Yhtymähallitus 25.11.2013 171 Yhtymävaltuusto 9.12.2013 37 Yhtymähallitus 18.8.2015 113 Yhtymävaltuusto 2.10.2015 24 Parhaat palvelut oikeaan aikaan PKSSK:n strategia 2014 2018 (2030)
Sisällys 1. Lähtökohdat... 3 2. Toimintaympäristön muutostekijät... 4 Muutokset lainsäädännössä... 5 Väestö ja sairastavuus... 5 Työvoiman saatavuus ja muut työelämän haasteet... 7 Hoitolaitteiden ja muun teknologian kehitys... 8 Talous... 8 3. Visio ja yhteiskunnallinen tehtävä: Parhaat palvelut oikeaan aikaan... 9 Visio... 9 Yhteiskunnallinen tehtävä... 9 4. Arvot ja periaatteet: Meillä välitetään, meillä osataan... 10 5. Päämäärät... 11 Tyytyväiset asukkaat... 11 Sujuvat hoito- ja palveluketjut... 11 Vetovoimainen työnantaja... 12 Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto... 12 6. Strategiakauden tukijalat... 13 Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen... 13 Osaava ja motivoitunut henkilökunta... 14 Luottamuksellinen yhteistyö... 14 Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia... 15 Tasapainoinen talous... 15 7. Strategian toteutus... 16 2
1. Lähtökohdat PKSSK:n strategian Parhaat palvelut oikeaan aikaan lähtökohtana on varmistaa, että jäsenkuntien asukkaat saavat heille kuuluvat palvelut. Strategia on kuntayhtymän valtuuston hyväksymä tavoite- ja toimintaohjelma, joka tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan. Väestön tarpeista lähtevä suunnittelu edellyttää pidemmän aikavälin tähtäintä. Käsillä olevassa strategiassa luodataan tavoitteellista kehitystä noin 15 vuoden päähän. Tämä strategia on hyväksytty 9.12.2013 ja on voimassa vuodet 2014 2018. Sosiaalija terveydenhuollon rakenteita koskevan lainsäädännön keskeneräisyyden takia strategia on sovittu tarkistettavaksi valtuustokauden puolivälissä. Kuvio 1. Strategiatyön kokonaisuus. 3
2. Toimintaympäristön muutostekijät Ympäristön muutostekijät ovat kuntayhtymän ulkopuolisia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja demografisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntayhtymän toimintaan tulevaisuudessa. Kuntayhtymän strategisissa pitkän tähtäimen päämäärissä on huomioitu ympäristön muutostekijöiden uhat ja mahdollisuudet. Kuvio 2. Keskeiset muutostekijät, jotka vaikuttavat kuntayhtymän toimintaan tulevina vuosina. 4
Muutokset lainsäädännössä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tullee voimaan strategiakauden aikana. Lisäksi kuntalakiin ja valtionosuuslainsäädäntöön on tulossa muutoksia strategiakaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee muuttamaan kuntayhtymän hallinnollista asemaa, mutta vaikutukset arvioidaan tarkemmin lainsäädäntötyön edetessä. Järjestämislaki tarkoittanee erityisvastuualueille nykyistä virallisempaa asemaa, jolloin PKSSK:n palveluita tullaan tarkastelemaan osana erityisvastuualueen kokonaisuutta. Tuleva järjestämislaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät entistä laajempaa yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Uudistuksilla pyritään häivyttämään eri organisaatioiden väliset raja-aidat potilaiden hoidossa. Terveydenhuoltolain määrittelemä potilaan valinnanvapaus laajeni koskemaan kaikkia erikoissairaanhoidon julkisia yksikköjä Suomessa vuoden 2014 alusta lähtien. Riskinä on, että osa oman alueen väestöstä hakeutuu hoitoon muihin sairaaloihin ja palvelujen käyttäjämäärä supistuu. Osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta nykyinen kehitysvammalaki ja vammaislaki tultaneen yhdistämään kaikkia vammaisryhmiä koskevaksi, uudeksi vammaislaiksi. Laitosasumista tullaan vähentämään, vastaavasti yksilöllistä asumista ja sitä tukevia palveluita lisäämään. Väestö ja sairastavuus Väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön osuus vähenee ja iäkkään väestön määrä kasvaa. Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja elintapasairauksien yleistyessä. Kuntatalouden kiristyessä kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattava kuluja lisäämättä hoitoprosesseja ja toimintatapoja kehittämällä. Terveyden edistämisen tärkeys on erikoissairaanhoidossa miellettävä ja otettava osaksi arkityötä. Iso yhteiskunnallinen muutos on menossa ja sen seurauksena mm. syrjäytyneiden osuus kasvaa. Sosiaalisten ongelmien välillisiä vaikutuksia terveydenhuoltoon ei voida ohittaa. Pohjois-Karjalassa kehitysvammaisten suhteellinen osuus on maamme korkeimpia. Kehitysvammaisten määrä pysyy nykytasolla tai saattaa jopa kasvaa, koska kehitysvammaisten keskimääräinen elinikä nousee ja lähenee muun väestön tasoa. 5
koko maa = 100 Ilomantsi Heinävesi Rääkkylä Valtimo Juuka Lieksa Polvijärvi Outokumpu Nurmes Kitee Tohmajärvi Pohjois-Karjala Liperi Joensuu Kontiolahti 84 113 104 128 171 162 160 159 153 148 195 192 187 184 183 0 50 100 150 200 Kuvio 3. Palvelutarve erikoissairaanhoidossa. Kelan vakioimaton sairastavuusindeksi vuonna 2014, koko maa = 100 (Kela 2015). Kehitysvammaisten suhteellinen osuus väestöstä Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin kunnissa 31.12.2013, koko maa = 100 (KELA 2014) Juuka Valtimo Polvijärvi Ilomantsi Rääkkylä Heinävesi Outokumpu Nurmes Lieksa Kitee Pohjois-Karjala Liperi Tohmajärvi Kontiolahti Joensuu 101 99 210 192 181 176 159 145 141 133 234 255 281 294 319 0 50 100 150 200 250 300 350 Kuvio 4. Kehitysvammaisten suhteellinen osuus Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin kunnissa 31.12.2013, koko maa = 100. (Kelan asiakasrekisteri, SOTKA-tietokanta). 6
Kuvio 5. Vanhusikäryhmien määrän ennuste Pohjois-Karjalassa. Vanhimpien ikäryhmien absoluuttisen määrän kasvu lisää mm. dementian ja tekonivelkirurgian hoidon tarvetta. Työvoiman saatavuus ja muut työelämän haasteet Seuraavan viiden vuoden aikana kuntayhtymästä jää eläkkeelle lähes 400 ja 10 vuoden aikana noin 875 henkilöä. Muu poistuma huomioiden rekrytointitarve vuosittain on 150 160 työntekijää. Samaan aikaan kilpailu työvoimasta kiristyy. Kuntayhtymän on oltava houkutteleva työnantaja, jotta osaajia on riittävästi tulevaisuudessa. Kuvio 6. Henkilöstön poistuma ja rekrytointitarve. 7
Hoitolaitteiden ja muun teknologian kehitys Hoitolaitteiden ja muun teknologian kehitys on nopeaa. Tarkoituksenmukaiset laitteet mahdollistavat paremman hoidon tai joustavammat hoitoketjut ja toimintaprosessit tai nämä molemmat. Kuntatalouden tilanteen takia investointien toteuttaminen kuitenkin vaikeutuu ja niille vaaditaan vahvat perustelut. Sähköiset palvelut ja omahoitoa tukeva teknologia yleistyvät. Suunta on kohti verkossa tapahtuvaa ammattilaisen ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Talous Kuntatalouden kiristyminen, vaativan erikoissairaanhoidon kallistuminen ja palveluiden kysynnän samanaikainen kasvu asettavat haasteita palvelujen rahoittamiselle. Taloudellinen tehokkuus ja palvelujen hyvä laatu edellyttävät, että palvelujen käyttäjiä on riittävästi. Kokonaisoptimaalisia ratkaisuja haetaan nykyistä laajemmalla toiminnallisella vastuualueella. 8
3. Visio ja yhteiskunnallinen tehtävä: Parhaat palvelut oikeaan aikaan Visio Pohjois-Karjalan keskussairaala tunnetaan tehokkaana ja toimintakykyisenä sairaalana. Potilaat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelut turvaavat kehitysvammaisen hyvän elämän. Palvelut vastaavat väestön tarpeita, eikä niitä tarvitse jonottaa. Palvelut ovat kunnille edullisia. Pohjois-Karjalassa on toimintakykyinen ja tehokkaaseen tuotantoon kykenevä sairaala, jonka palveluilla on runsaasti kysyntää. Kuntayhtymän palvelut ovat niin hyviä, että väestö ja kunnat haluavat käyttää niitä valinnanvapauden laajentuessa. Yhteiskunnallinen tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluja sekä vastata määrätyistä viranomaistehtävistä. Kuntayhtymä on aktiivinen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen itäsuomalainen tuottaja ja kehittäjä sekä vetovoimainen työnantaja. Kuntayhtymä toimii väestön terveyden edistämiseksi. Toiminnan perusta on monipuolisesti osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kehittyvät toimintamallit sekä teknologian tehokas hyödyntäminen. Terveydenhuollon palvelut järjestetään valtakunnallisesti sovittujen hoitokäytäntöjen sekä kuntien ja erityisvastuualueen sairaaloiden kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. 9
4. Arvot ja periaatteet: Meillä välitetään, meillä osataan PKSSK:n toimintaa ohjaavat keskeiset arvot ovat: Ihmisarvo Elämää ja itsemääräämisoikeutta tulee suojella ja kunnioittaa. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaisella on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Ihmisarvo ei riipu iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, sosioekonomisesta asemasta tai sairauden laadusta. Tasa-arvo Palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Hyvä hoito edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja vastuullisuutta. Tasa-arvoinen työympäristö tukee henkilöstön hyvinvointia Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus on ihmisarvon ja tasa-arvon toteutumista käytännössä. Avoin, rehellinen ja luottamuksellinen yhteistyö on oikeudenmukaista niin työntekijöitä, potilaita kuin sidosryhmiä kohtaan. Strategiakaudelle 2014 2018 on valittu myös laatukriteerejä, jotka ohjaavat ratkaisuja strategisia päämääriä tavoiteltaessa. Kuvio 7. Arvot ja laatukriteerit, joiden tulee näkyä toiminnassa. 10
5. Päämäärät Strategiset päämäärät ovat tahtotiloja, kuvauksia siitä, miten haluamme asioiden olevan pitkällä aikavälillä, jotta visio Parhaat palvelut oikeaan aikaan saavutetaan. Kuvio 8. Strategiset päämäärät vision saavuttamiseksi. Tyytyväiset asukkaat Potilas saa vaikuttavaa hoitoa ja tehokasta ohjausta, joka edistää hänen terveyttään, toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Hoito- ja työkäytännöt ovat potilaalle turvallisia. Omaiset on huomioitu ja heille on tarjolla mahdollisuus tukea potilaan ja kehitysvammaisen hoitoa. Potilaat ja asiakkaat saavat yhteyden ammattihenkilöihin viiveettä ja joustavasti. Palvelut annetaan oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisessa paikassa. Yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja kohtelu on hyvää. Kuntayhtymällä on hyvä maine turvallisena ja laadukkaana hoitopaikkana. Sujuvat hoito- ja palveluketjut Selkeä työnjako ja innovatiivinen yhteistyö maakunnassa ja erityisvastuualueella varmistavat oikea-aikaisen hoidon ja tutkimukset. Toimivat hoitoketjut edistävät väestön terveyttä ja vähentävät sairastavuutta. Palvelut on koordinoitu vastaamaan potilaan tai asiakkaan hoidon tarpeita ja hoidon jatkuvuutta. Päällekkäisyydet on 11
poistettu, yhteydensaanti toimii ja potilaat ja asiakkaat voivat luottaa siihen, että heidän palvelunsa järjestetään asianmukaisesti ja laadukkaasti. Kuntayhtymä antaa ammatillista tukea perusterveydenhuoltoon. Yhteistyöverkosto kuntien, koulutusorganisaatioiden ja muiden alan toimijoiden kesken toimii kohti yhteisiä tavoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys maakunnan elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Vetovoimainen työnantaja Kuntayhtymä on hyvin johdettu työyhteisö, jonne on mukava tulla töihin. Kuntayhtymällä on hyvä maine työnantajana ja pärjäämme hyvin valtakunnallisessa kilpailussa osaavasta työvoimasta. Hyvässä yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa on varmistettu tulevaisuuden osaajien kouluttaminen omassa maakunnassa. Kuntayhtymässä arvostetaan omaa ja toisten työtä. Työyhteisön kulttuurissa korostuu joustavuus, eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten tarpeiden huomioiminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. Urakehitystä ja työnkiertoa edistetään. Johtamisessa painotetaan luottamuksellisuutta, avoimuutta ja valmentavaa työotetta. Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto Kuntayhtymällä on hyvä maine palveluntuottajana. Kuntayhtymä tarjoaa vaikuttavat, turvalliset ja kustannustehokkaat palvelut pohjoiskarjalaisille ja muille käyttäjille. Toiminta on muihin keskussairaaloihin verrattuna kustannustehokasta ja laadukasta. Toiminnan läpinäkyvyys ja talouden ennakoitavuus herättävät luottamusta jäsenkunnissa. Terveyspalvelujen kokonaisoptimointi Pohjois-Karjalassa on varmistettu. Kuntayhtymän palvelutuotanto on monipuolista ja vastaa väestön tarpeita. Palvelujen tarpeen muuttumiseen ja kustannuspaineisiin pystytään reagoimaan nopeasti. Menestymme valtakunnallisessa tuottavuusvertailussa ja hoitojen saatavuus on parempi kuin keskussairaaloissa keskimäärin. Kuntayhtymällä on strateginen asiantuntijarooli maakunnan elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Kuntayhtymän toimintaympäristö ja infrastruktuuri ovat ajanmukaisia ja toimivia. Toimintaa ei sopeuteta tiloihin ja teknologiaan, vaan tilat ja teknologia luovat toimintaedellytyksiä hyvälle hoidolle. 12
6. Strategiakauden tukijalat Tukijalat ovat asioita, joissa tulee onnistua, jotta strategiakauden aikana varmistetaan suunta kohti päämääriä. Organisaation eri tasojen toimintasuunnitelmissa määritellään tukijalkojen yksityiskohtaiset sisällöt ja toimenpiteet. Kuvio 9. Strategiakauden 2014 2018 tukijalat päämäärien saavuttamiseksi. Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen Erikoissairaanhoidolle ja kehitysvammaisten erityishuollolle määritellään selkeät ja konkreettiset tavoitteet. Tavoitteet ohjaavat kuntayhtymän johdon ja luottamushenkilöiden päätöksentekoa. Kuntayhtymän johto viestii tavoitteista ja päätöksistä henkilöstölle. Esimiehet tuntevat tavoitteet ja tekevät yksiköidensä kanssa töitä niiden saavuttamiseksi. Päivittäisellä johtamisella edistetään potilaslähtöisen toiminnan toteuttamista yksiköiden sisällä, niiden välillä ja alueellisesti. Johtamisjärjestelmää vahvistetaan määrittelemällä esimiesten selkeät vastuut ja tehtäväkuvat. Lean johtamisella varmistetaan henkilöstön osallistuminen ja pyritään tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan oikea-aikaisesti. Samalla vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Lean-periaatteita hyödynnetään soveltuvin osin kaikilla tasoilla kuntayhtymän johtamisessa. Esimiestyössä tarvittavan tiedon selkeys ja oikea-aikaisuus varmistetaan. Palvelujen 13
vaikuttavuutta mitataan ja tuloksien avulla kehitetään yksiköiden toimintaa. Yksiköiden raja-aidat ylittävän prosessiajattelun sisäistäminen ja toteuttaminen ovat tärkeitä. Henkilötyön tuottavuutta lisätään siten, että työntekijöiden ammatillinen osaaminen varmistetaan ja saadaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Työntekijät tuntevat oman työnsä merkityksen osana työyksikkönsä ja koko kuntayhtymän toimintaa. Muuttuva henkilöstön ikärakenne asettaa uudenlaisia haasteita työyhteisölle, johtamiselle ja esimiestyölle. Työmarkkinoille tulossa olevat ns. Y ja Z -sukupolvet odottavat työnantajalta vapautta ja vastuuta tarjoavaa kulttuuria. Osaava ja motivoitunut henkilökunta Henkilöstöpolitiikan avulla luodaan kannustava, turvallinen ja joustava työyhteisö. Vahvistetaan työyhteisötaitoja sekä innovatiivisuutta työyhteisössä ja sen ulkopuolella. Työyhteisön yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja keskinäistä luottamusta lisätään. Varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen ja osaaminen ennakoimalla tulevaa henkilöstörakennetta ja -määrää. Ennakoivaa rekrytointia hyödynnetään aktiivisesti. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja muiden kouluttajien kanssa turvataan kuntayhtymän kannalta keskeisten osaajien saatavuus. Tavoitteellinen henkilöstörakenne määritellään osana henkilöstösuunnittelua. Tarkoituksenmukaisilla tehtävänkuvilla ja osaamisen johtamisella varmistetaan se, että oikeat osaajat ovat oikeissa paikoissa. Luottamuksellinen yhteistyö Maakunnallisessa yhteistyössä sitoudutaan Siun Sote -hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin niin, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostavat yhtenäisen, saumattoman ja koordinoidun palvelukokonaisuuden. Strategista kumppanuutta muiden keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään. Prosessiajattelua ja organisaatioyksiköiden keskinäistä yhteistyötä tuetaan avoimella viestinnällä sekä lisäämällä henkilöstön välistä vuorovaikutusta. Sisäisen luottamuksen ja yhteen hiileen puhaltamisen henki syntyy yhteisten arvojen ja tavoitteiden sisäistämisestä sekä yhdessä työtä tekemällä. Hoitoketjut ja työnjako perusterveydenhuollon kanssa sekä erityisvastuualueella (erva) selkiytetään ja sovitaan vastuista. Omaisten osallistumista potilaan ja kehitysvammaisen hoitoon tuetaan. Omaiset ovat voimavara, joka auttaa hoidon toteutumista. 14
Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia Investointeja, hankkeita, erilaisia tila- ja teknologiaratkaisuja tarkastellaan laajemmin ja pidemmällä aikavälillä ottaen huomioon ennusteet sairastavuudesta ja tulevasta muusta palvelutarpeesta ennen niiden toteutusta. Investointeja ja logistiikkaa arvioidaan palveluntarvitsijan näkökulmasta ja pyritään alueellisen palvelukokonaisuuden kannalta optimaalisiin ratkaisuihin. Tilojen muunneltavuus otetaan suunnittelussa huomioon. Tilankäyttöä ja kapasiteetin hyödyntämistä tehostetaan. Selkeällä kokonaiskuvalla tilatarpeesta ja luovilla ratkaisuilla toteutuksessa vähennetään kustannuksia. Kustannusten hallintaa ja ennakoitavuutta parannetaan selkeyttämällä ohjeita ja ottamalla käyttöön talouden laskentamalleja. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja pohditaan mittavien investointien yhteydessä. Kustannushyötyanalyysiä tehdään suunniteltaessa uusia toimitiloja, teknologia- sekä ICT-hankintoja. ICT-järjestelmien hankinnoissa korostetaan toimintalähtöisyyttä ja selkiytetään yhteisiä tavoitteita palveluntuottajan kanssa. Tasapainoinen talous Talouden tasapainon kannalta on tärkeää, että palvelujen kysynnässä tapahtuvat muutokset pystytään ennakoimaan riittävän hyvin. Palvelurakennemuutoksen myötä tarvittavaan kehitystyöhön osallistutaan aktiivisesti. Menoihin on pystyttävä vaikuttamaan kysynnän ja tulojen muuttuessa. Omakustannusperiaate ohjaa talouden suunnittelua. Palvelujen tuotteistuksessa ennakoidaan hoitokäytännöissä tapahtuvia muutoksia, jotta hinnoittelu vastaa uuden toimintatavan vaatimia resursseja. Palvelujen myynnin laajentamista nykyisten käyttäjien ulkopuolelle harkitaan, mikäli olemassa oleva kapasiteetti sen sallii. Haavoittuvimmille sairaanhoidon toiminnoille, erityisesti pienille erikoisaloille, luodaan suunnitelmallinen varajärjestelmä, jotta vältytään tarpeettomilta kustannuksilta. Varajärjestelmä luodaan yhteistyössä muiden erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Kustannustietoisuutta lisätään organisaation kaikilla tasoilla. Talousosaamista lisätään koulutuksella ja yhtenäisillä talouden ohjauksen käytännöillä. Talouden seurantajärjestelmiä ja siihen liittyviä työkaluja kehitetään päätöksenteon tueksi. Jäsenkuntien kanssa tarkastellaan reaaliaikaista tietoa kuntalaisten palvelujen käytöstä, niistä aiheutuvista kustannuksista ja ennakoidaan tulevaa kulukehitystä. 15
7. Strategian toteutus Strategian Parhaat palvelut oikeaan aikaan toteuttamisessa strategisia tavoitteita viedään organisaatiossa alaspäin. Kunkin päämäärän saavuttamiseksi määritetään toiminta-alueiden ja alemman tason yksiköille toimintasuunnitelmat, joiden tavoitteet tukevat päämäärien saavuttamista. Toimintasuunnitelmien hyväksyjät seuraavat tavoitteiden toteutumista. Vuosittaisen arvion yhteydessä tehdään johtopäätökset ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kuvio 10. Strategian toteutus. Toiminnan ohjaaminen ja kehittäminen strategian pohjalta. 16