I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä 21.8.2012
OHJELMA klo 8.30 klo 9.00 klo 9.10 klo 9.30 klo 10.00 klo 11.00 klo 11.45 klo 13.00 klo 13.30 klo 14.00 klo 14.15 klo 15.30 Aamupala tarjolla päätalon ruokasalissa Päivänavaus ja esittäytyminen Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela ja kehittämispäällikkö Seija Sukula Kela Ilmarisen puheenvuoro Ylilääkäri Seppo Kettunen Ilmarinen Hankkeen esittely ja johdanto tilanneanalyysin tapaus-työskentelyyn Projektipäällikkö Kirsi Vainiemi Kela ja suunnittelija Anu Hansten Kela Työskentelyä ryhmissä kuntoutuspalveluntuottajittain Lounas Yhteenvedot palveluntuottajittain 15 min / kuntoutuspalveluntuottaja Keskustelua tilanneanalyysissä käytettävistä työvälineistä ja toimintatavoista Kahvi Hankkeen arviointitutkimus pähkinänkuoressa Johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä Kela / Tutkija Sari Nyholm, Kuntoutussäätiö Hankkeen käytännönasioita Suunnittelija Anu Hansten Kela Loppuyhteenveto Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela
Koulutuspäivän tavoitteet Paneutua kuntoutuksen aloitusvaiheen työskentelyyn Syventää yhteistyön tekemisen malleja ammatillisessa kuntoutuksessa Kelan ja työeläkekuntoutuksen kanssa Kertaus hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta Kertaus hankkeen toteutukseen liittyvistä asioista Tavoitteet kuntoutuksessa
Johdanto tilanneanalyysin tapaustyöskentelyyn Työntekijän ja työterveyshoitajan keskustelu kuntoutukseen hakeutumisvaiheesta
-malli 2012 2014 1 KKRL 12 Kelan yksilöllinen kuntoutuspäätös kuntoutusryhmän muodostusta varten 2a 2b Tilanneanalyysi enintään 2 kk 2b 2a 4a 3 4a 4b 4b 4b 4b toteutus n. 10 kk 4a 3 4b 4a 5 2a 3 3 3 4a Kuntoutuksen kokonaiskesto enintään 1 vuosi 1. Suunnittelukokous Punaisella kuntoutujalle 2. Yksilöllinen tilanneanalyysi: 2a. 1 2 käyntikertaa, 2b. Avovuorokausi pakolliset kerrat 3. Ryhmäjaksot: 2 tai 3 jaksoa, 6 15 avo- tai laitosvuorokautta arkisin 4. Yksilölliset osat: 4a. käyntikerta, 1 5 kertaa Sinisellä jouston ja 4b. avo- tai laitosvuorokausi, 0 5 kertaa yksilöllisen variaation 5. Yksilöllinen päätösosa: 1 käyntikerta mahdollisuus
Tilanneanalyysi Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Muistio esimiehen kanssa käytävästä keskustelusta Kuntoutussuunnitelma
Ammatillinen teema Ammatillisessa teemassa on tärkeää tunnistaa kuntoutujan työssä jaksamista koettelevat haasteet ja jäsentää näiden haasteiden yhteys työpaikalla tapahtuviin asioihin. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Ammatillisen teeman käsittely aloitetaan suunnittelukokouksessa, ja sitä jatketaan koko kuntoutusprosessin ajan suunnitelmallisesti päätösvaiheeseen saakka. Pohjana käytetään esimiehen ja kuntoutujan yhdessä täyttämää selvitystä. Kuntoutujan asettamat työhön liittyvät tavoitteet syntyvät ammatillisen teeman työskentelyn kautta. Tilanneanalyysissä kokonaiskuva kuntoutujan ammatillisesta tilanteesta syventyy ja täsmentyy. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutujan tarpeisiin perustuvan yksilökohtaisen tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman. Se sisältää konkreettisen suunnitelman kuntoutujan kuntoutumisprosessin etenemisestä. Ammatillinen teema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Yksilöllinen osa syventää ammatillista työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Esimiehen kanssa tehtävä työskentely tähtää työssä tapahtuvien ratkaisujen mahdollistamiseen. Tulkintaa toiminnan muutoksesta ja uusista ratkaisuista tehdään yhteistyössä esimiehen ja työpaikan kanssa. Sitä voidaan työstää tilanneanalyysissä, yhteistyöpäivässä ja yksilöllisessä osassa. Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. Näitä ovat työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely ohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalliin tai työlähtöiseen ajatteluun. Käytäntöjä ovat tutkivat, toiminnalliset ja dialogiset menetelmät sekä välineitä erilaiset päiväkirjat ja kyselyt.
Terveysteema Terveysteeman tavoitteena on tunnistaa kuntoutujien terveyteen liittyvät riskitekijät sekä niiden yhteys työssä jaksamiseen. Pohjana ovat työterveyshuollossa tehty B-lääkärinlausunto Työhönkuntoutuksen jatkohanketta varten sekä mahdolliset muut palveluntuottajalle toimitetut, kuntoutujalle aiemmin tehdyt testi- ja arviointitulokset. Terveysteeman työstämistä jatketaan yksilöllisesti tilanneanalyysissä. Kuntoutuslaitoksessa ei toisteta työterveyshuollossa alle kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloituksesta tehtyjä testejä ilman perusteltua syytä. Tilanneanalyysin jälkeen alkavat ryhmäjaksot, jotka luovat perustan työkyvyn edistämiseksi toteutettaville muutoksille. Terveysteema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Terveysteemoja käsitellään ryhmässä yksilöllisesti. Yksilöllinen osa syventää terveysteeman työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Keskeistä on kuntoutujan muutosvaiheen tunnistaminen ja motivaation herättäminen ja ylläpitäminen terveyteen liittyvien muutostarpeiden edistämiseksi. Kuntoutujan oma vastuunotto terveyteen liittyvien riskitekijöiden hoitamisessa on keskeistä. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä: terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta, perhetilannetta ja taloutta. Näitä sisältöalueita käsitellään terveyttä edistävien toimintamallien pohjalta. Käytäntöjä ovat motivoivat ja toiminnalliset menetelmät. Fyysinen aktivointi sisältää liikunnanohjausta ja siihen liittyvää ryhmämuotoista liikuntaa ja rentoutusharjoittelua. Terveysteemassa välineitä ovat kliininen tutkiminen, testit, päiväkirjat, kyselyt ja harjoittelu sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Tilanne analyysin tavoitteena on 1/2 rakentaa oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutuspolku kuntoutujalle auttaa kuntoutujaa hahmottamaan oman ammatillisen tilanteen, terveydentilan ja elämäntilanteen vaikutus työkykyyn sekä työssä jaksamiseen luoda edellytyksiä kuntoutujan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyöhön ja herättää motivaatio ja sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Keskustelussa mukana ollut moniammatillisen työryhmän jäsen laatii muistion kuntoutujan ja esimiehen kanssa käydystä keskustelusta.
Tilanne analyysin tavoitteena on 2/2 Terveysteeman näkökulmasta selvitetään terveyteen, kuntoon ja elämänhallintaan liittyvien tekijöiden merkitystä työssä selviytymiselle. Oleellista on jäsentää työ- ja toimintakykyyn ja työhyvinvointiin nykyhetkellä vaikuttavat sairaudet ja terveyshuolet. Samalla selvitetään, voidaanko niiden hoitoa, omahoitoa tai kuntoutusta tehostamalla kohentaa työssä jaksamista ja selviytymistä kuntoutumisprosessin aikana. Lisäksi jäsennetään mahdolliset terveyteen liittyvät riskitekijät ja selvitetään, voidaanko niihin vaikuttamalla ylläpitää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäisevästi. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutussuunnitelman kuntoutujan lähtökohdista käsin. Suunnitelma sisältää ryhmäkuntoutusjaksot sekä kuntoutujalle valitut ja tarpeenmukaiset yksilölliset osat, joiden avulla hän saavuttaa asettamansa kuntoutustavoitteet. Kuntoutujan elämän- ja työtilanteen arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa ensimmäiset ideat eivät aina ole kantavimpia. Tästä syystä kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkistaa kuntoutuksen kuluessa. Tilanneanalyysin päätteeksi kuntoutuja ohjataan seuraamaan hänelle tarpeellisia ja keskeisiä terveyteen tai ammatilliseen teemaan liittyviä asioita. Kuntoutuja tuo seurannat seuraavalle hänelle toteutuvalle kuntoutusjaksolle.
Ohjeet tilanneanalyysin tapaustyöskentelyyn Jakaannutaan ryhmiin kuntoutuspalveluntuottajittain Koulutuspäivässä on tarkoitus tapausesimerkin kautta käsitellä tilanneanalyysissä käytettäviä kuntoutuksen menetelmiä ja työvälineitä. Palveluntuottaja kertoo omasta toimintatavastaan ja välineistöstään, jolla pureutuu kuntoutujan työkykyyn tilanneanalyysissä ja kuntoutuksessa
Ryhmätyöskentely Ryhmätyöskentelyn tavoitteena on saada kaikkien ideat käyttöön ja näkökulmat esille (esimies, työterveyshuolto ja kuntoutuspalveluntuottaja sekä kuntoutujan ääni tuodaan mukaan tapausesimerkin kautta). Ryhmätyöskentelyn ideana on saada esille, kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat tilanneanalyysissä millä välineillä kuntoutujan työkykyyn kuntoutuksessa tartutaan miten kuntoutuksen välineillä kartoitetaan työkykyä miten työkykyyn vaikutetaan
Ryhmätyöskentelyssä pohtikaa Miten eri toimijat ymmärtävät kuntoutustarpeen? Miten eri käsitykset siirtyvät kuntoutuksen räätälöintiin ja toteutukseen mitä kuntoutuksessa tarkoitetaan työllä ja miten työhön ja ammattiin suuntautuminen näkyy kuntoutuksessa? Mitä eri toimijatahot ymmärtävät työllä? Miten työ määritellään? Miten kuntoutustarpeet siirtyvät kuntoutuksen toteutukseen ja kuinka tarpeenmäärittely vaikuttaa kuntoutuksen sisällön toteutukseen? (Kuntoutussuunnitelma) minkälaista tulosta ja vaikutusta kuntoutuksella halutaan saada aikaan? millaisilla toimintatavoilla vaikutetaan kuntoutuksen tuloksellisuuteen?
Työkyvyn musta laatikko ja sen avaaminen tilanneanalyysissä A: Yksilön paikka ja tehtävä tuotantoprosessissa A C:Yksilön työura ja ammatillinen kehitys, ml. taidon ja työkyvyn muutokset C B B:Toiminnan historiallinen muutos Työ kolmen kehitysprosessin risteyksenä (E.Hutchins:Cognition in wild)
Ryhmätyöskentelyn purkaminen Kuntoutuspalveluntuottaja kirjaa ryhmän pohdinnat PowerPoint esitykseen Kuntoutuspalveluntuottaja esittelee keskeiset työvälineensä: kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat tilanneanalyysissä ja ryhmätyöskentelyssä esiin nousseet asiat ja ideat Esitykselle on varattu aikaa 15 minuuttia Lopuksi käydään yhteinen keskustelu
GAS menetelmä - Goal Attainment Scaling GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert E Sherman Soveltuu kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun sekä vaikuttavuuden mittaamiseen Käytetty eri interventioissa mm. mielenterveys, neurologinen kuntoutus, fysioterapia, geriatria, pediatria, kivun hoito jne. Perustuu yksilöhaastatteluun Taustalla motivaatioteoria Nimetään kuntoutuksen kannalta merkityksellinen ja yksilöllinen tavoite, joka voidaan aikatauluttaa ja mitata Kuntoutujalla voi olla 1-8 arvioitavaa tavoitetta
Miksi GAS - menetelmä Kelan kuntoutukseen tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle keskeistä tarve saada kuntoutujan oma kuntoutustavoite näkyväksi ja kuntoutusta ohjaavaksi asiakkaan oma ääni kuuluville vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kuntoutusprosessin jäntevöittäminen tavoitteelliseksi
Motivaatio teoriat taustalla Sisäinen motivaatio nousee psykologisista tarpeista edellyttää, että psykologiset perustarpeet ja perusmotiivit ovat riittävästi toteutuneet Autonomian-, kelpaamisen tunne, kompetenssi, yhteenkuuluvuus, osallistuminen Ihmisen henkilökohtaiset tavoitteet, joilla on itseisarvo Tulin kuntoutukseen, koska haluan jaksaa työelämässä Tulin kuntoutukseen kehittääkseni itseäni ihmisenä tai jaksan paremmin Ulkoinen motivaatio Välinearvoa sisältävät tavoitteet Tulin kuntoutukseen, koska haluan, että saan jatkossakin palkkaa tai koska täällä voi saada vertaistukea
SMART periaate ja GAS- menetelmä Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö" Spesific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty Measurable = mitattavissa Achievable = saavutettavissa Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen Timed= mahdollinen aikatauluttaa
GAS:in eli tavoitteen laatiminen käytännössä 1 Tavoitteen tunnistaminen Tavoitteen nimeäminen 2 3 Indikaattorin valinta 4 Asteikon määrittäminen 5 Asteikon tarkistaminen 6 Kuntoutuksesta sisällöstä sopiminen
Muutoksen suunta
T-lukuarvotaulukko
Tavoitemalli Jatkotoimenpiteet, pitkäntähtäimen tavoitteet arvioidaan (terveydenhuolto) Kuntoutujan tarve Kela, terveydenhuolto Terveydenhuolto toteaa kuntoutustarpeen ja laatii kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelmaan (pitkäntähtäimen tavoite) Kuntoutuksen palveluntuottaja Kelan etuuskäsittelijä haastattelee ja herättää tavoitteen idun -hakemus, oma tavoite GAS -tavoitteet arvioidaan Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tavoitteiden mukaan PTT kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen tavoitteitaan ennakkokyselyssä GAS -tavoitteita täsmennetään ja käsitellään Kuntoutusjakson tavoitteet laaditaan konkreettiksiksi GAS - menetelmää hyväksi käyttäen
GAS -tavoitteiden rajapinnat ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Tavoitteiden laatiminen Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto GAS-tavoitteet Kuntoutus Tavoitteiden arviointi Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto
Tavoiteprosessin haasteet eri vaiheissa 1. PROSESSIN ALUSSA: TAVOITEPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN JA RAKENTAMINEN KUNTOUTUSPROSESSIN SISÄLLE - Ajoitus, ohjaus, motivointi, käytännön järjestelyt, organisointi 2. AINEKSET AMMATILLISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEEN Kuntoutujan tilannearvio: ammatillinen sisällöt tavoitteiden tueksi; ryhmien ja yksilötapaamisten hyödyntäminen kuntoutujakohtaisesti Yhteys työhön, yhteistyö esimiehen kanssa 3. GAS TAVOITTEIDEN RAKENTAMINEN Tavoitteiden asettaminen asteikon laatimisineen smart periaatteiden mukaisesti 4. TAVOITTEIDEN ARVIOINTI JA UUSIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Tavoitteiden arvioimisen ja uusien tavoitteiden asettaminen käytännössä osana prosessia jatkosuunnitelmat
GAS- menetelmän käyttöönotto Kelan kuntoutuksessa Kela kääntänyt menetelmän: käsitteet, käsikirja Testannut ja tutkii menetelmän käyttöä ja soveltuvuutta Kela kouluttanut laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat vuonna 2010 työpajat palveluntuottajille käyttökokemukset, lomakkeen kehittäminen 14 ammattikorkeakouluun kouluttajia> järjestävät koulutusta 1.5.2011 alkaen ( 3 op, 81 tuntia) Terveydenhuollon tilaisuus 14.5.2011 Otetaan asteittain käyttöön vuoden 2011 alusta lukien
Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kelan tasolla Kuntoutusmuodoittain ja toimenpiteittäin Otanta siitä, millaisia tavoitteita esim. sopeutumisvalmennuskurssilla on tehty Lakiperusteet (ammatillinen, vaikeavammaiset ja harkinnanvaraiset) Terveydenhuolto Palaute kuntoutuksen kokonaistavoitteen toteutumisesta Tavoitteiden toteutuminen
Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kuntoutuja Voi arvioida omien tavoitteiden toteutumista Palveluntuottaja Yksittäisen kuntoutujan tavoitteiden toteutumista Yksittäisen ryhmän tasolla (esim. 10 hengen ASLAK -ryhmä) Ryhmien tasolla (50 ASLAK -ryhmää vuodessa) Kaikkien kuntoutujien esim. vuosittain
Tilastollinen analyysi T-lukuarvoista ryhmätasolla 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 5 10 15 20
Lisätietoa www.kela.fi >yhteistyökumppanit >kuntoutuspalvelut >GAS-menetelmä
-HANKKEEN KÄYTÄNNÖN ASIOITA tapahtumat syksy 2012 ja vuosi 2013 Yhteydenpito ja -nettisivut Hankkeen laskutus Hankesuunnitelman mukainen tiedonkeruun yhtenäistäminen Esivalinta Esivalittujen hakemusten toimitus Kelaan Hakeminen ryhmäkuntoutukseen ja kuntoutusraha
- hankkeen aikataulu Terveysosasto 2010-2014 Hankesuunnitelman valmistelua Moodle Valmisteluryhmä Hankesuunnitelma valmis Hankkeen neuvotteluvaihe päättyy 1/2012 Hankehakemukset 2/2012 Toimeenpano, valmistelu 4/2012 Hankinta 4/2012 Tutkija 4/2011 Toimeenpanon aloitus 5/2012 Kuntoutujaryhmät 9/2012-6/2014 ( 250 kuntoutujaa) Muut tutkimukset, kirjallisuus Tutkimuksen suunnittelu Hankesuunnitelmamuutokset? Tutkimus 5/2012 12/2014 Päätösseminaari TK1-hankke loppuseminaari 12/2011 tutkimuksen loppuraportti 2013 2012 standardin valmistelu ja järjestelmät 2012 standardi Uudenstandardin valmistelu6/2014 Kilpailutus 2015 2016 standardi 2010/6 2011 2012 2013 2014 2015 2016
-hankkeen toteutuksen aikataulu syksy 2012 kevät 2013 TK 2 -hanke kokonaisuudessaan toteutetaan ajalla 1.9.2012 30.6.2014 Varsinainen hankevaihe alkaa 1.9.2012 Projektiryhmät ja suunnittelukokoukset käynnistyvät Ensimmäiset kuntoutujat aloittavat Tutkimuksen tiedonkeruu käynnistyy Työkokous 11.12.2012 Hankkeen valtakunnallisen asiantuntijaryhmän kokous 12.12.2012 Hankkeen aloitusseminaari, keväällä 2013 ajankohta avoin Vuonna 2013 kaksi työkokousta, ajankohdat avoimena
Yhteydenpito Hankkeen toimineenpanoa ja kehittämistyötä koordinoi suunnittelija Anu Hansten teoskehittamishanke@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi hankemateriaalin yhtenäistäminen tutkimusmateriaalin kulku yhteyshenkilöt Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu yhteistyökumppanit (työnantajat ja työterveyshuollot) mukaan hankkeeseen Yhteistyökumppanit toimivat kuntoutuspalveluntuottajan kautta
-hanke käytännössä Paikallinen projektiryhmä tavoitteena on edistää paikallista verkostotyötä ja hyvän kuntoutusmallin kehittämistä ryhmässä keskustellaan kuntoutuksen sisällöstä, kuntoutustarpeesta, kuntoutujapaikkatilanteesta, yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ja muista osahankkeen ajankohtaisista kysymyksistä ryhmä on osa kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu ryhmän koolle hankkeen käynnistymisvaiheessa keväällä 2012 ja vastaa ryhmän toiminnasta koko hankkeen ajan ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa (Hankesuunnitelma s.5)
-hanke käytännössä Paikallinen projektiryhmä (jatkoa) Kuntoutuspalveluntuottaja informoi ryhmän toiminnasta Kelan kuntoutusryhmään. Ohjelma ja muistiokopiot kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Osallistumiskutsut projektiryhmän tapaamisiin Kelan edustajille keskitetysti kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Suunnittelukokoukset Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu Ryhmäkohtainen suunnittelu Osallistumiskutsut suunnittelukokouksiin Kelan edustajille keskitetysti Kuntoutusryhmään Anu Hansténille Muistiokopiot kuntoutusryhmään Anu Hansténille ja Turun vakuutuspiiriin Heli Sjöroossille -hankkeen hakemusten käsittely keskitetysti Turun vakuutuspiirissä
-hanke käytännössä Kuntoutuspalveluntuottajat Avire Oy, Siuntio Avire-Kuntoutus Oy Huoltoliitto ry, Kunnonpaikka Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö Verve, Oulu
Tietoa hankkeesta www.kela.fi/ > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutus > -hanke Tietoa kuntoutujille, yhteistyökumppaneille ja hankkeesta kiinnostuneille Hankesuunnitelma Tiedote Hankkeessa käytettävät lomakkeet» Esivalinnan yhteenvetolomake» Työantajan ja työntekijän selvityslomake Koulutuspäivien materiaali Hanketapahtumien ohjelmat
Hankkeen laskutus/ yhteistyökumppanit Työterveyshuollot ja työnantajat laskuttavat kuntoutuspalveluntuottajaa sovituista toteutuneista kustannuksista Kuntoutuspalveluntuottaja ohjeistaa yhteistyökumppanit
Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat laskuttaa sopimuksen mukaiset -hankkeen kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta kurssien keskitettyä laskutusmenettelyä noudattaen
Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat Kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta Kuntoutusryhmässä laskutusta hoitaa toimistosihteeri Paula Lehto Laskutusosoite on Kela, Terveysosasto, kuntoutusryhmä PL 78 00381 Helsinki Kuntoutuspalveluntuottaja huolehtii että Kelassa on ajantasaiset tiedot hankkeen laskutuksen yhteyshenkilöstä
Hankkeen laskutus Kela maksaa kehittämisen kustannuksina kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajien hankkeen koulutuksiin, työkokouksiin ja seminaareihin kohdistuvat toteutuneet matkakulut, päivärahat (päivärahat tiliöidään matkakuluihin) sekä korvauksen päivän työajasta kuntoutuspalveluntuottajan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti
Kehittämisen kustannukset Sopimuksessa lueteltu, mitä voi sisältää Kehittämisen kustannukset tulee rakentua sopimuksen laskelman mukaan Laskussa tulee kuvata selkeästi, mistä kehittämisen kustannukset koostuvat Kehittämisen tunnit kuvataan laskussa tai erillisessä liitteessä ammattihenkilöittäin
Kehittämisen kustannukset -hanke ESIMIERKKI Kuntoutuspavleluntuottaja päivämäärä tunnit ammattinimike hanketyö,mitä tehty? 4.6.2012 2 työfysioterapeutti suunnittelukokousmuistion kommentointi
Hankkeen laskutus/ Kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen palveluntuottajat Kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan laskutuksen perusteella kuntoutujien läsnäolopäiviltä Laskutuksessa käytetään palveluntuottajan omaa tai Kelan laskutuslomaketta KU201 (kuntoutujakohtaiset tiedot) sekä tilityslomaketta KU206 Laskutuksesta tulee ilmetä hankkeen nimi ja viisikirjaiminen hanketunniste Palveluntuottaja laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta kurssien keskitetyn laskutusmenettelyn mukaan enintään kerran kuukaudessa ja kuntoutusprosessin päättyessä viimeistään kahden viikon kuluessa
www.kela.fi > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kurssit > Kurssien esivalinta ja laskutus
Hankkeen yhteiset toimintamallit Hankesuunnitelmassa kuvattu kuntoutusmalli raami, yksi yhteinen toimintatapa Hankkeen yhtenäiset toimintamallit ja välineet (lomakkeet ja kyselyt) valmistellaan kehittämistyönä ennen 1.9.2012 ja osa kyselyistä linkittyy tutkimukseen Työstäminen luonnoksia kommentoiden sähköpostitse Kela toimittaa luonnoksen kuntoutuspalveluntuottajille ja tutkijoille Kuntoutuspalveluntuottajat ja tutkijat kehittävät luonnosta kommentoiden Yhtenäistämisen koordinaatio Kelan kuntoutusryhmässä Kehittämiseen osallistuvat ainakin kuntoutuspalveluntuottajan -hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat ja Kelan kuntoutusryhmän edustajat
Kehittämishankkeessa käytettävät yhtenäiset asiakirjat (Kuntoutuskansio) Suunnittelukokousmuistio Selvityslomake (työntekijä ja esimies, esivalinta) Seloste ensimmäisen ryhmäjakson jälkeen kuntoutuksen päätyttyä selosteen liitteet Esimiehen tapaamisen muistio (tilanneanalyysin aikana) Kuntoutussuunnitelma Työterveyshoitajalle tilanneanalyysin jälkeen jos kuntoutuja on antanut luvan selosteen toimittamisesta työterveyshuoltoon Työpaikkakäynnin muistio (ryhmäjakson aikana) Yhteistyöpäivän muistio (ryhmäjakson aikana) Muut muistiot (yksilöllisen osan aikana) Päiväkirjoja voi käyttää, mutta niitä ei yhtenäistetä
Kehittämishankkeessa käytettävien yhtenäisten asiakirjojen toteutus Selvityslomake (Hankesuunnitelma, liite 2) on julkaistu hankkeen kotisivulla Yhtenäistettävää kuntoutusmateriaalia ei julkaista hankkeen kotisivulla Kuntoutuksen malliasiakirjat toimitetaan kuntoutuspalveluntuottajille worddokumentteina sähköpostitse Asiakirjoilla voi olla kuntoutuspalveluntuottajakohtainen tekninen toteutus, mutta asiakirjojen sisältöjen tulee kehittämishankkeessa olla yhtenevät Kelaan tulee toimittaa mallit kuntoutuspalveluntuottajakohtaisista versiosta ennen niiden käyttöönottoa Hankkeen asiakirjojen käyttöaika 1.9.2012 30.6.2014
Mittarit ja kyselyt GAS-menetelmän mukaiset tavoitteet Fyysisen kunnon testit: submaksimaalinen polkupyöräergometri-testi, vartalon ojentajien staattinen lihasvoima (UKK), vartalon koukistajien dynaaminen lihasvoima (UKK), yläraajojen dynaaminen nostovoima (Invalidisäätiö), toistokyykistysten määrä (Suomen Urheiluopisto), dynaaminen tasapainotesti: tandemkävely takaperin (UKK), tasapaino testi: yhdellä jalalla seisominen(ukk), liikkuvuus: selän taivutus (UKK), käden puristusvoima (Jamar dynamometri) Painoindeksi (BMI) laskettuna, pituus ja paino mitattuna Ennakkokysely ja loppukysely (poimitaan tutkimuksen kysellystä ja hyödynnetään kuntoutuksessa) Teko-ohje annetaan Tieto kerätään kuntoutusselosteen Mittaustulokset - liitteeseen
Kuntoutukseen hakeminen KU 102 (kuntoutuja täyttää) Selvityslomake (esimies ja kuntoutuja täyttävät) Lääkärin B-lausunto (työterveyslääkäri laatii)+ muut kuntoutuksen kannalta tarpeelliset tutkimukset ja selvitykset Kelan kuntoutuksen esivalintakurssien yhteenvetolomake (työterveyshuollon yhteyshenkilö täyttää)
Kuntoutushakemus KU 102 www.kela.fi - lomakkeet
Selvityslomake tulostettavissa hankesivulta www.kela.fi www.kela.fi > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutus > -hanke
Esivalinta Kuntoutujien kohderyhmä sovitaan suunnittelukokouksessa Ryhmät valitaan kohderyhmän mukaan Kuntoutujakriteerit hankesuunnitelmassa Hankkeeseen valitaan kuntoutujia ajankohtaisen kuntoutustarpeen perusteella Kuntoutujia voi olla monenlaisia erilaisten kuntoutustarpeiden perusteella
Hakemusten toimitus Kelaan Ryhmän työterveyshuollon yhteyshenkilö nimetään suunnittelukokouksessa Ryhmän esivalinta työterveyshuollossa tehdään ennen hakemusten toimittamista Kelaan Ryhmän esivalitut hakemukset toimittaa Kelaan työterveyshuollon yhteyshenkilö Ryhmän hakemukset toimitetaan Turun vakuutuspiiriin Kelan yhteyshenkilölle vakuutussihteeri Heli Sjöroosille
Yhteenvetolomake, sairausryhmäkohtaiset ja ammatilliset esivalintakurssit KU 128
Hakemusten toimitus Kelaan Kaikki hakemukset toimitetaan kerralla Hakemusten on oltava Kelassa 1 kk ennen kuntoutuksen aloitusta (päivämäärä sovitaan suunnittelukokouksessa) Toimituksessa käytetään Kelan esivalintakurssien yhteenvetolomaketta KU128 Yhteenvetolomake on tulostettavissa myös www.kela.fi/ Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet > -hanke
Hakemusten toimitus Kelaan Osoite: Heli Sjöroos Kela, Turun vakuutuspiiri PL 336 20101 TURKU Samanaikaisesti sähköposti-ilmoitus siitä että hakemukset on nyt postitettu: ryhmä ja päivämäärä heli.sjoroos@kela.fi
Hankkeen raportointi Hankkeen raportoinnista tullaan antamaan ohjeet kuntoutuspalveluntuottajille, vuosittainen raportointi tukee koko hankkeen julkaistavaa raportointia Kuntoutuspalveluntuottajat antavat Kelan kuntoutusryhmälle vuosittain väliraportin kehittämishankkeen palveluiden toteutumisesta Väliraporttien sisältö ja teemat määritellään yhdessä tutkijoiden kanssa Väliraportti tulee toimittaa Kelaan helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden toteutuksesta Loppuraportti kehittämishankkeen toteutuksesta annetaan kolmen kuukauden kuluessa toteutuksen päättymisestä eli viimeistään 30.9.2014 Lisää raportoinnista työkokouksissa Tutkijat esittelevät tutkimuksen etenemistä työkokouksissa Hankkeesta tullaan julkaisemaan tutkimuksen loppuraportti hankkeen päättyessä
Yhteiset tapaamiset ja käytännön asioita Osallistujalista muista tarkistaa sähköpostiosoite @ allekirjoitus on tärkeää myös laskutuksen kannalta Palaute Anna palautetta Palautepyyntö sähköpostilla koulutuspäivän jälkeen Antamasi palautteen avulla kehitetään ja suunnitellaan seuraavia yhteisiä tapaamisia
I Kuntoutusryhmä Kiitos! Tutkimuksen infotilaisuus 22.8.2012 alkaa klo 9 Kelan päätalo, Kelahalli