL:n työraportteja 13/212 Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti - väliraportti syksyltä 211 Tekijät: Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen Luettavissa osoitteessa http://www.rktl.fi/julkaisut/j/596.html 29

Kiitos! 3