Uskottomuus, kosto ja anteeksianto parisuhteessa Heli Vaaranen, Parisuhdekeskuksen johtaja, Väestöliitto
Vanhat sanonnat antavat hyvää ajateltavaa: Kun suunnittelet kostoa, kaiva kaksi hautaa - tuntematon Pilkka osuu omaan nilkkaan suomalainen sanonta Paras kostosi on anteeksianto Josh Billings Menestys on paras kosto Oscar Wilde Paras kosto on olla erilainen kuin hän, joka satutti sinua Marcus Aurelius Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu Raamattu Anna anteeksi kaikille. Kaikille. Maya Angelou
Kosto on tarinoiden perusteema Shakespearen 40. näytelmästä 20 käsittelee kostoa Myyteissä, legendoissa ja saduissa kosto on vahva teema Elokuvat ja populaarikulttuuri käyttävät kostoa tarinoissaan Kosto on ase henkilölle, jolla ei ole muuta valtaa tilanteeseensa. Kostonhalu voi johtaa epätoivoisiin tekoihin.
Mistä kosto voi olla lähtöisin? Kun yksilöä lähinnä oleva, turvalliseksi koettu ihminen (esimerkiksi vanhemmat) aiheuttavat parantumatonta tuskaa, koston ajatukset syntyvät jo lapsuudessa. Oman seurustelukumppanin, puolison tai ex-puolison tekemä loukkaava teko voi aiheuttaa kostonhalun. Kostosta puhutaan arkitermeillä: annan takaisin samalla mitalla, kosto on suloinen, haen oikeutta itse itselleni, annan hänen maistaa omaa lääkettään.
Case 1 Pari erosi, kun lapset olivat alle kouluikäisiä. Isä järjesti lasten tapaamisia tai piti niistä kiinni tuskin lainkaan. Äiti oli tästä hyvin katkera. Kun aikaa oli kulunut 20 vuotta, äiti ja lasten isä tapasivat. Äiti tajusi miten paljosta isä oli jäänyt paitsi. Äiti piti katkeruutta raskaana tunteena, joka syövytti mieltä. Äiti päätti antaa anteeksi. He alkoivat tapailla ja keskustella neutraalisti ja syyttelemättä jo isoista lapsista. Molemmilla oli huomattavasti keventynyt olo.
Kostonhalu perustuu tunteisiin ja menneisiin tapahtumiin: Tunteet: Haavoittuvuus, herkkyys Kateus Nöyryytyksen tunne Epäoikeudenmukaisuus Menneet tapahtumat: Tuhoisat, traumatisoivat teot yksilöä tai hänen läheisiään kohtaan aiheuttavat kostonhalun. Esimerkiksi väkivalta ja henkinen väkivalta, vapaudenriisto, alistaminen.
Millaisia tunteita itse kostonhalu herättää? Häpeää Tilanne selitetään itselle mustavalkoisena: hän on paha, minä olen hyvä! Kostonhaluinen haluaa peitellä oman kostonhalunsa. Nöyryytetty haluaa nopeasti eroon tuskallisesta tunteestaan!
Nöyryytyksen tunne iskee silloin, kun Itsetuntoa on loukattu vaikkapa uskottomuudella Ihminen kokee, että hänen ihmisarvoaan on uhattu. Ihminen kokee, että hänet on käsitetty väärin Ihminen pahoittaa mielensä ja kokee emotionaalista tuskaa. Huom: Ihminen haluaa kokea olevansa tasavertainen puolison kanssa ja että hänellä on mahdollisuus siihen, mihin puolisollakin. Näiden odotusten murtuminen aiheuttaa nöyryytyksen tunteen.
Case 2 Vanha työntekijä kohteli uutta työntekijää työpaikalla nöyryyttävästi. Hän ei antanut tietoa ja laati syytöksiä. Uuden työntekijän terveys ja perhe kärsivät tilanteesta. Vuosien kuluttua tilanne laantui. Uudempi työntekijä luopui katkeruudesta, sillä koki oppineensa puolustautumaan ja kovettaneensa nahkaansa työelämässä. Uusi työntekijä ei halunnut kostaa, vaan halusi pysytellä mahdollisimman kaukana pahantekijästä.
Kun kateus herättää kostonhalun Ihminen yrittää selviytyä kateuden tunteesta alentamalla toista sanomisillaan. Hän tuntee syvää häpeää ja huonommuutta. Ihminen yrittää pelastaa kuvan itsestään kelpo ihmisenä. Sekä kateus että toista alentavat kommentit ovat primitiivisiä, alkukantaisia suojautumisreaktioita omaa huonommuudentunnetta vastaan. Joskus oman tuskan ja huonommuudentunteen peittäminen onnistuu vain kostofantasioiden avulla.
Voiko kostonhalusta päästä eroon? On tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi tuskallisen eron jälkeen kostonhalu syntyy kivusta. Tutun elämän menettäminen aiheuttaa syvän henkisen ja jopa fyysisen kivun kokemuksen. Voimakkaat tunteet, kuten viha ja raivo, syntyvät kivusta. Kun ihminen kykenee säätelemään tunteitaan, hän voi rauhoittaa itseään ja alkaa tunnetasolla ymmärtää mitä hänelle tapahtuu. Tunteiden avulla ihminen voi ymmärtää tilannetta ja välttää primitiiviset reaktiot. Nöyryytyksen tunne hellittää ilman että ihminen koettaa kostaa kärsimänsä loukkaukset.
Kuka kostaa? Yksilön kyky kestää vastoinkäymisiä on ratkaiseva. Varhaiset kokemukset elämässä tai vaikkapa mielenterveysongelmat voivat heikentää kykyä kestää vastoinkäymisiä. Omien rajojen suojeleminen ja oman integriteetin puolustaminen ei ole kostamista.
Kosto uskottomuudesta parisuhteessa Uskottomuus on hyvin traumatisoivaa ja usein aiheuttaa vaikeasti hallittavia vihan ja huonommuuden tunteita. Uskottomuus aiheuttaa myös syyllisyydentunteita: miksi en tehnyt parisuhteestamme onnellisempaa? Uskottomuuteen (esim. työpaikkaromanssit ja muut ihastumiset) liittyy usein valehtelua ja peittelyä. Joskus valehtelu ja peittely satuttaa enemmän kuin uskottomuus. Välttääkseen kipua ja tuskaa yksilö voi ajatella, että kosto auttaa.
Case 3 Pariskunnasta vaimo rakastui toiseen mieheen opiskellessaan, mutta piti lyhyen sivusuhteen salassa. Mies aavisti jotain, löysi sähköpostit ja päätti kostaa olemalla kotona julma, välinpitämätön ja torjuva. Parisuhde ei kestänyt tällaisia tapahtumia, joista kumpikaan ei pystynyt keskustelemaan. Pari ei hakenut keskusteluapua vaan erosi.
Uskottomuuden dynamiikkaa Uskoton voi ajatella: Elämä on lyhyt, miksi en ottaisi nautintoani kun voin? Uskoton voi käyttää sivusuhdetta hyväkseen päästäkseen irti parisuhteesta, jossa ei haluaisi olla. Uskoton voi myös haluta pitää samanaikaisesti salaisuutensa (sivusuhteensa) sekä turvallisen, pysyvän parisuhteensa. Hän voi kieltäytyä uskomasta, että pysyvä parisuhde ja luottamus ovat vaarassa.
Uskottomuus ei välttämättä johdu kumppanista Uskottomuus voi johtua siitä, että yksilö on tyytymätön itseensä. Se voi liittyä suurempaan elämänkriisiin (mm. ikä) Se voi liittyä alakuloon tai masennukseen Se voi liittyä vaihtoehdottomuuteen ja seinä nousi vastaan tunteeseen työelämässä tai työttömyydessä Se voi liittyä yksilön lakkaamattomaan tarpeeseen saada tunnustusta ja ihailua Uskottomuus voi myös johtua siitä, että parisuhteessa ei saa tarpeitaan sanotuksi eikä toteutetuiksi
Uskottomuuden seurauksena Puolisot kokevat toisensa ventovieraiksi: Tämä ei ole se henkilö, jonka kanssa menin naimisiin! Uskottomuuden voi myös antaa anteeksi ajan kanssa siitä voi päästä yli ja jatkaa parina eteenpäin. Tällöin pari joutuu käsittelemään toistensa vierautta kumpikin voi olla toisenlainen kuin ennen. Parisuhdetta voi jatkaa uskottomuuden jälkeen, mutta jokainen uskottomuudesta muistuttava asia voi tehdä puolisot taas vieraiksi toisilleen.
Uskottomuuden jälkeen Molempien suruprosessi kestää kauan Uskoton haluaisi vältellä syyllisyydentunteitaan Uskottomuuden kohde haluaa vältellä omaa arvottomuuden ja häpeän tunnettaan sekä häpeää siitä, että muut saavat tietää. Jos pari haluaa jatkaa yhdessä, heidän on tärkeää jakaa surunsa tapahtuneesta keskenään. Menneistä tapahtumista (ajankohdasta, valehtelusta, uskottomista kohtaamisista) pari tuskin kykenee pääsemään yhteisymmärrykseen mutta yhteiseen suremiseen keskittyminen voisi pelastaa yhdessä jatkavan parin.
Miten ymmärtää puolisoa, joka ihastui tai rakastui toiseen? Rakastumista voi verrata psykoosiin tai mielettömyyteen Rakastunut voi menettää realiteetintajunsa Rakastunut voi menettää suhteellisuudentajunsa eri elämänalueidensa kannalta. Hän, jota puolison rakastuminen toiseen loukkaa, voi toimia itse yhtä primitiivisellä tasolla kostofantasioissaan. Esimerkiksi loukattu voi uhata tehdä itselleen jotain. Tämä on tavallisesti tehokas uhkaus. Uhkailemalla koossa pidetty liitto on tavallisesti hyvin onneton.
Uskottomuus voi olla myös keino saada huomiota Kun partneri on liian kiireinen Liian vaativa Ei tunnu välittävän Kontrolloi liikaa Ei näytä tunteitaan, ei näytä rakkauttaan Käyttää valtaa kotona sumeilematta (talous, lastenkasvatus jne) Jollekin uskottomuus voi olla selviytymiskeino Mutta parempi ja kaaosta ennaltaehkäisevä keino olisi tietenkin hakea apua parisuhteen hoitamiseen!
Parisuhde on erittäin herkkä sille tunteelle että Toinen ei välitä. Pitää kumppania itsestäänselvyytenä. Käyttää parisuhdetta tai kumppania hyväkseen omiin tarkoituksiinsa. Että kumppani ei ota toista huomioon.
Tällöin kyseeseen voi tulla emotionaalinen oppressio eli yhteistyöstä kieltäytyminen. Suhteessa yksi pakottaa toista nopeisiin ratkaisuihin Yksi ei tee omaa osuuttaan kotitöistä Yksi syyttää toista parisuhteen osapuolta kaikesta Toinen pettää lupauksensa Toinen vetäytyy puhumattomuuteen Omat ongelmat nähdään suurempina kuin toisen Yksi moittii toisen vanhemmuutta Puoliso ei ota vastuuta omasta itsestään ja terveydestään.
Uskottomuus on aina suuri riski suhteelle. Siitä yli pääseminen vie aikaa. Anteeksianto ei ole helppoa, mutta se auttaa pääsemään eteenpäin. Ihmisen sietokyky voi joutua äärimmilleen Mielialan vaihtelut ovat tyypillisiä ja heilahtelevat äärilaitoihin : haluan jättää hänet haluan parantaa parisuhdettamme nämä vaihtelevat kaikkina vuorokauden tunteina.
Miten pariterapia voi auttaa? Pariterapiassa pari voi puolueettoman auttajan läsnä ollessa puhua rauhassa. Vihantunteiden auki puhuminen rauhallisesti auttaa hallitsemaan tunteita. Myös kostonhimoa voi käsitellä ja ymmärtää, mistä tunne kumpuaa. Se, että kumpikin kumppani on valmis kuuntelemaan toista, jakaen kipeät tunteet ja kokemukset, tavallisesti auttaa paria. Muista Väestöliiton parisuhdekeskuksen maksuttomat palvelut! Löydät ne sivuilta www.vaestoliitto.fi/parisuhde
Anteeksi antamisen merkitys itselle Anteeksi antaminen merkitsee valintaa. Teet valinnan, jossa luovut kostosta ja katkeruudesta sinua loukannutta kohtaan. Et tuomitse häntä enää. Kun annat anteeksi, sinun ei tarvitse unohtaa pahaa tekoa tai hyväksyä sitä. Sinä vain korvaat vihan ja katkeruuden tunteet rakentavilla tunteilla ja käytöksellä.
Anteeksiannon vaikutukset ikään ja terveyteen Tutkijaryhmän mukaan anteeksianto ilman, että kohde pyytää anteeksi, aiheutti myönteisiä vaikutuksia tutkittavien elinikään ja terveyteen. Katkeruutta hautovan ihmisen stressitasot ovat korkealla ja joskus hän odottaa anteeksipyyntöä jopa vuosikymmeniä usein saamatta sitä. Siksi yksilö itseään hyödyttävä tapa luopua vihanpidosta on antaa anteeksi toisesta riippumatta. Tutkijat ovat havainneet, että aina anteeksi ei voi antaa. Kun katkeruus ei hellitä, hyvä psykoterapeuttinen hoito tukee yksilöä eteenpäin, pois kaunasta.
Lähteet: Böhm, T & Kaplan, S (2011): Revenge. On the Dynamics of a Frifghtening urge and its Taming. Great Britain. Karnac. Miller, R (2012): Intimate relationships. 6th edition. New York. McGraw Hill. Enright, R. D., Freedman, S., & Rique, J. (1998). The psychology of interpersonal forgiveness. In R. D. Enright & J. North (Eds.), Exploring forgiveness (pp. 46 62). Wisconsin: University of Wisconsin Press. Toussaint, L. L., Owen, A. D., & Cheadle, A. (2012). Forgive to live: Forgiveness, health, and longevity. Journal Of Behavioral Medicine, 35(4), 375-386. doi:10.1007/s10865-011-9362-4
Lisää kirjallisuutta anteeksiannosta: Tippin, Colin C: Anna anteeksi itsellesi. Basam Books.2012 Tippin, Colin C: Ehdoton anteeksianto. Basam Books. 2016
Kiitos!