Prosessit ja strategiattyöryhmätapaaminen 12.4.2006 TKK KIINTEISTÖKEHITYS JA KAUPUNKISUUNNITTELU HANKEKEHITYS NEUVOTTELUPROSESSINA Harry Edelman, hedelman@mit.edu copyright Harry Edelman
Agenda Lyhyt katsaus (klo 9.00-9.05) aikaisempiin tilaisuuksiin ja kokonaisuuteen Keskustelun alustus (klo 9.05-9.30) hankekehitys neuvottelutilanteena ja osanan rakennettua ympäristöä Käytännön ja teorian yhteinen kehys systemaattisena toimintamallina. Keskustelu toimintamallien rakenteesta ja peilaaminen käytännön kokemuksiin (klo 9.30-10.45) Yhteenveto seuraava tapaaminen (klo 10.45-11.00)
Näkulma Kiinteistökehityksen ja kaupunkisuunnittelun risteyksessä Neuvotteluprosessin teoreettisen mallin tarkastelu mahdollistaa käytännön operationalisoinnin hankekehityksessä Hyvä teoria on käytännöllinen - Teoreettinen viitekehys on olemassa, vaikka emme olisi siitä aktiivisesti tietoisia Yksittäiset hankkeet liittyvät kokonaisuuteen, rakennettuun ympäristöön Tilaisuuden avainsanat: 1. Intressit 2. Toiminta, a) hankkeissa, b) organisaatioissa
Haasteet Jos kaikki olisi helppoa... Kompleksisuuden hallinta Epävarmuuden sietäminen Luottamuksenarvoisuuden lisääminen Asenteiden ja asemien muuttaminen Lainsäädännölliset tavoitteet (sääntely vs. vapauttaminen)
Intressit Lähde: IKEA
Toiminta Valmistautuminen Periaatteet Ratkaisut Yllättävät tilanteet / II vaihtoehto Lähde: IKEA
Näkökulma, teoreettinen kehys Rakennettu ympäristö Vaikuttaa arkipäiväiseen toimintaan Ohjaa toiminnan periaatteita Ymmärtäminen kilpailutekijä Väline Yksittäiset hankkeet Läsnä arkipäiväisessä (liike)toiminnassa Osa toimintaa ja työtehtäviä Toteuttaminen kilpailutekijä Teknologiset muutokset, merkkitävät pitkän aikavälin teknologiset muutokset yhteiskunnan toimintatavoissa. Muutokset eivät ole vain teknisiä vaan myös sosiaalisia mukaan lukien käyttäjätottumukset, sääntely, (liike)toimintaverkostot, kulttuuri ja symboliset merkitykset (Geels, F. Research Policy 31, 2002). [Nelson; Winter, An Evolutionary Theory of Economic Change] Strategic Niche Management (SNM), suojatut tilat, joiden sisällä uudet kestävät ja edistykselliset toimintamallit voivat vallata alaa vaikuttaen teknologiseen muutokseen (Kemp et al, Technology Analysis & Strategic Management, 1998) Hankekehitysneuvottelujen sosio-tekninen konfigurointi Neuvotteluteoriat, monen keskiset neuvottelut, sidosryhmäanalyysi, mutual gains approach (Susskind; Ury; Fisher R.; Bryson, Freeman etc.) Suunnitteluteoriat Johtamisteoriat Oppimisteoriat Organisaatioteoriat Systeemiteoriat Vallitsevan teknologian taso, (policy) Top-down Yksittäisten hankkeiden taso Bottom-Up (Sovellettu: Geels 2002; Kemp et al 1998)
Intressit ja toiminta hankkeissa Olosuhteet Intressit/ tavoitteet + - Hankkeen konteksti Toiminta/strategiat /konseptit Seuraukset sisältö/ Hanke vaikutukset + - Mahdollisuus suojattuun toimintaympäristöön kasvaa/vähenee Hankkeen ulkoistekijät Kilpailu Kulttuuri Aika Sääntely Yllättävä tieto = osapuolen sisäinen yksikkö = osapuoli
Hankekehitysneuvottelujen rakenne Tietoisuuden lisääminen toimintamallista Vuorovaikutus, vapaakellunta Hankekehitysneuvottelujen ohjaaminen tilapäisessä verkosto-organisaatiossa Tunnistaminen, projektin muotoutuminen (Urban Design Management) Konfigurointi, suunnitteluratkaisut Toteutus, raportointi, arviointi Tietoisuuden lisääminen toimintamallista Vuorovaikutus, vapaakellunta -Organisaatiokulttuurit, konseptit -Syyt rakennetun ympäristön tuottamiseen - Asemat/positiot - Huomioitava ohjelmoinnissa/vaikutusten arvioinnissa/design manuaalissa -Valmistelu/olosuhteet -Osapuolien tunnistaminen, vaikutus -Intressien kartoitus -Tehtävien ja vastuiden jakautuminen -Asemien/positioiden häivyttäminen -Dokumentoidaan ohjelmoinnissa, YVA:ssa, design manuaalissa -Hankkeen pelisäännöt -Ideointia ilman sitoutumista -Ratkaisut täyttäen intressejä, konseptien soveltaminen -Intressien evoluutio -Lisäarvoa tuovat innovaatiot, arvon jakaantuminen -Syntyvät ohjelmoinnissa, YVA:ssa, design manuaalissa -Lisääntyvä sitoutuminen -Tietoa (poliittiseen) päätöksentekoon, investointiin -Tarkentuvan suunnittelun arviointi suhteessa intresseihin -Vaiheittain tai osittain toteutettavien alueiden arviointi -Hankkeen raportointi ja evaluointi osana ohjelmaa/design manuaalia (Global Reporting Initiative toimialaraportti?) -Paluu vapaakelluntaan -Hankkeiden tarkastelu taaksepäin ohjelman tai design manuaalin avulla -Hankkeiden ruohonjuuritason vaikutus: teknologisen muutoksen lisääntyminen/vähentymin en; vaikutukset uusiin hankkeisiin
Talous (esim. tuottavuus, tuotot, kilpailu, rahoitus, sijoitukset, taloudellisuus) Makro-infrastruktuuri (esim. maa-, ilma-, ja vesiliikenne, viestiliikenne ja verkostot) Kulttuuri ja symbolinen merkitys (esim. vapaus, yksilöllisyys, paikallisuus) Urbaani rakenne (esim. tiheys, palvelut) Sääntely ja toimintaperiaatteet (esim. lainsäädäntö, kiellot, kannustimet) Hankekehityksen sosio-tekninen konfigurointi Toimialan rakenne ja tuotantokulttuuri (esim. rakennuttajat, rakennusliikkeet, konseptit) Jakeluverkostot (esim. myyntipisteet ja menetelmät) Osapuolet Markkinat ja käyttäjätottumukset Poliittinen päätöksenteko Rakennus/artefakti Rakennuksien ryhmä Julkisuus (esim. I neuvottelupöytä luottamuksellisuus, julkiset tilaisuudet, mediasuhteet) II neuvottelupöytä Kuori ja sisältö Lähiympäristö Sovellus: Geels (1998), Elements from the sociotechnical configuration in transportation
Hyödyt Miksi hankekehitystä ja kaupunkisuunnittelua pitäisi tarkastella yhteisessä neuvotteluun perustuvassa viitekehyksessä? Järjestelmällinen lähestymistapa Hankeosapuolien intressejä voidaan tarkastella yhteisessä (organisaatioriippumattomassa) viitekehyksessä Lähestymistapa arvon lisäämiseen hankekehitysneuvotteluissa Yhteinen, jaettu päätöksentekoperuste Ratkaisujen perustelu ja prosessin dokumentointi Menettelyt mahdollisten konfliktien ratkaisemiseen Dynaamisuuden säilyttäminen
Hankekehitysneuvottelujen rakenne Tietoisuuden lisääminen toimintamallista Vuorovaikutus, vapaakellunta Hankekehitysneuvottelujen ohjaaminen tilapäisessä verkosto-organisaatiossa Tunnistaminen, projektin muotoutuminen (Urban Design Management) Konfigurointi, suunnitteluratkaisut Toteutus, raportointi, arviointi Tietoisuuden lisääminen toimintamallista Vuorovaikutus, vapaakellunta -Organisaatiokulttuurit, konseptit -Syyt rakennetun ympäristön tuottamiseen - Asemat/positiot - Huomioitava ohjelmoinnissa/vaikutusten arvioinnissa/design manuaalissa -Valmistelu/olosuhteet -Osapuolien tunnistaminen, vaikutus -Intressien kartoitus -Tehtävien ja vastuiden jakautuminen -Asemien/positioiden häivyttäminen -Dokumentoidaan ohjelmoinnissa, YVA:ssa, design manuaalissa -Hankkeen pelisäännöt -Ideointia ilman sitoutumista -Ratkaisut täyttäen intressejä, konseptien soveltaminen -Intressien evoluutio -Lisäarvoa tuovat innovaatiot -Syntyvät ohjelmoinnissa, YVA:ssa, design manuaalissa -Lisääntyvä sitoutuminen -Tietoa (poliittiseen) päätöksentekoon, investointiin -Tarkentuvan suunnittelun arviointi suhteessa intresseihin -Vaiheittain tai osittain toteutettavien alueiden arviointi -Hankkeen raportointi ja evaluointi osana ohjelmaa/design manuaalia (Global Reporting Initiative toimialaraportti?) -Paluu vapaakelluntaan -Hankkeiden tarkastelu taaksepäin ohjelman tai design manuaalin avulla -Hankkeiden ruohonjuuritason vaikutus: teknologisen muutoksen lisääntyminen/vähentymin en; vaikutukset uusiin hankkeisiin
Seuraava tapaaminen Osallistujaorganisaatioiden omien kokemusten kartoittaminen ja sijoittaminen hankekehitysneuvottelujen rakennemalliin ja sosio-tekniseen konfiguraatioon. Mallien peilaaminen käytännössä esiintulleisiin tilanteisiin: Minkälaisia ongelma- ja/tai menestystekijöitä on käytännössä esiintynyt esitettyjen määrittelyjen alla tapausesimerkkien kautta? Konkreettisia tilanteita tai kysymyksiä, jotka ovat tulleet hankekehistystilanteissa esiin, esim. arvioiden omaa toimintaa rakennemallin avulla miten käytännössä on tähän asti menetelty ja sijoittamalla omalle toiminalle keskeisiä kysymyksiä sosio-tekniseen konfiguraatioon, jolla valmistaudutaan neuvotteluun. Palaute malliin puuttuuko jokin pääluokka sosioteknisestä konfiguraatiosta, johon käytännössä esiin tulleet tilanteet eivät mahtuisi? Tiedot sähköpostitse hedelman@mit.edu toukokuun loppuun mennessä koosteen tekemistä kesäkuun kokousta varten. Tapaamisaika: 15. 6 torstai, tai 20. 6 tiistai