Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia
|
|
- Ilmari Juusonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Mikael Wikström 2018
2 Valkohäntäpeuran biologia Sisältö: Ikäryhmien tunnistaminen Iän tarkistaminen hampaista Lisääntyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset
3 Ikäryhmien tunnistaminen Vasa ½ v. Urosvasalla pienet sarvinystyrät (ei aina näin selkeästi nähtävissä) Kolmiomaisempi pää
4 Ikäryhmien tunnistaminen ½ v. ja 1½ v. Vasalla pään etuosa on yleensä yhtä pitkä kuin kaulan leveys = = < > Aikuisella pään etuosa on yleensä pidempi kuin kaulan leveys
5 Ikäryhmien tunnistaminen ½ v. ja 1½ v. Vasalla kaula on yleensä lyhyempi kuin pään korkeus > < = = Aikuisella kaula on yleensä yhtä pitkä kuin pään korkeus (pää nostettuna)
6 Etujalkojen etäisyys toisistaan pienempi 1½ -vuotiaalla kuin 2½ -vuotiaalla, koska rintakehä kapeampi Ikäryhmien tunnistaminen 1½ v. ja 2½ v. naaras 1½ -vuotiaan selkä on usein suora Alkusyksyllä 1½ -vuotiaan pää on yleensä lyhyempi kuin 2½ -vuotiaan pää 2½ -vuotiaan selkä on usein hieman laskenut
7 Ikäryhmien tunnistaminen 1½ v. uros Pienikokoiset sarvet Vyötärö kapeampi kuin rintakehä Alkusyksyllä kaulan kiinnitys rintakehään korkealla Takaosa korkeampi kuin etuosa (takajalat näyttävät pitkiltä)
8 Ikäryhmien tunnistaminen 2½ - 3½ v. uros Keskikokoiset sarvet Vyötärö vielä hieman kapeampi kuin rintakehä Alkusyksyllä kaulan kiinnitys rintakehään vähän matalammalla kuin 1½ -vuotiaalla, mutta vielä selvästi erotettavissa Takaosa näyttä vielä vähän korkeammalta kuin etuosa (takajalat näyttävät vielä turhan pitkiltä)
9 Ikäryhmien tunnistaminen 4½ v. uros Isokokoiset sarvet Kaulan kiinnitys rintakehään niin matala, että koko etuosa näyttä kuuluvan yhteen. (Kiinnityskohta ei enää selvästi erotettavissa) Vyötärö yhtä korkea kuin rintakehä (neliömäisen näköinen keho) Takaosa samalla korkeudella kuin etuosa (takajalat näyttävät sopivan pituisilta)
10 Ikäryhmien tunnistaminen Nuori aikuinen ja täysikasvuinen uros Rauhallisen uroksen pään alareuna on yleensä selvästi selkälinjaa alempana täysikasvuisella uroksella 3½ -vuotias 4½ -vuotias
11 Ikäryhmien tunnistaminen 50% 40% 30% 20% 10% 0% 46% 10% 22% 8% 12% 1% 1% ½ -vuotiaiden sarvipiikkiluku Sarvipiikkiluku kertoo hyvin vähän uroksen iästä! Puolitoistavuotiaalla saattaa olla 2 10 sarvipiikkiä.
12 Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Sarvissa on suurta yksilöllistä vaihtelua ja sarvipiikkiluku kertoo hyvin vähän uroksen iästä. Sarvien sisäleveys, sarvipuoliskon pituus ja sarvityven ympärysmitta sen sijaan indikoivat mihin ikäryhmään uros kuuluu. Teurastuspaino usein n kg Urosten ikä: 1½ vuotta Teurastuspaino usein n kg
13 Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Urosten ikä: 2½ vuotta
14 Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Urosten ikä: 3½ vuotta
15 Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Urosten ikä: 4½ vuotta
16 Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Urosten ikä: 5½ vuotta
17 Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Urosten ikä: 6½ vuotta
18 Tyven ympärysmitta, cm Sarvipuoliskon pituus, cm Sarvien sisäleveys, cm Sisäleveys: 3½ -vuotias < 50 cm 4½ -vuotias 50 cm Ikäryhmien tunnistaminen ½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Uroksen ikä, vuosia Sarvipuoliskon pituus: 3½ -vuotias < 54 cm 4½ -vuotias 54 cm ½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Uroksen ikä, vuosia Tyven ympärysmitta: 3½ -vuotias < 12 cm 4½ -vuotias 12 cm ½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Uroksen ikä, vuosia
19 Leveys, cm Ikäryhmien tunnistaminen 3½ -vuotias: Sarvien sisäleveys kapeampi kuin korvien leveys + molempien silmien leveys 4½ -vuotias: Sarvien sisäleveys leveämpi kuin korvien leveys + molempien silmien leveys Korvien leveys + silmien leveys Sarvien sisäleveys 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Ikä, vuosia
20 Pituus, cm Ikäryhmien tunnistaminen 3½ -vuotias: Sarvipuoliskon suora osa lyhyempi kuin pään etuosa 4½ -vuotias: Sarvipuoliskon suora osa pidempi kuin pään etuosa Pään etuosa Sarvipuoliskon suora osa 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Ikä, vuosia
21 Halkaisija, cm Ikäryhmien tunnistaminen 3½ - vuotias: Sarvityvi kapeampi kuin silmä 4½ - vuotias: Sarvityvi leveämpi kuin silmä Silmä Tyvi 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Ikä, vuosia
22 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen 4 5 hammasta kummallakin puolella alaleukaa. Ensimmäiset kolme, premolaarit, ovat väliaikaisia maitohampaita, joista edestäpäin laskettuna kolmas P (3) on kolmiosainen. Neljäs eli molaari M 1 on kasvanut täyteen korkeuteen. Tässä näkyy, että M 2 on pian puhkeamassa. Molaarit ovat pysyviä ja säilyvät koko elämän ajan. ½ v. (vasa)
23 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen 6 hammasta vähintään 1½vuotias. Kyseinen yksilö on 1½-vuotias, mikä näkyy kolmannesta premolaarista, P (3) :sta, joka on kolmiosainen eli maitohammas. 1½ v.
24 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen Osa 1½-vuotiaista saa pysyvät premolaarit loppusyksyllä. Tässä näkyy, että P 2 ja P 3 ovat alkaneet kasvaa maitohampaiden alta. 1½ v.
25 Marras-joulukuussa joidenkin 1½vuotiaiden maitohampaat alkavat lähteä. Tässä maitohammas P (2) on pudonnut ja pysyvä hammas P 2 on kasvamassa tilalle. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen P (3) -maitohampaan ylin osa on vielä kiinni ikenessä mutta irtoaisi helposti veitsen avulla. 1½ v.
26 Maitohampaat P (2) ja P (3) ovat juuri pudonneet. Pysyvä P 3 -hammas on kaksiosainen, ei enää kolmiosainen kuten P (3) -maitohammas. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen P 2 ja P 3 ovat aivan valkoisia eikä niissä ole lainkaan kulumaa. Kyseessä on siis varmuudella 1½vuotias. 1½ v.
27 Tällä 1½-vuotiaalla pysyvät P 2 - ja P 3 - hampaat ovat aavistuksen värjäytyneet vaikkakin selvästi molaareita vaaleammat. Niissä ei myöskään ole lainkaan kulumaa. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen P (1) -maitohammas on tällä yksilöllä vielä kiinni, mutta se ei aina putoa maitohampaista viimeisinä. 1½ v.
28 Tällä yksilöllä hampaiden vaihtuminen on edennyt jo niin pitkälle, että sillä on kuusi pysyvää hammasta, jotka kaikki ovat väriltään tummia ja ainakin hieman kuluneita. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen Tämä osoittaa, että eläin on vähintään 2½-vuotias, tässä tapauksessa tasan 2½. 2½ v.
29 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 1½ v. Tämä yksilö on 1½-vuotias, vaikka sillä ei enää ole kolmiosaista P (3) -maitohammasta. Pysyvät P 2 - ja P 3 -hampaat ovat täysin kulumattomat. Molaareista M 1 on kaikkein kulunein johtuen siitä, että se on ollut käytössä pisimpään. Kaikissa molaareissa on näkyvissä vain ohut kerros vaaleanruskeaa hammasluuta.
30 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 2½ v. 2½-vuotiaalla poskihampaiden vaaleanruskea hammasluukerros on vielä ohuempi tai saman paksuinen kuin valkoinen kiillekerros.
31 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 3½ v. 3½-vuotiaan tunnistaa siitä, että M 1 :n vaaleanruskea hammasluukerros on yhtä paksu tai paksumpi kuin valkoinen kiillekerros.
32 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 4½ v. M 1 :ssä vaaleanruskea hammasluukerros on kaksi kertaa paksumpi kuin valkoinen kiillekerros, mikä viittaa 4½-vuotiaaseen.
33 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 5½ v. 5½-vuotiaalla M 1 :n vaaleanruskea hammasluukerros on yli kaksi kertaa paksumpi kuin valkoinen kiillekerros.
34 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 6½ v. Tässä M 1 on niin kulunut, ettei hampaan sisä- ja ulko-osia erota enää omiksi osikseen.
35 Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 13½ v. Tämän 13½-vuotiaan valkohäntäpeuran hampaat ovat niin kuluneet ja tasaiset, ettei hampaiden muotoja enää erota.
36 Lisääntyminen Hajumerkintäoksa - Valkohäntäuroksilla ei ole reviiriä kuten metsäkaurispukilla - Valkohäntäuroksilla ei ole haaremia kuten saksanhirviuroksilla - Valkohännillä ei ole tiettyjä kiimapaikkoja kuten kuusipeuroilla ja saksanhirvillä - Dominoivat valkohäntäurokset vaeltavat pitkiä matkoja yrittäessään astua mahdollisimman monta naarasta, aivan kuten hirvisonnitkin Kiimakuoppa - Valkohäntänaaraatkin etsivät innokkaasti sopivia uroksia, aivan kuten hirvilehmätkin
37 Lisääntyminen - Jos useat urokset haluavat paritella saman naaraan kanssa, syntyy kamppailua - Voimakkaimmat urokset, 4½ - 8½ vuoden iässä, astuvat yleensä sukukypsät naaraat - Naarat ovat valmiita paritteluun vain tunnin aikana - Jokainen naaras varaa yhden uroksen jopa kolmen vuorokauden aikana parittelun yhteydessä 1½-vuotiaat urokset harjoittelevat
38 Kannanvaihtelun perusmekanismit SYNTYVYYS KUOLLEISUUS VAELTAMINEN - Tiheys - Sukupuolijakauma - Ikäjakauma
39 Tuottavuus, vasoja / naaras Nettotuottavuus, vasoja / ha 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kannanvaihtelun perusmekanismit Tiheys Kannan tiheys, valkohäntiä / ha Kannan tiheys, valkohäntiä / ha Lähde: McCullough 1979 Esimerkki siitä, miten tuottavuus voi muuttua kannan tiheydestä riippuen. Kannan metsästettävä nettotuottavuus on suurin tiheyden ollessa biologisesta näkökulmasta keskisuuri. Esimerkki on Michiganista, jossa olosuhteet muistuttavat Eteläisintä-Suomea. Alueen biologinen kantokyky oli 380 peuraa / ha talvikannassa.
40 Kannanvaihtelun perusmekanismit Sukupuolijakauma - Valkohäntäpeurakanta kärsii monella tavalla, jos kannan sukupuolijakauma on liian vääristynyt - Jollei kannasta löydy riittävää määrää sopivia uroksia, kaikki naaraat eivät hedelmöity normaalin kiiman aikana - Nämä naaraat tulevat uuteen kiimaan vuorokautta myöhemmin - Jollei naaras tiinehdy toisenkaan kiiman aikana, kolmas tai neljäs kiima on mahdollinen
41 Kannanvaihtelun perusmekanismit Sukupuolijakauma - Naaraan kantoaika on vuorokautta, ja normaali synnytysaika on toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa - Ne naarat, jotka eivät hedelmöittyneet normaalin kiiman aikana, synnyttävät myöhemmin - Myöhään syntyneet vasat eivät ehdi saada yhtä paljon ravintoa ennen talvea kuin aikaisin syntyneet
42 Vasan teurastuspaino, kg Kannanvaihtelun perusmekanismit Sukupuolijakauma Normaali kiima Ensimmäinen uusintakiima - Myöhään syntyneet vasat jäävät pieniksi vuodenaikaa nähden, ja niillä on heikommat mahdollisuudet kasvaa isoiksi eläimiksi aikuistuessaan
43 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ 7½ 8½ 9½ 10½ Tuottavuus, vasoja / naaras Kannanvaihtelun perusmekanismit Ikäjakauma 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Noin % 5 7 -vuotiaista naaraista voi saada kolmosia, jos kannan tiheys ja sukupuolijakauma ovat sopivat. Naaraan ikä, vuotta Aineisto: Roseberry & Klimstra 1970, Nixon & Mankin 2015 Naaraiden tuottokyky on korkeimmillaan 3 7 vuoden iässä. Kantaan syntyy merkittävästi enemmän vasoja, jos kannassa on paljon esim. 4½-vuotiaita naaraita, verrattuna siihen, että kannassa olisi paljon 1½-vuotiaita naaraita.
44 Kannanvaihtelun perusmekanismit Ikäjakauma Urokset ovat parhaassa iässä 4½ - 8½ - vuotiaina. Niiden kehot saavuttavat täyden mittansa noin 5 6 vuoden iässä, ja niiden sarvet ovat suurimmillaan 6½ - 7½ vuotiaana. 4½-vuotiaalla uroksella on kiimassa tarvittavat ominaisuudet, kun taas 1½vuotias uros ei ole vielä täysin kehittynyt.
45 Talousalueen koko, ha Saalis: Talvikanta: Kannan sääteleminen Koska valkohäntäpeuroilla on suhteellisen laajoja vuosikotialueita, tarvitaan myös suhteellisen laajoja kannanhoitoalueita / talousalueita. Kannan tiheydestä riippuva alueen koko, jotta 70 % eläimistä olisi omia, siis alueella koko ajan. 2,5 7,5 12,5 17,5 22,5 27, Tiheys / ha Koska valkohäntäpeurat elävät suhteellisen vanhoiksi, tarvitaan samoja kannanhoitoperiaatteita monen vuoden ajan, tavoitteiden saavuttamiseksi.
46 Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet Mitä halutaan valkohäntäpeurakannasta? Paljon lihaa? Paljon trofeita? Paljon kaatomahdollisuuksia? Biologisesti hyvin voiva / toimiva kanta?
47 Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Vääristynyt kannan rakenne Esimerkkikannan koko on eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki! Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 3,0 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 59 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 35 % Urosten verotus on täysin valikoimaton: kaikkia uroksia kaadetaan sattumanvaraisesti Saalis: n. 19,1 tonnia lihaa, n. 4 trofeeta, n. 720 kaatomahdollisuutta
48 Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Rakenne jos tavoite on paljon lihaa Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 1,5 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 1,8 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 22,8 tonnia lihaa, n. 65 trofeeta, n. 730 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!
49 Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Rakenne jos tavoite on paljon trofeita Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 0,7 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 0,6 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 19,3 tonnia lihaa, n. 111 trofeeta, n. 463 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!
50 Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Rakenne jos tavoite on paljon kaatomahdollisuuksia Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 2,5 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 3,7 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 22,0 tonnia lihaa, n. 38 trofeeta, n. 815 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!
51 Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet Rakenne jos tavoite on biologisesti hyvin voiva / toimiva kanta 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 1,0 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 1,1 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 21,4 tonnia lihaa, n. 90 trofeeta, n. 600 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!
52 Kannan sääteleminen Verotussuunnitteluesimerkki tavoitteiden saavuttamiseksi Hyvin yksinkertaistettu esimerkki, jossa kolme esimerkkiseuraa, joilla kaikilla eri lähtötilanne (seuraava sivu). Yhteistä seuroille on: Jokaisella seuralla on ha metsästysmaata Yhteiset tavoitteet; jäävän kannan tiheys 16 peuraa / ha, joiden vasaosuus 25 % ja metsästettävän kannan sukupuolijakauma 1,3 naarasta / uros sekä korkea täysikasvuisten urosten osuus kannassa. Kaikki ovat jo kauan tähdänneet 25 %:n vasaosuuteen. Vasatuotto on 1,7 vasaa / aikuinen naaras ( 2 v.). Jos vasojen osuus jäävässä kannassa joka vuosi olisi 25 %, vasatuotto / kaikki naaraat ( 1 v.) olisi 1,3 vasaa / naaras. Vasojen sukupuolijakauma on yksinkertaisuuden vuoksi 50/50 Alueella on ilveksiä, jotka tappavat vasoja metsästyskauden aikana, noin 12 % jäävän kannan koosta noin 2 vasaa / ha. (Todellisuudessa on muuta kuolleisuutta ympäri vuoden.) Tavoitteiden mukainen jäävä kanta käytännössä: Yhteensä / ha Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Yhteensä / ha Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä
53 Kannan sääteleminen Verotussuunnitteluesimerkki tavoitteiden saavuttamiseksi Seura A: kanta tavoitteissa Jäävä kanta 16 / ha Sukupuolijakauma 1,3 naarasta / uros Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Seura B: suuri ja vääristynyt kanta Jäävä kanta 18 / ha Sukupuolijakauma 1,6 naarasta / uros Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Seura C: pieni ja vääristynyt kanta Jäävä kanta 14 / ha Sukupuolijakauma 1,6 naarasta / uros Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Vasatuotto = 36 Vasatuotto = 44 Vasatuotto = 36 Metsästettävä kanta Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Ilvesten aiheuttama vasakuolleisuus Vasoja = 6 Saalis tavoitteiden ylläpitämiseksi Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Saaliin vasaosuus: 60 % Aikuissaaliin urososuus: 50 % Metsästettävä kanta Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Ilvesten aiheuttama vasakuolleisuus Vasoja = 6 Saalis tavoitteiden saavuttamiseksi Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Saaliin vasaosuus: 59 % Aikuissaaliin urososuus: 33 % Metsästettävä kanta Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Ilvesten aiheuttama vasakuolleisuus Vasoja = 6 Saalis tavoitteiden saavuttamiseksi Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja Aikuisia Yhteensä Saaliin vasaosuus: 75 % Aikuissaaliin urososuus: 17 %
54 Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä (Kun tavoite on kanta, jossa n. 1,5 naarasta / uros ja 25 % vasoja metsästyskauden jälkeen sekä korkea täysikasvuisten eläinten osuus. Kannan metsästettävä nettokasvu on esimerkissä 60 % ja kannan kokoa pidetään vakiona seuraavalle vuodelle.) Metsästystä suoritetaan niin, että saaliin sukupuoli- ja ikäjakauma ovat seuraavat metsästyskauden jälkeen: Saaliista vasojen osuus on 60 % Aikuisista noin 50 % uroksia ja 50 % naaraita (jos sukupuolijakaumatavoitetta ei ole vielä saavutettu, urosten osuus voi olla esim. 40 % ja naaraiden 60 %) Aikuisista uroksista ( 1½ v.) noin 50 %:lla on ainakin toinen sarvipuolisko haarautumaton ja noin 50 % täyttää täysikasvuisen uroksen ( 4½) kriteerejä
55 Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Luvallisia eläimiä kaadettavaksi ennen kiimaa ja sen aikana: Vasoja Vasattomia naaraita Uroksia, joilla on ainakin toinen sarvipuolisko haarautumaton
56 Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Luvallisia eläimiä kaadettavaksi kiimahuipun jälkeen ( ) Samoja eläintyyppejä kuten ennen kiimaa, sekä Uroksia, jotka täyttävät ainakin yhden seuraavista kriteereistä: 1. Sarvien sisäleveys 50 cm (Sisäleveys leveämpi kuin korvien leveys + silmien leveys) 2. Sarvipuoliskon pituus 54 cm (Sarvipuoliskon suora osa pidempi kuin pään etuosa) 3. Tyven ympärysmitta 12 cm (Tyvi leveämpi kuin silmä) 4. Voidaan varmuudella määritellä ikä 4½ vuodeksi
57 Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Aina rauhoitetut eläimet: Naaraat, joita vasa seuraa Urokset, joilla molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, jollei sisäleveys 50 cm, sarvipuoliskon pituus 54 cm, tyven ympärys 12 cm tai ikä 4½ v. Tämä koskee kaikkia uroksia riippumatta siitä, ovatko sarvet tyypillistä vai epätyypillistä mallia. Urokset, jotka ovat pudottaneet sarvet tai joilla sarvipuolisko on katkennut
58 Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Yksinkertainen nyrkkisääntö tavoitteiden saavuttamiseksi: Ennen jokaista urosta kaadetaan kolme vasaa ja naaras Ensimmäinen kaadettu uros on pieni ylivuotinen (1½ v.) Ennen seuraavaa urosta kaadetaan taas kolme vasaa ja naaras Joka toinen uros on täysikasvuinen ( 4½ v.) Saaliin jakauma: 60 % vasoja, 20 % naaraita ja 20% uroksia. Tällä tavalla saadaan poistettua riittävän paljon tulevia vasatuottajia (naarasvasoja) samalla kun vapautetaan tuottavia naaraita metsästykselle (poistetaan henkivakuutukset ). Kaupan päälle syntyy mahdollisuus saada haluttuja trofeeläimiä.
59 Oppaasta löytyy lisää! pdf
Hirven biologia Mikael Wikström 2015
Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Sisältö Lisääntymiskäyttäytyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Lisääntymiskäyttäytyminen Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa Kiimaan tulossa
LisätiedotMetsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia
Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Mikael Wikström, Suomen riistakeskus 2018 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot
LisätiedotVALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus
VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus Veli Lappalainen HAMPAIDEN KEHITYS vasan alaleuan hampaat (alle6 kk.) pm1, pm2 ja pm3 ovat maitohampaita viimeiset takahampaat M2 ja M3 evät ole vielä puhjenneet
LisätiedotMETSÄKAURIS IKÄMÄÄRITYS Capreolus capreolus
METSÄKAURIS IKÄMÄÄRITYS Capreolus capreolus Veli Lappalainen < turpa HAMPAIDEN KEHITYS vasan alaleuan hampaat (alle 7 kk.) pm1, pm2 ja pm3 ovat maitohampaita viimeinen takahammas M3 ei ole vielä puhjennut
LisätiedotHIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009
Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta
LisätiedotHIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces
HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces Veli Lappalainen Nykykäytännön mukaan trofeearvostelussa hirvieläinten trofeista määritetään myös eläimen ikä. Näyttelyyn ja arvosteltavaksi tuotavan trofeen mukana tulee
LisätiedotKauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013
Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013 Järjestäytymiskokouksen 4.8.2013 päätösten mukaisesti 1. Valkohäntäpeuran metsästyskäytännöt - Peuraa voidaan kirkonkylän
LisätiedotVALKOHÄNTÄPEURA. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä. Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys
Odocoileus virgianus borealis Normaalisarvet CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys MITTAUS Yht.
LisätiedotHIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet
HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta.
LisätiedotYLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011
YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2 ja 211 Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Muonio 27. 3.8.212 Tästä
LisätiedotPyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )
Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)
LisätiedotHirvieläinten verotussuunnittelmat 2017
Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017 Tilannetieto 8.4.2017 10.4.2017 Suomen riistakeskus 1 10.4.2017 Suomen riistakeskus 2 Voimassa olevat hirvitavoitteet Tavoitteet on asetettu vuosille 2015-2017 PH1,
LisätiedotMetsästyksenjohtajan perustaidot. Hirven biologia
Metsästyksenjohtajan perustaidot Hirven biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Hirven biologia Mikael Wikström, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot -koulutusmateriaalin
LisätiedotKorvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.
RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotSaarijärven rhy Hirvikanta
Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2012 Välissä parikymmentä vuotta ja useita kaatoja SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2012 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja
LisätiedotHIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa
HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 Kuva: Jari K. 020210 Kannansäätelyn biologista tietopohjaa Hirvisaaliit Valikoiva verotus
LisätiedotHirvijohtajien koulutus 2011
Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004
Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009
Lisätiedotlupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille
Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>
LisätiedotMetsästyksenjohtajien koulutus 2015
Metsästyksenjohtajien koulutus 2015 Metsästyksenjohtajan perustaidot: http://riista.fi/julkaisut/oppaat/ Sisältö 1. Metsästyksenjohtaja 2. Johtajan tehtävät 3. Ulkomaalaiset 4. Turvallisuus 5. Aseasiat
LisätiedotMetsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen
Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura
LisätiedotHirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET
Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Noudata erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta aseenkäsittelyssä. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011
LisätiedotShiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua
ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
LisätiedotETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015
ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015 Kuva: Juha Mäntysaari Suunnitelma Etelä-Hämeen valkohäntäpeurakannan kehittämiseksi Sisällys Alkusanat. 1 1. Valkohäntäpeuran alkuvaiheista ja nykytilasta Etelä-Hämeessä 2
LisätiedotHIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL
HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 Tiivistetysti Suomen hirvikannan säätelystä: Viime sotien jälkeen
LisätiedotROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA
Piirrokset (C) Seija Kaarlela ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA YLEISVAIKUTELMA Tiibetinterrieri on ääriviivoiltaan neliömäinen. Kriteerit neliömäisyyden mittaamiseksi: 1. Säkäkorkeus ja pituus lapakulman kärjestä
LisätiedotKainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua
, kishu ja shikoku Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Metsästys Seurakoira Villisika ja peura Villisika ja peura Suurriista,esim.villisika Yleisvaikutelma Keskikokoinen Tasapainoinen Vankarakenteinen
LisätiedotMattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys
Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö
LisätiedotVALKOHÄNTÄPEURA. - Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja. Selvitys. Lopullinen versio
VALKOHÄNTÄPEURA - Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja Selvitys Lopullinen versio 23.11.2015 Mikael Wikström projektipäällikkö, Hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen Yhteenveto Pyyntilupakäytännöillä,
LisätiedotWHITE VILLAN ACE VENTURA
Pieksämäki 7.6, Tuire Okkola FLAMMEUS KEPPONEN 16195/08 PEN 2. 7 kk nuori uros jonka turkin laatu tänään vielä erittäin pehmeä. Kuono-osa tulee vielä kehittyä ja pään täyttyä silmien alta. Hyvä pigmentti
LisätiedotEtelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui
1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien
LisätiedotPuolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
LisätiedotJALOSTUSTARKASTUSLOMAKE
JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotJALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO. Paikka: Raisio aika: ##### sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock
SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: ##### Nimi: synt: Stenrikas Hurtiga Hedda 11.7.2006 sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock rek.nro S47901/2002 Emä: Stenrikas
LisätiedotKauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto
Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2017-2018 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: - Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
LisätiedotKauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto
Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2018-2019 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan
LisätiedotSORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA
Sivuja: 1(7) SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS 2017-2018 VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA Metsästyksen johtaja Väinö Koli 0443424000 Varajohtaja Kalle Mäkinen 0445448288 Nämä ohjeet ja liitteet voit
LisätiedotTerveyskysely 2009 yhteenveto
Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista
LisätiedotSuonenjoki tuomari: Paula Rekiranta. keltainen-tiikerijuovainen. urokset. pentuluokka
Suonenjoki 9.8.2009 tuomari: Paula Rekiranta keltainen-tiikerijuovainen urokset pentuluokka Grandman s Hey C mon FI18067/09 8kk tasapainoisesti kehittynyt urospentu, jolla erinomainen luusto. Hyvä pään
LisätiedotSARVIEN LEVEYS SARVIPUOLISK. PITUUS
HIRVI Alces Alces SIJA OMISTAJA KAATOAIKA JA -PAIKKA TYVEN YMPÄRYSMITTA OIKEA VASEN SARVIEN LEVEYS SARVIPUOLISK. PITUUS OIKEA VASEN LAPION LEVEYS OIKEA VASEN SARVIPIIKK. YMPÄRYS SARVIPIIKK. KESKIPIT. PIIKKI-
LisätiedotTERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa
SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.
LisätiedotOhjeita villisian metsästykseen
Ohjeita villisian metsästykseen Metsästysmuodot Villisikaa metsästetään pääasiassa kyttäämällä tai ajojahdilla. Villisika on kaikkiruokainen, joten ruokinnalla voi käyttää esimerkiksi perunaa, viljaa tai
LisätiedotUros Syntynyt: 22.4.2012. Isä: QUINCAS OIS SAKKORYSÄ FI27567/10 Emä: AAVISTUKSEN ZASTAVA
Uros Syntynyt: 22.4.2012 AAVISTUKSEN ÖINEN-TEHORATSIA Isä: QUINCAS OIS SAKKORYSÄ FI27567/10 Emä: AAVISTUKSEN ZASTAVA FIN23280/07 FI30976/12- LZ Väri: punainen Paino 6,10 kg Tarkastustulos: Hyväksytään
LisätiedotVaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019
Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma Lohijokia Meritaimenjokia Ranska Ruskea taimen? Kaikkialla! Meritaimen vs. ruskea taimen? Erot: koko, väri, ruokavalio 2 lajia? (1758) Identtinen perimä 1 laji!
LisätiedotHirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot
Hirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot Helmikuu 2016 Kooste Jani Körhämö 1 3.3.2016 Hirven metsästysajan muuttaminen Hirvikannan hoitosuunnitelma
LisätiedotPienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET
Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Kiinnitä huomiota aseen turvalliseen käsittelyyn. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.
LisätiedotSAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna
Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,
LisätiedotHirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana
1 Riistantutkimuksen tiedote 173:1-12. Helsinki, 12.6.2001. Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija
LisätiedotLIITE HIRVIELÄINTEN SAALISILMOITUKSEEN
Sivu 1/5 LIITE HIRVIELÄINTEN SAALISILMOITUKSEEN Valkohäntäpeura TIEDOT ILMOITUKSEN TÄYTTÄJÄSTÄ : Lupanumero 2017-1-000-01890-1 Luvansaajan nimi Topenon Erä ry / Tapio Tamminen Metsästysseura tai seurue
LisätiedotSKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero
SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007 Nimi: Jaxonville Leo Lottovoitto synt: 18.6.2006 sp uros rek.nro FIN35240/06 Isä: Cimillan Indescribable rek.nro FIN31258/98 Emä: Stenrikas
LisätiedotRuovesi Tuire Okkola
Ruovesi 23.4.2014 Tuire Okkola PEN, Urokset PEN 1 / Niiländer John Galliano / FI46089/15 8,5 kuinen kookkaan puoleinen nuorimies joka sopiva luusto. Voimakas pää, tummat silmät. Aavistuksen epätasainen
LisätiedotHelsinki Eeva Rautala
Helsinki 22.5.2016 Eeva Rautala PEN, Urokset PEN 2 KP / Cinodes Calypso / FI52742/15 Voimakasrakenteinen uros. Maskuliininen pää. Hyvä ilme ja korvat. Voimakas rintakehä. Hyvä eturinta ja häntä. Vankka
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotJaana Hartus. Alaleuka: leveä tummat, toinen sininen, keskikokoiset, vinoasentoiset 1/3 taittuneet, oikea-asentoiset oikeanpituinen, hyväasentoinen
Lahti 17.3.2010 Jaana Hartus (pitkäkarvaiset) Nimi: Black Sara s Everyday Winner FIN55269/07 Säkäkorkeus: 58cm Sukupuoli: uros Rungon pituus: 65cm Synt.aika: 29.9.07 Rinnan syvyys: Ikä: 2v5kk Rinnan leveys:
LisätiedotKangasniemi Mattila Paavo
Kangasniemi 5.5.2016 Mattila Paavo PEN, Urokset PEN 1 KP VSP / Shibazhan Saxifraga / FI51948/15 Kaunis hyvin rakentunut pentu jonka runko voisi olla aavistuksen vahvempi. Hyvän mallinen pää. Kaula voisi
Lisätiedot61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99
Verkkoloimi Koiran verkkoloimi on kevyt ja mukava, sillä se muotoutuu hyvin koiran kehon mukaisesti. Verkkoloimi pitää koiran lämpimänä, mutta sille ei tule liian kuuma. Verkkokangas on hyvin hengittävä.
LisätiedotMetsästyksenjohtajien koulutus 2014 Suomen riistakeskus Etelä-Savo
Metsästyksenjohtajien koulutus 2014 Suomen riistakeskus Etelä-Savo Sisältö 1. Metsästyksenjohtaja 2. Johtajan tehtävät 3. Ulkomaalaiset 4. Turvallisuus 5. Aseasiat 6. Tie- ja sirpalealueet 7. Verotussuositukset
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotPoron lisääntyminen. Nimeni:
Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotPyhäjoki Tiina Taulos. JUN, urokset. JUN EH 2 / Mäntykartanon Timantti / FI46681/16 Suhtautuminen tuomariin: Käsiteltävissä
Pyhäjoki 26.8.2017 Tiina Taulos JUN, urokset JUN EH 2 / Mäntykartanon Timantti / FI46681/16 Ihanat pienet silmät ja kauniit kasvot. Melko nafti purenta. Hyvä eturinta. Normaalisti kulmautunut takaosa.
LisätiedotSuden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km
LisätiedotJalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen
Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:
LisätiedotHirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat?
Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat? Pohjois-Savon Eräilta Iso-Valkeinen 23.1.2018 31.1.2019 Suomen riistakeskus 1 Hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on asettanut
LisätiedotOulu tuomari: Watson Shaun, Kypros. keltainen / tiikerijuovainen UROKSET JUNIORILUOKKA
Oulu 12.7.2014 tuomari: Watson Shaun, Kypros keltainen / tiikerijuovainen Chic Carelia's Keith Richards FI39613/13 Erittäin maskuliininen uros. Oikea luonne. Vahva luusto. Oikeat käpälät. Erittäin maskuliininen
LisätiedotRovaniemi Tarmo Viirtelä
Rovaniemi 19.6.2016 Tarmo Viirtelä PEN, Urokset PEN 1 KP VSP / Dorona s Brandon / FI55439/15 Vielä hieman takakorkeassa vaiheessa mutta muuten mallikas pentu, sievä pää ja ilme. Purenta ok. Erinomainen
Lisätiedot2002 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT
00 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT Nimi ja rek.n:o Alpenhirts Yrsa FIN1/01 Nimi ja rek.n:o Alpenhirts Zarina FIN118/01 Synt.aika..001 Säkäkorkeus Synt.aika 8..001 Säkäkorkeus narttu HD ED narttu
LisätiedotErikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski
Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, slovakiancuvac ja owczarek podhalanski Elena Ruskovaara Rotujen yhteinen tausta Huomioi käyttötarkoitus ja historia Laumanvartijarotujen lähestyminen; minkälainen on
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa
LisätiedotLapin Trofeearvostelu Trofeenäyttelyn tulosluettelo. CIC Suomen trofeeneuvosto HIRVI Alces alces. Eura. Sivu 1/ 1
HIRVI Alces alces NRO PISTEET IKÄ Tyyppi MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 35 293,40 9,5 lapio Hopea 2017 Eura Helin Rauli Eura 2. 2 289,00 hanko Hopea 1978 Lappi Jaakkola Juha Rauma 3. 19 268,70 8,5
LisätiedotNarttu Syntynyt: Isä: PEACE HIP JP MERU SILVER PRINCE AKCHP Emä: AAVISTUKSEN MUSTA-MAKKARA FIN46289/08
Narttu Syntynyt: 6.3.2014 AAVISTUKSEN ROSA DI ROMA FI22960/14 - LK Väri: musta laikulinen Isä: PEACE HIP JP MERU SILVER PRINCE AKCHP26360101 Emä: AAVISTUKSEN MUSTA-MAKKARA FIN46289/08 Paino 4,15 kg Tarkastustulos:
LisätiedotUros Syntynyt: FI33760/09 - KZ Väri: musta punaisin merkein Isä: SEA-ROCK ZORRO FIN33781/02
Uros Syntynyt: 21.5.2009 HAKIAVAN LUTUKKA FI33760/09 - KZ Väri: musta punaisin merkein Isä: SEA-ROCK ZORRO FIN33781/02 Emä: HAKIAVAN HOPEA FIN28405/02 Paino 7,50 kg Tarkastustulos: Hyväksytty Rinnanympärys
LisätiedotNarttu Syntynyt 22.03.2010. Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08
Narttu Syntynyt 22.03.2010 CHOIRAN TINWHISTLE Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08 Emä: MINELAN CHOIRANITA FIN20512/06 FI24997/10 - RZ Väri: riistanvärinen Paino 5,65 kg Tarkastustulos: Hyväksytty
LisätiedotRisto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla
Rengastajakokous VES-ryhmä 2011 keskusteluosio Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla Mittaamalla rengastuskohteita saa paljon oheistietoa ja voi nostaa rengastuksen laatua.
LisätiedotJALOSTUSTARKASTUSLOMAKE
JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru
LisätiedotJALOSTUSTARKASTUSLOMAKE
JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotVARSAN NÄYTTELYTODISTUS
Hevonen Draugur frá Sommarbo FEIF ID FI2012102003 Nauhamitat Säkä 136,5 Etupolvi 29 Etusääri 19 Kehitysaste Pää Ilme/rakenne Karkea Hieno Matala Korkea Paksu Ohut Peuran kaula Kaartuva kaula Pysty Viisto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotPieksämäki Anne Sume. PEN, nartut. PEN 1 KP, ROP-PEN / Malilan Wonderful Flora / FI13599/17 Suhtautuminen tuomariin: käsiteltävissä
Pieksämäki 10.6.2017 Anne Sume PEN, nartut PEN 1 KP, ROP-PEN / Malilan Wonderful Flora / FI13599/17 Erittäin lupaava narttupentu, hyvät mittasuhteet, hyväilmeinen pää, alaleuan pitäisi vielä kehittyä.
LisätiedotUudenmaan. valkohäntäpeurasuunnitelma
Uudenmaan 2015 valkohäntäpeurasuunnitelma Sisällys 1.Tavoitteet...1 2.Toimenpiteet...1 3. Kannanarviointi...1 3.1 Jäävän kannan arvio...2 3.2 Riistakamerat...2 3.3 Maalaskenta...3 3.4 Kevätlaskenta...3
LisätiedotRotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html
Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)
LisätiedotNurmes , Pylvänäinen-Suorsa Marjatta PEN. PEN 3 / Chakiran Princess Pocahontas / FI44142/15
Nurmes 13.3.2016, Pylvänäinen-Suorsa Marjatta PEN PEN 3 / Chakiran Princess Pocahontas / FI44142/15 Hyvänkokoinen, hyväluustoinen pentu, hyvä pään muoto, hyvät silmät ja korvat. Hieman pitkä alaleuka ja
LisätiedotUros Syntynyt: CAMPINO VON DER RAMBRÜCKER MÜHLE FI48448/14 - K Väri: brindle Isä: MAJU'S ANTON VDH/DTK07T0306K
Uros Syntynyt: 22.6.2014 CAMPINO VON DER RAMBRÜCKER MÜHLE FI48448/14 - K Väri: brindle Isä: MAJU'S ANTON VDH/DTK07T0306K Emä: TOSCA VOM REHSPRUNG VDH/DTK12T0561K Paino 10,50 kg Tarkastustulos: Hyväksytty
LisätiedotAkita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua
vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTäplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset
Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotTERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:
1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin
LisätiedotLypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
Lisätiedot