Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys Paavilainen Emilia Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012 Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 1
Sisältö 1 Johdanto 3 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet 4 3 Työpajan tulokset sektoreittain 6 3.1 Tulosten esittäminen... 6 3.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne... 7 3.2.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä... 7 3.2.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?... 7 3.2.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi... 8 3.2.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit... 10 3.3 Liikenne ja logistiikka... 11 3.3.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä... 11 3.3.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?... 12 3.3.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi... 12 3.3.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit... 14 3.4 Jäte- ja vesihuolto... 15 3.4.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä... 15 3.4.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?... 15 3.4.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi... 16 3.4.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit... 19 3.5 Rakennusten energiankulutus... 20 3.5.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä... 20 3.5.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?... 20 3.5.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi... 21 3.5.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit... 25 3.6 Koulutus ja neuvonta... 26 3.6.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä... 26 3.6.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?... 26 3.6.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi... 27 3.6.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit... 30 4 Yhteenveto 31 LIITTEET 32 Liite 1. Matriisi... 32 Liite 2. Mittaristo... 33 Liite 3. Osallistujat... 34 2
1 Johdanto Kuntaliiton Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvityshankkeessa järjestettiin työpaja kuntien parhaiden päästövähennyskeinojen tunnistamiseksi perjantaina 28.9.2012. Koko päivän kestävään työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita hankkeeseen osallistuvista kunnista. Työpaja organisoitiin kokoamaan yhteen kuntien asiantuntijoita viideltä eri sektorilta; liikenne ja logistiikka, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, jäte- ja vesihuolto, rakennusten energiankulutus sekä koulutus ja neuvonta. Työpajaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 40 henkilöä. Tämä raportti kokoaa yhteen työpajan tulokset. Kappaleessa kaksi selvitetään työpajan tavoitteet sekä työpajassa käytetyt työskentelymenetelmät ja kappaleessa kolme esitellään työpajan tulokset eri toimenpidesektoreittain jaoteltuna. Kappaleesta neljä pohtii työpajan tulosten merkitystä. Työpajan osallistujalista sekä käytettyjen työkalujen kuvaukset löytyvät tämän dokumentin liitteistä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 3
2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet Työpaja-päivä rakentui alustuspuheenvuoron, kahden ryhmätyön sekä päivän päätteeksi pidetyn tuloksia kokoavan keskustelun pohjalle. Alustuspuheenvuorossa esiteltiin lyhyesti Ilmastokumppanuus-esiselvityksen tavoitteet, jo saavutetut tulokset sekä käytiin läpi työpajapäivän työskentelymenetelmät. Työpajan taustamateriaalina käytettiin toukokuussa 2012 valmistunutta selvitystä kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista. Työpajassa käsiteltiin ja arvioitiin selvityksessä löydettyjä päästövähennystoimenpiteitä. Ryhmätyöskentelyä varten osallistujat jaettiin oman asiantuntija-alansa perusteella sektorikohtaisiin pienryhmiin ja jokainen pienryhmä käsitteli ja arvioi oman sektorinsa päästövähennystoimenpiteitä. Ensimmäisen ryhmätyön tavoitteena oli nelikenttämatriisia apuna käyttäen jakaa päästövähennystoimenpiteet kategorioihin niiden tehokkuuden ja toteutuskustannusten perusteella. Nelikenttämatriisissa päästövähennystoimenpiteet arvioitiin sekä potentiaalin että kustannusten perusteella arvoilla suuri - pieni, ja näin syntyi neljä toimenpidekategoriaa (Liite 1. Matriisi). Ensiksi kukin ryhmäläinen sijoitti päästövähennystoimenpiteet omaan matriisiinsa, jonka jälkeen sama harjoite toteutettiin ryhmässä. Tavoitteena oli löytää asiantuntijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin matriisin kategoriaan kukin toimenpide sijoitetaan. Aikataulun salliessa ryhmissä ideoitiin myös muita päästövähennystoimenpiteitä sektorilla ja pohdittiin niiden sijoittumista matriisiin. Toimenpiteiden kategorisoinnin avulla pyrittiin ensisijaisesti löytämään kahdenlaisia toimenpiteitä. Ensiksikin tarkoituksena oli löytää edullisia mutta tehokkaita toimenpiteitä, joita voidaan paikalliset erityispiirteen huomioon ottaen suositella kunnissa toteutettavan (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset). Toiseksi etsittiin sellaisia toimenpiteitä, jotka tuottaisivat merkittäviä päästövähenemiä, mutta ovat kustannuksiltaan niin suuria, että niiden toteuttaminen edellyttäisi kunnalle suunnattua taloudellista tukea (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset). Tämä kategoria on tärkeä erityisesti esiselvityksessä tuotettavan kuntien ja valtion kumppanuusmenettelyn kannalta. Myös kahden muun kategorian sisältämien toimenpiteiden merkitys kuntien ilmastotyössä tunnistetaan; vaikka näiden toimenpiteiden ei ole arvioitu tuottavan suuria päästövähennyksiä, olisi niiden toteuttamismahdollisuuksia ja tarvetta hyvä arvioida kuntakohtaisesti. Toisessa ryhmätyössä käsiteltiin toimenpiteitä, jotka olivat sijoitettu ensimmäisessä ryhmätyössä kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset, sillä niiden toimenpiteiden nähdään olevan tärkeässä asemassa kuntien ja valtion välisen ilmastokumppanuus-rahoitusmenettelyn näkökulmasta. Näiden kalliiden mutta tehokkaiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset arvioitiin toisessa ryhmätyössä. Jokaisen toimenpiteen osalta arvioitiin toimenpiteen toteutuksen vaikutus erilaisiin indikaattoreihin Excel-mittariston avulla (Liite 2. Mittaristo). Indikaattoreita oli yhteensä 17 kappaletta sisältäen mm. toimenpiteen toteutuksen vaikutusten arvioinnin suhteessa luonnon monimuotoisuuteen, meluun, työllisyyteen, kunnan menoihin, vetovoimaisuuteen jne. Indikaattorit oli esitetty kysymysmuodossa esim: Väheneekö kokonaisener- 4
giankulutus?. Arvottaminen toteutettiin asteikolla -5 (Ei, tilanne pahenee merkittävästi) 5 (Kyllä, merkittävästi). Lisäksi toimenpiteen toteuttamisvalmiutta ja riskejä arvioitiin seitsemän kysymyksen avulla asteikolla kyllä - ei. Mittaristo laski jokaiselle toimenpiteelle annetut arvot yhteen positiivisiksi ja negatiivisiksi sivuvaikutuksiksi. Jokaisen arvioidun toimenpiteen saamat arvot eri indikaattoreihin nähden on esitetty tässä raportissa. Käytetyn mittariston kuva löytyy tämän dokumentin liitteestä (Liite 2. Mittaristo). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 5
3 Työpajan tulokset sektoreittain 3.1 Tulosten esittäminen Kappaleessa kolme esitellään sektoreittain työpajan tulokset. Jokaisen toimenpidesektorin alla esitellään ensiksi lista toimenpiteistä, joita ryhmä käsitteli työpajassa. Tämän jälkeen otsikon Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?- alta löytyy matriisimuodossa ryhmän näkemys siitä, mihin kategoriaan kukin toimenpide tulisi sijoittaa. Turkoosilla taustavärillä korostettu kategoria Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset tulisi nähdä toimenpideryhmänä, jonka sisältämät toimenpiteet voivat suurissa osissa kuntia olla kunnan päästövähennystoimenpiteinä kannattavia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia kuntien on syytä pohtia. Tummansinisellä taustavärillä korostettu kategoria Merkittävät päästövähennykset, merkittävät kustannukset sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen liittyy merkittäviä taloudellisia haasteita. Kunnassa on syytä arvioida mahdollisuudet toteuttaa näitä toimenpiteitä ja pohtia niiden rahoituksen erilaisia vaihtoehtoja. Otsikon Toimenpiteiden vaikutusten arviointi -alla on esitetty työpajan ryhmän asiantuntijoiden näkemys siitä, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia näiden kalliiden toimenpiteiden toteuttaminen voi kunnalle tuoda. Plus-puolelle sijoitetut indikaattorit kuvaavat positiivista vaikutusta ja miinus-puolelle sijoitetut kertovat tilanteen huononemisesta. Indikaattorin perässä suluissa oleva luku kertoo kuinka suureksi ryhmä arvioi vaikutuksen (1= pieni vaikutus, 5= merkittävä vaikutus). Plus-puolella ilmoitetut indikaattorit voidaan nähdä toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomina positiivisina sivuvaikutuksina, miinus-puolella taas negatiivisina sivuvaikutuksina. Mikäli toimenpiteen toteuttamisen ei nähty vaikuttavan jonkin indikaattorin tilaan, sitä ei ole kaavioissa ilmoitettu. Jokaisen sektorin lopuksi on esitetty kaavio, joka havainnollistaa sektorin toimenpiteiden kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset. Ryhmät arvioivat myös toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja niihin liittyviä riskejä. Arvioinnin tulokset on esitetty otsikoiden Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit- alla. 6
3.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 3.2.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 1 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 2 Mikroilmaston vaikutusten huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 3 Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet (Tarkka suunnittelu ja yhteiskäyttötilojen lisääminen, tarvittava toiminnallisuus saavutetaan alhaisemmalla neliömäärällä, myös palveluissa) 4 Pyöräilyn pääväylien ja pyöräpysäköinnin kehittäminen 5 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella (esim. kävelykadut) 6 Energiatehokkaiden kulkutapojen yhteensovittaminen maankäytön suunnittelussa 7 Kevyen raideliikenteen rakentaminen 8 Kävely-ympäristön kehittäminen 9 Olemassa olevien rakenteiden maksimaalinen hyödyntäminen (esim. vesi- ja viemäriverkostot, katuverkosto.) 10 Maankäytön tiivistäminen. (Nykyistä suurempi osa uusista asunnoista rakennetaan keskustoihin, jolloin osa tai kaikki väestönkasvu tapahtuu paikoissa, joista on lyhyempi matka työpaikkoihin ja palveluihin ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.) 11 Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen 12 Kerrostaloasumisen kehittäminen houkuttelevammaksi (esim. äänieristys) 13 Kaupunkiympäristön monipuolisuuden kehittäminen (esim. luonto, kulttuuri, harrasteet. Tarve lähteä pois kaupungista mahdollisimman pieni) 3.2.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy maankäytön ja yhdyskuntarakenteen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 7
3.2.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Seuraavissa kaavioissa on esitetty arviot kunkin merkittävän mutta kalliin maankäytön ja yhdyskuntarakenteen toimenpiteen kokonaisvaikutuksista erilaisiin indikaattoreihin nähden. Plus-puolelle on merkitty positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Maankäytön tiivistäminen 8
Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella Kevyen raideliikenteen rakentaminen Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 9
Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 3.2.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Julkisen liikenteen yhteys ja solmipisteet Kevyen raideliikenteen rakentaminen Autoilun rajoittaminen keskustaalueella Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Maankäytön tiivistäminen 10
3.3 Liikenne ja logistiikka 3.3.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Liikenne ja logistiikka 1 Henkilöautokaluston uudistaminen ja huoltotoimenpiteet (esim. kunnan henkilöautokannan uudistaminen, leasing-ajoneuvojen valinta, autolämmityksen ohjaustapamuutokset) 2 Joukkoliikennekaluston uudistaminen (esim. kaupunkiliikenteen ajoneuvokaluston uusiminen, vaatimukset palveluntarjoajille, vähäkulutuksiset, kevytrakenteisen linja-autot) 3 Kaupunkilogistiikan kehittäminen (Kunnan yksiköiden tavaraliikenteen logistiikan tehostaminen ja logistiikkaratkaisujen uudelleensuunnittelu) 4 Autojen yhteiskäyttöpalvelu korvaamaan kunnan työntekijöiden oman auton käyttöä työmatkaliikkumiseen työaikana 5 Henkilökuljetusten ohjauskeskuksen perustaminen (Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden vastaanotto, yhdistely, ohjaus ja välitys liikennöitsijälle) 6 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 7 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, erilaiset markkinointitoimenpiteet, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinti) 8 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (esim. verkoston laajentaminen, pyöräpysäköinnin kehittäminen, reittien kunnossapito) 9 Pysäköinnin ohjaus (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 10 Autoilun rajoittaminen (esim. ympäristövyöhykkeiden kehittäminen eli rajoitetaan vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella, jolloin samalla edistetään vähäpäästöisiä tekniikoita ja näiden ajoneuvojen kysyntää, ruuhkamaksut, tietullit, kävelykadut) 11 Taloudellisen ajotavan edistäminen (esim. kaupunkiliikenteen linja-auton kuljettajien ja kunnan työntekijöiden ajotapakoulutus, kaluston tekniikan tuntemuksen lisääminen, seudulla liikkuviin busseihin ja kaupungin työntekijöiden autoihin asennetut polttoaineenkulutuksen seurantalaitteet ) 12 Koulujen oppilaskuljetusten optimointi (esim. oppilaskuljetusten optimointi, oppilaskohtaisen kmrajan tiukentaminen oppilaskuljetuksen piiriin kuulumista koskien) 13 Liikenteen informaatio-ohjaus ja älykkyyden kehittäminen (esim. valoetuudet joukkoliikenteelle) 14 Maakaasun käytön lisääminen raskaassa liikenteessä 15 Biokaasun käyttäminen raskaassa liikenteessä 16 Joukkoliikenteen uudelleensuunnittelu harvaan asutuilla alueilla (esim. uudelleensuunnittelu, kutsuohjaus) 17 Liikenteen nopeusrajoitukset (Keskinopeuksien muuttaminen keskeisillä teillä koko vuodeksi tai osaksi vuotta) Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 11
3.3.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy liikenteen ja logistiikan päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 3.3.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Liikenne ja logistiikka-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yksitoista toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä analysoi näistä kolmen mielestään tärkeimmän toimenpiteen kokonaisvaikutukset. Seuraavissa kaavioissa esitetään työpajan toisen ryhmätyön tulokset. Kaavioissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 12
Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 13
Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 3.3.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Liikenne ja logistiikka Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 14
3.4 Jäte- ja vesihuolto 3.4.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Jäte- ja vesihuolto 1 Jätteiden putkikeräysjärjestelmät 2 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen 3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen 4 Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen energiana 5 Orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituksen täyskielto 6 Vanhojen kaatopaikkojen peittäminen. (Käyttämätön kaatopaikka tai sen osa peitetään kompostointikerroksella, puupurulla tai muulla materiaalilla) 7 Mädättämön toiminnan optimointi jätevedenpuhdistamolla 8 Vedenottamon pumpun ja muiden pumppujen hyötysuhteen parantaminen (esim. jätevedenpumppaamot ja paineenkorotusasemat) 9 Ilmastuksen optimointi ja laitteiston parantaminen jätevedenpuhdistamolla 10 Kaasun käytön tehostaminen jätevedenpuhdistamolla 11 Moottoreiden (kuten sekoittajat) hyötysuhteen parantaminen jätevedenpuhdistamolla 12 Vuotovesien määrän vähentämisen viemäriverkostoissa 13 Lämmöntalteenotto puhdistetusta jätevedestä 3.4.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy jäte- ja vesihuollon päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 15
3.4.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Jäte- ja vesihuolto-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä näiden lisäksi myös yhden kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset, sijoitetun toimenpiteen. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 16
Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 17
Ilmastuksen optimointi Mädättämön toiminnan tehostaminen 18
Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille jäte- ja vesihuollon toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 3.4.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Jäte- ja vesihuolto Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Ilmastuksen optimointi Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Mädättämön toiminnan tehostaminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 19
3.5 Rakennusten energiankulutus 3.5.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Rakennusten energiankulutus 1 Energiatehokkaat julkiset hankinnat (esim. kone- ja laitteistokannan uudistaminen) 2 Kunnan toimitilojen tehokas ja oikea käyttö (esim. asumisterveys ohjeen mukaiset lämpötilat, huoltotoiminnan uudelleenorganisointi, laajennettu valvomopalvelu) 3 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet 4 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus sekä tarvittavat säätötoimenpiteet 5 Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen rakennusmääräyksillä uudisrakennuksissa ja vanhassa rakennuskannassa 6 Matalaenergiatasoinen peruskorjaus kunnan omissa rakennuksissa 7 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien ja mikroilmaston vaikutusten huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa 8 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kunnan rakennuksissa (esim. lämmön talteenotto, hyötysuhteen parantaminen /säätöjen tarkistus) 9 Ilmavaihdon optimointi (esim. ilmanvaihtokoneiden automaation parantaminen, käyntiaikamuutokset, taajuusmuuttajien käyttö, laitteiston huolto ja puhdistus) 10 Tekojääradan vedenkäsittelyjärjestelmän parantaminen ja jään paksuuden optimointi 11 Patteriverkoston tasapainotus kunnan omissa rakennuksissa 12 ATK-laitteiden säädöt kunnan toimitiloissa (esim. tietokoneiden energiansäästötilojen käyttöönotto, laitteiden sammuttaminen kun niitä ei käytetä, toimistoissa, kouluissa ym.) 13 Ikkunoiden/ ovien/puitteiden tiivistäminen kunnan rakennuksissa 14 Sisälämpötilojen optimointi kunnan kiinteistöissä (Esim. sisälämpötilojen alentaminen tasolle 21 C, yöaikainen lämpötilan pudotus) 15 Öljylämmityksen korvaus muulla lämmityksellä kunnan kiinteistöissä 16 Sähkölämmityksen korvaus kunnan rakennuksissa 17 Reaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta kunnan kiinteistöissä 18 Liikennevalo-opastinten ja lamppujen korvaaminen led-tekniikalla 19 Sisävalaistuksen optimointi kunnan rakennuksissa (esim. ohjausmuutos, liiketunnistimet, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla) 20 Ulkovalaistuksen optimointi (esim. hämäräkytkin, kellokytkin, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla, katuvalaistuksen sammuttaminen asuinalueilla) 21 Vedensäästötoimet kunnan rakennuksissa ja vuokrataloissa (esim. vedensäästölaitteiden asentaminen vesikalusteisiin, huoneistokohtaiset vesimittarit, virtaamien rajoitus, lämpimän käyttöveden lämpötilan alentaminen, hanojen uusiminen, paineenalennusventtiilin asentaminen) 22 Kunnan kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan 3.5.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy rakennusten energiankulutuksen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 20
3.5.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Rakennusten energiankulutus-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yhdeksän toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä arvioi näistä viiden kokonaisvaikutukset. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 21
Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan omissa kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat 22
Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet Alueellisten uusiutuvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 23
Sisävalaistuksen optimointi Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 24
3.5.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Rakennusten energiankulutus Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Alueellisten uusituvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat Energiatehokkaan teknologian pilotointi Sisävalaistuksen ja optimointi demostraatiohankkeet Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 25
3.6 Koulutus ja neuvonta 3.6.1 Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Koulutus ja neuvonta 1 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta (esim. energiatehokkuusneuvontapalvelu, kotitalouksille suunnatut energiankulutuksen katselmoinnit, kilpailut) 2 Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle uudis- ja korjauskohteissa (esim. tontin hinta, taloudellinen tuki lämmitysjärjestelmän muutoksille) 3 Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokra-asuntoihin (esim. energian ja veden kulutusmittareiden asentaminen vuokrataloihin, energiankäytön koulutus ja tiedotus kaupungin asuntokannan asukkaille) 4 Ekotukitoiminnan käyttöönotto kunnassa 5 Yritysten energiatehokkuusneuvonta (Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin) 6 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen (esim. energiansäästö kouluissa, energiakilpailut) 7 Kouluruokailun ilmastopäästöjen vähentäminen (esim. kampanjat ja kilpailut) 8 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 9 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinnin kehittäminen ja erilaiset markkinointitoimenpiteet kuten työsuhdematkalipun markkinointi yrityksille) 10 Kuntalaisille suunnatut kampanjat pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi 11 Pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet kouluissa (esim. kampanjat, ohjataan vanhempia olemaan kyyditsemättä lapsia kouluun, kävelevä koulubussi) 12 Pysäköinnin ohjaus kunnassa (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 13 Kuntalaisille suunnatun autojen yhteiskäyttöpalvelun edistäminen 14 Kunnan työntekijöiden pysäköintiedun muuttaminen maksulliseksi 15 Etätyön mahdollistaminen kunnan työntekijöille 16 Lähityöpisteiden kehittäminen kuntalaisille (Lähellä kotia sijaitseva organisaatioiden yhteinen työtila, jossa työntekijät voivat työskennellä muutamana päivänä viikossa) 17 Kunnan työntekijöiden joukkoliikenteen työsuhdematkalippu (25 % kuukausimaksusta) 18 Videoneuvottelut kuntaan vähentämään kotimaan ja ulkomaan virkamatkoja 19 Taloyhtiöiden ekotukitoiminta 3.6.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy koulutus ja neuvonta-ryhmän päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 26
3.6.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Koulutus ja neuvonta-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 27
Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin 28
Joukkoliikenteen edistäminen Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 29
3.6.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Koulutus ja neuvonta Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Rakentamis en ja asumisen energianeuv onta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Joukkoliikenteen edistäminen 30