Selvitys Maahanmuuttajien Suhtautumisesta Tampereen Kaupungin Palveluihin 2005

Selvitys Maahanmuuttajien Suhtautumisesta Tampereen Kaupungin Palveluihin 2005 Peter Kariuki (FM) Marja Nyrhinen(YM) 1

Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.2 Taustatietoa tutkimuksesta... 4 1.3 Huomioitavaa kyselylomakkeista ja vastauksista...4 2. Taustatietoa vastaajista...5 3. Koulutuspalvelut...10 3.1 Lasten koulutuksen arviointi...15 4. Sosiaali ja terveyspalvelut...18 4.1 Sosiaalityön palvelut...18 4.2 Terveydenhoidon palvelut...19 4.3 Vanhusten palvelut...23 4.4 Ulkomaalaispalvelut...23 5. Kaupungin bussipalvelut...26 6. Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut...28 7. Johtopäätöksiä...33 Liitteet : Kyselylomake suomeksi ja englanniksi 2

1. Johdanto Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen *Kaikem paree Tampere strategiansa kevällä 2001 joka on sittemmin uusittu kesäkussa 2005. Vuonna 2000 Tampereen kaupunki kehitti ensimmäisen maahanmuuttajien kotoutusohjelman. Kartoittaakseen maahanmuutajien tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin, tehtiin ensimmäinen kyselytutkimus vuonna 2003. Tämä tutkumis on jatkoseuranta ensimmäiselle tutkimukselle. Tampere tunnetaan kansainvälisenä kaupunkina, jonka ilmapiiri on avoin erikansalaisuuksia ja kulttuureja kohtaan. Tampere kehittää aktiivisesti hyviä etnisiä suhteita, kulttuurista monimuotoisuuttaan ja asukkaiden välistä tasa arvoista kanssakäymistä. Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen Tamperella ja seutukunnissa. Kuvio 1. Maahanmuuttajien määrä Tamperella ja seutukunnissa. 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 Seutukunnat Tampere 0 2000 4000 6000 8000 Pirkanmaan asukasluku oli vuoden 2004 lopussa noin 465,000. Tampereen kaupungin asukasluku oli samaan aikaan noin 203,000 henkilöä. Muiden maiden kansalaisia Pirkanmaalla oli vuonna 2004 7,882 henkilöä ja Tamperella 5,722 henkilöä. Suurimmat kansallisuus ryhmät Pirkanmaalla ovat venäläiset (1310 henkilöä), virolaiset (892 henkilöä), afganistanilaiset (467 henkilöä), irakilaiset( 456 henkilöä) ruotsalaiset (442 henkilöä), kiinalaiset (288 henkilöä) ja saksalaiset (238 henkiloä). Muiden maiden kansalaisten osuus Pirkanmaan väkiluvusta oli 1.7% vuonna 2004. Suurin osa muiden maiden kansalaisista on selvasti keskittyneet Tampereen suedulle. Tampereen lähikunnat Pirkkala, Ylöjarvi, Kangasala, Nokia ja kauempana Tampereesta sijaitseva Urjala pääsevät maahanmuuuttajamäärällään yhden prosentin tuntumaan väkiluvusta. Ennustettavissa on, että maahanmuuttajien määrä Tamperella ja seutukunnissa tulee kasvamaan samaan suuntaisesti myös lähivuosina. Vuonna 2010 menessä Tamperella asuisi pysyvästi noin 7,500 maahanmuuttajataustaista henkilöä ja Pirkanmaalla yli 9,000. 3

1.2 Taustatietoa tutkimuksesta Maahanmuuttotyön pääkoordinattorin toimesta, käynnistettiin jatkotutkimus vuonna 2003 tehdylle kartoitukselle. Edellisen kyselylomakeen pohjalta laadittiin jatkotutkimuksen lomake kesällä 2005. Kyselylomake laadittiin yhteistyönä kaupungin eri hallintoalakohtaisten maahanmuuttajakoordinaattorien kesken. Suomenkielinen kyselylomake käännätettiin lisäksi englannin, venäjä ja kiinan kielille. Kielivalinnan peruste oli muiden maiden kansalaisryhmien koko ja käänätysten saatavuus lyhyellä aikataululla. Elokuussa 2005 kyselylomakkeita toimitettiin kielikursseille, ammatillisille kouluttajille, Tampereen työvoimatoimistoon, Unipointiin ja yksityisyrityksiin. Lomakkeita jaettiin noin 400 joista palautui 71 kappaletta: Venäjänkielisiä vastauslomakkeita palautui 11, englanninkielisiä 23, suomenkielisen lomakkeen palautti 30 ja kiinankielisiä palautui 3. Neljää lomaketta ei otettu mukaan tutkimukseen niiden puutteellisuuden vuoksi. Kiinankielisistä vastauksista ei ole tehty kieliryhmittäistä yhteenvetoa osa alueilla joissa on ollut vain 1 vastaaja. Syksyllä 2005 aineisto ajettiin MS Excel ohjelman avulla jonka tulosten arvioinnin ja raportoinnin teki Peter Kariuki. Vuonna 2005 Tampereen kaupungin uudelleen kehittämän kotouttamisohjelman vaikutuksien seurannaksi tulisi vastaava selvitys tehdä jälleen kahden vuoden kuluttua. Erikieliset kyselylomakeet ovat liitteenä tutkimuksen lopussa. 1.3 Huomioitavaa kyselylomakkeesta ja vastauksista A. Kasvatus ja opetusta koskevia kysymyksiä Poiketen edellisestä tutkimuksesta jaettiin opiskelu selkeasti aikuisten ja lasten koulutukseen. Edellisessä vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa useat maahanmuuttajavanhemmat eivät arvioineet lastensä kouluja, vaan tyyttyivät arvioimaan vain niitä opilaitoksia joissa olivat itse opiskelleet. Uutena osiona koskien lasten koulutusta luotin kysymys kodin ja koulun välistä yhteistyöstä. B. Sosiaali ja terveys palveluja koskevia kysymyksiä Sosiaali ja terveys palveluja koskevat kysymykset jaettiin pienempiin osaalueisiin. C. Kysymyksiä kaupungin bussipalveluista Kyselyyn liitettiin uutena osa aluena kaupungin bussipalvelut (TKL). D. Muuta Jotkut vastaajat olivat valinneet useita vaihtoehtoja kysymyksissä, joissa oli tarkoitus valita vain yksi. Tälläisiä kysymyksiä olivat esimerkiksi yksittäisten palvelujen arviointi skaalalla huono, tyydyttävä, hyvä, erinomainen. Jos vastaaja oli valinnut kaksi vaihtoehtoa, merkittiin niistä havaintomatriisiin positiivisempi. 4

2. Taustatietoa vastaajista Kuvio 2. Vastaajien sukupuoli määrä prosenttia Miehet 23 32 Naiset 44 61 Yhteensä 67 100 Kuten edellisessä tutkimuksessa naisten määrä oli huomattavasti suurempi kuin miesten. Tässä tutkimuksessa 69% vastaajista oli naisia ja vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa luku oli 63%. Todellisuudessa Pirkanmalla maahanmuuttajista miehiä on 4,122 eli 52% ja naisia on 3770 eli 48%. Se jää selittämattä miksi naiset osallistuvat aktiivisemmin tutkimukseen. Kuvio 3 (a). Ikä määrä prosenttia 10 20 vuotta 9 13.4 21 30 vuotta 23 34.3 31 40 vuotta 15 22.4 41 50 vuotta 10 15 51 ja yli 9 13.4 Ei tietoa 1 1.5 Yhteensä 67 100 Tutkimusen ikärakenne on hyvin suhteessa maahanmuuttajien ikärakenteen kanssa. Pirkanmaalla suurimman ikäryhmän muodostaa 20 39 vuotiaat. Tässä tutkimuksessa suurimmat ikäryhmät kohdistuivat samoihin ryhmiin. 5

Kuvio 3 (b). Pirkanmaan maahanmuuttajien ikärakenne 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 ja yli Kuvio 4. Asumisvuodet Tampereella 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 3v 4 6v 7 10v Osallistujista suurin osa oli asunnut suomessa alle kolme vuotta. Yllättävää oli se että kukaan vastaajista ei ollut asunnut suomessa yli 10 vuotta. 6

Kuvio 5. Oleskeluluvan perusteet 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 kiintiöpakolainen perheenyhdistämisen paluumuuttaja turvapaikahakija avioliitto opiskelu työntekijä Tampereen alueella muu Kuten valtakunnallisissa tilastoissakin ilmenee, suurin osa maahan tulleita saa ensimmäisen oleskeluluvan avioliiton perusteella. Kuten vuonna 2003 tehdyssä selvityksessä myös tässä tutkimuksessa suurimmaksi ryhmäksi nousi avioliiton perusteella oleskeluluvan saaneet. Toiseksi suurin ryhmä on perhenyhdistämisen takia tuleet. Koska suurin osa vastaajista oli asunut suomessa 1 3 vuotta, eikä vastaajissa ollut kiintiöpakolaisia, voi syynä olla kielivaihtoehtojen rajallisuus. Tulos poikea selvästi edellisestä tutkimuksessa, jossa pakolaisten osuus oli 22.8% vastanneista. Kuvio 6. Suomen kielentaito 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Huono Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 20 % 10 % 0 % Suomen ymmärtäminen Suomen puhuminen Suomen lukeminen Suomen kirjoittaminen 7

Vastaajat arvioivat oman kielitaitonsa useimmiten tyydyttäväksi. Suomenkielen puhuminen tuottaa eniten vaikeuksia, koska huomattavan pieni osa vastaajista arvioi puhekielen taitonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tekstin ymmärtäminen koetaan helpommaksi, noin puolet vastaajista arvioi taitonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Lähes kaikki vastaajat olivat osallistuneet suomen kielen kurssille, vastaajissa oli vain muutama jotka olivat opiskellet kieltä itsenäisesti. Suomen kielen kurssien palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Ohessa vastauksia kysymykseen Oletko osallistunut suomen kielen kurssille? Millaista palautetta annat koulusta/kurssista? TAKK. Pidin opetus menetelmästä. Kurssi oli kattava: puhumista, lukemista, kirjoittamista ja ymmärrystä. Nautin tästä kurssista. Olen osallistunut suomen kielen kurssille Onnenkielessä ja Takissa. Minä olen tyytyväinen molempiin. Olin punaisen ristin kurssilla, se oli huono. Olin Helena Suomisen kurssilla, oli hyvä. TAKK, Suomea maahanmuuttajille 10 kk. Hyvä kurssi. TAKK, Avek. Kurssit auttaa paljon. Kyllä olen osallistunut suomen kielen kurssille TTY:ssä (Finnish for foreigner 1,2& 3) NNKY suomen alkeet, TAKK hyvä Kyllä, hyviä kursseja Kyllä, hyvät opettajat Olin suomen kielen ja kulttuuri kurssilla Tampereen NNKY ja nyt olen Helena Suomisen kurssilla. Kyllä. Kurssi on tarpeellinen ja auttaa osaltaan kotoutumaan suomeen. Rovaniemen aikuikoulutus keskus Suomen kielen kurssi Tammerkosken aikuislukiossa Tammerkosken koulun ja Rellun kielikurssit, molemmat kurssit olivat haastavia. Amuri ja Tampereen lyseo, hyvät kurssit Ahjola, erinomainen kurssi Sampolan kielikurssi, huonoa opetusta/huono opettaja. Ahjolan kielikurssi, erinomainen kurssi. Onnenkieli Ei ikinä, opin suomen kielen aivan itse Helsingin ja Tampereen yliopiston kielikurssit, molemmat hyvät Helsingin ja Joensuun yliopiston kielikurssit TTY:n kieli kurssi Tampereen yliopiston kielikurssi Ei kielikurssia Opiskelin punaisen ristin kielikurssilla, oli tosi huona. Helena Suomien kielikurssilla joka oli hyvä. Ahjola on kielikurssi, missä sanotaan ensimmäiset sanat suomeksi. Minna Uotila on paras opettaja maahanmuuttajille ja paluumuuttajille. Helena Suomisen kurssi on tehokas ja intensiivinen. TAKK kurssit ovat mienkiintoisia, monipuolisia, mutta venyviä. Kyllä olen käynyt. Erilaiset oppimistasot vaikeuttavat ryhmässä opiskelua. 8

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös sitä vaikuttaako kielitaito kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastaajista 38 piti kielitaitoa merkittävänä kotoutumisen kannalta. Vastaajista neljä oli sitä mieltä, ettei kielitaidolla ollut merkitystä. Näistä kolme oli englanninkielellä vastanneita ja yksi suomenkielellä vastannut. Kaikki venäjänkielellä vastanneet arvioivat kielitaidon vaikuttavan kotoutumiseen. Vaikuttaako kielitaitosi mielestäsi kotoutumiseesi suomen yhteiskuntaan? Ei vaikutusta Tietysti, minun mielestäni kielitaitoni vaikuttaa kotoutumiseeni suomen yhteiskuntaan Kyllä vaikuttaa, ilmanmuuta Tottakai se vaikuttaa, koska minä haluaisin opiskella vielä suomessa Minä suoritin ykitestin ja sain keskitason (3), mutta kun olen hakenut 4 kertaa ammattikurssille en ole päässyt sain potkut. Puhun, mutta en ymmärrä kaikkea. Ihmiset puhuvat Englantia jota ymmärrän. Kyllä, ehdottomasti Tietysti se auttaa minua kotoutumisessani. Kyllä, se rajoittaa minun sosiaalista känssakäymistä Vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen, pärjään jotenkin Ei vaikutusta Kyllä, koska minulla on rajallinen kielitaito Kyllä, jonkun verran vaikuttaa, mutta on paljon muuta opittavaa kuin vain kieli Ei oikeasti Suomen kielen taito helpottaa ihmisten hyväksymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa Aivan ehdottomasti, suomen kielen puute vaikuttaa integraatioon, varsinkin työnhaussa Kyllä vaikeaa saada tietoa, varsinkin asumisesta. Parempi kielitaito helpottaisi asiaa. Kyllä kielitaidolla on merkitystä, varsinkin työmarkkinoilla ja suonmalaisiin tutustumisessa Kyllä vaikuttaa, on jokaisen velvollisuus oppia suomen kieli Tottakai se vaikuttaa Kyllä se on tärkeä asia. Ilman kielitaitoa en voi asua suomessa. Kurssit auttavat aloittamaan elämää suomessa Kyllä, kielitaito aina vaikuttaa integrointiin 9

3. Koulutuspalvelut Kuvio 7. Arvio kaupungin tarjoiamista koulutuspalveluista KOULUT huono tyydyttävä hyvä erinomainen Lasten päivähoito 0 1 19 1 21 Peruskoulu, ala aste 0 4 11 3 18 Peruskoulu, yläaste 0 2 5 3 10 Lukio 0 0 8 3 11 Aikuislukio 0 1 2 0 3 Työväenopisto tai Ahjola 0 0 9 3 12 Tampereen Ammattiopisto 0 0 3 1 4 Tampereen aikuiskoulutuskeskus 0 3 10 4 17 Tampereen ammattikorkeakoulu 0 1 5 0 6 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 0 0 1 0 1 Opetuspalvelukeskus 0 0 1 0 1 Ammattiopiston toimisto 0 1 2 1 4 0 13 76 19 108 Vastaajia pyydettiin arvioimaan suomalaisen koulutuksen hyviä puolia. Maahanmuuttajat arvostivat selvästi eniten opiskelun maksuttomuutta ja että opiskelu on mahdollista kaikille, huolimatta siitä millainen taloudellinen asema perheellä on. Vastauksissa nousi esiin myös opetusmenetelmät ja yksilöllisyys. Opetuksen menetelmät ja metodit saivat myös kiitosta. Mistä pidät suomalaisessa koulussa eniten? Opetusmenentelmistä. Oppilaat saavat osallistua luokassa Minä pidän metodista ja opettajien rauhallisuudesta Minä tykkään, kun opetetaan kielioppia Pidän siitä mitä opettaja tekee ja pienestä ryhmästä. Minä pidän suomalaisesta ilmaisesta koulutuksesta. Jokainen voi mennä kouluun ja on samat oikeudet vaikka perhe olisi köyhä. Opiskelu on ilmaista, kirjasto on iso ja palvelu hyvää, opiskelun kunto on tosi hyvä. Minä pidän suomalaisessa koulussa eniten terveydenhuollosta, ruuasta, ilmaisista koulumatkoista ja koulutarvikkeista. En pidä mistään Opettaja opettaa ihan hyvin Suomessa kaikki asiat ovat tosi hyvin ja pidän kaikesta suomalaisessa koulussa. Suomalaisessa koulussa on kaikki mahdollisuudet opiskella. Opetus on hyvää Opettajat osallistuvat aktiivisesti koulutukseen Ilmaista ruokaa, hyvä ilmapiiri Siisteys ja edullisuus Hyvät opettajat ja opiskelu toverit 10

Järjestelmällisyys, siisteys ja ystävällisyys lapsia kohtaan Järjestelmällisiä ja lasten tarpeet huomioidaan Hyvin varustettu esim. tietokoneet Hyvää rakenteellista suunnittelua, helposti lähestyttävää Siitä että valtio tarjoaa ilmaista koulutusta kaikille, ja koulutus menetelmät ovat yksilö työskentelyä enemmän kuin ryhmiä Työskentely vapaus. hyvin varustettu Ilmaista ruokaa Tasa arvoisuus, turvallisuus, suvaitsevaisuus. Ei ole ulkokultaisuutta Vastaanottavia, lapsia ei pelotella. Indivdualistinen menetelmä Hyvät koulukirjat ja opetusmateriaalit, individualistinen menetelmä Laaja oppiaineiden valikoima Opetusjärjestelmä ja opetusmenetelmät Suurin osa vastaajista ei ollut kokenut ongelmia suomalaisessa koulussa. Jotkut kertoivat rasismista ja siitä kuinka vaikeaa on päästä mukaan kouluyhteisöön kielen vuoksi. Tampereen kaupungin kotoutumisohjelman mukaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi maahanmuuttaja oppilas ja hänen perheensä tarvitsevat riittävästi ohjausta ja tietoa opiskelemisesta, koulun tavoitteista ja koulujärjestelmästä, mutta eri näkökulmasta kuin suomalaiset oppilaat ja vanhemmat joille koulumaailma on jo tuttu. Kaupungin yhdenvertaisuus suunnitelman perusteella maahanmuuttajiin kohdennettavia palveluja järjestetään erillisinä mahdollisimman vähän. On kuitenkin selvää, että maahanmuuttajaopiskelijat vaativat selvästi enemmän aikaa ja resursseja kuin kantaväestöön kuuluvat opiskelijat. Oletko kohdannut vaikeuksia / ongelmia suomalaisessa koulussa? Millaisia? Kuri ja säännöt Ei ole ongelmia, tämä on rauhallinen paikka Minulla ei ongelmia, mutta kieli on vaikeaa Kyllä, ja se oli, että minä en osannut puhua suomea ja se oli tosi vaikeaa minulle. Yksi ongelma on että suomalaiset nuoret eivät halua olla maahanmuuttajan ystäviä. Ei ollut ongelmia Uusien opiskelijoiden on vaikeaa sopeutua kouluyhteisöön Liian vähän avustusta uusille opiskelioille ja kielimuuri Ei oikeastaan Kyllä Kyllä, lapsillani oli vaikeuksia koska heitä kiusattiin ihonvärin perusteella. Onneksi opettajat puuttuivat välittömästi tilanteeseen. Vaikeuksia rekisteröinnissä ja uuden opiskelijan hyväksymisessä On ollut vaikeuksea, syynä : ulkomaan pätevyyksiä/valmiuksia ei helposti huomioida suomessa Opettajat ärsyttää ja tiedän enemmän kuin muut oppilaat Rasismi ongelmia 11

Mamuluokkaa ei ole tarkoitettu lapsille jotka ovat syntyneet suomessa, olisi parempi jos he osallistuisivat normaaliin suomenkieliseen opetukseen Monilla vastaajista oli odotusta siitä, että he oppisivat nopeasti hyvän suomenkielen taidon. Vastaukset suomenkielen taidon ja yhteiskuntaan sopeutumisen kanssa ovat hyvin saman suuntaisia kuin kouluun kohdistuvat odotukset. Mitä odotuksia sinulla on koulua kohtaan? Oppia puhumaan sujuvasti ja kirjoittamaan hyvin Että osaan suomea paremmin Odotan, että koulussa opin keskustelemaan suomeksi Odotan suomen kielen paranevan Olisi hyvä jos kielikurssien jälkeen järjestettäisiin ammatillisia kursseja, mutta ei vain siivousalan tai kokki, koska joku muu ammatti voi olla sopivampi. Kieli, työpaikka Puhun ja ymmärrän suomea hyvin Hyvä koulutus Ei mitään Odotin, että kurssi olisi vaikeampi, mutta taso on sopiva. Oppia nopeasti suomen kieltä Minulla oli paljon odotuksia koulua varten, mutta kun menin kouluun kielen ymmärtäminen oli tosi vaikeaa. Informaatiota jaettaisiin myös englannin kielellä Ei mitään erityistä Korkean tason kuolutusta Hyvää opiskelua ja resurssit opiskeluun Korkea järjestelmällisyys ja koulutusjärjestelmän selkeys Korkeatasoista koulutusta, hyvät resurssit ja materiaalit ja laaja samantasoista opetusta kuin muualla euroopassa Enemmän englanninkielisiä päiväkoteja ja peruskouluja Hyvää koulutusta lapsille. Syvempää tietoa Kommentit opettajista ja rehtoreista olivat ylipäätänsä positiivisia ja opettajien ammattitaitoa arvostettiin. Millainen käsitys sinulla on suomalaisista opettajista ja rehtoreista? Miksi? Hyvä. Yrittävät tehdä työnsä hyvin. Olen opiskellut suomea ei alkuperältään suomalaisten opettajien kanssa. Se ei ole minusta hyvä asia. He käyttävät opetuksessa omaa kieltään, mikä ei ole reilua kaikkia opistelijoita kohtaan. Olen opiskellut myös TAKK:issa, opettaja puhui vain suomea ja puhui riittävän hitaasti Erittäin hyvät opettajat. He ovat ystävällisiä Hyvä Minä ajattelen, että suomalaiset opettajat tekevät erinomaista työtä ulkomaalaisten kanssa Pääasiassa hyviä 12

Opettajat ovat tosi hyviä ja kärsivällisiä Kaikki ovat hyviä. He ovat huumorintajuisia Tosi hyvä opettaja ja rehtori Opettajat ovat hyviä, koska he ymmärtävät maahanmuuttajia hyvin He ovat rauhallisia Minulla on hyvä käsitys suomalaisista opettajista ja rehtoreista. He ovat kilttejä ja hyviä ihmisiä ja he haluavat auttaa ulkomaalaisia opiskelijoita Hyviä ja vastuullisia opettajia Hyvää tarkoittavia, mutta olettavat että uusilla opiskelijoilla on kaikki tiedot hallussa Hyvät opettajat, mutta ei välttämättä avuliaita Opettajat odottavat liikaa opiskelijoilta, eivätkä auta tarpeeksi. Rehtorit vaikuttavat kaukaisilta. Hyvät opettajat, rehtoreista ei tietoa Hyvin koulutettuja ja rakastavat lapsia Huomaavat erilaisuutta opiskelijoiden kesken, avoimuus erilaisuutta kohti Päteviä opettajia, mutta on vielä parantamisen varaakin Yhteistyökykyisiä, mutta eivät huomaa maahanmuuttaja opiskelijoiden tarpeita Osa opettajista ovat yhteistyökykyisä ja tukevia, osalta puuttuvat pedagogiset taidot Komentavia, laiskoja ja epäpäteviä Opettajat päteviä, ammatillisia ja suvaitsevia Tampereen kotoutumisohjelman mukaan seuraavat painopisteet tulevat huomioitaviksi kaupungin tarjoamissa palveluissa: enemmän läksyryhmiä maahanmuuttaja lapsille, kouluavustajien määrän lisääminen ja suomi toisena kielenä opetuksen määrän lisääminen. Parantamisehdotuksia tuli monenlaisia, kaikki vastaukset olivat kuitenkin yksittäisiä eikä mikään aihe noussut erityisesti esille. Onko sinulla ehdotuksia, kuinka parantaa kouluja / opetusta Tampereella? Luokkien pitäisi olla pienempiä, ei enempää kuin 10 ihmistä ja enemmän ulos luokkahuoneesta suuntautuvaa Opetetaan myös puhekieltä, koska se on tärkeää Opiskelijoille isommat tilat Jatkakaa samaan malliin Koulukerhoja pitäisi lisätä ja urheilua pitäisi myös lisätä Hyvä orientaatio koulun ensimmäisenä vuotena, suomen koulutus systeemin selittäminen perusteellisesti Oppilaat eivät opi niin hyvin, suosittelisin erilisia pedagogisia menetelmiä Olisi syytä perustaa osasto joka käsittelee maahanmuutajiin liittyviä asioita, jotta vaikeuksia olisi helpompi ilmaista Enemmän infoa koulupaikoista ja rekisteröinnistä Enemmän englaninkielistä koulutusta Enemmän tietoa erilaisista koulutuslinjoista Panostusta matematiikkaan ja tiedeaiheisiin Ruuan laatua voisi parantaa, ehkä jopa vanhempien kustannuksella 13

Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2003 työvoimatoimiston rooli tiedonjakajana oli hyvin merkittävä. Tässä jatkotutkimuksessa työvoimatoimiston rooli oli edelleen suurin koulutukseen liittyvän tiedonjakajana. Seuraavaksi suurimpina tiedonlähteenä olivat ystävät ja internet. Kuvio 8. Koulutuksen ja opiskelun tietolähteet muualta kohtauspaikoista internetistä erikielisistä esitteistä sukulaisilta ystäviltä radio TV sanomalehdestä työvoimatoimistosta virastoista ja virkailijoilta 0 5 10 15 20 25 30 35 Kieliryhmittäin oli suuria eroja koulutustiedon saamisen riittävyydessä. Enemmistö suomeksi ja venäjäksi vastanneista koki saavansa riittävästi tietoa, kun taas englanniksi ja kiinaksi vastanneet kokivat saamansa tiedon riittämättömäksi. Kuvio 9. Koulutustiedon riittävyys suomi 17 12 29 englanti 8 12 20 venäjä 7 3 10 kiina 0 2 2 Kyllä Ei 32 29 61 Vastanneet toivoivat saavansa jatkossa koulutustietoa virastojen ja internetin lisäksi yhä enenevästi paikallisista sanomalehdistä ja erikielisistä esitteistä. 14

Verrattuna vuonna 2003 tehtyyn kyselyyn liki 24% vastaajista oli toivonut saavansa tietoa virkailijoilta ja vain 15 % internetistä. Erityisesti internetin käyttö koulutustiedon saannissa näyttäisi lisääntyneen. Erikielisistä esitteistä ja sanomalehdistä toivottiin lisää koulutustietoa myös edellisessä tutkimuksessa. Kuvio 10. Mistä haluasit saada tietoa koulutuksesta? Tulevaisuudessa kiina englanti suomi venäjä Virastoista ja virkailijoilta 1 5 15 1 22 Paikallisesta sanomalehdestä 2 9 10 3 24 TV 1 2 8 1 12 Radio 0 4 0 4 Ystäviltä 1 2 5 1 9 Sukulaisilta 2 4 6 Erikielisistä esitteistä (esim. guide to local services) 1 11 8 4 24 Internetistä 16 19 2 37 Kohtauspaikoista, (kuten Unipoint, Naistari, Tampuri), 6 4 5 15 Muualta 3 1 4 157 3.1 Lasten koulutuksen arviointi Lasten koulutusta kysyttäessä saivat peruskoulu ja lukio eniten arvioita sarakkeisiin hyvä ja erinomainen.vastaajat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä suomalaiseen kouluun. Edellisestä vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa noin 14 % oli antanut yläasteen koulutuksen arvioksi huonoa palautetta, nyt tehdyssä kyselyssä lähes kaikki pitivät koulutusta hyvänä tai erinomaisena. Lukio sai ainoastaan hyvää ja erinomaista palautetta. Kuvio 11. Arvio lasten koulutuksesta huono tyydyttävähyvä erinomainen Peruskoulu, ala aste 1 2 9 3 15 Peruskoulu, yläaste 0 1 6 2 9 Lukio 0 0 3 2 5 Muu 0 0 0 1 1 1 3 18 8 30 15

Suurin osa vanhemmista arvioi etteivät lapsensa olleet kohdanneet vaikeuksia koulussa. Ohessa poiminta niistä vastauksista jotka olivat kokeneet vaikeuksia. Ovatko lapsenne kohdanneet koulussa vaikeuksia? Jos niin millaisia? Liian helppo Ovat kohdanneet kiusaamista, ihonvärin perusteella. Opettajat hylkäävät oppilaita ja lapsilla on vaikeuksia tulla toimeen englannin kielellä Rasismia Kyllä, kielivaikeuksia ja muiden lasten asenteita Vanhemmat arvioivat kodin ja koulun välistä yhteistyötä seuraavasti: Onko yhteistyö kodin ja koulun välillä mielestänne onnistunutta? Jos niin millaista? On koska opettaja lähettää viestejä säännöllisesti Kyllä Hyvä Kyllä, sitä on olemassa riittävästi Ei tarpeeksi, varsinkin kulttuurisista asioista Enemmän tapaamisia koulun ja vanhempien kanssa Ei ole Kyllä, on pysyvä yhteistyö koulun ja kodin välillä Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteityöhön, mutta huomauttivat että parantamisen varaakin vielä on. Oletko saanut riittävästi tietoa koulun toimintatavoista ja suomalaisesta koulusysteemistä? Kyllä, olen saanut Tarpeellista tietoa suomen koulutusjärjestelmästä kyllä En ole Sen verran, että on jonkinlainen käsitys systeemistä Kyllä, mutta ei kouluista Ehdotuksissa lasten koulun /opetuksen parantamiseksi ei noussut selkeästi esiin tiettyä aihetta. Lisää tietoa kouluista vanhemmille ja lasten vapaa ajan toiminnan lisäämistä tulivat toiveina esiin vastauksista. Kotoutumisohjelmassa perehdytystä vanhemmille suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja koulun toimintatavoista tulisi lisätä. Sen lisäksi maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetussuunitelma tulisi laatia ja sitä tulisi seurata aktiivisemmin. 16

Onko teillä ehdotuksia kuinka parantaa lasten koulutusta/ opetusta Tampereella? Ei ole, koska minun mielestäni kaikki on hyvää. Kerhojen määrää lisättävä Opettajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen mitä välituntisin tapahtuu (esim.tupakointi) Vanhempien osallistumista tulisi lisätä Enemmän tietoa olisi tarpeellista Kyllä, lisää opetustunteja äidinkiellä Kaikki kommentit läksykerhoista olivat positiivisia. Jos lapsenne on osallistunut läksykerhoon koulun jälkeen, miten arvoisitte läksykerhon toimintaa ja merkitystä? Me olemme tyytyväisiä Se on tosi hyvä lapsille, koska auttaa paljon lapsia. Ne ovat erinomaisia Erittäin hyviä 17

4. Sosiaali ja terveyspalveluja koskevia kysymyksiä 4.1 Sosiaalityön palvelut Sosiaalipalvelut saivat tässä tutkimuksessa hyvää palautetta. Myös vuonna 2003 tehdyssä kyselyssä sosiaalipalvelut oli arvioitu suurimmaksi osaksi hyväksi tai erinomaiseksi. Kuvio 12(a) Suomeksi vastanneet 12 10 8 6 4 Sosiaalityön palvelut Lastensuojelu/perhetukikesku kset 2 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen Kuvio 12(b) Englanniksi vastanneet 7 6 5 4 3 2 1 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen Sosiaalityön palvelut Lastensuojelu/perhetukikesku kset Kuvio 12(c) Venäjäksi vastanneet 10 8 6 4 2 Sosiaalityön palvelut Lastensuojelu/perhetukikesku kset 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen 18

Kuvio 12(d) Kiinaksi vastanneet 2,5 2 1,5 1 Sosiaalityön palvelut Lastensuojelu/perhetukikesku kset 0,5 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen Sosiaalipalveluihin oltiin terveyspalveluita paljon tyytyväisempiä. Kerro mielipiteesi missä/ millaista palvelua sait? Sosiaalipalvelut hyvät, terveyspalvelut huonot Sosiaalityön palvelut ovat tosi hyviä, He ovat kilttejä ja auttavat ihmisiä.perusterveydenhuolto, erikois sairaanhoito ja neuvolat ovat tosi huonoja. He opiskelevat niin monta vuotta, mutta eivät osaa mitään. Sosiaalipalvelut. Kelan opintotuki on riittämätön ja yksinhuoltaja vanhemmille ei anneta riittävästi rahallista tukea. Olen käynyt hammaslääkärissä, silmälääkärissä ja yleislääkärissä. Sosiaali ja terveyspalvelut. Kaikki hyvin. 4.2 Terveydenhoidon palvelut Kieliryhmittäin terveydenhoidon palveluiden arviointi vaihtelee enemmän kuin sosiaalipalveluiden osalta. Huomattava osa vastaajista antaa huonoa palautetta perus ja erikoissairaanhoidosta, vaikka kokonaisarvioinnissa eniten arvosanoja saakin vastausvaihtoehto hyvä. Kuvio 12(d) Suomeksi vastanneet huono tyydyttävä hyvä erinomainen Perusterveydenhuolto 5 6 13 0 24 Erikoissairaanhoito 5 3 10 1 19 Neuvolat 3 2 5 4 14 Mielenterveyspalvelut 1 1 5 2 9 14 12 33 7 66 19

Kuvio 12(e) Englanniksi vastanneet huono tyydyttävä hyvä erinomainen Perusterveydenhuolto 3 3 11 1 18 Erikoissairaanhoito 3 2 5 2 12 Neuvolat 0 0 2 3 5 Mielenterveyspalvelut 0 2 2 0 4 6 7 20 6 39 Kuvio 12(f) Venäjäksi vastanneet huono tyydyttävä hyvä erinomainen Perusterveydenhuolto 0 6 5 0 11 Erikoissairaanhoito 0 3 5 0 8 Neuvolat 0 3 0 0 3 Mielenterveyspalvelut 0 1 0 0 1 Kuvio 12(g) Kiinaksi vastanneet 0 13 10 0 23 huono tyydyttävähyvä erinomainen Perusterveydenhuolto 0 0 1 0 1 Erikoissairaanhoito 1 0 0 0 1 Neuvolat 0 0 0 0 0 Mielenterveyspalvelut 0 0 0 1 1 Kuvio 13(a) Perusterveydenhuollon yhteenveto Perusterveydenhuolto 35 30 25 20 15 10 5 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen 20

Kuvio 13(b) Erikoissairaanhoidon yhteenveto Erikoissairaanhoito 20 15 10 5 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen Perusterveydenhuolto jakaa vastaajien mielipiteet. Toisaalta palveluihin ollaat tyytyväisiä, mutta odotusaikoja pidetään liian pitkinä ja erikoissairaanhoidon piiriin pääsyä pidetään liian hankalana. Kerro mielipiteesi missä/ millaista palvelua sait? Positiiviset Tesoman terveyskeskuksessa sain hyvän palvelun, mutta pitkän odotuksen jälkeen Olen saanut lääkärin palvelut kun olin sairas ja psykiatriset palvelut. Terveyspalvelut hyvää ja asiantuntevaa Terveysaseman palvelut hyvät Negatiiviset Kielitaidon heikkouden takia on vaikeuksia saada erikoisterveyspalveluja. Olen käynyt terveyskeskuksissa. Pitkät odotusjonot estää erikoisterveydenhoidon palvelun saamista Pitäisi olla enemmän informaatiota terveyspalveluista Täytyy jonottaa omalääkärille ja terveyskeskukseen niin kauan Ei ole riittävästi erikielistä palvelua Joskus joudun odottamaan liian pitkiä aikoja vastaanotossa Olen saanut huonoa lääkärin palvelua Hervannan terveyskeskuksessa ja sijaislääkärit ovat epäpäteviä Menin tapaamaan lääkäriä Hervannan terveysasemalle. Lääkäri oli välinpitämätön ongelmaani kohtaan, häntä ei kiinnostanut Hammaslääkäri, työskenteli kiireelliseti ja sain huonoa palvelua 21

Kuvio 13(c) Neuvolat yhteenveto Neuvolat 8 7 6 5 4 3 2 1 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen Neuvolan palveluita kommentoineet olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös synnytysosasto sai hyvää palautetta. Kerro mielipiteesi missä/ millaista palvelua sait? Neuvolassa on hyvät ihmiset Käytän Annalan neuvola palveluita Neuvola ja keskus sairaala ja olen saanut erinomaista palvelua. Synnytyksessä sai erinomaista palvelua ja olin tyytyväinen. Tays, hyvää palvelua ennen ja jälkeen synnytyksen Vaimoni sai hoitoa sairaalasta (Hatanpään sairaala/ Yliopistollinen sairaala) ja neuvolasta ollessaan raskaana. Olemme tyytyväisiä kaikkiin palveluihin. Minä olen saanut hyvää palvelua neuvolasta ja sairaalasta ja olen tyytyväinen kaikkiin. Vastauksia mielenterveyspalveluista tuli vain vähän. Palveluita arvioineet kokivat ne kuitenkin pääasiassa hyviksi. Kuvio 13(d) Mielenterveyspalvelut yhteenveto Mielenterveyspalvelut 8 7 6 5 4 3 2 1 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen 22

Kerro mielipiteesi missä/ millaista palvelua sait? Olen saanut hyvää psykiatrista hoitoa Pitkäniemen sairaalassa. Perheneuvola, saimme erinomaista palvelua. Miellenterveyspalvelut Hervannassa. 4.3 Vanhusten palvelut Kuvio 14Vanhustenpalvelut yhteenveto Vanhusten palvelut huono tyydyttävä hyvä erinomainen Sanallisia vastauksia vanhusten palveluista ei tullut lainkaan. Ehkä kysymys ei ollut ajankohtainen vastaajille joiden suurin ikäryhmä oli alle 40 vuotiaat. Vanhusten palvelut sai 12 arviointi vastausta taulukolla huonosta erinomaiseen. Huonoa arviota ei annettu lainkaan. 4.4 Ulkomaalaispalvelut Kuvio 15 Ulkomaalaispalvelut yhteenveto 18 16 14 12 10 8 6 Ulkomaalaitoimisto Turvapaikahakijoiden VOK Tulkkipalvelut Muut 4 2 0 huono tyydyttävä hyvä erinomainen 23