2005 2008 MAAKUNTAOHJELMA
Varsinais-Suomen maakuntaohjelma vuosille 2005-2008 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36, 20101 Turku) p. (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi ISBN 951-9054-96-0 2005
1. Aluksi Maakuntaohjelmassa määritellään maakunnan kehittämisen lähivuosien toimenpiteet. Ohjelma konkretisoi maakuntasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja strategiaa. Maakuntaohjelman tarkoituksena on suunnata maakunnan kehittämistoimia niin, että alueen voimavarat ja omaehtoisuus saadaan toteuttamaan valittua strategiaa. Asiakirjaa käytetään ohjeena alueellisia toimenpiteitä suunnattaessa ja aluepoliittisten määrärahojen jaossa ja sitä tarkennetaan alueellisilla EU- ja kansallisilla ohjelmilla. Edellinen maakuntaohjelma, Varsinais-Suomen maakuntaohjelma vuosille 2001-2004, hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 26.6.2001. Tämä ohjelma käsittää nykyisen maakuntavaltuuston toimikauden eli vuodet 2005-2008, minkä jälkeen se tarkistetaan. Tämä maakuntaohjelma pohjautuu laajaan valmistelutyöhön, jossa on otettu huomioon edellisestä saadut kokemukset ja ohjelmasta tehty arviointi. Valmistelutyö aloitettiin maakuntahallituksen iltakoululla toukokuussa 2003. Ohjelman poliittinen valmistelu annettiin maakuntahallituksen asettamalle hankerahoitustoimikunnalle. Se asetti pohjatyötä varten asiantuntijoista koostuneet kolme työryhmää. Puheenjohtajana toimi aluekehitysjohtaja ja sihteereinä toimivat liiton vastaavan alan työntekijät. Työryhmät olivat: osaaminen ja elinkeinoelämä asema ja infrastruktuuri hyvinvointi ja ympäristö Työryhmät kokoontuivat viidestä seitsemään kertaan. Ryhmätyöskentelyn lisäksi ne kuulivat eri alan asiantuntijoita ja pyysivät kommentteja. Lisäksi luonnos oli koko valmistelun ajan luettavana liiton kotisivuilla julkista keskustelua ja palautetta varten. Työryhmät raportoivat työstään useaan otteeseen hankerahoitustoimikunnalle, joka linjasi ohjelman suunnan. Maakuntahallitus kävi ohjelmasta lähetekeskustelun ja maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli sitä seminaarissaan. Jotta ohjelmasta saatiin eri yhteistyötahoja sitova maakunnan yhteinen strategia, joistakin keskeisistä kysymyksistä neuvoteltiin yhteistyötahojen kanssa. Maakuntaohjelmaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville ja siitä pyydettiin kuntien, valtion aluehallinnon, poliittisten piirijärjestöjen, sosiaalipartnerien yms. yhteistyötahojen lausunnot. Lausunnoissa pyydettiin ottamaan kantaa mahdollisuuteen osallistua toimenpiteen toteuttamiseen. Maakuntavaltuusto käsitteli luonnosta seminaarissaan 21.3.2005. Annetut lausunnot ja kommentit on käsitelty ja otettu huomioon lopullista ohjelmaa laadittaessa. Maakuntaohjelma hyväksyttiin 13.6.2005 maakuntavaltuustossa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Ilkka Kanerva maakuntahallituksen puheenjohtaja Juho Savo maakuntajohtaja Varsinais-Suomen liitto 3
S I S Ä L T Ö 1. Aluksi... 3 2. Varsinais-Suomi maakuntana... 6 3. Aikaisempien ohjelmien toteutuminen... 8 3.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2001-2004... 8 3.2 EU-ohjelmat... 9 3.3 Kansalliset sektoriohjelmat...10 3.3.1 Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelma... 10 3.3.2 Aluekeskusohjelmat...11 3.3.3 Muut ohjelmat...11 3.4 Edellisen maakuntaohjelman arviointi...11 4. Ohjelman tavoitteet ja strategian määrittely...13 4.1 Tavoitteet...13 4.2 Strategian määrittely...14 4.3 Läpikulkevat teemat...16 5. Kehittämistoimenpiteet...17 5.1 Toimintalinja 1: Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky...17 5.1.1 Vahvistetaan Turun asemaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana...17 5.1.2 Maakunta tarvitsee ammatillisia osaajia... 20 5.1.3 Kulttuuriosaaminen lisää alueen vetovoimaa...21 5.2 Toimintalinja 2: Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen...23 5.2.1 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan...23 5.2.2 Tuetaan maakunnan kasvutoimialoja...24 5.2.3 Kehitetään maaseutuelinkeinoja...26 5.2.4 Saaristo kehittyy ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia...27 5.3 Toimintalinja 3: Varsinais-Suomesta merkittävä Itämeren keskus...29 5.3.1 Yhteistyöllä kartutetaan osapuolien voimavaroja...29 5.3.2 Vahvistetaan veturien mahdollisuuksia...30 5.3.3 Alueellinen kehittäminen edellyttää yhteysverkkoja...31 5.3.4 Huolehditaan energia- ja tietoliikenneverkon kehittämisestä...35 Varsinais-Suomen liitto 4
5.4 Toimintalinja 4: Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi...37 5.4.1 Turvataan julkiset hyvinvointipalvelut...37 5.4.2 Kehitetään kuntien ja seutukuntien välistä yhteistyötä palvelusektorilla...38 5.4.3 Työpaikoilla ehkäistään syrjäytymistä...40 5.4.4 Taataan turvallinen arkiympäristö ja lisätään osallisuutta...41 5.5 Toimintalinja 5: Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä...42 5.5.1 Vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden sekä puhtaan ympäristön turvaaminen...42 5.5.2 Yhdyskuntahuolto ihmisten ja ympäristön parhaaksi...43 5.5.3 Yhdyskunnista viihtyisiä ja turvallisia...45 6. Ohjelman vaikutukset...47 6.1 Aluepolitiikka...47 6.1.1 Seutukuntien vahvuuksien tukeminen...47 6.1.2 Kansalliseen aluepolitiikkaan vaikuttaminen... 49 6.1.3 Uusi rakennerahastokausi 2007 2013...50 6.2 Ympäristöarviointi...52 7. Ohjelman toteuttaminen ja seuranta...55 7.1 Ohjelman toteutuksen organisoiminen...55 7.2 Ohjelman rahoitus...57 7.3 Ohjelman toteutuksen seuranta...57 Liitteet: 1. SWOT-taulu...58 2: Maakuntaohjelman läpi kulkevat teemat ohjelman strategiassa...59 3. Maakuntaohjelman arviointikriteerit...60 4. Ympäristövaikutukset toimintalinjoittain...62 5. Rahoitussuunnitelma...63 6. Ohjelman seurantaindikaattorit, toteutunut kehitys... 66 7. Maakunnan kehitysarviot...67 Varsinais-Suomen liitto 5
2. Varsinais-Suomi maakuntana Varsinais-Suomen maakunta on elinvoimainen Itämereen rajautuva maakunta. Alue on Suomen keskeisimpiä maatalous-, teollisuus- ja koulutusalueita. Näiden ohella aluetta profiloivat korkea osaaminen, tietotekniikka ja biotieteet. Maakunta kuuluu ilmastoltaan Suomen edullisimpaan alueeseen. Luonto on kaunis ja monipuolisuudessaan rikas ainutlaatuisine luontokokonaisuuksineen. Maakuntaa leimaavat joet, viljelysmaat ja tuhannet kauniit saaret. Merkittävin ympäristökokonaisuus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Saaristomeri, joka on osa Itämerta. Varsinais-Suomella on pitkä historia. Maakunnan keskus Turku, on saanut nimensä tehtävästään toimia kauppapaikkana eli turkuna. Se on ollut myös Suomen ensimmäinen pääkaupunki, josta on saanut alkunsa mm. Suomen korkeakoululaitos. Historialliset rakennukset ovat edelleen nähtävissä kaupunkikuvassa ja maaseudulta löytyy talonpoikaiskulttuuria ja lukuisia kartanoita. Varsinais-Suomen 54 kunnassa asuu noin 454 000 asukasta, joista 26 000 on ruotsinkielisiä. Maakunta on Suomen pienikuntaisin: kunnista kahdeksan on alle 1 000 asukkaan ja yli puolet alle 3 000 asukkaan kuntia. Maakuntakeskus Turku on yli 175 000 asukkaansa ansiosta Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Kuntien suuri määrä ja kokoerot johtuvat paljolti maantieteellisistä seikoista: noin joka kolmas kunta on saaristokunta tai osittain saarista koostuva kunta. Kunnat muodostavat viisi seutukuntaa (Loimaa, Salo, Turku, Turunmaa ja Vakka-Suomi), joilla kaikilla on oma seutuhallintonsa. Maakunnan väestön määrä on kasvanut pitkään ja viimeisen kymmenen vuoden aikana aiempaa nopeammin muuttovoiton ansiosta. Muuttajat tulevat pääasiassa maan muista osista, mutta viime aikoina ulkomaalaisten määrä on olennaisesti kasvanut. Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee olemaan kokonaan muuttoliikkeen varassa ja siirtolaisuudella tulee olemaan tässä entistä merkittävämpi rooli. Maakunnan sisällä muuttovoitto jakaantuu pääasiassa Turun ja Salon seutukuntien kesken. Loimaan seudullakin väestökehitys on lähtenyt aivan viimevuosina loivaan kasvuun. Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien väestöpako on puolestaan hiljentynyt. Maakunnan ikärakenteessa painottuu vanhempien ikäluokkien osuus ja väestö tulee edelleen ikääntymään. Tässä mielessä pahin tilanne on reuna-alueiden maaseutumaisissa kunnissa, jotka menettävät työikäistä väestöään koko ajan. Joissakin kunnissa vanhusten määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan seuraavan 15 vuoden aikana. Työllisyystilanne maakunnassa ei ole hyvä, vaikkakin työttömyysaste* on pysytellyt selvästi koko maan keskitason alapuolella (10,3 %, koko maa 11,3 %). Työttömiä on edelleen enemmän kuin ennen lamaa ja viimeaikaisen kehityksen perusteella näyttää siltä, ettei tilanne tule lähiaikoina olennaisesti parantumaan. Alueelliset erot maakunnan tilastoissa ovat suuret: Työttömyys on ollut korkeinta Uudessakaupungissa (16,0 %) ja matalinta Västanfjärdissä (3,0 %). * Keskiarvo vuonna 2004 Varsinais-Suomen liitto 6
Työpaikkarakenteeltaan Varsinais-Suomi on edelleen yksi Suomen keskeisimmistä maatalous- ja teollisuusalueista. Vuonna 2003 kaikista työpaikoista maatalouden työpaikkojen osuus kattoi 4,2 %, rakentamisen 6,5 %, teollisuuden 21,8 % ja palvelusektorin 65,2 %. Teollisuuden osuus on 1990-luvun alusta lähtien laskenut pikkuhiljaa. Myös toimialan sisällä on tapahtunut suuria muutoksia: bioala sekä sähkötekninen teollisuus ovat vallanneet jalansijaa maakunnan perinteiseltä metalliteollisuudelta. Teollisuuden alan merkittävimmäksi työllistäjäksi onkin noussut sähkötekninen teollisuus, mutta tämän lisäksi edelleen tärkeitä työllistäjiä ovat metalli- ja kulkuneuvoteollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Maatalouden osuus on pienentynyt sitä mukaa kuin palvelusektorin osuus on kasvanut. Yhä useampi palvelualan työpaikka syntyy terveydenhuoltoon sekä liike-elämää tukeviin palveluihin, kun taas perinteinen vähittäiskauppa on hiljalleen menettänyt osuuttaan. Maakunnan koulutustaso on hieman maan keskimäärän alapuolella. Työikäisestä väestöstä lähes 80 prosentilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Varsinais-Suomi toimii porttina sisämaan ja meren välissä. Alueen kolmesta suuresta satamasta (Turku, Naantali, Uusikaupunki) on hyvät yhteydet sekä Itämerelle että sisämaahan ja pääkaupunkiseudulle. Maantieyhteydet ovat hyvät Turusta Helsinkiin ja maan itärajalle saakka. Ratayhteyksistä tärkeimmät kulkevat Turusta Helsinkiin (Rantarata) ja sisämaahan Toijalan kautta. Maakunnasta on lentoyhteydet tällä hetkellä kotimaan lisäksi Pohjoismaihin. Turun kaupunkiseutu on sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi logistinen keskus. Alueen yliopistot (Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu) ja ammattikorkeakoulut muodostavat voimakkaan maakunnan kehittämistä edistävän vetovoimatekijän. Talousmaantieteellisen rakenteen mukaan maakunta voidaan karkeasti jakaa erillisiin, oma-leimaisiin alueisiin: Salo - Turku - Vakka-Suomi -aluekeskusten ketjuun, maatalousseutuun ja saaristoon. Aluekeskuksilla ja niistä varsinkin Turun seutukunnalla on erityinen vastuu maakunnan kehittämisessä. Keskuksissa sijaitsevat maakunnan suurimmat tuotantolaitokset ja keskeiset palvelut (esim. yliopistot ja Turku Science Park). Maaseutualueilla maatalous on saanut rinnalleen teollisuutta, matkailua ja teknologista osaamista. Saaristo näyttää erikoistuvan pienimuotoiseen ja ympäristöystävälliseen matkailu- ja tuotantotoimintaan. Maakunnan sisäisistä eroavaisuuksista johtuen se jakautuu aluepoliittisesti eri tavoin. EU:n rakennerahasto-ohjelman tavoite 2 ohjelman tukialueisiin kuuluvat Vakka-Suomi, Turunmaa ja Itä-Turku sekä osia Turun ja Salon seuduista. Lisäksi siirtymäkauden alueisiin ovat kuuluneet Loimaan seutukunta ja osia Salon ja Turun seutukunnasta. Vaikka tavoite 2 alue kattaa yli puolet maakunnan pinta-alasta, tavoitealueen ulkopuolelle jää silti valtaosa maakunnan väestöstä, yhteensä lähes 355 000 asukasta eli yli 78 % väestöstä. Vakka-Suomi on valtioneuvoston päätöksellä nimetty vuosiksi 2004-2007 äkilliseksi rakennemuutosalueeksi. Varsinais-Suomen liitto 7
3. Aikaisempien ohjelmien toteutuminen 3.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2001-2004 Tämä maakuntaohjelma on Varsinais-Suomen liiton neljäs kehittämisohjelma. Edellinen maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 26.6.2001. Liiton aikaisemmin laatimissa maakuntaohjelmissa toimintalinjat ovat olleet samat viisi (asema, osaaminen, elinkeinoelämä, syrjäytyminen ja ympäristö). Ainoastaan linjojen keskinäinen järjestys on muuttunut. Maakuntaohjelmassa 2001-2004 toimintalinjat nimettiin seuraavasti ja asetettiin seuraavaan järjestykseen: 1. Osaamisesta tehdään kaikkien voimavara 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 3. Maakunnasta kehitetään Itämeren kansainvälinen keskus alueen asemaa hyödyntäen 4. Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan valtti Ohjelman läpikulkeviksi teemoiksi valittiin kestävä kehitys ja tasa-arvo sekä kumppanuus. Ensimmäisen toimintalinjan tavoitteena oli saada osaaminen ja koulutus tukemaan täysipainoisesti alueellista kehitystä sekä sitä kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. Suurin osa toimenpiteistä toteutui. Korkeakoulut saivat lisää voimavaroja, joskaan eivät riittävästi. Niille tulleen aluekehittämistehtävän mukaisesti alettiin kehittää yhteyksiä seutukuntiin. Osaamiskeskusohjelman tarkistuksessa otettiin huomioon maakunnan vahvat toimialat kuten ICT ja metalli. Käytännön osaamisen vetovoiman vahvistamiseksi pystytettiin oma hanke, jota toteutetaan parhaillaan. Väestörakenteen muutosten vaikutuksista laadittiin selvitys, jonka suositukset otetaan huomioon tulevassa toimintapolitiikassa. Demokratiakeskushanke ei edennyt toivotulla tavalla. Toisessa toimintalinjassa keskityttiin elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen. Työn tukena toimi laaja yrittäjyyden yhteistyöprojekti, jolla oli välittömät yhteydet alueen yrityksiin. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan strategian tekeminen aloitettiin laatimalla toimintapolitiikka kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä varten. Lisäksi laadittiin matkailuohjelman tarkistus, koulutusohjelma ja elintarvikestrategia. Maakunnan vetovoimaa parannettiin imagokampanjoilla. Kaikkiin seutukuntiin on pystytetty demokraattinen seutuhallinto. Alueen ominaispiirteitä hyödynnettiin parhaiten pienissä omaehtoisissa matkailu-, kulttuuri- ja tuotantohankkeissa. Turku Science Parkin toimintaa ja Turun logistiikkakeskuksen suunnittelua on tuettu projektirahoituksella. Toiminta on lähtenyt liikkeelle myönteisesti. Kolmannessa toimintalinjassa keskeisin tavoite oli luoda maakunnasta varteenotettava Itämeren keskus, mitä edistettiin sekä lisäämällä yhteistyötä että parantamalla verkostoja. Yhteistyö ulottui perinteisen Tukholma-Pietari linjan lisäksi Itämeren rantavaltioihin ja Ranskassa Finésteren maakuntaan. Maakunta valmistautui EU:n laajenemiseen (esim. Viron aseman muuttuminen). Liikenneverkkojen kehittämissä paino oli pääliikenneverkossa. Moottoritien E18 loppurahoitus saatiin vahvistettua ja valtatie 8 suurin Varsinais-Suomen liitto 8
pullonkaula, Raision eritasoliittymä rakennettiin. Naantalin väylän syventäminen varmistui, mutta Öronväylän lupahakemus jouduttiin peruuttamaan vastoin maakunnan tahtoa puolustusvoimien vastustuksen takia. Varsinais-Suomen maakaasuhanke näyttää pitkän odottelun jälkeen etenevän. Gasum Oy on jättänyt putkilinjan lunastuslupahakemuksen. Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnat on nimetty aluekeskuskokeiluun. Loimaan ja Turunmaan seutukunnat saatiin seututukikokeilun piiriin. Neljännessä toimintalinjassa tavoitteena oli torjua syrjäytymistä huolehtimalla yhteiskunnan perusrakenteista, sosiaalisesta tuesta ja tarvittavista erityistoimista. Tavoitteen tueksi perustettiin yhteistyöprojekti. Hyvinvointiohjelmien tekeminen aloitettiin kaikissa seutukunnissa, osassa perusselvityksin. Samalla kehitettiin yhteistyötä ja erityispalveluja. Työttömyyttä ei pystytty olennaisesti laskemaan monista toimenpiteistä huolimatta. Ratkaisuja haettiin muun muassa työllisyyden aiesopimuksista, jotka laajennettiin koskemaan muitakin kuin julkisia tahoja. Vakka-Suomen ongelmien helpottamiseksi seutukunta laati yhdessä liiton kanssa esityksen alueen tukipaketiksi ja se nimettiin äkilliseksi rakennemuutosalueeksi. Osallisuuden lisäämiseksi on sekä parannettu rakenteita että pystytetty projekteja. Järjestelmän kehittämisessä aluekeskuksilla ja seutuyhteistyökokeiluilla on ollut ratkaiseva rooli. Viidennen toimintalinjan tavoitteena oli turvata luonnon monimuotoisuus ja puhdas ympäristö. Tässä tärkeällä sijalla on ollut Saaristomeren tilan parantaminen. Hankkeen edistämisestä vastasi laaja yhteistyöprojekti ja sen tukena monia yksittäisiä hankkeita. Vesihuollossa tapahtui olennaista edistystä. Turun seudun raakavesitilanne on parantumassa Virttaan tekopohjavesihankkeen edettyä rakentamisvaiheeseen. Jätevesien puhdistus tapahtuu yhä kootummin, esimerkiksi Turun seudun ns. Kakola-puhdistamo hankkeen rakentaminen on aloitettu. Saaristomeren tila ei kuitenkaan ole kohentunut. Myös muuten ympäristöön on kiinnitetty kasvavaa huomiota: Suojelutoimenpiteiden lisäksi kulttuuriympäristön vaalimisesta on tullut arkipäivää. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on otettu maakuntakaavoissa keskeiseksi tavoitteeksi. 3.2 EU ohjelmat EU ohjelmat ovat toimineet yhtenä tärkeänä rahoitusvälineenä maakuntaohjelman toteuttamisessa. Tavoite 2 ohjelman osalta maakunta kuuluu vain osittain tavoite- ja siirtymäkauden alueisiin, mistä johtuen hankkeet ovat olleet melko pieniä alueellisia projekteja. Koko maakunnan käsittäviä hankkeita ei ole voitu toteuttaa. Tavoite 2 -ohjelman merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa on noussut esille yritystoiminnan kehittämisessä, Pro Saaristomeri ohjelman eteenpäin viemisessä sekä hyvinvoinnin kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvässä työskentelyssä. Erityisen merkittävä lisäarvo on ollut tietoyhteiskunnan kehittämistoimilla seutukuntatasolla. Hanketyöskentely on painottunut seudullisiin lähtökohtiin ja kehittämispainopisteisiin. Tavoite 3 ohjelmalla on ennen kaikkea parannettu työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa kehittämällä työelämälähtöisiä koulutusmalleja sekä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja työhallinnon palvelujen tarjoamiseksi. Rahoitusta on suunnattu myös ammatillisten oppilaitosten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Yritystoiminnan kehittämisessä on keskitytty uuden ja kasvuhakuisen yrittäjyyden vahvistamiseen, maakunnan avaintoimialojen vahvistamiseen sekä uuden teknologian käyttöönoton edistämiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on painotettu eri toimijoiden yhteistyöhankkeita. Lisäksi on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajien saamiseksi paremmin mukaan työelämään sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Varsinais-Suomen liitto 9
Varsinais-Suomen alueellisessa maaseutuohjelmassa (VALMA) on toteutettu myös suuria, toimialakohtaisia hankkeita. Ne ovat kohdistuneet maaseutumatkailuun, mekaaniseen puunjalostukseen sekä elintarvikejalostukseen. Yritystukihankkeilla on pyritty maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseen. VALMA rahoituksen tehokasta hyödyntämistä maakuntaohjelman toteuttamisessa on vaikeuttanut rahoituksen vaatima tiukka maatilakytkentä. Myös yhteisöaloite Leaderilla on ollut maaseudun elinvoiman vahvistamisessa merkittävä rooli. Interreg -yhteisöaloitteet ovat mahdollistaneet konkreettisen kansainvälisen yhteistyön sekä Ahvenanmaa-Tukholma -akselilla että Viron suuntaan. Myös muutamia laajemmin Itämeren aluetta koskevia hankkeita on toteutettu. 3.3 Kansalliset sektoriohjelmat 3.3.1 Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma on kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettu alueellisen kehittämisen väline, jonka on todettu useissa yhteyksissä selkeästi vauhdittaneen alueiden kehitystä. Osaamiskeskuksen ohjelmakaudella 1999-2002 Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalat olivat biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, materiaalien pintatekniikka sekä kulttuurituotanto. Vuosia 1999-2002 koskevan väliarvioinnin mukaan Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalojen valinta on ollut onnistunut ja myönteisiä vaikutuksia on onnistuttu saamaan niilläkin aloilla, jotka vaativat erityisen pitkäjänteistä työtä kuten bioala. Kaikkien osaamisalojen liikevaihto Varsinais-Suomessa on kasvanut selvästi vuosina 1999-2002, selkeimmin bioaloilla. Työpaikkamäärät ovat myös kasvaneet eri osaamisaloilla mutta hitaasti. Bioalojen työpaikkamäärä laski vuoden 2000 loppupuolella. Sen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osaamiskeskuksen alueellinen vaikuttavuus on ulottunut maakunnallisista tavoitteista huolimatta lähinnä vain Turun seudulle. Yhteistyö osaamiskeskuksen ja alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on ollut tiivistä, sen sijaan yhteistyö muiden alueellisten toimijoiden kanssa on ollut vähäistä. Arviointiraportin mukaan yritysten välinen yhteistyö on ollut heikkoa. Muina heikkouksina on ollut mm. riskipääoman puuttuminen ja kansainvälistymisen puute. Maakuntaohjelmassa esitettiin osaamiskeskustoiminnan laajentamista uusille osaamisaloille (ICT, sosiaaliset innovaatiot, matkailu, metalli- ja laivanrakennusala, ympäristötekniikka). Työtä tehtiin erityisesti ICT- sekä metalli- ja meriteollisuuden mukaan saamiseksi. Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen osaamisaloja lisättiin ja laajennettiin vuosiksi 2003-2006. Laajennukset ovat ICT-ala, digitaalinen sisältötuotanto, metalli- ja meriteollisuus sekä graafinen teollisuus osana materiaalien pintatekniikkaa. Lisäksi Varsinais-Suomi sai tehtäväkseen vastata matkailu verkosto-osaamiskeskuksen kulttuurimatkailuosiosta. Varsinais-Suomi on ollut mukana elintarvikealan valtakunnallisessa osaamiskeskusverkostossa alusta alkaen. Nykyiset osaamiskeskusohjelmat päättyvät vuonna 2006. Varsinais-Suomen liitto 10
3.3.2 Aluekeskusohjelmat Valtakunnallisen aluekeskusohjelman tavoitteena on ollut luoda kaupunkiseutujen elinvoimaisuuteen perustuva aluekeskusten verkosto. Aluekeskusten vaikutuksen tulee ulottua sen toiminnallista yhteistyöaluetta laajemmalle. Varsinais-Suomen seutukunnista Salo ja Turku valittiin ohjelmaan heti ensimmäisen ohjelmakauden alussa syksyllä 2001 ja Vakka-Suomi vuoden 2002 alusta alkaen. Myöhemmin ohjelmakautta jatkettiin vuoden 2006 loppuun. Turun seudun aluekeskus keskittyi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman keskeisiin hankkeisiin: Turku Science Parkin toiminnan käynnistämiseen ja logististen palvelujen kehittämiseen. Lisäksi aluekeskusohjelmalla rahoitettiin E18 -yhteyskäytävän maankäytöllistä suunnitelmaa (yhteistyö Salon seutukunnan kanssa), kansainvälistä markkinointia ja hyvinvointipoliittisia selvityksiä sekä käynnistettiin seutukunnallinen demokraattinen hallinto. Aluekeskus osallistui suurten kasvukeskusten väliseen yhteistyöhön (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere Oulu, Jyväskylä). Salon seudun aluekeskusohjelman painopisteitä olivat osaamisen kasvattaminen, E18- väylän maankäytön kehittäminen (yhteistyö Turun seutukunnan kanssa), ympäristökysymykset (Vihreä laakso), hyvinvointipolitiikka, kulttuurin ja reuna-alueiden kehittäminen sekä osallistuminen ICT Turku Oy:n kehittämiseen. Seutuhallinto organisoitiin uudelleen. Vakka-Suomen aluekeskusohjelmassa keskeisellä sijalla olivat elinkeinoelämän kehittäminen (etenkin metalli- ja elintarviketoimialoilla), julkisen ja yksityisen sektorin välisen elinkeinoyhteistyön parantaminen, korkeakouluyhteistyön käynnistäminen, vetovoimainen ympäristö maankäytön suunnittelun avulla, kuntien yhteisen palvelustrategian laatiminen sekä seudullisen yhteistyön kehittäminen. 3.3.3 Muut ohjelmat Maakunnassa laadittiin/oli voimassa monia maakunnallisia, kansallisia sektoriohjelmia tarkentamaan maakuntaohjelmaa. Tärkeimmät niistä olivat: saaristo-ohjelma matkailuohjelma kulttuuriohjelma koulutusohjelma tietoyhteiskuntaohjelma. Ohjelmien toteutumista ei ole tarkasteltu tässä yhteydessä. 3.4 Edellisen maakuntaohjelman arviointi Alueiden kehittämislain mukaisesti edellinen maakuntaohjelma arvioitiin vuonna 2004 ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Arvioinnin suoritti Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa instituutti. Arvioinnin mukaan ohjelman merkittävimmät saavutukset olivat seuraavat: Varsinais-Suomen liitto 11
Ohjelma näyttää saavuttaneen tarkoituksensa se suuntaa kehittämistä yhteisesti valittuun suuntaan. Maakunnan kehitys on ollut positiivista, joskin edistyminen ei ole jakaantunut tasaisesti eri seutukuntien välille. Toimintalinjat ovat tarkoituksenmukaisia ja ajankohtaisia, mm. ohjelman voimakas panostaminen yrityselämän kehittämiseen on oikean suuntainen. Satsaus osaamisen lisäämiseen on nostanut koulutettujen lukumäärää koko maakunnassa. Ohjelman hankkeet olivat vastanneet hyvin toimintalinjoja. Ohjelma on ohjannut ja toteuttanut seutukuntien omia kehittämistavoitteita. Seuranta on hyvin järjestetty ja se auttaa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (maakunnan budjettiesitys) laatimista. Ohjelman keskeisimmät puutteet voitiin tiivistää seuraaviksi: Liitto ei ole selvittänyt toteuttajatahoille niiltä edellytettyjä toimenpiteitä. Ohjelman läpi kulkevat teemat eivät riittävästi näy ohjelman sisällössä, eikä niitä ole pystytty kunnolla viestittämään toimijoille. Ohjelma ei suoranaisesti tue maakuntaidentiteetin nousua. On tietty epäusko ohjelmaa kohtaan, jossain kommunikaatiossa on ongelmia. On tarve parantaa ohjelman ytimekkyyttä sanavalinnoissa ja näkyvyyttä. Arvioitaessa tarkoituksenmukaisuutta toimintalinjoista viimeiseksi jäi Itämeri teema. Unohdettu kulttuuri maakunnallista identiteettiä muodostavana ja ylläpitävänä tekijänä. Maaseututarkastelu jää suurimmalta osin erillistarkastelun varaan. Arvioinnin tulokset on otettu huomioon tätä ohjelmaa laadittaessa. Varsinais-Suomen liitto 12
4. Ohjelman tavoitteet ja strategian määrittely 4.1. Tavoitteet Tulevat haasteet Suomalainen yhteiskunta muuttuu nopeasti. Kansainvälistyminen vaikuttaa ennen kaikkea taloudelliseen ja rakenteelliseen kehitykseen. Samanaikaisesti tapahtuu sekä globalisoitumista että alueellistumista. Kilpailu tulee yhä yleismaailmallisemmaksi. Tuotantoa siirtyy kysynnän tai halvempien tuotantokustannusten perässä muihin maihin. Suhdannevaihtelut korostuvat varsinkin integraatioherkillä toimialoilla. Tietoyhteiskuntakehitys vapauttaa resursseja muuhun toimintaan. Osaamisen vaatimukset muuttuvat ja innovatiivisuuden merkitys kasvaa. Työvoiman liikkuvuus lisääntyy saavutettavuuden parantuessa ja liikkuvuuden esteiden poistuessa, etenkin EU:n sisällä. Muuttoliikettä vauhdittaa ikärakenteessa ja työvoiman kysynnässä tapahtuvat muutokset. Ekologiset ja yhteiskunnalliset haasteet muovaavat arvojärjestelmiä. Kestävän kehityksen ja suvaitsevaisuuden vaatimukset korostuvat. Alueiden merkitys korostuu ennen kaikkea kehittämistyössä, jonka on vastattava nopeisiin muutoksiin ja perustuttava yhä enemmän yhteistyöhön, osallisuuteen ja avoimuuteen. Tavoitteiden asettaminen Maakunnan strategiset pitkän aikavälin tavoitteet määritellään maakuntasuunnitelmassa. Maakuntaohjelmalla varmistetaan toivottu kehityssuunta. Seuraavassa on esitetty Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman visio: Varsinais-Suomi on vuonna 2025 kilpailukykyinen eurooppalainen aluekeskus, jonka vahvuuksina ovat luovuuteen perustuva verkostotalous ja logistinen osaaminen. Elinkeinoelämän tukirankana ovat uudistunut teknologiateollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan ja biotieteisiin nojaavat alat, monipuolinen maaseutuyrittäjyys sekä kehittyneet palvelut. Koulutustaso on korkea ja maakunta voi ylpeillä merkittävällä yliopisto- ja koulutuskeskittymällään. Maakunnan vetovoiman veturina on Turku-Salo alue. Vetovoimatekijöitä ovat kilpailukyky, elinympäristö ja monipuoliset palvelut. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat maakunnan voima ja vahvuus. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman ohjelmakausien erosta johtuen maakuntaohjelmalle on syytä asettaa toimintapoliittiset tavoitteet, joita erityisesti korostetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Ne ovat: maakunnan tasapuolinen kehittäminen työllisyyden parantaminen maakunnan säilyminen väestöltään kasvavana elinkeinoelämän toimintaedellytysten, mm. tarvittavan työvoiman turvaaminen panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatioiden synnyttämiseen osallisuuden tukeminen monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen ympäristövastuun lisääminen ja ympäristön tilan parantaminen. Varsinais-Suomen liitto 13
Liitteenä 7 seuraavat maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet. Muut keskeiset määrälliset tavoitteet on esitetty liitteessä 6 (seurantaindikaattorit). Ohjelman lopussa kohdassa 6.1. on esitetty erikseen maakunnan aluepoliittiset tavoitteet. 4.2 Strategian määrittely Varsinais-Suomen strategian määrittely perustuu maakunnan vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä näköpiirissä oleviin mahdollisuuksiin ja uhkiin: Vahvuudet (V) Heikkoudet (M) Monipuolinen tuotanto- ja palvelurakenne ja vahva yrityskanta Vahvat laaja-alaiset korkeakoulut, osaamiskeskus ja muu huippuosaaminen Sijainti Suomen väestökeskittymäalueella Itämeren rannalla ja Tukholma-Helsinki-Pietari -akselilla Monipuolinen ja rikas kulttuuriperinne Suomen oloissa edulliset ja ainutlaatuiset luonnonolosuhteet Kaksikielisyys Korkea työttömyysaste ja syrjäytyminen Hallinnon hajanaisuus, vahvat kuntarajat ja suuri kuntien määrä Alueen heikko tunnettavuus ja vetovoimaisuuden puute Vinoutunut ikärakenne ja aivovuoto Monien kärkiyritysten suhdanneherkkyys ja perinteisen teollisuuden rakennemuutos Liike-elämän palveluja tarjoavien yritysten pieni koko ja määrä Mahdollisuudet (M) Kansainvälistyminen Yhteyksien lyhentyminen ja kehittyvät tietoverkot Naapurimaiden taloudellinen kehittyminen ja EU:n talouden voimistuminen Palvelujen, esim. matkailun, kysynnän lisääntyminen Koulutuksen ja oppimisen kehittäminen Monikulttuurisuus Uhat (U) Kansainvälisen taloudellisen kehityksen muuttuminen epävakaaksi Ympäristöonnettomuudet ja -katastrofit sekä kansainvälisen rikollisuuden kasvu Kansallisten aluepoliittisten toimien vinoutuminen Kuntien taloudellisen aseman vaikeutuminen Sosiaalisen tukiverkoston pettäminen Työvoimapula sekä koulutuksen ja työelämän yhteyden hämärtyminen Maataloustuotannon kannattavuuden voimakkaat muutokset Kun tarkastellaan samanaikaisesti maakunnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, voidaan hahmotella maakunnan toimintapolitiikan strategiset lähtökohdat. Yhdistettäessä maakunnan vahvuudet mahdollisuuksiin meillä on käsissämme maakunnan ylivoimatekijät. Näitä ovat: Maakunnan nykyisen yrityskannan vahvistaminen ja elinkeinorakenteen säilyttäminen monipuolisena Matkailun edelleen kehittäminen Saaristoyhteistyön vakiinnuttaminen Korkean osaamisen tuotanto/ palvelualojen kehittäminen Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Koulutusjärjestelmän kehittäminen Monikulttuurisuuden hyödyntäminen Varsinais-Suomen liitto 14
Kun tarkastellaan yhtä aikaa maakunnan heikkouksia ja mahdollisuuksia, tulee erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Kilpailukykyisen innovaatioympäristön kehittäminen Laadukkaan ja kannustavan koulutusjärjestelmän kehittäminen Alueen vahvuuksien markkinoiminen Pk yritysten kasvun tukeminen Hallintorakenteen selkeyttäminen Työllisyysasteen nostaminen Vahvuuksien ja uhkien osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten uhat saadaan hallintaan: Riskinoton ja riskirahoituksen hyödyntäminen Yhteistyömuotojen ja -verkkojen vahvistaminen Aseman vahvistaminen Itämeren alueella Maakunnan yhteisen edunvalvonnan tehostaminen Ympäristön kestävyyttä parantavien toimenpiteiden lisääminen Suvaitsevaisuuden lisääminen Työperäisen maahanmuuton lisääminen Uhkien ja heikkouksien tarkasteleminen yhtä aikaa velvoittaa kiinnittämään huomiota siihen, miten vältetään suurien uhkakuvien toteutuminen: Keskeisten tuotantoalojen konkurssit ja yritystoiminnan muu taantuminen Työpaikkojen siirtäminen muihin maihin Väestön polarisoituminen hyvä ja huono-osaisiin ja huono-osaisten jääminen palveluverkon ulkopuolelle Palvelujen heikentyminen Saaristomeren veden laadun jatkuva heikkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden vaurioituminen Maataloustuotannon näivettyminen Kansainvälisen rikollisuuden vaikutuksen kasvu yhteiskunnan eri aloilla SWOT taulu kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 1. Toimintalinjojen määrittely Alueen kehittäminen lähtee alueen omista resursseista ja omaehtoisuudesta. Viimeaikainen kehitys on tuonut uusia haasteita, joihin alueiden on pakko vastata. Osaamisesta on tullut uusi tuotantotekijä, mikä on omiaan lisäämään koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Erityisen tärkeää on korkean osaamisen vahvistaminen ja ammatillisesti koulutetun työvoiman saannin turvaaminen. Kulttuurin merkitys korostuu alueellisissa toimenpiteissä kansainvälistymisen myötä. Maakunnan elinkeinopolitiikan on perustuttava nykyisen yrityskannan vahvistamiseen ja elinkeinorakenteen säilyttämiseen monipuolisena. Tämän rinnalla on panostettava kasvutoimialoihin. Varsinais-Suomen merkittävien maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttää erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Varsinais-Suomi sijaitsee keskeisellä paikalla Itämereen nähden ja sen kautta kulkevat useat yhteydet sisämaahan. Alueen asema voidaan vahvistaa kehittämällä nykyisiä kansainvälisiä yhteistyömuotoja ja laajentamalla yhteistyöverkostoa. Asema edellyttää yhteysverkkojen kehittämistä kansainväliselle tasolle ja maakunnallisen yhteysverkon toimivuutta. Varsinais-Suomen liitto 15
Alueen kilpailukykyyn vaikuttavat elinkeinopoliittisten tekijöiden lisäksi ympäristö ja palvelut. Avainasemassa ovat peruspalvelujen ja työvoiman saannin turvaaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Kansalaisille on tärkeää arkipäivän turvallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä. Ekologisen kehityksen kannalta tähdellistä on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja puhtaiden luonnonvarojen turvaaminen. Lisäksi viihtyisällä ympäristöllä näyttää olevan yhä suurempi merkitys asuinpaikkaa valittaessa. Asioita tarkastellaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja elämisen laadulle annetaan entistä enemmän arvoa. Edellä olevan perusteella tämän maakuntaohjelman toimintalinjoiksi eli painopisteiksi on valittu seuraavat: 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä. 4.3 Läpikulkevat teemat Maakunnan kehittäminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa on noudatettava yhteisesti sovittavia pelisääntöjä. Tämän ohjelman toimintapolitiikkaan sisältyvät seuraavat yhteiskuntavastuuta korostavat teemat läpäisyperiaatteella: elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys, tasa-arvo, esim. elinikäinen oppiminen, asuminen, yrityskannan uusiutuminen esim. kansainvälisyys, kuntayhteistyö, sektorit ylittävä yhteistyö, kansainvälinen yhteistyö esim. ekologinen, sosiaalinen, terveydellinen, taloudellinen ja kulttuurillinen kestävyys esim. sukupuolten välinen ja yhteiskunnallinen tasa-arvo Teemojen näkyminen toimintalinjoissa on esitetty liitteessä 2. Teemat tulee ottaa huomioon ohjelmaa toteuttavien toimenpiteiden ja hankkeiden valinnassa sekä niiden toteutuksessa. Varsinais-Suomen liitto 16
5. Kehittämistoimenpiteet 5.1 Toimintalinja 1: Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Maakunnan menestymisen kannalta koulutus, osaaminen ja luovuus ovat ensisijaisia tekijöitä. Tiedon nopea muuttuminen edellyttää elinikäistä oppimista. Perustan osaamiselle luovat lasten ja nuorten hyvät oppimisvalmiudet, hyvä oppimisympäristö ja korkealaatuinen perusopetus. Osaamistarpeet ja ammattikuvat muuttuvat jatkuvasti. Siksi koulutukselta vaaditaan poikkitieteellisyyttä ja uudistumista. On pystyttävä yhdistämään hajallaan olevaa tietoa, osaamista ja teknologiaa eri toimijoiden välillä sekä yritysten ja tutkimuslaitosten kesken. Luovan työn merkityksen kasvu on näkynyt jo pitkään talouden kehittymisessä. Luova talous synnyttää innovaatioita, joita toteutetaan niin yritystoiminnassa kuin työelämässäkin. Kilpailu osaajista tulee olemaan kova sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Koulutuksella voidaan ohjata alueen kehittymistä haluttuun suuntaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi alueellisten oppilaitosten, tutkimuslaitosten, osaamiskeskusten ja korkeakoulujen tulee toimia kiinteässä yhteydessä käytännön yritystoimintaan. 5.1.1 Vahvistetaan Turun asemaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana Vastuu tieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta on maakunnan kolmella tiedeyliopistolla. Vastuu ammatillisesti suuntautuneen korkeakoulutuksen tarjoamisesta on ammattikorkeakouluilla. Kaikissa korkeakouluissa perusopetuksen ja tutkimuksen lisäksi tarvitaan voimavaroja soveltavaan tutkimukseen. Lähitulevaisuudessa nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Oppilaitokset alkavat aikaisempaa enemmän kilpailla opiskelijoista maan laajuisesti. Ajankohtainen kysymys on, miten alueella koulutetut osaajat saadaan jäämään maakuntaan. Ongelma koskee maakunnan kaikkia seutukuntia. Ratkaisuja tähän tulee hakea yhdessä hallinnon, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tulevaisuudessa tutkimuksen säilyminen kansainvälisesti korkealla tasolla tulee entistä enemmän edellyttämään myös tutkimus- ja innovaatioverkoston kansainvälistymistä ja kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien sekä kansainvälisen rahoituksen saamista yliopistoihin. Erityisesti Turussa tulee kiinnittää huomiota, miten kaupunki ja julkinen sektori yleensä voivat edesauttaa tätä kansainvälistymisprosessia. Alueen korkeakoulujen kansanvälisesti merkittävää huippututkimusta ja osaamista tulee hyödyntää maakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Asumiseen, elämiseen, lasten koulunkäyntiin ja puolisoiden työnsaantiin liittyvillä seikoilla on ratkaiseva merkitys tämän kehityksen tukemisessa. Varsinais-Suomen liitto 17
Turvataan maakunnan korkeakoulujen opetus- ja tutkimusresurssit. Erityisesti tulee turvata alueen korkeakouluopetuksen painopisteiden: bioalojen, matematiikan, prosessikemian, lääke- ja hammaslääketieteen, farmasian, sosiaali- ja terveysalan, ICT- ja meri- ja metalliteollisuuden, kulttuurialan sekä laaja-alaisen humanistisen koulutuksen resurssit ja riittävät aloituspaikat. Toteutus: Korkeakoulut*, yritykset, lääninhallitus, Turun kaupunki, seutukunnat, Varsinais-Suomen liitto. Suunnitellaan työelämälähtöisiä, kansainvälisesti kiinnostavia maisteriohjelmia paino-pistealoille tai niiden kehittymistä tukeville aloille sekä työelämän kehitystä tukevia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Samalla tuetaan korkeakoulujen kansainvälisiä kumppanuushankkeita ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä luodaan ohjelma, jolla edesautetaan kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja tutkimusryhmien sijoittumista korkeakouluihin ja tutkimusyksiköihin. Toteutus: Korkeakoulut, kesäyliopisto, yritykset, muu työelämä, seutukunnat. Alueella annettavaa diplomi-insinööri koulutusta tulee laajentaa alueen teollisuuden tarpeet huomioiden. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisyksiköt antavat tehokkaasti kasvusysäyksiä koko alueen kehittymiselle. Ammatillisen koulutuksen kannalta tärkeä on mm. Koneteknologiakeskuksen toiminnan turvaaminen. Viime ohjelmakaudella Turussa aloitti toimintansa mm. VTT:n lääkekehitysyksikkö. Elintarviketuotantoon tulisi tehokkaammin liittää elintarvikkeiden raaka-ainetuotanto, kasvilajikkeiden kehitystyö ja tutkimus, biokasvitiede ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen sekä alan tutkimuksen hyödyntäminen. Käynnistetään maakunnan elinkeinorakennetta tukevia kehityshankkeita (esim. Meritech -keskus) sekä jatketaan nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kehittämistyötä. Toteutus: Turku Science Park, TAD Centre, korkeakoulut, TE keskus, Varsinais-Suomen liitto, Pilot Turku Oy, alan yritykset. Piikkiöön perustetaan maa- ja puutarhatalouden sekä kasvibiologian kehittämistä, opetusta, tutkimusta ja yrittäjyyttä tukeva keskittymä AgriHortiPoli kehittämis- ja tiedepuisto. Toteutus: MTT, Piikkiön kunta, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Farma-maaseutukeskus, Suomen Talousseura, MTK Varsinais-Suomi, Jalostuspalvelu FABA, aikuiskoulutuskeskukset, korkeakoulut, TE-keskus, TAD Centre. * Päävastuutaho alleviivattu Varsinais-Suomen liitto 18
Varsinais-Suomen osaamiskeskustoiminnasta huolehtii Turku Science Park. Osaamiskeskusten tehtävänä on uuden tiedon ja osaamisen välittäminen ja soveltaminen yrityselämän tarpeisiin sekä edellytyksien luominen uusille innovaatioille ja niiden kehittämiselle tuotteiksi. Osaamiskeskusympäristöt ovat myös entistä houkuttelevimpia sijoittumis- ja investointikohteita. Osaamiskeskustoiminnasta saatujen hyvien kokemusten perusteella työtä tulee jatkaa vuoden 2006 jälkeen. Jatkossa selvitetään luovien toimialojen (esim. kulttuuri, kirjallisuus, sisältötuotanto, matkailu) asema osaamiskeskustoiminnoissa. Varmistetaan osaamiskeskuksen resurssit ja varaudutaan useampiportaiseen osaamiskeskusjärjestelmään ja tuetaan nykyisten osaamisalojen työn jatkuvuus nykyisen osaamiskeskusohjelman päättyessä sekä Turku Science Parkin jatkuvuus yritystoiminnan kehittäjänä ja edistäjänä valituilla korkean teknologian toimialoilla. Toteutus: Turku Science Park, korkeakoulut, kesäyliopisto, aikuiskoulutuskeskukset, Varsinais-Suomen liitto, TAD Centre, yritykset, seutukunnat. Kriisien seurauksena ihmisoikeudet ovat viime vuosina nousseet esiin aikaisempaa laajempana. EU on päättänyt perustaa ihmisoikeuksia käsittelevän keskuksen Wieniin. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on tukenut kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden luomista. Myös EU:n sisällä tarvitaan asiasta lisää tietoa ja koulutusta. Turun korkeakouluilla (ÅA:n ihmisoikeusinstituutti, Pan Eurooppa-instituutti, Jean Monnet yksikkö sekä TY:n bioetiikan professuuri) on jo näyttöä kansainvälisestä toiminnasta ja osaamisesta tällä alalla. Turkuun perustetaan korkeakoulujen yhteyteen kansallinen ihmisoikeusinstituutti, joka valvoo ja edistää kansanvälisten ihmisoikeussopimusten toteutumista. Toteutus: Korkeakoulut, TAD Centre, Varsinais-Suomen liitto. Perustetaan Aasian tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen keskus Turkuun. Toteutus: Korkeakoulut. Korkeakoulujen tutkimustoimen kehittämisessä tulee ottaa huomioon pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren kaupunkiverkostot. Nordforsk on pohjoismainen koordinointiin, rahoitukseen ja tutkimuspolitiikkaan erikoistuva laitos, joka toimii Itämeren alueella Suomen Akatemiaa vastaavana elimenä. Sen arvioinnin pohjalta myönnetään tutkimusrahoja. Keskustelua sijaintipaikasta ei vielä ole käyty. Esitetään Turkua uuden pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatiokeskus Nordforskin sijaintikaupungiksi. Toteutus: Korkeakoulut, Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liitto 19
Korkeakoululaitoksella on merkittävä rooli alueellisessa kehittämisessä. Aluekehitystehtävän hoitamista varten korkeakoulut tarvitsevat lisää resursseja. Turussa sijaitsevien korkeakoulujen monipuolista opetusta ja tutkimusta tulee hyödyntää koko maakunnan kehittämisessä. Maakunnan jokaisessa seutukunnassa tulee sijaita ammattikorkeakoulun sivupiste. Ammattikorkeakoulu tukee aikuiskoulutuksella, palvelutoiminnalla sekä soveltavalla tutkimus- ja kehittämistyöllä seutukuntien, yritysten ja muiden työyhteisöjen sekä kansalaisten omia kehittymistavoitteita. Myös osaamiskeskuksen toiminnan ulottaminen koko maakuntaan on välttämätöntä. Seutukuntien elinkeinopoliittisen kehittämisen tukena tarvitaan ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen sekä yritysten ja kuntien yms. välistä yhteistyötä, jossa koulutus ja tutkimus kytketään käytännön työhön palvelemaan alueellisia tarpeita. Varsinais-Suomessa on käynnistetty alueen korkeakoulujen ja seutukuntien yhteistyönä maakuntakorkeakouluhanke. Sen tavoitteena on levittää varsinaissuomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen osaamista, koulutustarjontaa sekä kehittämis- ja tutkimuspalveluja maakuntaan siten, että ne ovat joustavasti ja asiakaslähtöisesti seutukuntien yritysten, organisaatioiden ja asukkaiden käytettävissä. Virtuaaliopetus on avaamassa mahdollisuuksia verkko-oppimiselle kaikilla koulutusasteilla. Samalla avautuu uusia mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle oppilaitosten ja seutukuntien välille. Oppilaitokset ovat viime vuosina panostaneet oppimisverkkojen luomiseen. Vakiinnutetaan Varsinais-Suomen maakuntakorkeakoulu -verkosto ja pyritään saamaan se pysyvän rahoituksen piiriin. Toteutus: Korkeakoulut, seutukunnat, Turku Science Park, Varsinais-Suomen liitto. 5.1.2 Maakunta tarvitsee ammatillisia osaajia Ammatillisen koulutuksen kehittämisen päämääränä on vahvistaa suomalaisen työelämän kilpailukykyä. Kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Alan työvoiman turvaaminen edellyttää ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisäämistä ja elinikäisen oppimisen periaatteen hyväksymistä. Ammatillista aikuiskoulutusta tulee vahvistaa ja korostaa sen merkitystä alueen työikäisen väestön osaamispääoman lisääjänä ja ylläpitäjänä. Työssä oppimisesta tulee tehdä yritysten resurssi. Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyydelle myönteinen asenne luovat pohjaa uusien yritysten syntymiselle. Tavoitteena on, että korkeakoulut ja oppilaitokset yhteistyössä alan toimijoiden kanssa antavat tarvittavat perustiedot. Yrittäjyyttä tulee laajentaa perinteiset sukupuolirajat rikkoen. Samalla tulee laajentaa etenkin naisyrittäjyyttä. Tukena ovat seutukuntien yritysasiamiehet ja alan viranomaiset. Ammatillisen koulutuksen roolia alueiden kehittämisessä tulee vahvistaa. Ruotsinkielistä opetusta tulee laajentaa ja tehostaa kaksikielisillä alueilla. Koulutuksen kehittämisessä tärkeää on eri tahojen välinen yhteistyö, riittävät koulutusresurssit sekä toimivat työelämäsuhteet. Tuloksia on jo nähtävissä. Tästä ovat osoituksina mm. työssä oppimisjaksot, oppisopimuskoulutuksen suosion kasvu ja näyttötutkinnot. Varsinais-Suomen liitto 20