SIMO SIMONIEMEN MASTERPLAN

Samankaltaiset tiedostot
Örö yleiskatsaus

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA

RISMALAHDEN RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOKSEN LIIKENNEVAIKUTUKSET

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti. Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

LOMALA IDEAKILPAILU SYSMÄN ILOLAAN SARJA B RM2/AP LPA VU2 VU1 RM1 RM2 RM2


Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Asuinpinta-ala 170 m2 (200 m2). Alakerran tilat n. 100 m2, yläkerrassa asuintilaa n. 70 m2. Lisäksi pesutilat, tekninen tila ja lasitettu terassi.

LOVIISA LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

Pertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki Riitta Mikkola

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Hakemus Kattelussaaren-Jänkäsalon osayleiskaavan muuttamiseksi

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi Häyrylänranta. Rautalampi Kunnantalo

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

Talin kartano. Tilankäyttösuunnitelma versio Markku Ignatius

Sulkavan elinvoimastrategia

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

Krannilan liikuntapuiston huoltorakennus

Sulkava, Lohilahti Kohdenumero Tupa,kk,makuualkovi + parvi, 49,0 m²/63,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

Kaupunginvaltuusto. Ryj Vastaus vt Pia Pakarisen kysymykseen Vasikkasaaren asemakaavan toteuttamisesta

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS MA-ARKKITEHDIT

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Alueen mahdollisuudet esittelyssä. Kaavoittajat Anne Rihtniemi-Rauh ja Pekka Mikkola Porvoon kaupunki

Oas /18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL

Vapaa-ajan asunto Inkoo, Inkoo Kohdenumero h+k+kph+erill.saunarakennus+autokatos/var/liiteri, 125,0 m²/195,0 m² Kov. 2007

Liite 3 tarjouspyyntöön H156-16, HEL Luukin kartanoalueen käyttöoikeussopimus ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. 1

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

KESÄYÖNPOLKU kortteli Espoo VIITESUUNNITELMA

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

Raameissa. Raameissa. Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Hai uoto. HAILUODON KUNNAN Rakennuspaikat. luokseen kutsuva loistokunta. Pöllä Huikku Salmenranta

Sulkavan elinvoimastrategia

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Perustietoja Ähtäristä

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

B L O K A R K K IT EHDIT

Lavastajanpolkua laajennetaan palvelemaan tonteille ajoa ja vieraspysäköintiä.

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

KESKEISET PERIAATTEET

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Vapaa-ajan asunto. Karstula, Kohdenumero h,k,ph,s, 40,0 m²/40,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

INKOON KUNTA, LÅGNÄS RANTA-ASEMAKAAVA

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Viher-Nikkilä. A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Ruokolahden kunta Kh / 38 1 Kv / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Kuinka kaukana Länsirannasta asut?

Kyläkävelyraportti ORISUO Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

Transkriptio:

I D E A & D E S I G N SIMO SIMONIEMEN MASTERPLAN SIMON KUNTA SEITAP OY 2014 G U N N A R S U I K K I

SIMONIEMEN MASTER PLAN, YLEISSUUNNITELMA ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Suunnittelun lähtökohdat ja edellytykset Toimeksiannon tarkoituksena oli löytää ideoita ja ratkaisumalleja Simoniemen matkailulliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen 15 20 vuoden perspektiivillä. Samalla suunnitelman on tarkoitus toimia pohjana tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle. Tällä hetkellä Simoniemi on ongelmallisessa tilanteessa. Matkailupalvelut eivät toimi, alueella on liikenteellisiä ongelmia, tyhjillään olevia toimintakuntoisia rakennuksia ja alueen yleisilme on epämääräinen ja jäsentymätön. Kunnan, asukkaiden ja yrittäjien tulisi löytää yhteinen päämäärä alueen kehittämiseksi, sillä vain se takaa alueen uuden nousun merkittäväksi matkailukohteeksi Etelä Lapissa ja samalla turvaa kyläyhteisön elinvoimaisuuden. Simoniemellä on erinomaiset mahdollisuudet tulla seudullisesti merkittäväksi ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Jo tällä hetkellä alue on kesäisin matkailijoiden suosima levähdys ja leiriytymispaikka. Se sijaitsee luonnonkauniilla paikalla meren rannalla ja sinne on helppo tulla sekä meri että maanteitse Kemin ja Oulun suunnasta. Se sopii erinomaisesti päivämatkailun etapiksi sekä kesällä että talvella tai myös pidempiaikaiseen oleskeluun. Simoniemen vahva kulttuuriperintö, johon kuuluvat vanha kyläraitti ja sitä reunustavat pihapiirit, vanha pappila, kirkko, koulurakennus, kala aitat sekä alueen perinteinen kalastuselinkeino luovat mielenkiintoisen lisän ja potentiaalin matkailun kehittämiseen. Matkailualue ja kylämiljöö sijaitsevat lomittain, jolloin matkailualueesta rakentuu osa elävää kulttuuriympäristöä, josta hyötyvät sekä asukkaat että matkailijat. Erityyppisten rakenteiden ja toimintojen sijoittelu vierekkäin luo tietenkin suunnittelulle omat 2 haasteensa ja saattaa pahimmassa tapauksessa synnyttää jännitteitä niiden kesken, ellei aluetta suunnitella ja rakenneta hyvässä yhteishengessä. Simoniemi on kehittynyt ja aktivoitunut viime vuosina monin eri tavoin. Sinne on kaavoitettu ja rakennettu uutta ympärivuotista asutusta ja lapsiperheitä on muuttanut alueelle. Monet rakennukset ja rakenteet, joita alueella on kunnostettu tai rakennettu, palvelevat sekä matkailijoita että asukkaita. Vanha pappila on kunnostettu ja toiminut ravintolana. Uusi venesatama ja kesäteatteri on rakennettu vanhan pappilan läheisyyteen samoin kuin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja majoitusrakennuksia. Venesataman ja kalasataman väliselle niemelle on myös rakennettu uimaranta. Kalasatama ja kalankäsittelyä varten rakennettu huoltorakennus eivät ole tällä hetkellä aktiivikäytössä. Alueen kehittämissuunnitelman voi jakaa kolmeen eri osaalueeseen: Kalasatama Nykyisten rakennusten ja rakenteiden hyödyntäminen sekä niiden muuttaminen matkailukäyttöä palveleviksi. Mahdollinen pienimuotoinen lisärakentaminen. Kalasataman ja venesataman välinen niemi Simoniemen uusi palvelurakennus sekä matkailuautojen ja asuntovaunujen alue Vanha Pappila ja venesatama alueen toimintojen kehittäminen ja ajantasaistaminen sekä uusien rakennusten ja rakenteiden sijoittelu. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu uuden tielinjauksen suunnittelu siten, että se palvelee sekä tulevaa maankäytönsuunnittelua että rauhoittaa nykyistä kyläraittia ylimääräiseltä läpiajoliikenteeltä.

Kalasatama 3 Satama aluetta kehitetään kalastusmatkailun tukikohdaksi. Satamaaltaat yhdistetään, jotta vedenvaihtuvuus ja toimivuus paranevat. Satama altaan satamanpuoleinen reuna rakennetaan rantalaituriksi siten, että veneet voivat kiinnittyä siihen ja ihmiset pystyvät liikkumaan siinä. Muutoinkin alueen yleisilme vaatii kohentamista ja selkeää jäsentelyä. Satamaympäristöön eivät kuulu puu ja pensaikkoalueet vaan avoimet rantaniityt, joiden lomaan rakennetaan selkeästi rajatut ja pinnoitetut alueet eri toiminnoille. Kalankäsittelyrakennuksen eteläpuolelle ja uimarannan väliselle alueelle sijoitetaan kala aitta mallisia majoitusrakennuksia, jotka mahdollistavat ympärivuotisen kalastusmatkailun kehittämisen. Rakennus muutetaan kalastusmatkailun tukikohdaksi. Sinne rakennetaan keittiö, ruokailu ja oleskelutilat, sauna sekä pesu ja pukuhuoneet, pyykinpesukoneet ja kuivatusmahdollisuus. Myös kalastusmatkailuun liittyvä kalojen perkaus ja jälkikäsittely suoritetaan edelleen rakennuksessa, joskin tilojen ei tarvitse olla nykyisen suuruiset. Myös septitankkien tyhjennysmahdollisuus voidaan sijoittaa rakennuksen yhteyteen, joka on jo liitetty viemäriverkostoon. Kalasataman ja venesataman välinen niemi lähialueineen Simoniemen matkailualueen uusi palvelurakennus sijoitetaan tälle alueelle. Se toimii alueen maamerkkinä sekä mereltä päin että maitse saavuttaessa ja palvelee sekä venesatamaa että matkailuautoaluetta. Rakennukseen sijoitetaan kahvila ja ravintolapalvelut, vastaanotto ja opastus, suihkut ja wc:t veneilijöille ja automatkailijoille sekä pukuhuoneet ja wc:t uimarannalla kävijöille. Rakennukseen rakennetaan majakkamainen torni sekä terassit merelle ja satamaan päin.

4 Uimarantaa laajennetaan pohjoiseen, puusto sen ympäristöstä raivataan, pintamaa tasataan ja kylvetään niittykasvillisuus. Niittyalueelle sijoitetaan lasten leikkipaikka ja pelikenttä. Vanha Pappila ja venesatama Venesataman syväystä kasvatetaan, jotta suuremmatkin purjeveneet voivat saapua satamaan. Satama altaan rannan puoleiset reunat rakennetaan laitureiksi, joihin veneet voivat kiinnittyä ja etelänpuoleiseen rantaan kiinnitetään asukkaille tarkoitetut venelaiturit. Venesataman ja majoitusrakennusten väliselle alueelle rakennetaan lisää kala aitta mallisia majoitusrakennuksia, jotka ovat matalampia kuin nykyiset rakennukset. Vanha Pappila toimisi edelleen ravintolana. Sekä ruoka että palvelu olisivat laadukkaampia kuin palvelurakennuksen ravintolassa. Vanhaa Pappilaa voisi myös varata yksityistilaisuuksiin ja koulutustapahtumiin. Kesäteatterin toiminta tukeutuisi myös Vanhaan Pappilaan. Vanhan Pappilan ja venesataman välinen alue on niittymäinen ja avoin. Liikennealueet ja pysäköintialueet jäsennöidään ja rajataan selkeästi sorapintaisiksi.

5 Uusi tielinjaus Vanha kyläraitti rauhoitetaan ylimääräiseltä läpikulkuliikenteeltä rakentamalla sen itäpuolitse uusi tie. Uusi tielinjaus on sujuvampi yhteys asuntoalueen ja kirkonkylän väliselle autoliikenteelle ja näin ollen vanha kyläraitti säilyy rauhallisempana kulkureittinä ja painopiste on kevyenliikenteen raittina. Uusi tielinjaus mahdollistaa myös lisärakentamista sen itäpuolelle, lähelle nykyistä asutusta mutta samalla kuitenkin tarpeeksi kaukana, jotta vanha kylärakenne säilyy ehjänä. Uuden tien ja kylärakenteen väliin jäävät peltoaukeat olisi hyvä säilyttää aktiivikäytössä ja avoimena. Maiseman käsittely Kulttuurimaiseman suurin uhka Simoniemen alueella on rantaniittyjen ja peltoaukeiden umpeen kasvaminen ja pensoittuminen. Perinteisesti pohjoisen kylät ovat olleet avoimia ja valoisia. Avoin maisema maksimoi valon ja lämmön saamisen sekä pitää sääsket loitolla. Paras tapa perinnemaiseman ylläpitämiseksi on laiduntaminen. Jotta laiduntaminen on mahdollista, täytyy ensin kaataa ja vesoa puustovapaa rantavyöhyke ja kylän lähiympäristö. Alueilla, joilla laiduntaminen on hankalaa, täytyisi niittää vähintään kerran kesässä, jotta pensoittuminen estetään. Matkailuympäristöä täytyy tietenkin niittää useammin, jotta alueiden monikäyttöisyys on mahdollista ja yleiskuva säilyy huoliteltuna ja siistinä. Helsinki 17.1.2013 Gunnar Suikki Arkkitehti

7

Venesataman ja uimarannan huoltorakennus 8 Arkkitehtitoimisto HALO arkkitehdit / Tuomas Niemelä tutki venesataman ja aumarannan huoltorakennuksen toteuttamista niin, että rakennus on helppo toteuttaa vaiheittain ja siitä silti muodostuu Simon Wanhan Pappilan ja sataman ympäristöön soveltuva omaleimainen rakennus. Huoltorakennus on saanut hahmonsa majakka ilmeestä. Rakennuksen on tarkoitus toimia tunnistettavana maamerkkinä mereltä ja omaleimaisena paikkaansa tunnuksen antavana elementtinä satamaan maalta saavuttaessa.

9

10

11