KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen



Samankaltaiset tiedostot
Viepperhauta Suomussalmi

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI Erkki Salmirinne

Puunhankinnan verkostoituminen. Rovaniemi Kainuun Etu Oy, Paavo Pietikäinen

Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY

Kainuun Etu Oy. Kertomus toiminnasta 2009

KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS. Aika Tiistai klo Kajaanin kaupungintalo, Valtuustosali.

Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

Mestaruussarjaan

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke Susanna Kulmala Lomalaidun ry

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET. Puurakentamisen RoadShow Kuhmo. Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK Salo

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo


WOODPOLIS. Puulehto Oy, KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

KEHITTÄMIS- HANKKEET

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Parasta kasvua vuosille

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Metsäalan ja MSO:n tilanne

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman toteutukseen

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma ( ) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Kehittämisen ja kasvun rahoitus

Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Ideasta suunnitelmaksi

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Kainuun metsäohjelma

Measurepolis Development Oy

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maakuntahallitus

Hämeen liiton rahoitus

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä Väkiluku 35421

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

Hankkeen rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

V v v v v v ja myöh. EU

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9


Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

Transkriptio:

Ohjaus Foorumitoiminta Toimeenpano KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen METSÄOHJELMA Kainuun metsäneuvosto PUUTUOTEALAN KEHITYSOHJELMA Kainuun puutuotealan neuvottelukunta Metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Tukee ohjelmien toteutumista kehittämishankkeiden toteutuksen kautta Aktivoi ja ylläpitää vuorovaikutusta muiden ohjelmien, kehittämistahojen ja hankkeiden välillä Varmistaa laadullisesti ja määrällisesti riittävän kehitystyön toteutuksen Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Puuhuolto kokonaisuutena sisältäen metsien bioenergian EASTWOOD - Kainuu Puutuotealan kehitysohjelman toimeenpano Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa KAINU-Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Puunjalostuskeskittymien rakennemuutoshankkeet Paltamon puuteollisuus Osaaminen Yhteisomistustilojen hallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen WOODPOLIS, energiatehokkaan puurakentamisen kehittämistä 1. Woodpolis II tutkimus- ja tuotekehitys 2. Woodpolis INNO oppimisympäristön kehittäminen 3. Koulutuspalvelut -osaamisverkosto 4. Woodpolis -venäjäverkosto ORDER, Täsmäkoulutusta Kainuun metsä- ja puutuotealan yrityksille Suometsät kuntoon Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Rakenteet Tutkimus & kehittäminen Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen markkinaperusteisiin menetelmiin Kainuun yksityistieverkon kehittäminen Yritystoiminta ja toimintaympäristöt Toimintamallit Biomassaterminaaliverkosto Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus Puurakentamisteollisuus ROBINWOOD PLUS Biomassaterminaalipilotit Puurakentamisteollisuuden toteutettavuusselvitykset FRESH Sustainable development C2C 0 waste based on maximum re-use

Kainuun metsä-ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke Toteutusaika: 1.1.2008 31.12.2010 Ohjelmajohtaja Jari Komulainen Projektisihteeri Katri Roininen Rahoitus: 347 500, josta Manner-Suomen maaseuturahasto 90% ja Kainuun Etu Oy 10%. Tavoitteena on varmistaa että metsä ja puutuotealalle syntyy maakuntaohjelmaa, metsäohjelmaa ja puutuotealan ohjelmaa toteuttavia kehittämishankkeita laadullisesti ja määrällisesti riittävästi ja että ne toimivat suunnitellusti. Vuosina 2008 2013 metsä- ja puutalouden teemaohjelman tavoite on 20 kehittämishanketta, yhteensä 15 M, eli keskimäärin 2,5 M vuodessa. Välillisenä tavoitteena on kehittämishankkeiden tuella yritysten kannattavuuden kasvu 2%, liikevaihdon kasvu 15%, jalostusarvon kasvu 7,5%, uusia syntyviä asiakkuuksia 30 kpl. T&K kustannusten nousu tasolle 5% liikevaihdosta, uusia tuotteita ja palveluita 300 M, 3kpl kärkiyrityksiin pohjautuvia yritysverkostoja. Yritykset Kaikki metsä- ja puutalouden yritykset, toimijat ja kehittäjätahot Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma on ollut mukana yhteistyössä myös muiden hallinnointitahojen (esim. Kainuun Metsäkeskuksen, WoodPoliksen ja Kainuun maakuntakuntayhtymän) metsä- ja puutoimialaa koskevien kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja ohjausryhmätyössä. Toteutuneet eri rahoitusten osuudet 1.1.2008 30.4.2010: Maaseuturahasto 900 000 EAKR 1 400 000 ESR 1 000 000 Kainuun kehittämisraha 1 040 000 Lääninhallitus 900 000 Interreg IV C n.850 000 Yhteensä 6 090 000 Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman tavoitteet ja toteuma TAVOITE vuonna 2013 TOTEUMA 10/2009 Yritystoiminta 7 kpl 6 kpl Osaaminen 4 kpl 3 kpl Toimintamallit 3 kpl 3 kpl Rakenteet 2 kpl 2 kpl Tutkimus 4 kpl 3 kpl Hankkeita yht. 20 kpl 17 kpl Rahoitus yht. 15 M 6,09 M Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa Toteutusaika: 1.5.2008 31.12.2010 Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Rahoitus: 403 915, josta Kainuun kehittämisraha 70%, yritykset 20% Kainuun Etu Oy 10%. Hankkeen päätavoitteena on verkostomallisen toiminnan ja ajatustavan aikaansaaminen Kainuun puuhuollon toimijoiden keskuudessa. Päätehtävänä on puunhankinnan logistiikan ja verkostoitumisen kehittäminen sekä metsäalan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tavoitteena on miljoonan kuution lisäys ainespuunkorjuumääriin.

Hankkeessa mukana olevat yritykset: Hankkeeseen on sitoutunut 9 metsäalan organisaatiota. Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Oppilaitokset: työvoiman saatavuuteen tähtäävien toimenpiteiden avustaminen Tutkimuslaitokset: yhteistyö pilottien järjestämisessä Toimialajärjestöt: tiedotus, markkinointi ja asiantuntijuuden jakaminen Hankkeessa verkostomaisesta toiminnasta ja ajatusmallista kertoo siirtorenkaan rakentaminen. Siinä on tavoitteena nostaa siirtolavettien käyttöasteita muodostamalla samalla alueella toimivien korjuuyritysten välisiä siirtorenkaita, sekä tehostaa korjuuyritysten taloudenhallintaa siirtokustannusten seurantajärjestelmän käyttöönoton myötä. Siirtokaluston tehokkaampi käyttö mahdollistaa kalustoon sitoutuneen pääoman pienentämisen, parantaa yritysten kannattavuutta ja vähentää taloudellista riskiä. Siirtokustannusten systemaattinen seuranta lisää yritysten henkilöstön liiketaloudellista tietämystä ja osaamista. Hankkeen verkostoitumisen esimerkkinä toimii myös henkilöstöpoolin valmistelu. Henkilöstöpoolissa samalla alueella toimivat konetyöalojen yritykset perustavat ns. eri konetyöalojen osaajia sisältävän työntekijäpankin. Hankkeen imagonkohotuksen toimenpiteenä toimii Pimp My Moto metsäkoneen tuunausprojekti, Projektia hyödynnetään metsäalan markkinoinnissa. Tuunauksen tulos julkistetaan kesällä 2010. Siirtoautojen ohjauksen optimointisovelluksen myötä vaikutetaan metsäkoneyritysten kilpailukykyyn ja verkostoitumiseen. Verkottumista ja tiivistä yhteystyötä on toteutettu myös yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa TET-harjoittelujen suunnittelulla ja toteuttamisella sekä erilaisilla tapahtumilla muun muassa metsäkonenäytöstilaisuuksilla. Uusia logistisia ratkaisuja ja kustannustehokkaita toimintamalleja verkostoitumiseen haetaan puuterminaalin kehittämisestä Kainuuseen. Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa - hanke on kirjattu mallihankkeeksi Suomen metsäalan strategian ohjelma-asiakirjassa. Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus Toteutusaika: 30.9.2009 1.5.2010 Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Rahoitus 50 000, Kainuun kehittämisraha 70 %, Kainuun Etu Oy 20 %, yritysrahoitus 10 % Tavoitteena on kehittää metsäkoneiden siirtoon käytettävien kuljetusautojen ohjausjärjestelmä. Ohjausjärjestelmä optimoi kuljetusautojen liikkumisen tilausten perusteella samalla periaatteella, jolla taksijärjestelmä toimii. Ohjausjärjestelmä parantaa metsäkoneyritysten kilpailukykyä tehostuneiden siirtojen ja alentuneiden siirtokustannusten kautta. Hanke lisää myös koneyritysten verkostoitumista kuljetusautojen yhteiskäytön myötä. Hanke on meneillään. Ohjausjärjestelmän määrittelytyö on toteutettu ja järjestelmän tekninen toteutus on käynnistetty.

Biomassaterminaaliverkosto Toteutusaika: 1.9.2009 30.1.2010 Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Rahoitus 90 000, Kainuun kehittämisraha 70 %, kuntarahoitus 30 % Tavoitteena on luoda Kainuun alueella toimiville metsäbiomassan hankkijoille ja jalostajille raakaaineen hankinnan ja sen kuljetuslogistiikan suhteen mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö, ja siten edellytykset kustannustehokkaalle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Sitä varten on löydettävä uusia logistisia ratkaisuja puuhuoltoon. Verkoston kehittämiseksi toteutettiin Kainuun biomassaterminaaliverkostohankkeen toteutettavuusselvitys, joka toteutettiin yhteistyössä Pöyry Management Consulting Oy:n kanssa. Selvitystyö on valmistunut ja asia on todettu äärimmäisen tärkeäksi Kainuun metsätaloudelle. Selvitystyöhön vaikuttivat aktiivisesti yritykset ja kuntien edustajat. Keskusteluyhteydet saatiin avattua tulevaisuuden yhteistyökumppaneihin. Terminaaliverkoston kehittäminen jatkuu Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa projektin toimenpiteenä. Eastwood Toteutusaika: 1.3.2008 28.2.2011 Projektipäällikkö Janne Taavitsainen Rahoitus: Kainuun osuus n. 280 000, koko hankkeen budjetti n. 1,8 milj.. Hankkeen tavoitteena on kehittää itäsuomalaisten puutuotealan yritysten osaamista, liiketoimintaa, kilpailukykyä sekä imagoa. Hankkeessa pyritään parantamaan yritysten osaamista sekä auttamaan yrityksiä kansainvälistymään. Tarkoituksena on myös tehostaa yritysten viestintää ja kannustaa liittoutumaan, joka edesauttaa kansainvälistymistä sekä viennin lisäämistä. Hankkeen tehtävänä on myös puuyritysten toimintaedellytysten ja jatkuvuuden tukeminen. Mikkelin Teknologiakeskus Oy vastaa ohjelman koordinoinnista, hallinnosta ja johtamisesta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Itäsuomalaiset puutuotealan yritykset (Kainuulaiset) Maakuntien liitot TE keskukset Kehittämisorganisaatiot ja alueyksiköt Vuoden 2009 loppuun mennessä hankkeen toimintoihin on Kainuusta osallistunut noin 22 yritystä. Yritysten kanssa on tehty muun muassa liikeneuvottelumatkoja ulkomaille; Saksaan tehdylle matkalle osallistui Kainuusta yhteensä 6 yritystä ja Venäjälle suunnatulle opintomatkalle yhteistyökumppaneiden hakemiseen osallistui Kainuusta yhteensä 5 yritystä. Monia yrityksiä kiinnostaa mahdollisuudet Venäjältä, mutta maailman laajuinen finanssikriisi vaikeutti vielä entisestään onnistuneen yhteistyön aloittamista venäläisten kanssa. Monesta yrityksestä huolimatta Venäjän ponnistelut eivät vielä tuottaneet tulosta, mutta työ jatkuu. Toimintaympäristön suurin myönteinen muutos tapahtui, kun TEM laati vuoden 2009 aikana metsäalan kansallisen strategisen ohjelman. Kuluvan vuoden aikana se ohjaa koko valtakunnan tasolla erilaisten puualan kehittämishankkeiden toimintaa koordinoidusti, kuten myös Eastwood-ohjelman toimintaa. Hanke jatkuu ja sen tulokset ovat näkyvissä vuonna 2010-2011.

Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa hanke Toteutusaika: 1.1.2008 31.12.2010 Projektipäällikkö Erkki Salmirinne Rahoitus: 750 000, josta EAKR + valtio 65%, yritysrahoitus 15%, kuntarahoitus 10%, Kainuun Etu Oy 10% Hankkeen päätavoitteena on kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten kasvuhaluisten ja kehityskykyisten puu- ja kivialan yritysten kannattavan toiminnan kehittäminen piha- ja ympäristörakentamisessa. Hankkeessa luodaan asiakastarpeiden pohjalta uusia puu- ja kivituotteita, joissa on hyödynnetty muotoilu- ja maisema-arkkitehtuuriosaamista sekä jatkokehitetään yritysten jo olemassa olevia piha- ja ympäristörakentamisen tuotteita. Hankkeessa mukana olevat yritykset: 14 puu- ja kivialan yritystä Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Josek Oy Suomen Kivikeskus / Stone Pole Oy Joensuun Tiedepuisto Oy KETI Oy Pohjois-Karjalan amk / D Art Muotoilun palvelukeskus Kuhmon kaupunki / Woodpolis Oulun Yliopisto / Arkkitehtuurin osasto, puustudio Taideteollinen korkeakoulu TaiK / Muotoilun osasto Muotoilualan ammattikorkeakoulut Vuoden 2010 alkuun mennessä hankkeessa on toteutettu ideakilpailuja kaksi; hankeyrityksien asiakastarpeista tullut tuotesuunnittelukilpailu ja myynti- ja mallipihakilpailu. Markkinatutkimuksia ja selvitystöitä on toteutettu neljä ja ulkomaan messuilla on vierailtu viisi kertaa ja kotimailla kaksi kertaa. Tuotesuunnittelua on tehty viiden tuoteperheen puitteissa. Verkostoitumista on tähän mennessä tuettu yhteisillä messuesiintymisillä muun muassa OmaMökki-messuilla Helsingissä 160 m 2 osastolla, AstaKoti-messuilla 48 m 2 osastolla ja ViherTek-messuilla Helsingissä 70 m 2 osastolla sekä yritysryhmäkokouksilla ja luonnonkiviseminaarilla. Hankkeen innovatiivisesta toiminnasta kertoo yritysten kanssa yhteistyössä lanseerattu Viihtyisäpiha-porttaali (www.viihtyisapiha.fi), jossa samalla sivustolla tuodaan esille yrityksien tuotteita, ideoita ja ohjeita oman pihan rakentamiseen. Porttaalin tarkoituksena on helpottaa pihapiirituotteiden ja luonnonkivien löytämistä. KAINU Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Toteutusaika: 1.2.2009 31.1.2012 projektipäällikkö Matti Luukkonen tuotesuunnittelija Kaarle Holmberg Rahoitus: 600 000, EAKR + valtio, Kainuun maakunta-kuntayhtymä 70 %, yritysrahoitus 15 % ja Kainuun Etu Oy 15 %. Hankkeen tavoitteena on lisätä huonekaluteollisuuden liiketoimintavolyymia Kainuussa kehittämällä yritysyhteistyötä tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä sekä lisätä ja vahvistaa tuotekehitysosaamista pilotoimalla tuotteistamisprosessi asiantuntijatahoja käyttäen. Tavoitteena on huonekaluyritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu sekä yritysyhteistyön laajetessa

joustavuuden lisääntyminen. Tavoitteena on myös tuotteistamisprosessin oppiminen ja uusien kainuulaisten tuotteiden ja tuoteperheiden kehittäminen. Hankkeessa mukana olevat yritykset: 8 kainuulaista puu- ja sisustusalan yritystä Hankkeen tuloksena on syntynyt Kainu-mallisto, joka on lanseerattu kainuulaisten yritysten yhteistyönä. Uuden malliston kautta tuotteistusosaaminen on lisääntynyt yrityksissä. Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat osallistuneet yhdessä tapahtumiin ja messuille, joissa yhteistyö on myös tiivistynyt. Omia messuosastoja on ollut tähän mennessä Kuhmo-talossa ja OloMuotomessuilla Lahdessa. Uusia huonekaluteollisuuden trendejä haettiin yhdessä Tukholman huonekalumessuilta. Messuosallistumisia on tulossa tulevana syksynä; Habitare syyskuussa Helsingissä ja Hirameki-messut Japanissa lokakuussa 2010. Tuotteet ovat esillä myös Kuhmossa Kamarimusiikin aikaan tulevana kesänä. Hankkeen ympärillä on laaja asiantuntijaverkosto; huippuosaamista on tuote- ja tekstiilisuunnitteluun sekä graafikko - ja mallennuspalveluihin. Yritysten näkyvyys on lisääntynyt myös promootioiden, lehdistön ja kotisivujen kautta. Hankkeessa on toteutettu erilaisia työpajoja ja uusi työpaja on tulossa keväällä muun muassa pintakäsittelyyn. Kainu-malliston referenssinä toimivat Renforsin rannan kokoustilat, jotka on sisustettu täysin Kainu-malliston tuotteilla. Hankkeeseen on tullut mukaan kaksi uutta yritystä, jotka täydentävät Kainu-mallistoa pienesineillä ja tekstiileillä. Kainu-malliston tuotteet ovat nyt kaupallistamisvaiheessa ja periaatteista on sovittu yritysten kesken ja tiivis yhteistyö on käynnistynyt yritysten välillä. Huonekalualan asiantuntijat ovat arvioineet mallistoa kotimaan että ulkomaiden markkinoiden kannalta. Heissä Kainu-malliston tuotteet herättivät kiinnostusta. Kainu-hankkeen toiminta jatkuu ja sen määrälliset tulokset ovat mitattavissa myöhemmin.