Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5 prosentilla edellisvuotisen tasonsa. Kasvun nopeus johtui myös satunnaistekijöistä, kuten vuoden 2005 metsäseisokista. Laaja-alaisesti sekä kotimaiseen kysyntään että vahvaan kansainväliseen talouteen nojautunut kasvu oli kuitenkin vahvaa. Tuloverokevennykset ja matalat korot ovat vahvistaneet kotimaista kysyntää, ja samalla kohentuneet tulevaisuusnäkymät ovat osaltaan lisänneet positiivista kierrettä. Tuotanto lisääntyi selvästi työpanosta nopeammin, mikä merkitsi työn tuottavuuden poikkeuksellisen vahvaa nousua. Odotettua parempi kehitys vuonna 2006 merkitsee hyviä lähtökohtia tälle vuodelle. Talouskasvu ohitti kuitenkin huippunsa viime vuonna. Kasvun kannalta keskeiset riskit liittyvät maailmantalouden kehitykseen, kotimaisen elektroniikkateollisuuden suuriin tuotantovaihteluihin sekä työvoiman saatavuuteen. Vuonna 2007 BKT:n odotetaan lisääntyvän 3,1 %. Tuloverotuksen keveneminen tukee palkansaajien ostovoimaa, mutta kotitalouksien velkaantuminen alkaa rajoittaa kulutuksen kasvua. Työllisyyden kasvu jatkuu hidastuvana. Inflaation oletetaan pysyvän vuoden 2006 tavoin runsaassa 1½ prosentissa. Vuosi 2008 muodostunee suhdannekierrossa hitaimman kehityksen vuodeksi kasvun jäädessä 2,7 prosenttiin. Työvoimakapeikot yleistyvät edelleen ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannon kasvua. Viime vuosien ripeästä talouskasvusta huolimatta kasvun edellytykset ovat keskipitkällä aikavälillä heikentymässä. Vuosikymmenen vaihteessa vuotuinen talouskasvu painunee 2 prosenttiin. Kasvumahdollisuuksia heikentää erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen. Kotitalouksien velkaantuminen ja työllisyyden kasvun hidastuminen alkavat puolestaan rajoittaa kotitaloussektorin kulutusmahdollisuuksia. Myös tuotantokapasiteetin kasvun maltillisuus heikentää kasvunäkymiä. Kansainvälisen tuotannon uusjako edellyttää myös kotimaisen tuotannon sopeutumista uusiin olo-suhteisiin. Työ- ja pääomapanoksen kehittyessä vaisusti talouskasvu tulee
2 lähivuosina nojautumaan lähes yksinomaan tuottavuuden kasvuun. Julkisyhteisöjen ylijäämä on vuosina 2008 2011 keskimäärin 2,6 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitusylijäämä perustuu pääosin sosiaaliturvarahastoihin, joita edelleen kartutetaan väestön ikääntymiseen varauduttaessa. Valtiontalous pysyy keskimäärin lievästi ylijäämäisenä. Kuntatalous on ollut kansantalouden tilinpidon mukaan lähes yhtäjaksoisesti alijäämäinen viimeiset 10 vuotta. Kehyskaudella kuntatalouden rahoitusasema kohenee, joskin tulojen kasvun hidastuminen kehyskauden loppua kohtia uhkaa kiristää kuntien taloutta. Julkisen talouden pitkän aikavälin keskeinen haaste on väestön ikääntyminen sekä tästä aiheutuva työvoiman väheneminen ja julkisten menojen nopeutuva kasvu. Väestön ikääntymisen julkiselle taloudelle aiheuttamia paineita on äskettäin arvioitu yhteisin menetelmin muun muassa Ecofinin talouspoliittisessa komiteassa. Suomen osalta Ecofinin kestävyyslaskelmissa on arvioitu, että ikärakenteen muutokseen liittyvät julkiset menot kasvavat meillä kahden seuraavan vuosikymmenen aikana bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 5 prosenttiyksikön verran. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi pitäisi koko julkisessa taloudessa päästä vuosikymmenen vaihteessa suuruusluokaltaan lähes 4 prosentin ylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ikääntyminen yhdessä korkean rakenteellisen työttömyyden kanssa on suuri haaste erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle. Eläke- ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti, kun työvoiman määrä vähentyy ja kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuu. Työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen kohottaminen ovat hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää kasvavien menopaineiden oloissa valtionhallinnon tapaan myös kunnilta palvelutuotannon nopeaa tehostamista. Kuntatalouden kehitys Vuoden 2006 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli noin 2 miljardia euroa. Vuosikate koheni selvästi edellisvuodesta ja riitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002. Bruttoinvestoinnit olivat 3,6 miljardia euroa eli suuremmat kuin koskaan aiemmin. Silti vuosikate ylitti nettoinvestointien tason suuren käyttöomaisuuden myyntien vuoksi. Huolimatta kuntien talouskehityksen yleisestä paranemisesta heikon talouden kuntien määrä oli edelleen suuri. Kuntien velkaantuminen jatkui, ja velan määrä lisääntyi yli 700 miljoonalla eurolla. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli ennakkotietojen mukaan 84. Vuonna 2005 lukumäärä oli 139. Negatiivisen vuosikatteiden yhteismäärä oli 34 miljoonaa euroa supistuen vajaalla 50 miljoonalla eurolla. Peräti 275 kunnalla vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen. Kuntia, joilla tulorahoitus ei riittänyt nettoinvestointien kattamiseen, oli lähes 300. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate nousee 2,8 miljardiin euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen koheneminen perustuu
3 verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä lähes 8 prosentin kasvuun. Verotulojen lähes 9 prosentin kasvuun sisältyy verojärjestelmän kautta toteutettavan kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta 185 miljoonaa euroa. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 4,7 prosenttia. Vuosikatteiden paraneminen lisää investointeja edelleen tänä vuonna. Vuosina 2008 2011 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylittää selvästi poistot. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Valtionosuuksien tasoa nostaa mm. vuodesta 2008 alkaen voimaantuleva uuden lainsäädännön mukainen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus sekä hallitusohjelman mukaiset palvelujen parantamiseen tähtäävät toimet. Nettoinvestointien oletetaan pysyvän 2,6 miljardissa eurossa koko tarkastelukauden. Vuosikatteen arvioidaan riittävän kattamaan nettoinvestoinnit, minkä seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu edellisvuosista. Kuntatalous kuitenkin kiristyy kehyskauden loppua kohti, kun tulojen kasvu hidastuu ja menojen kasvu pysyy nopeana. Verojen kehitys: Vuosina 2007 2011 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 4,7 prosenttia vuosittain. Vuonna 2007 maksuun pantavien verojen arvioidaan kasvavan koko maassa n. 6 %. Kehyskauden loppuvuosina verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan, kun väestön ikärakenteen muutoksen myötä työvoiman tarjonnan väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Kainuu verojen kehityksessä on otettu huomioon väestön negatiivinen kehitys ja ikärakenteen muutos mutta myös Kainuun positiiviset talousnäkymät Talvivaaran kaivoshankkeen myötä.
4 Valtionosuuksien kehitys: Kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat kehyskaudella yhteensä 612 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman esitysten toteuttamiseen liittyen kunnille maksettavia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan maaliskuun 2007 kehyspäätökseen verrattuna noin 171 miljoonalla eurolla vuonna 2008, 193 miljoonalla eurolla vuonna 2009, 214 miljoonalla eurolla vuonna 2010 ja 235 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Lisäys kohdistuu muun muassa perusterveydenhuollon vahvistamiseen, kotipalvelun ja vanhusten laitoshoidon henkilöstön lisäämiseen, omaishoidon kattavuuden parantamiseen ja tuen kehittämiseen, vammaisten henkilökohtaisen avustusjärjestelmän kehittämiseen, perhehoidon kehittämiseen sekä lapsiperheiden kotipalvelujen parantamiseen. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien menoja 63 miljoonaa euroa vuosittain eli yhteensä 252 miljoonaa euroa vuonna 2011. Hallitusohjelman mukaisesti korotetaan lasten kotihoidon tuen hoitorahaa 20 eurolla ja yksityisen hoidon tukea 23 eurolla vuonna 2009. Lisäksi vuonna 2010 korotetaan osittaista hoitorahaa 20 eurolla. Näiden korotusten kustannusvaikutus on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on noin 8,5 miljoonaa euroa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun puitelakiin liittyvä eräiden tehtävien kustannusneutraali siirto valtion rahoitettavaksi vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia yhteensä 110,2 miljoonaa euroa vuonna 2009. Näistä elatustuen osuus on 88 miljoonaa euroa, ulkomaalaisten sairaanhoito-korvausten osuus 7 miljoonaa euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen selvitysten osuus 5 miljoonaa euroa ja tulkkipalvelujen 10 miljoonaa euroa. Aikaisempien päätösten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta johtuen 7,4 miljoonalla eurolla v. 2008 ja mammografiaseulontojen laajenemisesta johtuen keskimäärin 0,7 miljoonalla eurolla vuosittain. Terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen koulutukseen (EVO) myönnettävän korvauksen jälkeenjääneisyyttä korjataan aikaisempien päätösten mukaisesti asteittain yhteensä 20 miljoonalla eurolla kehyskaudella. Terveydenhuollon kehittämishankkeisiin määräajaksi osoitettu erillinen määräraha poistuu kokonaan vuonna 2008.
5 Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihin vaikuttavat automaattisesti kehyskaudella tapahtuva ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon ja valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän vuosina 2008 2011 yhteensä 170 miljoonalla eurolla ja menojen arvioidaan kasvavan noin 500 miljoonaa euroa. Toimintakulujen kehitys: Viimeisimpien arvioiden mukaan (Peruspalveluohjelma 25.5.2007) mukaan kehyskaudella 2007-2011 kuntien toimintamenot kasvavat vuonna 2007 4,7 prosenttia ja nimellisenkasvun arvioidaan hidastuvan sen jälkeen jatkavan kasvuaan keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa. Väestörakenteen muutokset, lasten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttavat paitsi peruspalvelujen tarpeeseen myös kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen, taloudellisiin edellytyksiin ja tulopohjien kehitykseen ja näiden kautta myös peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin. Tämä väestörakenteiden välillinen vaikutus peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin voi olla useissa kunnissa ja monilla alueilla erityisen voimakas. Väestötekijöiden muutoksen vaikutus terveyspalveluihin on koko maassa keskimäärin n. 1,0 prosenttia vuodessa ja sosiaalipalveluihin 2,0 prosenttia. Kainuun maakunnan tavoitteena on, että kuntayhtymän menojen kasvu on sama kuin kuntien verorahoitustulojen kasvu eli maksimissaan 4 prosenttia. Mikäli rahoitusprosenttia ei muuteta ja se jätetään vuoden 2007 tasolle, syntyy edelleen alijäämää edelleen n. 5 milj. euroa vuosittain.
6 Kuntien rahoitusosuuden kehitys: Kainuun kuntien rahoitusosuus maakunnalle lasketaan prosenttiosuutena kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tavoite vuosille 2008 2011 on seuraava: Rahoitusosuudesta käydään tarkemmat neuvottelut kuntien kanssa 1.10.2007. Investoinnit: Suunnittelukauden merkittävin investointi on keskussairaalan yhteispäivystystilojen rakentaminen.
7
8
9
10