Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Yhteenveto välituloksista TP

Samankaltaiset tiedostot
Kaakkois-Suomen puuterminaalihanke Työpajan avaus. Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy

Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittäminen. Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Loppuraportti

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Työpaketti 2, yksityiset

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon kehittäminen - selvityksen päivitys. Rata / Kristiina Hallikas

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

/JH. Terminaalitoiminnot Oy TransPeltola Ltd Savonsuontien terminaali

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

LUT Kouvola

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Riittääkö puuta kaikille?

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Rataverkon kokonaiskuva

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani Pasi Korhonen, QTeam

Rautatieterminaalit: Kouvola ja Lappeenranta

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

Wood- ja LogForcen tuomat muutokset urakoinnin toimintaympäristöön

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa


Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Metsäteollisuuden tarpeet

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Julkisen sektorin toimijat

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA. Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Metsä Group Bioenergia- ja puuterminaalit; Pori

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Transkriptio:

Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Yhteenveto välituloksista TP 1 2 4.5.2016

Rahoittajat Tämä kalvosarja kokoaa välituloksia Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hankkeesta Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Hankkeen osarahoittajat ovat Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto, Metsäteho Oy, Kaakkois-Suomen ely-keskus, Kouvola Innovation Oy KINNO ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hankkeen tulosaineisto löytyy sivulta www.metsateho.fi/terminaali 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 2

Sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. TP1: Puutavaraterminaalien nykytila 3. TP2: Toimijoiden näkemykset puutavaraterminaaleista 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 3

1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Puuta kuljetetaan pääosin suoraan tienvarsivarastoilta käyttökohteeseen. Energiapuussa terminaaleja kuitenkin tarvitaan mm. puun vuodenaikojen mukaisten kysyntävaihteluiden takia. Terminaaleissa myös haketetaan puuta ja tehdään muita puun laatua parantavia toimenpiteitä. Ainespuukuljetuksissa terminaaleja käytetään varsinkin kuljetusmuodon vaihtumisen yhteydessä. Mm. pidentyvät kelirikkokaudet ja suurentuvat kuljetusajoneuvokoot lisäävät ainespuun terminointitarpeita myös pelkissä kuorma-autokuljetuksissa. Terminaalihankkeen tavoitteena on kehittää puutavaraterminaalien tarvelähtöisiä sekä kustannus- ja energiatehokkaita konsepteja ja verkostoa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Hankkeen lopputuloksena laaditaan konkreettinen toimenpidesuunnitelma terminaalikonseptien ja -verkoston kehittämiseksi. Hanke koskee maantie-, rautatie- ja vesikuljetusten terminaaleja ja kuormauspaikkoja, jotka voivat olla joko kuljetusyritysten, terminaaliyritysten, metsäyhtiöiden tai julkisen sektorin omassa tai yhteisomistuksessa. Hanke koskee sekä aines- että energiapuun terminaaleja. 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 4

2. Puutavaraterminaalien nykytila Pirjo Venäläinen & Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 5

Terminaalit ja kuormauspaikat puukuljetuksissa Puun käyttöpaikkojen ulkopuolisille terminaaleille ja kuormauspaikoille on erilaisia käyttötarpeita kuljetusketjun eri vaiheissa. Terminaalien käyttötarve ei välttämättä ole säännöllistä, vaan se voi rajoittua tiettyihin tilanteisiin tai olla kestoltaan lyhytaikaista. Varsinaisten terminaalien lisäksi tarpeita on myös pienille kuormauspaikoille, joissa esim. säilytetään nostureita puun toimituksen ajan tai kuormattuja perävaunuja (jos alemman verkon tiestö ei kestä kuormatulla yhdistelmällä ajoa). Puun käyttöpaikat ovat itsessään merkittäviä puuterminaaleja, joista monet pystyvät ottamaan vastaan puuta eri kuljetusmuodoilla. Kuljetusketjun alkuvaihe Kelirikkokausiin varautuminen, talvitiet Hyönteistuholain vaatimukset Metsäautotien aurauskertojen minimointi Kuormattujen perävaunujen siirrot heikosti kantavilla teillä Kuljetusketjun keskivaihe Puun laatu- ja jalostusarvomuutokset varastoinnin aikana Rautatie- ja vesikuljetusten käyttö Pienten jäännös- ja pikkutukkierien yhdistely Sekakuormien lajittelu Terminaali puun kauppapaikkana Energiapuun laadun hallinta Kuormaimen säilytys Kuljetusketjun loppuvaihe Tehdas- tai voimalaitosvaraston minimointi Vaihtelut puun kysynnässä Toimintarajoitteet puun käyttöpaikoissa Lumi-, kastelu- ja vesivarastoinnin mahdollisuus Meno-paluukuljetusten hallinta Puutavaralajien vaihdot 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 6

Terminaalitoiminnot Terminaalien toiminnot vaihtelevat mm. sen koon, käytössä olevien kuljetusmuotojen ja käsiteltävän puun mukaan. Useimmista terminaalitoiminnoista vastaavat niihin erikoistuneet yritykset (puun käyttökohteissa sekä vesi- ja rautatiekuljetusterminaaleissa). Varsinaisissa terminaaleissa on oma puun käsittelykalusto ja terminaalihenkilöstöä. Kuormauspaikoilla puun käsittelyn tekee kuorma-auton kuljettaja ajoneuvon omalla nosturilla. Terminaalin kokonaispalvelun suunnittelu ja seuranta Porttitoiminnot ja kulunvalvonta, muu valvonta ja turvallisuus Terminaalialueen kesä- ja talvikunnossapito, jätehuolto ja kierrätys Tiedonhallinta Työn johto Puun mittaus, lajittelu ja laadunhallinta, varaston hallinta ja siirrot Ympäristölupaan liittyvät toiminnot, kaluston konetuntija polttoaineen kulutuksen seuranta Kuljetuskaluston ohjaus, satamaluotsaus ja -jäänmurto Purku-, lastaus- ja siirtokaluston operointi, haketus ja murskaus, konehuolto ja - vuokraus 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 7

Terminaalikustannukset Puun käyttökohteen ulkopuoliset terminaalit ja puun käsittely terminaaleissa synnyttävät lisäkustannuksia, joten terminaalivaiheen tulee tuottaa etuja joko tehokkuudellaan tai puun jalostusarvoa kasvattamalla. Isoissa terminaaleissa voidaan hyödyntää tehokasta puun käsittelykalustoa. Kuviosta nähdään energiapuun terminaalikustannusten taso terminaalikoon mukaan. Hyötyjen toteutuminen edellyttää luonnollisesti terminaalin hyvää käyttöastetta. Terminaalien kustannusvaikutuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Terminaalihankkeen kolmannen työpaketin osana. Laskelma energiapuun terminaalikustannuksista Di = suorasyöttö metsästä käyttöpaikalle (direct feed) St = välivarastointi terminaalissa (season stored option) Virkkunen ym. 2015 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 8

Terminaalien suunnittelu Lainsäädäntöä Kaavoitus Sijoittumistekijöitä 1 Suunnittelu 2 Ympäristövaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Mahdollisen ympäristöluvan perusteita: ympäristönsuojelulaki ja - asetus, vesilaki, jätelaki ja - asetus, laki eräistä naapuruussuhteista Laki metsätuhojen torjunnasta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät riittävien alueiden varaamista mm. tavaraliikenteen terminaaleille Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntakaavan luonnokseen on tunnistettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät puuterminaalit Logistinen sijainti ja koko Liikenneyhteydet ja tiestön rakenne Alueen omistussuhteet ja laajentamismahdollisuudet Nykyinen maankäyttö alueella ja sen lähellä Alueen topografia, maaperä ja kantavuus Alueen ympäristölliset riskit ja suojeluarvot Sähkö- ja vesiverkon sijainti Pelastus- ja paloturvallisuus Terminaalivarustelu Terminaalitoiminnot Täydentävät toiminnot (esim. sivutuotteiden käsittely) Liiketoimintamallit Varastoalueiden, yhteysteiden ja mahdollisten raiteiden mitoitustarpeet Maankäyttö Maaperä Vesistö Metsätuhovaikutukset Kaluston polttoaineen kulutus ja päästöt Lähialueen infrastruktuurin kunto Turvallisuus ja terveys, liikenneturvallisuus Melu Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Haketus ja murskaus: pöly ja tärinä Hakkeen itsesyttymisriski 1 Pirkanmaan liitto & Metsäkeskus 2014 2 Impola & Tiihonen 2011 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 9

Kaakkois-Suomen puukuljetukset ja -terminaalit Kaakkois-Suomi on maan keskeisin puun toimitusalue (sekä maantie-, rautatieettä vesikuljetuksissa). Alue on myös merkittävin puun tuontikuljetusten reitti Alueen merkittävimmät puuterminaalit ovat tuotantolaitosten yhteydessä. Alueen pienempien terminaalien ja kuormauspaikkojen sijainteja ja merkitystä selvitetään Terminaalihankkeen kolmannen työpaketin yhteydessä. Kaakkois-Suomen puun käyttö Ainespuuta 18 milj. m 3 vuodessa (kotimainen ja tuonti) Energiapuuta 0,65 milj. m 3 vuodessa 40 % Suomen kuitupuun ja 13 % tukkipuun käytöstä Kaakkois-Suomen osuus puun tuontivirroista 90 % pyöreän puun tuonnista rautateitse Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 70 % pyöreän puun tuonnista maanteitse Kaakkois- Suomen raja-asemien kautta 43 % pyöreän puun ja hakkeen tuonnista vesiteitse Kaakkois-Suomen satamien kautta Puuterminaalit > 60 kpl Tehdasterminaalit 23 kpl Voimalaterminaalit 13 kpl Rautatieterminaalit 2 kpl* Vesikuljetusterminaalit 2 kpl* Energiapuuterminaalit 19 kpl* * Puun käyttöpaikkojen ulkopuoliset terminaalit 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 10

3. Toimijoiden näkemykset puutavaraterminaaleista Joonatan Naukkarinen, Olli-Pekka Hilmola & Ekku Heljanko, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 11

Yksityiset toimijat 1/3 Suoritettu yhteensä 14 haastattelua aikavälillä joulukuu 2015 helmikuu 2016: metsäteollisuuden asiakasyrityksille (6), terminaalitoimijoille (4) ja kuljetusyrityksille (4) Kuorma-autokuljetukset yleisin ja edelleen kasvussa oleva kuljetusmuoto, vesiteitse tapahtuvien kuljetusten suosio laskussa Rautatiekuljetusten lisäämistä kohtaan mielenkiintoa rautatieterminaalien vähentyminen, raidekapasiteetin rajallisuus ja kilpailun puute nähdään haasteena Tarve uudelle rautatieterminaalille Savonlinna Pieksämäki Kouvola muodostaman kolmion alueella, useamman asiakkaan käyttämällä yhteisterminaalilla saataisiin tehokkuutta toimintaan suurempien volyymien ja toiminnan ammattimaistumisen myötä Terminaalit tärkeitä varauduttaessa puun kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin kelirikot ja vuodenaikojen vaihtelu Tulevaisuuden investoinnit ja teknologian kehitys tulevat muuttamaan kuljetustarpeiden määrää ja kuljetustapoja esim. HCT-kuljetukset rautateiden haastajana Metsäteollisuusyritykset pyrkivät puun suoriin kuljetuksiin tehtaille aina kun se vain on mahdollista Havaittuja kehityskohteita terminaalitoiminnassa: mittaus ja yhteisterminaalit Mallia terminaalitoiminnan kehittämiselle otettu mm. Ruotsista ja Keski-Euroopasta 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 12

Yksityiset toimijat 2/3 Suurten volyymien laitosten osalta rautatiekuljetuksia haluttaisiin lisätä saataisiin luotua tasaisempi puuvirtojen malli Eräänä ehdotettuna toimintamallina puiden koonti rautatieterminaalin puskurivarastoon kuorma-autokuljetuksin, josta edelleen kokojunakuljetukset tuotantolaitoksille terminaalikohtainen purku- ja lastauskalusto tehostaisi ja nopeuttaisi toimintaa, nykyisin junien kuormaus suoritetaan joissakin rautatieterminaaleissa puunkuljetusautojen omilla nostureilla Toimivat terminaalit tärkeitä puun rautatiekuljetuksissa riittävän suuri koko ja nopea lastinkäsittely olennaista Venäjältä tuotavan puun kuljetus rautateitse on turvattava kuljetusten siirtyessä kumipyörille rekat ruuhkauttavat tiet ja rajanylityspaikat ISO 50001 -energiatehokkuusstandardi laajalti käytössä Systemaattista päästöjen mittausta ei harjoiteta näihin ei myöskään yleisesti velvoitteita Polttoaineenkulutusta kuitenkin seurataan usealla toimijalla Ympäristötietoisuus asiakkaiden ja kansalaisten keskuudessa vahva ja kasvava trendi kolmannen osapuolen sidosryhmät otetaan huomioon terminaaleja suunniteltaessa ja niissä operoitaessa Erilaiset lupaprosessit saattavat vaatia runsaasti resursseja ja niiden vaatimukset olla kirjavia Suhtautuminen valtion tukemiin investointiprojekteihin eroaa selvästi erilaisten toimijoiden välillä Rautateiden osalta julkinen sektori tärkeä kumppani ja investointeja pääomaintensiivisiin rautatieterminaaleihin toivotaan lisättävän Saatavilla olevista investointi- ja kehitystuista tiedotetaan huonosti tai ei lainkaan 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 13

Yksityiset toimijat 3/3 Bioenergiaterminaalien käytäntöjen yhtenäistämiselle nähdään tarvetta, jotta bioenergian logistinen järjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin kokonaisuutena Esimerkiksi mittauskäytännöt ovat kirjavia Puun autokuljetusyritysten omilla terminaaleilla useita käyttötarkoituksia päivittäisen työn kannalta välttämättömiä erityisesti kelirikkoaikana, sijainti kriittinen tekijä Pyöreän puun pitkäaikainen puskurivarastointi nähtäisiin tarpeelliseksi, mutta terminaalien perustamiskustannukset ylittävät niistä saatavat hyödyt myös hyönteistuholaki asettaa rajoitteita tälle toiminnalle Kaakkois-Suomessa ei usein ole välitöntä tarvetta terminaaleille, sillä vastaanottavia tuotantolaitoksia useita melko pienellä alueella Uusille terminaaleille tarvetta Kotkan seudulla ja Virojoki Virolahti Vaalimaa -alueella, pääasiassa kuorma-autoliikennettä ja satamaa palvelemaan Puutavaran välivarastopaikkoja yleisten teiden varsilla Kaakkois-Suomessa liian vähän tarpeeseen nähden näiden tulisi olla useiden toimijoiden yhteiskäytössä Terminaalien tarvetta tulee lisäämään: Varmasti: ilmastonmuutos kelirikkoajan pidentyminen, huonot ja heikentyvät tiet, kuljetusten siirtyminen uitosta maantiekuljetuksiin, energiapuun käytön kasvaminen Mahdollisesti: HCT-kuljetusten yleistyminen, kuljetusketjun toiminnan jakautuminen kahtia - syöttöliikenne metsistä terminaaleihin ja terminaaleista tehtaille 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 14

Julkiset toimijat 1/2 Suoritettu yhteensä 6 haastattelua neljään eri organisaatioon aikavälillä helmi-maaliskuu 2016 Kaavoituksessa ei erikseen puuterminaaleiksi osoitettuja alueita, mutta useita kaavaan jo merkittyjä alueita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen Terminaalien sijoittuminen Toivottavaa: puun tarjontaan ja kysyntään nähden keskeinen sijainti sekä hyvät liikenneyhteydet Vältettävää: pohjavesialueet ja suojelukokonaisuudet, asutuksen läheisyys ja matkailun kannalta tärkeät alueet, ja liikenteen turvallisuutta tai sujuvuutta heikentävät tieliittymät alueelle Lähtökohtaisesti toivotaan hyödynnettävän jo olemassa olevaa infrastruktuuria Näkemys HCT-käytävien sijoittumisesta tulevaisuudessa: alueen päätiestö tiet 6, 12, 13, 15, 26 ja 62 (myös vt 5 tärkeä, Päijät-Häme/Etelä-Savo) Osalla näistä reiteistä kulkee jo HCT-luokan yhdistelmiä ja ongelmia ei ole ilmennyt Terminaaleja koskeva ympäristölainsäädäntö yhtenäinen koko Suomessa ja määrittää luvanvaraisuuden lähtökohtaisesti ympäristölupaa ei tarvita ja toimintaa säätelee ensisijaisesti kunnan tai kaupungin viranomaisten valvoma naapuruussuhdelaki Ympäristövaikutusten vähentämiseen kiinnitetty yhä enemmän huomiota viime aikoina mahdollista esimerkiksi tehokkaampien kuljetusratkaisujen avulla: HCT-kuljetukset, rautatiet ja vesireitit 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 15

Julkiset toimijat 2/2 Investointitukia mahdollista saada lähinnä yleiseen kehittämiseen tai erityistapauksissa lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti mahdollista suoria yritystukia Tiedossa vain yksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeena toteutettava terminaali parhaillaan rakenteilla Parikkalan Kolmikantaan Tällainen toimintamalli nähdään kuitenkin positiivisena mahdollisuutena mahdollistaisivat useamman toimijan ja suuremmat volyymit Tieto saatavilla olevista tuista ja hakemisen käytännöistä on pirstaloitunutta ja sitä on vaikea löytää Maakuntaliittojen rooli puuterminaaleissa keskittyy kaavoitukseen keräämällä tietoa tulevaisuuden tarpeista sekä potentiaalisimmista ja vältettävistä alueista terminaalitoiminnalle edistetään Kaakkois-Suomelle tärkeän metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Hyviä esimerkkejä toimivista terminaalikonsepteista Ruotsista: Skellefteå Kraft voimalaitos ja Töva sellutehtaan syöttö HCT-kuljetukset Konsepti vasta kokeiluasteella Kaakkois-Suomessa lyhyiden kuljetusmatkojen ja siirtokuormauksen arvioidaan suurimmilta osin syövän sen hyödyn, joka HCT-kuljetuksista olisi mahdollista saada Vielä avoin kysymys saadaanko HCT-kuljetusten kustannustasoa tulevaisuudessa niin alas, että ne olisivat kilpailukykyisiä rautatiekuljetusten kanssa 4.5.2016 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 16