Seudulliset yrityspalvelut tukihanke 2009 2013 Väliraportti 2009 2011 31.1.2012
2 Sisältö 1. SeutuYp tukihankkeen tavoite ja kohderyhmä... 3 2. SeutuYp tukihankkeen lähtökohdat ja periaatteet... 3 3. Tukihankkeen keskeisimpiä tuloksia... 5 4. Hankkeen toimenpiteet seudullisen toiminnan tukemiseksi... 7 Lähtötilanteen kartoitus... 7 Seudulliset yrityspalvelut toimintamallin etuja korostava asian markkinointi... 8 Sopimuksiin tähtäävät seudulliset neuvottelut... 8 Sopimuksiin pohjautuvien toimintasuunnitelmien laatimisen ohjaaminen... 8 Toimintasuunnitelmiin perustuvan toiminnan käynnistymisen tukeminen... 8 Seudullisen työn johtaminen ja seuranta sekä teemaryhmät... 9 Seudullisen yrityspalvelun kehittämistä tukeva sähköinen viestintä yrityssuomi.fi portaalissa... 9 Tukihankkeen viestintä... 9 5. Esimerkkejä seudullisen yhteistyön vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä... 10 6. Seudullisten yrityspalvelujen edistymien maakunnittain... 13 7. Haasteita ja johtopäätöksiä... 17 LIITTEET... 18 2
3 1. SeutuYp tukihankkeen tavoite ja kohderyhmä Seudulliset yrityspalvelut on nimi yritysneuvontaa ja palveluja tarjoavien toimijoiden verkostolle, jossa yhteisellä sopimuksella sitoudutaan valtakunnallisesti määritellyt vähimmäiskriteerit täyttävien palvelujen tarjoamiseen. Keskeisiä toimijoita ovat kuntien seudulliset kehittämisorganisaatiot, ELY keskukset, TE toimistot, Finnvera, Uusyrityskeskukset sekä ProAgria keskukset. Muita palvelutuottajia ovat teknologiakeskukset, verotoimistot, yrityshautomot, oppilaitokset sekä muut yrityspalveluorganisaatiot. Seudullinen yrityspalvelu tarjoaa neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Seudullinen yrityspalvelu on ensikontakti yrittäjyyteen sekä asiantunteva kumppani yrityksen kasvussa ja kehittymisessä. Eri yrityspalveluorganisaatiot voivat tarjota palveluja asiakkaalle samassa toimipisteessä tai hajautetusti eri toimijoiden verkostoyhteistyönä. Tärkeintä on, että palvelu on löydettävissä helposti ja läheltä, ja että asiakas voi luottaa saavansa korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua. TEM:n koordinoiman SeutuYp tukihankkeen tavoitteena on konkreettisilla yhteistyösopimuksilla saada kaikki julkiset yrityspalvelut osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan sen avulla aiempaa kattavampia ja vaikuttavampia palvelukokonaisuuksia asiakkaalle. Tavoitteena on yrityspalvelujen kokoaminen seudullisesti, palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen palvelemaan entistä paremmin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa. Hanke perustuu TE toimistouudistusta ja Yritys Suomi palvelujärjestelmää koskeviin linjauksiin. 2. SeutuYp tukihankkeen lähtökohdat ja periaatteet Seudulliset yrityspalvelut verkoston rakentaminen on alkanut jo vuonna 2002 käynnistyneellä TM:n, KTM:n ja Kuntaliiton yhteisellä projektilla. Suomalaisten yrityspalvelujen palvelutarjonnan selkiinnyttämiseksi käynnistettiin Yritys Suomi palvelujärjestelmän uudistaminen valtioneuvoston periaatepäätöksellä 18.5.2006. Sen mukaisesti Seudulliset yrityspalvelut ovat merkittävä henkilökohtaisen yritysneuvonnan palvelukanava, jolla on keskeinen rooli asiakaskunnan ohjauksessa muihin palvelukokonaisuuksiin. Vuoden 2008 aikana TEM valmisteli Seudulliset yrityspalvelut projektia uudelleen ja tarjouskilpailun kautta SEKES valikoitui SeutuYp tukihankkeen toteuttajaksi. Tämä työ alkoi toukokuussa 2009. Ennen nykyistä hanketta seudullisia yrityspalveluja oli kehitetty vuosina 2002 2007. Hankkeen päätyttyä seudullisen yrityspalvelun valtakunnallisessa kehittämisessä oli lähes kaksi vuotta hiljaiseloa, jonka aikana usko toimintamalliin alkoi hiipua. Vuonna 2007 päättyneen hankkeen aikana solmitut sopimukset olivat yleisluonteisia ja sisälsivät vähän konkreettisia toimenpiteitä. Kun yhteistyöhön perustuvia toimintatapoja ei oltu pystytty viemään vielä osaksi organisaatioiden jokapäiväistä työskentelyä, johti valtakunnallisen tukitoiminnon päättyminen nopeasti siihen, että muutos kohti tiiviimpää yhteistyötä pysähtyi eivätkä yhteistoiminnan rakenteet ja toimintatavat kehittyneet. Yksikään organisaatio ei ottanut vastuuta asian edistämisestä. Vuonna 2009 käynnistetty uusi hanke otti tavoitteekseen toimijoiden sitoutumisen yhteisiin päämääriin ja yhteistyöhön perustuvan toimintamallin viemisen osaksi jokapäiväistä toimintaa asiakkaan näkökulmasta. Keinona nähtiin uudenlaiset sopimukset ja toimintasuunnitelmat, joissa kiinni 3
tetään erityistä huomiota verkoston johtamiseen, yhteisiin asiakasprosesseihin, viestintään, seurantaan ja rooleihin. 4 Verkosto koostuu noin 70 sopimusseudusta ja kullakin seudulla toimivista vähintään viidestä itsenäisestä organisaatiosta, joihin kaikkiin kenelläkään ei ole yksiselitteistä käskyvaltaa. Yhteistyötahoja seudullisissa prosesseissa on ollut mukana 400 500. Verkoston laajuus on muodostanut hankkeelle oman erityspiirteensä, joka on edellyttänyt ja edellyttää tarkkaa hankkeen fokusointia. Eri organisaatioissa seudullisiin yrityspalveluihin osallistuminen ja hyödyt on nähty eri tavoin. Jokaisella organisaatiolla on omat linjauksensa, minkä takia seudullisen yhteistyön hyödyt on jouduttu perustelemaan erikseen kunkin organisaation näkökulmasta. Yritysneuvonnan seudullisen yhteistyön kehittäminen ei ole kaikkien mukana olevien organisaatioiden oman työn näkökulmasta ensisijaista, koska kehittämisen kohteena olevat toiminnot edustavat vain osaa koko organisaation toiminnasta. Hankkeen näkökulmasta edellä mainittu on edellyttänyt verkostojohtamisen hallintaa. Keskeistä on toimintaympäristön tuntemukseen perustuva asiantuntemus ja sen avulla saavutettu toimijoiden luottamus. Luottamus edellyttää puolueettomuutta ja seudullisten päätösten kunnioittamista. Osoitus onnistumisesta on esimerkiksi ProAgrian edustajan toteamus, että hankkeen myötä ProAgrian rooli on saanut sille kuuluvan paikan ja arvostuksen seudullisten toimijoiden verkostossa. 4
5 3. Tukihankkeen keskeisimpiä tuloksia Hanke on täyttänyt kaikki sille suunnitelmissa asetetut tavoitteet mm. seudullisten sopimusten aikaansaamisesta sekä se, että seudullinen toiminnan kehittäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Hankkeen edistymistä on seurattu kaksi kertaa tehdyllä kyselyllä, ensimmäinen joulukuussa 2010 ja toinen marraskuussa 2011. Kyselyjen pohjalta voidaan todeta, että toimijat ovat olleet tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Marraskuussa 2011 tehdyn kyselyn mukaisesti yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että tukihankkeella on ollut merkitystä seudullisen yrityspalveluiden rakentumisessa vastaajan omalla seudulla. 5
6 SeutuYp tukihankkeen rooli seudullisten yrityspalveluiden rakentamisessa alueilla 2009 2011 Alla on lueteltu keskeisimmät tulokset: 1. Sopimuksia on vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä hyväksytty 56 kappaletta. Kaikkia sopimuksia ei ole vielä ehditty seuduilla allekirjoittaa. Seuraavat yhdeksän ELY keskusaluetta ovat jo kokonaisuudessaan Yritys Suomi toimintamallin piirissä: Kaakkois Suomi, Häme, Pirkanmaa, Keski Suomi, Etelä Savo, Kainuu, Pohjois Savo, Pohjois Karjala ja Lappi. 2. Kullekin seudulle on laadittu omat konkreettisia toimenpiteitä sisältävät toimintasuunnitelmat. 3. Tehdyn työn pohjalta on syntynyt tavoitteen mukaisia päätöksiä: a. Käynnistetty/käynnistetään asiakasprosessien yhteinen kehittäminen, jonka pohjalta on muutettu toimintatapoja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. b. Tiivistetty/tiivistetään yhteistä viestintää asiakkaille, jossa hyödynnetty esim. sähköisiä uutiskirjeitä, Yritys Suomen tunnusten käyttöä ja palveluiden kokoamista yhteiseksi näkymäksi verkkosivuille. c. Verkostomaista toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kukin toimija on sitoutunut kehittämään toimintaansa verkostona sekä antavana että saavana osapuolena. d. Toimintoja koottu/kootaan yhteisiin toimitiloihin. e. Kartoitettu/kartoitetaan asiakastarpeita toteuttamalla harava hankkeita, joissa esille nousseisiin tarpeisiin vastattu organisaatioiden yhteistyönä. f. Organisoitu/organisoidaan maaseutuyritysten neuvonta osaksi seudullista yrityspalvelua (Masva konsepti). g. Käynnistetty/käynnistetään organisaatiorajat ylittäviä toimenpiteitä neuvojien osaamisen kehittämiseksi, mm. järjestämällä koulutusta ja yhteistyökumppanin palveluiden tuntemus 6
7 ta parantavia neuvottelupäiviä. h. Tehostettu/tehostetaan yritysneuvonnan työkalujen yhteiskäyttöä, esim. yrityssuomi.fi, Yritystulkki, Toimialaonline, Perustayritys.fi. 4. Toimintasuunnitelmien pohjalta on laadittu työohjelmia, joissa on sovittu lähitulevaisuuden (0 6kk) kehittämistoimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä. Noin 30:ssä on laadittu työohjelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. 5. Hankkeen merkittäväksi tulokseksi on katsottava, että käytännössä kaikki seudut ovat aktivoituneet mukaan yhteistyön kehittämiseen. Kaikki seudut ovat edistyneet yhteistyön vahvistamisessa omista lähtökohdistaan. Toimintaan on saatu mukaan toimijoita, jotka aikaisemmin eivät ole olleet mukana verkostossa. 6. TE toimistojen rooli seudullisten yrityspalvelujen verkostossa on vahvistunut TEtoimistouudistuksen tavoitteiden mukaisesti. TE toimistot ovat sopimuskumppaneina kaikissa seudullisissa sopimuksissa. TE toimiston palvelut tunnetaan kumppanitoimijoiden piirissä paremmin ja niitä osataan markkinoida yrityspalveluina. 7. Hanke on myötävaikuttanut Yritys Suomi palvelujärjestelmän kehittämisen kokonaisuuteen seudullisten sopimusten ja toimintasuunnitelmien tekemisen myötä. Sopimuksissa ja toimintasuunnitelmissa on sovittu mm. yhteisestä viestinnästä ja yrityssuomi.fi portaalin seudullisten sivujen kehittämisestä. 4. Hankkeen toimenpiteet seudullisen toiminnan tukemiseksi Hankkeen alkuvaiheen toimintaa on leimannut seudullisten yhteistyöprosessien kehittämisen uudelleen käynnistäminen ja pyrkimys saada aikaan uudet, yhteistyökumppaneita aikaisempaa enemmän sitovat ja toimintaa vahvemmin ohjaavat yhteistyösopimukset. Tähän liittyvät toimenpiteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: Lähtötilanteen kartoitus Seudulliset yrityspalvelut toimintamallin etuja korostava asian markkinointi Sopimuksiin tähtäävät seudulliset neuvottelut Sopimuksiin pohjautuvien toimintasuunnitelmien laatimisen ohjaaminen Toimintasuunnitelmiin perustuvan toiminnan käynnistymisen tukeminen Seudullisen työn johtaminen ja seuranta sekä teemaryhmät Seudullisen yrityspalvelun kehittämistä tukeva sähköinen viestintä yrityssuomi.fi portaalissa Tukihankkeen viestintä Lähtötilanteen kartoitus Hankkeen alussa koottiin vuosina 2002 2007 toteutetun seudulliset yrityspalvelut hankkeen pohjalta saatavissa oleva tieto seuduilla silloin toteutuneista kehittämistoimenpiteistä. Tämän lisäksi kohdistettiin seudullisille toimijoille kysely, jossa kartoitettiin edellisen hankkeen jälkeen tapahtuneita muutoksia ja nykyistä tilannetta. Tältä pohjalta laadittiin kuvaus seudullisten yrityspalveluiden lähtötilanteesta, jota tarkennettiin vielä suuralueittaisissa tilaisuuksissa saadun informaation pohjalta. 7
Seudulliset yrityspalvelut toimintamallin etuja korostava asian markkinointi Samanaikaisesti lähtötilannekartoituksen kanssa aloitettiin uuden kehittämisvaiheen palveluiden ja tavoitteiden esittely seudullisille toimijoille. Tähän liittyi alueellisten käynnistystilaisuuksien lisäksi lukuisa joukko vierailuja, yhteensä noin 125 kappaletta, eri organisaatioiden valtakunnallisissa verkostoissa (SE KES verkosto, ProAgrian maaseutuyritysneuvojatapaaminen, TE toimistojen koulutustapahtumia, Uusyrityskeskusten neuvottelupäivät, seudulliset yritysneuvojakoulutukset) sekä useita seudullisia vierailuja. Toimintamalliin liittyvää yleistä tiedottamista on jatkettu koko hankkeen ajan. Sopimuksiin tähtäävät seudulliset neuvottelut Asian markkinoinnin pohjalta päästiin sopimaan yhteistyösopimusten uudistamiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta seuduittain. Keskustelut käynnistyivät olemassa olevan tilanteen läpikäynnillä edeten kohti jatkokehittämistä. Ensimmäisten neuvottelujen edetessä laadittiin hankkeen toimesta sopimusrunko, jossa määritettiin peruskriteerit Yritys Suomi tunnuksen käyttöönottoon oikeuttavalle sopimisen tasolle. Kriteeristöön kuului myös edellytys vuotuisten toimintasuunnitelmien laadinnasta, jolla edelleen konkretisoitiin sopimuksen toteuttamiseen liittyviä ensivaiheen toimenpiteitä. Hanke on osallistunut paikallisen työn valmisteluun sisältäen aikatauluista sopimisen, koollekutsumisesta, osapuolten haarukoimisen, sopimisen sekä alustavat keskustelut osapuolten kanssa. Sopimukset valmistellaan yhdessä hankkeen kanssa ja TEM:n Yritysasiakkuusstrategiaryhmä (YATR) käy läpi sopimukset ja niihin kuuluvat toimintasuunnitelmat sekä mahdolliset muut liitteet. YATR suosittelee sopimusten hyväksymistä ja TEM:n Konsernipolitiikan ohjausryhmä (KPO) hyväksyy seudut Yritys Suomi tunnuksen alla toimijoiksi. Sopimukseen tähtääviä neuvotteluja on käyty seuduilla yhteensä noin 210 kappaletta ja niihin on osallistunut noin 1 130 henkilöä. Sopimuksiin pohjautuvien toimintasuunnitelmien laatimisen ohjaaminen Kriteerit täyttävässä sopimuksessa edellytetään osapuolilta vuotuisten toimintasuunnitelmien laatimista. Toimintasuunnitelmien kautta varmistetaan, että sopimuksen mukainen yhteistyö toteutuu käytännössä ja että yhteistoiminta kehittyy ajan kuluessa. Tukihanke laati mallipohjan toimintasuunnitelmaa varten ja projektipäällikkö osallistui toimintasuunnitelmien laadintaan seuduilla. Vuosittain tehtävissä toimintasuunnitelmissa sovitaan seuduille ja yrityspalveluille tärkeistä konkreettisista kehittämiskohteista, eri organisaatioiden rooleista, osaamistason nostamisesta, viestinnästä ja muista seudun kannalta tärkeistä asioista. Yhteistyön alkuvaiheessa on todettu hyväksi keskittyä muutamaan asiaan, jotka ensiksi tehdään yhdessä valmiiksi tai hyvälle alulle ja sitä kautta saadaan yhteisiä onnistumisia ja tuloksia. Toimintasuunnitelmien tekemiseksi seuduilla on kokoonnuttu useita kertoja ja hanke on osallistunut paikallisen työn valmisteluun, aikataulutukseen, koollekutsumiseen, osapuolten haarukoimiseen, sopimiseen sekä keskustelujen vetämiseen paikan päällä. Projektipäällikkö on tehnyt toimijoiden kanssa keskustelujen pohjalta johtopäätöksiä, esitykset toimintasuunnitelmiksi ja toimenpiteiksi, joita tehdään ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Samalla on sovittu vastuuhenkilöistä ja aikatauluista. Toimintasuunnitelmiin perustuvan toiminnan käynnistymisen tukeminen Huolimatta siitä, että noin 2/3 sopimuksista on hyväksytty vuoden 2011 aikana, ovat toiminnan organisointi ja toteutus lähteneet jo hyvään käyntiin. Seudut ovat verkostona sopineet konkreettisista asioista, 8 8
joita viedään yhdessä kullakin seudulla seudun omista lähtökohdista eteenpäin. Yhteistyön alkuvaiheessa pyritään keskittymään muutamaan asiaan, jotka ensiksi tehdään yhdessä valmiiksi tai hyvälle alulle ja sitä kautta saadaan yhteisiä onnistumisia ja tuloksia. Sen jälkeen siirrytään yhä vaativampiin tehtäviin verkoston kehittämisessä. Ajatuksena on ollut, että yhteinen sopiminen halutaan saada käytännön toiminnaksi mahdollisimman nopeasti. Pienet konkreettiset askeleet luovat uskoa asian etenemiseen ja tavoiteltavien hyötyjen realisoitumiseen. Tukihanke on aktivoinut seutuja lyhyen aikajänteen toimenpideohjelman laatimiseen vetämällä keskusteluja ja levittämällä tietoa tällaisen toimintatavan hyvistä kokemuksista. Useilla seuduilla tämä on johtanut sovittujen asioiden omaehtoiseen kehittämiseen. Luvussa viisi olevassa taulukossa on lueteltu esimerkkejä kehittämisaiheista. Seudullisen työn johtaminen ja seuranta sekä teemaryhmät Hankkeen toimesta kutsutaan koordinaattorit kaksi kertaa vuodessa yhteisille neuvottelupäiville. Vuoden 2011 aikana päivät pidettiin keväällä ja syksyllä ja osanottajia kummassakin tilaisuudessa oli noin 60. Ohjausryhmätyöskentelyn arvioimiseksi hanke on kehittänyt ohjausryhmän arviointilomakkeen, jota ohjausryhmät voivat käyttää omaa toimintaa kehittäessään. Seutujen kannalta tärkeiden asioiden eteenpäinviemiseksi projektissa on mahdollista perustaa valtakunnallinen teemaryhmä tai jonkun teeman ympärille koota asiantuntijajoukko. Näiksi teema aihioiksi on tässä vaiheessa tunnistettu seuranta, asiakasprosessit, viestintä ja ennakointi. Seurannan osalta konsulttivetoinen teemaryhmätyöskentely on käynnistymässä loppuvuoden 2011 aikana. Seudullisen yrityspalvelun kehittämistä tukeva sähköinen viestintä yrityssuomi.fi portaalissa Tukihanke on osallistunut osaltaan yrityssuomi.fi portaalin seudullisten nettisivujen kehittämiseen. Kehittämistyö on lähtenyt käyntiin viiden pilottiseudun (Jyväskylän seutu, Kuusiokunnat, Espoo Kirkkonummi, Kotkan Haminan seutu, Koillismaan seutu) kanssa. Nyt kehittämistyössä on mukana jo yli 40 seutua. Seudullisissa toimintasuunnitelmissa viestintä on hankkeen toimesta nostettu yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä ja keinoja seudullisen viestinnän yhteen sovittamiseksi Yritys Suomen linjausten kanssa on haettu yhdessä. Tukihankkeen viestintä Tukihanke välittää seudullista työtä tukevaa materiaalia hyvistä käytännöistä, hankkeen edistymisestä ja kansallisista linjauksista. Viestinnän välineinä ovat olleet henkilökohtaiset käynnit, nettisivut ja uutiskirjeet kuukausittain. Tietoa on levitetty myös lukuisissa eri tilaisuuksissa. SeutuYp hankkeen nettisivut ovat toimineet hankkeen tietopankkina. Seudullisille toimijoille suunnatun kyselyn perusteella käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä nettisivujen sisältämään informaatioon. Hyvien käytäntöjen kuvauksien aikaansaamiseksi kilpailutettiin viestintätoimisto, joka työstää hyvistä käytännöistä lyhyitä artikkeleita. Artikkelit julkaistaan hankkeen nettisivuilla ja kootaan myöhemmin hyvät käytännöt lehdeksi. Vuoden 2011 loppuun mennessä artikkeleita valmistui 6 kappaletta. 9 9
10 Käynnit SeutuYp tukihankkeen nettisivuilla 5. Esimerkkejä seudullisen yhteistyön vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä Seutujen toimintaa on tuettu ja suunnattu seuraavien taulukossa esitettyjen asioiden kehittämiseen. Hankkeen kautta on kerrottu muiden seutujen toimintatavoista ja rohkaistu uusiin avauksiin. Päävastuu sisällön kehittämisestä on seuduilla. Kullakin seudulla on valittu muutama aihe johon keskitytään. Kehittämisen aiheet on koottu olemassa olevista seudullisista dokumenteista ja ne on ryhmitelty yhteisten otsikoiden alle. Taulukkoon on koottu esimerkkejä niiltä alueilta ja seuduilta, joissa valmistelussa on edetty dokumentointiasteelle. Kullakin seudulla on sovittu erikseen toimenpiteistä ja niiden vastuutahoista. 10
11 Yhteistyön tiivistäminen ja työnjako Mitä palveluita seudulla tarjotaan? Yhteisten asiakastapausten käsittelyä Toisten palveluiden tunteminen Roolien tarkentaminen Pirkanmaalla laaditaan yhteistä matriisialustaa strategisille linjauksille ja kärkihankkeille. Alustalle tulee myös Yritys Suomi kumppanuuden olennaiset elementit. Kokkolan seudulla sopimuskumppanit analysoivat palvelujen sisältöä ja tarvetta. Itä Lapissa on yhteinen strategiaprosessi ml. seudullinen yrityspalvelu/yritysneuvontapalvelu saatu päätökseen ja seuraavaksi keskitytään yhteiseen asiakkuudenhoitomalliin sekä kehitetään yhteistä seurantaa. Kokkolan seudulla asiakastapausten käsittelyä tutkitaan käymällä yhteistyöverkostossa läpi yritystapauksia. Tunturi Lapissa rakennetaan yhteistä asiakkuudenhallintamallia. Vaasan seudulla esitellään järjestelmällisesti kunkin toimijan palveluja ja sovitaan asiakasohjauksesta. Palvelumatriiseja tehdään useilla eri seuduilla. Hyvinkää Riihimäen seudulla yritysneuvojille suunnitellaan koulutusta verkoston tuotteista ja palveluista. Kaakkois Suomessa on perehdytty toisten toimijoiden palveluihin asiantuntijavaihdolla (ELYkeskus ja Finnvera, TE toimisto ja ELY keskus; Finnvera ja Tekes sekä Finnvera ja LPR:n elinkeinoyhtiö kesken) jolloin toisen toimijan asiantuntija on käytännössä toiminut neuvonta ja rahoitustehtävissä kumppaniorganisaatiossa. Mm. Seinäjoella, Kainuussa ja Lohjan seudulla käydään rooleja läpi, jotta seudullisten yrityspalvelujen tuottajat tuntevat toisensa, tuotteet, palvelut ja henkilöt. Pohjois Lapissa pohditaan ensin kuntakohtaisesti toimijoiden roolia ja asiakaspalveluprosessia. Sen jälkeen edetään seutukunnalliseen yhteensovittamiseen. 11
12 Työnantajapalvelujen kehittäminen Työnantajavalmiudet Työvoimakoulutuksen suunnittelu Keski Savon ja Keuruun seuduilla sekä Pohjois Karjalassa lisätään pienten yritysten työnantaja ja HR valmiuksia. Pietarsaaren, Äänekosken ja Vakka Suomen seuduilla kartoitetaan yritysten koulutustarpeita ja suunnataan koulutusta sen mukaisesti. Kaakkois Suomi on äkillisen rakennemuutoksen aluetta, jonka johdosta on toteutettu toimijoiden yhteisiä suunnittelu ja palvelujen toteuttamispalavereja, luotu yhteisiä palvelupaketteja ja tarjottu yrityksille palveluja yhteisesti. Asiakkuudet Palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaus eteenpäin Keuruun seudulla suunnitellaan sitä, miten asiakkaan palvelutarpeen pohjalta asiakas ohjataan asiantuntijalta toiselle. Palvelutarjonnan ajankohtaisuus ja tarvelähtöisyys Ennakointi Harava Lohjan ja Joensuun seuduilla sekä Keski Suomessa haetaan tapoja reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Harava konseptia on tehty lähes kaikilla seuduilla. Mm. Pietarsaaren seudulla tehdään verkoston jäsenten yhteisiä yrityskäyntejä. Hämeenlinnan seutu toteuttaa jatkuvasti omaa haravaa. Forssan seudulla toimii pysyvät yritysharavaryhmä. Tuotteistaminen ja asiakkuusprosessit Mentorointi Omistajanvaihdos Mentorointia toteutetaan yrityskummitoimintana useilla paikkakunnilla, mm. Jyväskylän, Pietarsaaren, Joensuu, Keuruun seuduilla. Vaasan ja Hyvinkää Riihimäen seuduilla käydään omistajan vaihdosprosessia läpi. Olemassa olevaa palvelua kehitetään edelleen useilla seuduilla yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Forssan, Hämeenlinnan, Hyvinkää Riihimäen ja Päijät Hämeen seuduilla omistajanvaihdosprosessiin on panostettu aktiivisesti 12
13 Tuotteistaminen Asiakkuusprosessien kehittäminen Tuotteistamista toteutetaan eri seuduilla, kuten Kotkan Haminan, Hyvinkää Riihimäen, Koillismaan, Päijät Hämeen, Jyväskylän ja Joensuun seuduilla Pohjois Karjalassa sovittiin kehittämisavustuksen hakuprosessista ja alkavan yrityksen asiakasprosesseja käydään läpi useilla seuduilla kuten Seinäjoen, Ylivieskan, Savonlinnan seuduilla sekä Hyvinkää Riihimäen seudulla. Viestintä ja koulutus Viestinnän kehittäminen Koulutustarjonta yrityksille Seudullinen yritysneuvojien koulutus Pietarsaaren seudulla tulevat ja käynnistyvät hankkeet käsitellään yhdessä. Hyvinkää Riihimäen seudulla kootaan menossa olevat hankkeet. Mikkelin seudulla pilotoidaan Yritys Suomisivuston alle tulevaa yhteistä kalenteria. Pietarsaaren seudulla kootaan seudulla oleva koulutus ja palvelutarjonta yrityksille yhteen tiedostoon Pohjois Karjala, omaa alueellista koulutusta yritysneuvojille heidän omista tarpeista. Kaakkois Suomessa järjestetään yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. 6. Seudullisten yrityspalvelujen edistymien maakunnittain Seudullisten yrityspalvelujen kehittyminen lähtee kunkin seudun tilanteesta ja lähtökohdista eikä seutuja siten voida verrata keskenään. Lähtötilanteet ovat erilaisia paikallisista olosuhteista johtuen. Kuvaus on haluttu pitää lyhyenä. Yleisimmin tilanne on se, että uusi sopimus on nähnyt päivänvalon viimeisen vuoden sisällä ja että sen pohjalta sopimuskumppanit ovat käynnistäneet toiminnan kehittämisen. Edistymistä on kaikilla seuduilla tapahtunut ja seuraavassa projektipäällikön näkemys tämän hetken tilanteesta. Uusimaa Uudenmaan alueella seitsemästä sopimuksesta on allekirjoitettu kolme. Vantaan, Espoon ja Hyvinkää Riihimäki alueen sopimukset allekirjoitettiin 2011 aikana. Lisäksi näillä alueilla koordinointi/työryhmätyöskentelyt on toimintasuunnitelman mukaisesti käynnistetty. Sopimuksien ja toimintasuunnitelmien valmistelu on käynnissä myös neljässä muussa Uudenmaan seutu yp verkostossa. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on saada kaikki alueen sopimukset allekirjoitetuksi. 13
Varsinais Suomi Varsinais Suomen seudulliset yrityspalvelut ovat organisoituneet seuraaviin yksiköihin, Yrityssalo, Potkuri, Yrityskolmio (aiemmin Loimaan seutu), Vakka Suomi ja Turunmaan seutu. ELY keskus käyttää seudullisia toimijoita palvelujensa jakelukanavana ja Potkurille on annettu tehtäväksi tuottaa palveluja myös muille seuduille ja ELYn edustaminen joissakin asioissa. Harava on toteutettu kaikilla seuduilla yhteisenä hankkeena. Toimiva maakunnallinen ohjausryhmätyöskentely, jossa sovitaan konkreettisista toimenpiteistä. Sopimukset on tehty Salossa sekä Turunmaalla ja muilla alueilla sopimukset ovat valmisteilla ja saadaan käsittelyyn vuoden 2012 alussa. 14 Satakunta Satakunnassa haluttiin selvittää mahdollisuudet yhden maakunnallisen sopimuksen tekemiseen. Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että laaditaan kolme seudullista sopimusta eli Pohjois Satakunta, Porin seutu ja Rauman seutu. Pohjois Satakunnassa ja Porin seudulla on kehittämisyhtiöt, Rauman seudulla viisi kuntaa tuottaa palvelut omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on, että sopimukset saadaan valmiiksi vuoden 2012 aikana. Maakunnassa on tehty hyvää yhteistyötä koko ajan ja nyt sitä tiivistetään entisestään. Porin seudulla yhdistyvät teknologiakeskus (Prizztech Oy), Uusyrityskeskus (Enter) ja kehittämisyhtiö (Posek) yhdeksi yhtiöksi kevään aikana ja se on viivästyttänyt sopimusten tekoa Porin seudulla. Häme Hämeen alueella sopimukset ja toimintasuunnitelmat tehtiin pääosin vuoden 2010 puolella. Toiminta eri seuduilla eli Forssan, Hämeenlinnan, Päijät Hämeen sekä Hyvinkää Riihimäen on lähtenyt hyvin käyntiin. Toimijoiden rooleja sekä palveluita on koko alueella käyty läpi päällekkäisyyksien välttämiseksi ja asiakasohjauksen sujuvaksi mahdollistamiseksi. Haravaa on hyödynnetty varsinkin Forssan ja Hämeenlinnan seuduilla. Hämeenlinnan seutu toteuttaa haravakyselyn omana, jatkuvana toimintana. Pirkanmaa Pirkanmaalla on seitsemän eri sopimusta ja jotkut alueet käsittävät vain kaksi kuntaa. Koordinaattoreina maakunnassa toimii yleensä TE toimisto ja tällä hetkellä Etelä Pirkanmaan TE toimisto koordinoi myös kahta muuta seutua. Pirkanmaan kaikilla seuduilla on organisoiduttu syksyllä 2011; ohjaus ja johtoryhmät ovat toiminnassa. Kaikissa ohjausryhmissä on puheenjohtajana yrittäjätaustainen henkilö. Eri seudut käyvät läpi asiakasprosesseja ensi vuoden aikana verkkonäkymien laatimisen yhteydessä. Kaakkois Suomi Kaakkois Suomessa on kolme sopimusta, Kotkan Haminan, Kouvolan ja Imatra Lappeenrannan seutusopimukset. Sopimusosapuolina ovat neljä elinkeinoyhtiötä, Finnvera, kolme TE toimistoa, ProAgria (kaksi) yksi toimintaryhmä ja yksi alueellinen innovaatioyhtiö, eli sopimukset kattavat koko Kaakkois Suomen ELYn toiminta alueen. Kotkan Haminan seudun sopimus oli ensimmäinen sopimus, joka hyväksyttiin TEM:ssä 2010. Kaakkois Suomen toimijat ovat päättäneet järjestää yhdessä yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta, johon seudullisten yrityspalvelujen neuvojat voivat osallistua. Asiakasprosessien tekeminen ja läpikäyminen sisältyy vuoden 2012 toimintasuunnitelmaan tai niitä käydään läpi palvelumatriisien uusimisen ja päivittämisen yhteydessä. Kotkan Haminan seutu oli yksi seudullisten nettisivujen piloteista. Pilottisivut eivät ole vielä valmiit. 14
Keski Suomi Keski Suomessa on paljon sopimuksia eli kahdeksan kappaletta ja ne kaikki on hyväksytty TEM:ssä. Maakunnassa on ELY keskus rahoittanut SeutuYp toimintaa osallistumalla ns. seutuhenkilöiden palkkakustannuksiin. Kehittämisyhtiöillä on käytössään asiakkuushallintaohjelma ja sitä samaa ohjelmaa käytetään myös klusteritoiminnan seuraamisessa. Sukupolvenvaihdoksissa Keski Suomessa on maakunnallinen hanke. Toimijat tapaavat toisensa säännöllisesti seuduittain, alueittain ja maakunnallisesti. Jyväskylän seutu oli yksi seudullisten nettisivujen piloteista. Pilottisivut eivät ole vielä valmiit. Etelä Pohjanmaa Etelä Pohjanmaalla Seinäjoen seudun, Järviseudun ja Kuusiokuntien sopimukset on hyväksytetty ja allekirjoitettu. Sopimus puuttuu vielä Suupohjan seudulta, mutta se saataneen hyväksytettäväksi vuoden 2012 keväällä. Kuusiokuntien seutukunta on ollut pilottialueena yrityssuomi.fi:n seudullisia sivustoja rakennettaessa. Seudullisten sivujen rakentaminen on aloitettu myös Järviseudulla vuoden 2011 lopussa. Kaikissa seutukunnissa on tehty roolijakoja selkeyttävä palvelumatriisi. Seinäjoen seudulla on käynnistynyt lisäksi kaksi alatyöryhmää, joista toinen keskittyy palveluprosessien ja seurantatietojen kehittämiseen ja toinen viestinnällisten toimenpiteiden suunnittelemiseen sekä toteuttamiseen. Etelä Pohjanmaalla toimii ELY keskuksen johdolla myös maakunnallinen seutupalveluiden koordinaatioryhmä, joka ohjaa, suunnittelee ja seuraa seudullisten yrityspalveluiden kehittymistä maakunnassa. Koordinaatioryhmä suunnittelee ja toteuttaa myös erilaisia koulutus ja kehittämispäiviä. 15 Pohjanmaa Pohjanmaalla on hyväksytty kaikki seutusopimukset Kristiinankaupunkia lukuun ottamatta. Sekin tulee valmiiksi vuoden 2012 alussa. Haasteita Pohjanmaalle tuo kaksikielisyys ja sen mukana toimijoiden runsaslukuisuus. Kaustisella ohjausryhmän toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin konkreettisten asioiden eteenpäin viemisellä. Siellä ohjausryhmän puheenjohtajana toimii yrittäjä. Kaikilla seuduilla osapuolet ovat käyneet läpi toistensa rooleja ja palveluita. Seuduilla on sovittu muutamasta konkreettisesta toimenpiteestä ja nyt haasteena on saada toiminta käyntiin. Pohjois Pohjanmaa Oulunkaaren seudun sopimus tehdään vuoden 2012 alussa ja sen jälkeen koko ELY keskusalue kuuluu sopimusten piiriin. Oulun seudulla yrityksille valmistellaan yhteistä tapahtuma ja koulutuskalenteria. Seudulla järjestetään yhteisiä verkostoitumispäiviä sekä suunnataan yhteisille tiimeille asiantuntijakoulutusta. Alueella ja seuduilla on käyty läpi rooleja joko yhteisten asiakas tai palvelumatriisien avulla. Asiakasprosessit sovitetaan yritysten elinkaaren mukaisesti. Viestinnässä ja markkinoinnissa otetaan seudullinen sivu käyttöön, kun kansallinen valmistelu on edennyt konkretian asteelle. Ohjausryhmätyöskentely on alkamassa ja esimerkiksi Haapavesi Siikalatva seudulla haetaan yrittäjää puheenjohtajaksi. Raahen seudulla ns. Pyöreä Pöytä on toiminut jo vuodesta 2004 seudullisena ohjausryhmänä. Koillismaa oli toinen seutu, jonka sopimus hyväksyttiin. Seudulle perustettiin Kiekerö Raahen Pyöreän pöydän malliin ja se on kokoontunut säännöllisesti konkreettisten ja ajankohtaisten asioiden eteenpäinviemiseksi. Lappi Lapin alueella hyväksyttyjä sopimuksia on kuusi kappaletta ja ne kattavat koko alueen. Sopimusten liitteenä olevan yrityspalvelumatriisin avulla toimijoiden rooleja ja työnjakoja yritysneuvonnassa täsmennettiin sekä tullaan tarkentamaan edelleen yrityssuomi.fi:n seutunäkymien työstämisen(kin) yhteydessä. 15
Seudullisen yrityspalvelun avaintoimijoita ovat kunnan elinkeinotoimet tai kunnalliset/seudulliset kehittämisyhtiöt, TE toimistot, Leader toimintaryhmät ja ProAgria Lappi ry. Lisäksi mukana on muita organisaatioita kuten oppilaitoksia ja korkeakouluja sekä yrittäjäyhdistyksiä. Seudulliset, yritysneuvojista pääosin koostuvat ryhmät, kokoontuvat säännöllisesti sopimallaan tavalla; osa kerran kuukaudessa ja toiset taas 3 4 kertaa vuodessa. Verkoston johtajana tai yhteistyön koordinaattorina toimii joku seudullisista toimijoista. Kokouksia toteutetaan myös videoneuvotteluna. Seutuyhteistyötä kehitetään seututoimijoiden valitsemalla tavalla; osa hyödyntää kokouksia ajankohtaisen tiedon välittämisessä ja tarvittavaan yhteiseen keskusteluun yhteistyösuhteiden ylläpitämiseksi kun toisaalla yhteistyön pohjana on yhteinen strategia tai/ja kehitetään yhteistä asiakkuuden hallintaa ja palveluprosesseja. Lisäksi vuosittain järjestetään maakunnallinen yritysneuvojien työkokous. ELY keskuksen roolina on tukea esr osarahoitteisen Yrittäjyyshankekokonaisuuden rahoituksella ja työpanoksella seutujen yhteistoimintaa yritysneuvonnassa sekä ylläpitää ja kehittää yritysneuvojien osaamisen kehittämistä. Hankkeen rahoituksella voidaan myös kehittää ja hankkia seututoimijoiden pk yritysasiakastarpeiden pohjalta esittämiä lyhytkestoisia liiketoimintaosaamista kehittäviä ajankohtaisinfoja ja koulutuksia sekä muita pk yritysten kehittämispalveluja tai tukea yrittäjyysilmapiirin kehittämistä kunnissa ja seutukunnissa. Yrittäjyyshankekokonaisuuden ohjausryhmä toimii alueellisena seudullisen yrityspalvelun seuranta ja kehittämistahona. Lapissa ei ole seudullisia/paikkakuntakohtaisia yhteispalvelupisteitä vaan yhteisasiakaspalvelua hoidetaan verkostoperiaatteella. Poikkeuksena tästä Tornionlaakson kunnat Pello ja Ylitornio, jossa kuntien yritysneuvojat työskentelevät TE toimiston kanssa samoissa tiloissa. Tästä yhteispalvelusta on saatu erittäin hyvät kokemukset. 16 Etelä Savo Koko alueen sopimukset on hyväksytty ja toiminta hyvässä vauhdissa. Seuduilla käydään asiakasprosesseja läpi vuoden 2012 tai 2013 aikana läpi. Mikkelin seudulla toteutetaan yrittäjäkoulutuskalenteri, joka toimii yrityssuomi.fi alustalla. Kalenterin ottaa käyttöön myös Savonlinnan seutu. Seuduilla on käyty läpi myös palvelumatriiseja, joissa on tarkennettu toimijoiden rooleja sekä palveluita. Mikkelissä Yrityspalvelukeskuksen muodostavat Mikkelin TE toimiston yrityspalvelut, HRV palvelut, Miset Oy:n seudulliset yrityspalvelut, Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo ja Etelä Savon Koulutus Oy (Esedu). Nämä organisaatiot ovat asettaneet kahdeksan henkilöä Yrityspalvelukeskuksen käyttöön ja vastaavat henkilöstökustannuksista. Maakunnallista tiedotustoimintaa on tehty yrittäjien kanssa yhteistyössä. Yrityspalvelujen tuottajat tiedottavat toiminnastaan lyhyissä iltapäiväseminaareissa ja kerran vuodessa järjestetään maakunnalliset yritysneuvojapäivät. Pohjois Savo Pohjois Savossa kaikki sopimukset eli viisi seutua on hyväksytty vuoden 2011 puolella. Seuduilla tehdään palvelumatriiseja ja käytännön yhteisyötä tiivistetään entisestään. Organisaatiomuutokset ovat siirtäneet varsinaisten asiakasprosessien tekemistä. Maakunnassa järjestetään koulutusta yritysneuvojille monipuolisesti ja eri aihealuista ELYn johdolla. Ennakointia tehdään Pohjois Savon liiton ennakoinnin kehittämisprojektin yhteydessä. Ohjausryhmien toiminta on alkanut ja vuoden aikana seuduilla ryhmät ovat kokoontuneet yhden kerran. 16
17 Kainuu Kainuussa on kehitetty seurantaa ja haettu yhteisiä seurattavia asioita kuten, yrityskäynnit, aloittavien yritysten lukumäärä, palautteet palveluista jne. Toimijoiden rooleja on tarkennettu ja yhden luukun periaate toimii käytännössä. Painopiste tällä hetkellä on alkavissa yrityksissä ja seuraavaksi panostetaan 0 3 vuotta toimineiden yritysten kehittämiseen. Yritys Suomi Kainuu nimi ja logot olleet aktiivisesti käytössä viestinnässä ja Yritys Suomi Kainuu Kajaanin toimipiste avattiin maaliskuussa 2011. Lisäksi Suomussalmella ja Sotkamossa/Kuhmossa on Yritys Suomi Kainuu palvelupisteet. Kainuuseen on muodostettu yritysneuvojaverkosto ja heille järjestetään erilaisia koulutus ja keskustelutilaisuuksia eri teemoista. Ohjausryhmä on kokoontunut noin puolen vuoden välein ja sen ensimmäinen kokous oli 12.5.2010. Pohjois Karjala Pohjois Karjalassa tehtiin yksi sopimus, joka kattaa koko maakunnan alueen. Jokaisella seudulla on omat kehittämisyhtiönsä, TE toimistonsa jne. mutta siitä huolimatta sovittiin asioista koko maakunnan tasolla. Maakunnassa sovittiin heti konkreettisten asioiden tekemisestä, kuten viestintä, prosessit/tuotteistaminen, osaamisen tason nostaminen yritysneuvojaverkostossa, roolien tarkentaminen. Siellä käytiin läpi esimerkkiprosessina kehittämisavustuksen hakuprosessi, jonka tekemisen tuloksena poistettiin päällekkäisyyksiä ja nopeutettiin sekä helpotettiin prosessia asiakkaan kannalta. Muita prosesseja käydään läpi vuoden 2012 aikana. 7. Haasteita ja johtopäätöksiä Seudullisten yrityspalvelujen kehittämistyössä on hankkeen toiminnan aikana havaittu seuraavia haasteita, jotka tulee ottaa huomioon myös kansallisessa päätöksenteossa. Näin voidaan turvata seudulliselle työlle jatkuvuuden edellytykset. o o o o Toimintaverkoston laajuus tuo tullessaan lukuisten organisaatioiden strategioiden yhteensovittamistarpeen. Tässä työssä on tärkeää tunnistaa kumppanuus periaatteella yhteistyön kehittämiseen sitoutuminen ja siitä kunkin omassa organisaatiossa viestiminen. Erityisen keskeisessä asemassa on TEM konserni ja sen useat eri toimijaosapuolet. Seudullisen yhteistyön kehittäminen perustuu organisaatioiden omissa budjeteissa tähän toimintaan kohdistettuihin rahoituksiin. Kaikki organisaatiot eivät ole suunnanneet resursseja seudullisen toiminnan kehittämiseen. Jokaisella seudullisella toimijalla on omistajuudesta sekä muista taustoista johtuen omat strategiansa, asiakassegmenttinsä, painopisteensä ja toimintatapansa. Nämä on huomioitava verkostoa rakennettaessa, eikä kukaan verkoston jäsenistä voi pakottaa muita jäseniä sopeutumaan omaan toimintaansa. jotta kumppanuus kansallisten ja seututoimijoiden välillä tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa, kannattaa kansallisten toimijoiden hyödyntää seudullisia toimijoita entistä tiiviimmin, josta esimerkkeinä: Finnvera Oyj hyödyntää seudullisia toimijoita pienlainojen jakelukanavana menestyksellisesti. Maaseutuneuvonta on kytkeytynyt tiiviiksi osaksi seudullisia yrityspalveluja. Tämän kautta maaseutuneuvontaan on kytkeytynyt ProAgrian lisäksi myös muiden toimijoiden osaamista. 17
18 o o o o o Seudullisten yrityspalvelujen toimijat omilla seuduillaan haluavat tarkempaa tietoa siitä, mitä sitoutuminen yrityssuomi.fi portaalin seudullisiin sivuihin seudun toimijoilta vaatii nyt ja tulevaisuudessa sekä sitovaa aikataulua sivujen toteutumiselle. Samoin selkeää viestintää siitä, mitä hyötyjä Yritys Suomen nettisivut tuovat seudulle ja miten hyödyt näyttäytyvät asiakkaille. Koordinaattorin roolin selkeyttäminen siten, että tehtävät jakautuvat koko verkostolle sovitun vastuunjaon mukaisesti. Seututoimijoiden taholta on esitetty toiveita siitä, että jo olemassa olevia sähköisiä yritysneuvonnan työkaluja integroidaan osaksi yrityssuomi.fi portaalin kokonaisuutta. Tästä esimerkkinä ovat Yritystulkki ja perustayritys.fi, jotka ovat jo laajasti seudullisten yrityspalvelujen käytössä. Uudentyyppinen työkalu on virtuaaliasiamies Keijo. Seudulliset yrityspalvelut rakentuvat seudulliselle sopimiselle ja sitoutumiselle perustuen paikallisiin olosuhteisiin. Alueellisten ja kansallisten toimijoiden tulee kunnioittaa tätä sitoutumista. Alkavan yrityksen prosessi on erittäin hyvin seudullisten toimijoiden hallinnassa ja sen vuoksi pääpaino kehittämisessä on suunnattava pk yrityksiin, joihin seudullisten toimijoiden on jalkauduttava entistä enemmän. LIITTEET SeutuYp kysely seudullisille toimijoille 2011, tulokset Seudulliset yrityspalvelusopimukset 2010 2011, yhteenveto 18
SeutuYp - Kysely seudullisille toimijoille 2011
1. Vastaajan organisaatio