Viisas Raha 4 2010 9,50

18 SIJOITUSDEBATTI: ONKO INFLAATIOSTA HYÖTYÄ VAI HAITTAA? Viisas Raha 4 2010 9,50 RAHASTOJEN KREIKAN TAUTI 6 SÄHKÖÄ YHTIÖ- KOKOUKSISSA 9 KASVUA METSÄSTÄ 22 Salkunhoitaja Mikko Ripatti on HULLUNA BRASILIAAN 12

TOIMITTAJALTA Tarinoita kasvusta Tämä lehti tarjoaa kiinnostavia tarinoita kasvusta. Toimittaja Ismo Virta analysoi metsäteollisuuden näkymiä. Lähtökohta on ilmeinen: perinteisten painopaperien myyminen länsimarkkinoille ei enää ole kasvubisnes. Siitä huolimatta Helena Ranta-aho helena.ranta-aho metsäyhtiöiden kurssit ovat @lehdentekijat.fi alkuvuonna nousseet rajusti. Mitä ihmettä metsäteollisuudessa oikein tapahtuu? Virran analyysi kuuluu lyhykäisyydessään näin: metsäyhtiöillä on kasvutarinoita, eivätkä ne kuulosta ihan saduilta. Huikea osakekurssien nousu on nähty myös Brasiliassa, josta toimittaja Pekka Rinne on kirjoittanut reportaasin tähän lehteen. Maata katsellaan sijoittajan, FIMin salkunhoitajan Mikko Ripatin silmin. Hänen vastuullaan on ainoa Suomesta käsin hoidettava Brasiliaan sijoittava rahasto. Ei ole suuri yllätys, että Brasiliaan keskittyvän rahaston hoitaja näkee maan tulevaisuuden lupaavan ja uskoo, että se ennen pitkää kykenee lunastamaan siihen ladatut odotukset. Hän kuitenkin varoittaa odottamasta tältä vuodelta liikoja: osakekurssit kirivät Brasiliassa päätä huimaavaa vauhtia jo viime vuonna, tänä vuonna parhaat tuotot pitää hakea muualta. Ennen kun Brasiliasta tai mistään muustakaan nopeasti kasvavasta maasta innostuu liikaa, kannattaa lukea vielä Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Markku Kaustian haastattelu. Hän muistuttaa, että sijoittajan tuotto jää aina huonoksi, jos hän on maksanut sijoituskohteistaan liikaa. SISÄLTÖ 4/2010 22 Me haluamme kasvaa päästöttömässä energiassa, sanoo UPM:n taloudesta, rahoituksesta ja strategiasta vastaava johtaja Tapio Korpeinen. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 2, 00100 Helsinki, www.osakeliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Sari Lounasmeri sari.lounasmeri@osakeliitto.fi TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, 00101 Helsinkipuh. 010 665 102, faksi 010 665 2533, www.lehdentekijat.fi, viisasraha@lehdentekijat.fi, etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland, puh. o5o 435 4858, jani.folland@mediabrokers.fi, Kare Uotila puh. 050 574 2567, kare.uotila@mediabrokers.fi REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 1797-3503 OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: toimisto@osakeliitto.fi tai soittamalla 09 454 0445. Kannen kuva: Lucas Zappa 2 Viisas Raha 6KREIKAN TAUTI RAHASTOISSA

4 6 8 9 11 12 18 22 27 28 30 32 35 Pääkirjoitus Itsesääntely kehittyy arvopaperimarkkinoilla Markkinoilta Rahastotkin potevat Kreikan tautia Puheenjohtajalta Kannattaako ps-tili? Sähköä ja sähinää yhtiökokouksissa Sähköinen ennakkoäänestys ja hallitusten esiinmarssi saa kiitosta, nollaosingot ja Kemiran pilkkominen harmittavat Leppiniemi Listautumisen esteet hauku oikeaa puuta Hulluna Brasiliaan Brasilia rahaston hoitaja Mikko Ripatti ei usko Brasilian yltävän tänä vuonna tuottokärkeen. Viiden vuoden päästä tilanne saattaa olla toinen Sijoitusdebatti Nopeampi inflaatio helpottaisi velkaisia valtioita, sanoo Taaleritehtaan Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Esko Immonen. Inflaatio vaarantaisi talouskasvun, vastaa Suomen Pankin viestintäpäällikkö Mika Pösö. Metsästä kuuluu kasvutarinoita Metsäteollisuuteen sijoittava voi päästä nauttimaan vielä kasvustakin, jos jaksaa odottaa. Osakepuntari Alea ilmassa Rahastopuntari Rahasto, joka testaa teoriaa Elämäni ja sijoitukseni Helsingin Pörssi on yksi Euroopan kansainvälisimmistä kauppapaikoista, kehuu NasdaqOMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl. Tapahtumat Tutkitusti totta Pienet ja velkaiset kotimarkkinayritykset kertovat toiminnastaan niukemmin kuin suuret pörssiyhtiöt. 35 ANTTI MIIHKINEN 18 ESKO IMMONEN Lauri Rosendahl 12 BRASILIA KASVAA 30 Viisas Raha 3

Pääkirjoitus Itsesääntely kehittyy arvopaperimarkkinoilla Sääntelyn pelko nousee tietämättömyydestä. Juuso Jääskeläisen diplomityö selvitti pörssilistautumisen esteitä Suomessa. Todettiin, että pörssiyhtiöitä koskevaa sääntelyä ei tunneta, mutta pelätään asetettuja vaatimuksia. Tutkimuksessa ehdotetaan, että parempi tiedottaminen poistaisi listautumisen esteitä. Useammat yhtiöt siis uskaltautuisivat pörssiin, jos tuntisivat säädökset ja sääntelyjärjestelmämme paremmin. Tai huomaisivat, ettei siinä olekaan niin paljon tunnettavaa kuin mitä he pelkäsivät. Tietämättömyys koskee sekä varsinaista lainsäädäntöä että itsesääntelyä. Itsesääntelyalueella on useita suosituksia ja ratkaisuehdotuksia antavia elimiä. Tämä on omiaan kasvattamaan huolestuneisuutta. Kuinka pörssiyhtiöt pystyvät seuraamaan kaikkia näitä ohjeita? Ja kuinka monta itsesääntelyelintä Suomen kokoiseen maahan mahtuu? Meillä on suosituksia julkaiseva Arvopaperimarkkinayhdistys, ratkaisuehdotuksia antava Arvopaperilautakunta sekä molempia tekevä Yrityskauppalautakunta. Ensiksi mainittu on dokumentoinut hyväksi koettuja käytäntöjä yrityksen hallinnointipuolella corporate governance-koodissaan. Seuraava on useiden organisaatioiden yhdessä luoma riitojen ratkaisuelin, joka käsittelee arvopaperimarkkinoilla palveluntarjoajan ja asiakkaan välisiä kiistoja. Näistä vain viimeinen, yritysjärjestelyihin keskittyvä Yrityskauppalautakunta, mainitaan laissa. Itsesääntelykulttuuri on suomalaisilla arvopaperimarkkinoilla vielä nuorta. Useilla muilla markkinoilla, kuten UK:ssa ja Ruotsissa, lainsäädännön ulkopuolella itsenäisesti syntyneillä ja toimivilla elimillä on pitkä historia. Itsesääntelyn hienous piilee siinä, että toimiala voi näin itse määritellä hyvät toimintatavat ja ohjeet. Tällainen sääntely on perinteistä, pakottavaa lainsäädäntöä joustavampaa. Alan toimijat muodostavat itsesääntelyelimet. Suosituksia hyvistä toimintatavoista luodaan keräämällä näkemyksiä toimialalta. Itsesääntelyelimet ovat usein myös toimialan rahoittamia. Kun kyse on riidanratkaisuelimestä, on tärkeätä, että edustettuina ovat eri osapuolia edustavat tahot. Osakesäästäjien Keskusliitto onkin osapuolena Arvopaperilautakunnassa. On herätetty kysymys siitä, voivatko viranomaiset olla mukana itsesääntelyelimissä. Minusta mukanaolo on luontevaa ja ristiriidatonta. Itsesääntely lähtee toimialan tarpeesta, mutta viranomaiset voivat tuoda osaamistaan riidanratkaisuelimiin ja toimia myös puolueettomina asiantuntijoina. Hyvä yhteistyö toimialan ja viranomaisten välillä auttaa yhdistämään lainsäädännön ja itsesääntelyn. Näiden tulee olla linjassa ja toisiaan täydentäviä. Kuitenkin kummallakin on oma roolinsa, eikä toinen voi täysin korvata toista. Arvopaperimarkkinalainsäädäntöämme kehitetään parhaillaan. Myös itsesääntelyelinten roolista keskustellaan. On hienoa, että toimiala pyrkii aktiivisesti edistämään parhaita toimintatapoja. Joitakin itsesääntelyelimiämme on kritisoitu. Tämä on osa kehitysprosessia. Tässä vaiheessa kritisoisin kuitenkin enemmän niitä alueita, joilta itsesääntelyelimet puuttuvat. Pörssilistautumista harkitseville yhtiöille toteaisin, että ehkä on kuitenkin helpompi toimia, kun parhaat käytännöt on kirjoitettu auki. Itsesääntelyn kautta hiljainen tieto muuttuu näkyviksi suosituksiksi ja ratkaisukäytännöiksi. Sari Lounasmeri päätoimittaja 4 Viisas Raha

Tarjoan sinulle erilaisen näkökulman aktiiviseen osakekaupankäyntiin. Kun haluat käydä aktiivista osakekauppaa, soita henkilökohtaiselle meklarillesi. Hän toteuttaa toimeksiantosi ja toimii keskustelukumppaninasi. Häneltä saat myös suositukset ja kaupankäynti-ideat tehokkaaseen osakekaupankäyntiin. Nordea Pankki Suomi Oyj Soita maksutta 08001-98989 ja sovi aika tapaamiseen. Tervetuloa. Nordea Private Banking on Pohjoismaiden paras varallisuudenhoitaja vuonna 2010 (Euromoney-lehden tutkimus). nordeaprivatebanking.fi

markkinoilta Teksti: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm Rahastotkin potevat Kreikan tautia Sijoittajalle ei ole euroalueellakaan yhdentekevää, minkä valtioiden lainoihin hänen valitsemansa korkorahasto varansa sijoittaa. Euroalueen valtioiden liikkeeseen laskemia lainoja pidettiin markkinoilla pitkään luottotappioriskeiltään lähes samanveroisina. Sen saattoi päätellä lainojen riskilisistä, joiden erot olivat parhaimmillaan tai pahimmillaan hyvin pienet. Sijoittajat olivat siis lähes varmoja, että he saavat eräpäivänä sijoittamansa pääoman takaisin ja sen päälle vielä sovitun koron, olipa lainanottajana Saksa, Suomi tai vaikkapa Kreikka. Oi niitä aikoja. Varmuuden on tänä keväänä korvannut äärimmäinen epävarmuus. Se painaa myös pitkän koron rahastoja, jotka keskittävät sijoituksensa eurovaltioiden liikkeeseen laskemiin lainoihin. Varovaisimmin sijoittajat ovat tänä keväänä suhtautuneet Kreikkaan, Portugaliin, Espanjaan, Irlantiin ja Italiaan. Näiden maiden lainoja on Suomessa yksityishenkilöille myytävien korkorahastojen salkuissa yleensä melko paljon. Se, kuinka suuri niiden osuus tarkkaan ottaen on, riippuu pitkälti rahaston vertailuindeksistä ja salkunhoitajan ratkaisuista. Vertailuindeksi vetää raamit Salkunhoidon suuret linjat voi useimmiten päätellä korkorahaston vertailuindeksistä. Se asettaa raamit, joiden puitteissa salkkua hoidetaan. Aktiivisesti hoidetut korkorahastot voivat poiketa vertailuindeksistä, mutta poikkeamat ovat yleensä varsin pieniä. Silloin kun indeksistä poiketaan, salkunhoitajat puhuvat sijoituskohteen tai markkina-alueen ali- tai ylipainottamisesta. Sillä tarkoitetaan, että kyseisten sijoituskohteiden osuus rahaston salkussa on pienempi tai suurempi kuin se on vertailuindeksissä. Viime kuussa pahimpia miinoja olivat Kreikan, Portugalin ja Espanjan lainat. Koko kolmikon luottokelpoisuusluokitukset sukelsivat. Kreikka painui suoraan roskalainaluokkaan, Portugalin ja Espanjan luokitukset heikentyivät yhdellä pykälällä. Muutokset pudottivat lainojen markkina-arvoa ja olivat myrkkyä myös rahastojen kautta lainoihin sijoittaneille. Portugali on markkinoilla ja rahastoissa tyypillisesti pieni tekijä, mutta Kreikan paino oli 6 Viisas Raha

valtionlainamarkkinoita kuvaavissa indekseissä ennen kriisin puhkeamista kuuden prosentin tietämissä, josta se sittemmin on pudonnut alle viiteen. Espanjan paino on kymmenen prosentin tuntumassa. Italian paino on selvästi suurempi, tyypillisesti parinkymmenen prosentin luokkaa. Näin laskien pahoin velkaantuneiden eteläeurooppalaisten maiden paino keskivertoindeksissä ja rahastosalkuissa nousee yhteensä 30 ja 40 prosentin välille. Eniten merkitystä on tietysti sillä, miten Italia asiansa hoitaa. Jos sijoittajat alkaisivat säikkyä saapasmaankin velkapapereita todenteolla, jälki rahastosalkuissa olisi huomattavasti huhtikuussa nähtyä rumempaa. Vielä viime kuussa tuottolukujen miinukset jäivät tyypillisesti pariin prosenttiin tai sitä pienemmiksi. Joukossa on myös erikoisrahastoja ja suppeampaa lainavalikoimaa kuvaavia indeksejä. Mitä suppeampi indeksi, sitä suuremmaksi kasvaa yksittäisen alueen tai sijoituskohteen paino. Kapeampaa indeksiä seuraa esimerkiksi IceCapitalin inflaatioon kytketty indeksirahasto, joka sijoittaa kaikki varansa yhdysvaltalaisen rahastojätin Vanguardin vastaavaan indeksirahastoon. Tämä rahasto on puolestaan kopio Barclays Capitalin Inflation Linked Bond -indeksistä, joka kuvaa euroalueen inflaatioon kytkettyjen lainojen markkinoita. Ne ovat olennaisesti perusmarkkinoita suppeammat. Maaliskuun lopulla rahaston varoista oli sijoitettu piirun verran alle kuusi prosenttia Kreikan lainoihin, mutta Italian lainojen osuus oli peräti 43 prosenttia. Salkunhoitaja hienosäätää Indeksirahaston salkun painotukset muuttuvat, kun indeksiä päivitetään. Päivityksen reunaehdot vaihtelevat indeksitalosta toiseen. Selvää on, että nykytilanteessa päivityksen vaikutukset voivat olla suuria. Esimeriksi Icecapitalin rahaston salkun rakenne muuttuisi tuntuvasti, jos luokituslaitoksista Fitch tai Moody s päättäisi seurata Standard & Poor sin esimerkkiä ja pudottaa Kreikan valtion lainat roskaluokkaan. Siinä tapauksessa Kreikan lainat putoaisivat Barclaysin indeksistä ja rahaston salkusta. Barclaysin ratkaisu ei kuitenkaan ole alan standardi: eri indeksitalot voivat päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Aktiivisten salkkujen hoitajille on tässäkin yleensä enemmän liikkumavaraa. Heihin kuuluvat esimerkiksi Nordean korkorahastojen hoitajat. Heidän ei ole pakko myydä Kreikan tai minkään muunkaan euromaan lainoja, vaikka roskalainaluokitukseen päätyisivät kaikki kolme merkittävää luottokelpoisuuden arvioitsijaa. Hinnoissa on jo niin paljon pahaa, ettei velkaongelmien kanssa kamppailevien maiden lainojen myyminen välttämättä ole osuuden omistajien edun mukaista, Nordea Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Kivihuhta perustelee. Salkunhoitajien harkinta tai arvaukset voivat osua oikeaan tai olla osumatta. Nordean salkunhoitajat voivat kuitenkin onnitella itseään päätöksestään alipainottaa Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan ja Italian lainoja: Nordean valtiolainarahastot selvisivät huhtikuusta (28.4. mennessä) kolmen kymmenyksen miinuksella. OP-Rahastoyhtiössä otettiin päinvastainen näkemys. Salkunhoitajat päättivät tarttua poliittisiin Mustaa ja valkoista Jos riskisijoittajan ei tarvitsisi kantaa huolta Kreikasta eikä muista velkaisista valtioista, tämän vuoden näkymät olisivat melkeinpä pelottavan hyvät. Korot ovat edelleen ennätysmatalalla ja yritysten alkuvuoden tulokset ovat tarjoilleet voittopuolisesti myönteisiä yllätyksiä. Paljon hyviä uutisia on kuultu myös makrotaloudesta. On nähty merkkejä siitäkin, ettei kasvu olisi enää valtioiden elvytyksen varassa. Jos kuluttajat ryhtyvät kuluttamaan ja yritykset investoimaan, kasvu alkaa ruokkia itse itseään. Kasvuluvut saavat tosin kasvun näyttämään todellistakin paremmalta: kun lähtötaso on matala, prosenttimuutokset kasvavat helposti isoiksi. Hitainta kasvu on Euroopassa, eikä valtioiden velkaongelmat ainakaan kasvua kiihdytä. Lyhytaikaista vetoapua Eurooppa tosin saa heikentyvästä eurosta. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Euroopalle prosentin kasvua tänä vuonna, Yhdysvaltojen se arvioi yltävän kolmen prosentin kasvuun. Maailmaan talouden se ennakoi yltävän yli neljän prosentin kasvuun kehittyvien maiden ansiosta. Sijoittajalle on tarjolla myös paljon vaikeasti arvioitavia poliittisia riskejä sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla. Paljon riippuu siitä, miten viisaita ratkaisuja poliitikot ja keskuspankkiirit osaavat tehdä. Kehittyvillä markkinoilla riesana ovat yleinen poliittinen rauhattomuus, ripeä kasvu, joka uhkaa nostaa inflaation laukkaan ja houkuttelee pääomaa näihin maihin liiankin kanssa. Huonossa tapauksessa kehittyvissä maissa ylikuumenevat sekä taloudet että arvopaperimarkkinat. riskeihin ja niiden mahdollistamiin korkeampiin tuotto-odotuksiin. He löivät vetoa sen puolesta, että Kreikassa ja muissa euromaissa saadaan tehtyä poliittisia päätöksiä, jotka vakuuttavat markkinat ja joiden ansiosta Kreikka kykenee vastaamaan sitoumuksistaan. Pankin obligaatiorahastot päätyivät ylipainottamaan Kreikkaa ja euroalueen muita reunavaltioita maltillisesti. Rahastojen miinus oli huhtikuussa noin prosenttiyksikön pidempi kuin Nordean rahastojen. Mutta tilanne elää. Voi olla, että Op:n näkemys vielä osoittautuu oikeaksi. l Kehittyvien maiden uhkana on talouskasvun hyytyminen. Siitä kantaa huolta myös Varman sijoitusjohtaja Risto Murto. Hänen mielestään keskeinen epävarmuuden lähde liittyy massiivisesta elvytyksestä irtautumiseen: Mitä tapahtuu, kun talousdopingia ryhdytään vetämään takaisin? Hänen toinen keskeinen huolenaiheensa liittyy elvytyksen kääntöpuoleen: Julkisen sektorin velka ei voi kasvaa loputtomiin. Jossain vaiheessa päädytään kriisiin, joka on isompi kuin Kreikan aiheuttamat ongelmat. Varman Risto Murto vastaa lähes 31 miljardin euron sijoitusomaisuudesta. Miika Kainu Viisas Raha 7

markkinoilta Ottaako sydämestä? Älä ota enempää sijoitusriskiä kuin pääsi tai kukkarosi kestää, kuuluu tuttu sijoitusneuvo. Voi olla, että sijoittajia pitäisi muistuttaa ottamaan huomioon myös sydämensä. Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston lääketieteellisen keskuksen tutkijoiden alustavien havaintojen mukaan osakekurssien laskulla ja sydänkohtausten määrällä saattaa olla yhteys. Tutkimusaika kattoi ajan vuoden 2008 tammikuusta vuoden 2009 heinäkuuhun. Sinä aikana sydänkohtausten määrä näytti lisääntyvän, kun kurssit laskivat. Kyse voi tosin olla myös sattumasta: kun tutkijat ottivat huomioon kausivaihtelun (sydänkohtauksia on enemmän talvella), kurssikehityksen ja kohtausten yhteys ei enää näyttänyt yhtä selvältä. Mediakritiikkiä Buffettilta Sijoitusguru Warren Buffett antaa tämänvuotisessa kirjeessään Bershire Hathawayn osakkeenomistajille palautetta myös toimittajille: Viimevuotisessa osakkeenomistajien kirjeessä oli 12 830 sanaa ja niihin sisältyi lause: Olemme varmoja esimerkiksi siitä, että talous kompuroi koko vuoden 2009 ja todennäköisesti pitkään sen päättymisen jälkeenkin mutta johtopäätös ei kerro mitään siitä, nousevatko hinnat (osake) markkinoilla vai laskevatko ne. Monet tiedotusvälineet raportoivat lauseen ensimmäisen osan suorastaan huusivat sen julki mutta eivät maininneet loppuosaa lainkaan. Tällainen journalismi on minusta kammottavaa: väärää informaatiota saaneet lukijat tai katselijat saattoivat kuvitella, että Charlie (Charlie Munger, Buffettin oikea käsi) ja minä ennustimme huonoja asioita osakemarkkinoille, vaikka olimme edellä mainitussa lauseessa ja monessa muissa yhteyksissä tehneet selväksi, että emme ennusta markkinoiden kehitystä lainkaan. Sensaatiohakuisten journalistien harjaan johtamat sijoittajat maksoivat kovan hinnan: Dow Jones -indeksin pisteluku oli kirjeen julkistamispäivänä 7 063 pistettä. Viime vuoden lopussa se oli 10 428. Puheenjohtajan palsta Kannattaako ps-tili? Ennen kuin avaa ps-tilin on tarkkaan mietittävä, kenen kelkkaan kannattaa lähteä. Se oma, tuttu ja turvalliselta tuntuva pankki kun ei aina ole edullisin vaihtoehto. Ennen vertailua täytyy tietenkin miettiä kannattaako tiliä ylipäätänsä avata vai olisiko parempi säästää suoraan. Tiliä puoltaa veroetu eli oikeus vähentää tilille talletettava summa verotuksessa sekä sijoitusten tuottojen verottomuus säästöaikana. Sen jälkeenhän veroa maksetaan kaikesta pääomaveron verran. Oletetaan, että säästäjä tallettaa 5 000 euroa kertasijoituksena ps-tilille. Hänen käteen jäävä tulonsa vähenee 3 600 euroa. Varat sijoitetaan osakkeisiin kymmenen prosentin vuosituotolla, mistä osinkotuoton osuus on neljä prosenttiyksikköä. Kaikki osingot sijoitetaan edelleen. Säästäjä jää eläkkeelle 30 vuoden kuluttua. Silloin hänellä on säästössä 87 000 euroa, mistä täytyy maksaa veroa nykyprosentein 24 000 euroa. Nettoa jää siis 63 000 euroa. Jos hän olisi tehnyt samansuuruisen nettosijoituksen suoraan, olisi hänellä vastaavasti 46 000 euroa, mistä verojen jälkeen jäisi 37 000 euroa. Tässä kohtaa on hyvä huomata että vaikka säästäjä hyötyy, kysymyksessä ei ole veronhuojennus, vaikka moni niin on väärin ymmärtänyt ja lakia sillä perusteella vastustanut. Todellisuudessa tässä tapauksessa verottaja saa verotuloja tilin kautta tehdyille säästöille 24 000 euroa, mutta suoraan sijoittavalta vain 9 000 euroa! Verottaja siis hyötyy myös, tosin joutuu odottamaan saataviaan pitempään kuin suoraan sijoittavien kohdalla. Tälle odotukselle verot- taja saa kuitenkin ihan kohtuullisen viiden prosentin tuoton. Säästäjä hyötyy tässä tapauksessa siis 26 000 euroa. Laskelmassa ei ole kuitenkaan huomioitu kuluja, joiden merkitys näin pitkäaikaisessa säästämisessä on oleellinen. Jos esimerkiksi ylimääräisiä kuluja aiheutuu yksi prosentti vuodessa, putoaa hyöty 9 000 euroon. Kulujen kasvaessa tietenkin hyöty pienenee, 1,8 prosentin kuluilla säästäjä jää jo tappiolle. Kymmenen prosentin tuottoodotus on melko suuri. Jos tuotto jää pienemmäksi, myös kulut syövät hyödystä entistä suuremman osan. Kolmen prosentin tuotolla säästötilistä hyötyy vain 3 000 euroa, yhden prosentin kulujen jälkeen hyötyä ei enää ole lainkaan. Verotuskin voi muuttua tulevaisuudessa, mutta muutosten vaikutusta ei kannata liikaa pelätä. Vaikka alkuperäisessä esimerkissä verottaja veisi puolet varojen nostohetkellä, olisi tilistä edelleen hyötyä yli 20 000 euroa! Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja 8 Viisas Raha

Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Lauri Olander/KL Sähköä ja sähinää YHTIÖKOKOUKSISSA Sähköinen ennakkoäänestys ja hallitusten esiinmarssi paransivat yhtiökokousten antia tänä keväänä. Eniten harmittivat nollaosingot ja Kemiran pilkkominen. Useimmat pörssiyhtiöt yrittävät yhtiökokouksissaan vastata myös piensijoittajien tarpeisiin. Pisin harppaus yhtiödemokratiassa nähtiin tänä keväänä Eforen ja Nokian kokouksissa. Niissä otettiin ensimmäisinä Suomessa käyttöön sähköinen ennakkoäänestys. Se on erinomainen työkalu sekä kauempaa tuleville että ihmisille, jotka ovat osakkaina monissa yrityksissä. Sähköisen ennakkoäänestyksen käyttö lisääntyy varmasti niin, että viimeisenä tulevat yhtiöt, joissa pelätään omistajien ääntä, sanoo Eforen kokouksessa uutta järjestelmää käyttänyt Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald. Etukäteisäänestys voi nousta ratkaisevaan rooliin etenkin tilanteissa, joissa vaaditaan kahden kolmasosan määräenemmistöä. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja suunnattu osakeanti. Sähköinen äänestys ei korvaa kuitenkaan kokonaan paikalle tuloa. Ennakkoäänestäjältä jäävät sosiaaliset kontaktit, johdon katsaukset ja pullakahvit. Lisäksi sähköisesti voi äänestää vain päätösehdotuksista, jotka ovat etukäteen tiedossa. Kansainvälinen käytäntö on menossa siihen suuntaan, että kokouspaikalla ei yleensä nouse kovin yllättäviä päätösehdotuksia, pohtii uutta järjestelmää pörssiyhtiöille tarjoavan Euroclear Finlandin johtaja Anu Saarinen. Saarisen mukaan järjestelmän suunnittelutyössä oli kymmenen yritystä, ja valtaosa suurista listayhtiöistä on ollut ainakin kiinnostunut järjestelmästä. Hallitukset yhä aktiivisempia Edellisvuosia suuremmat osallistujamäärät kertovat, että osakesijoittajat haluavat Viisas Raha 9

w myös vaikuttaa ja seurata sijoituskohteidensa menestystä. Kokouksissa on ollut yllättävän paljon myös nuoria opiskelijoita, sanoo vuosien ajan yhtiökokouksien menoa tarkkaillut sijoittaja Erkki Sinkko. Yritysjohto on vastannut lisääntyneeseen kiinnostukseen entistä paremmilla esityksillä. Tämä tosin voi olla myös yksi syy kasvaneeseen osallistumisaktiivisuuteen, sillä pörssijohtajien anti on parantunut vuosi vuodelta. Tänä keväänä myös hallitukset ovat tulleet esiin kammioistaan entistä näyttävämmin. Hallitusten puheenjohtajat ovat käyttäneet lähes poikkeuksetta puheenvuoron. Se on ollut tärkeä uutuus, sillä sijoittaja on saanut esityksistä selvää lisäarvoa, sanoo Sinkko. Yhtiökokousten puheenjohtajista kiitosta saavat ne, jotka kunnioittavat omistajia mutta toimivat jämäkästi. Jämäkkyyttä kaivataan erityisesti tilanteissa, joissa sijoittajat alkavat puhua asioista, jotka eivät kuulu yhtiökokoukselle. Tällaista keskustelua kuultiin muun muassa Pohjola Pankin yhtiökokouksessa, jossa osakkaat alkoivat puhua henkilökohtaisista vakuutusriidoista. Yhtiökokouksissa nähtiin myös pienomistajien ja kokousten puheenjohtajien näkemysten yhteentörmäyksiä. Pahimman tyrmäyksen Ravald kokee saaneensa, kun ei saanut Osakesäästäjien edustajana esitystään käsittelyyn muotovirheen takia. Aloitteeseen ei ollut täsmällisesti kirjoitettu yhtiöjärjestyksen pykäliä. Siksi se oli puheenjohtajan mukaan väärin tehty eikä sitä voitu käsitellä. Siinä ammattiasianajaja saivarteli sanoilla, joilla ei ollut merkitystä, puhisee Ravald. Kemira kuohuttaa Eniten pienomistajia suututti lainsäätäjä. Tikku- Tarjoilu kuntoon Yhtiökokousten tarjoilu vaihtelee suuresti kahvista ja leivonnaisesta kunnon lounastarjoiluun. Erkki Sinkko kiittää UPM- Kymmeneä, joka tarjosi tuhannelle hengelle lounaan: He olivat järjestäneet kaikille istumapaikat pöydässä, jossa oli valkoiset liinat. Tämä on tärkeä asia, koska suuri osa osallistujista on vanhempaa väkeä, jolle seisaaltaan syöminen ei ole helppoa. Sijoittajia on ilahduttanut myös se, että yhä useamman pörssiyhtiön johto on tullut mukaan kokouksen jälkeiseen ruokailutilaisuuteen. Juristeriaa ja hyviä syitä Fortumin yhtiökokouksessa Osakesäästäjät ehdottivat, että esitys hallintoneuvoston lopettamisesta olisi käsitelty ennen hallintoneuvoston jäsenten valintaa eikä viimeisten asioiden joukossa. Näin olisi vältetty kaksinkertainen keskustelu samasta asiasta. Tomas Lindholm, miksi ette kokouksen puheenjohtajana suostuneet ehdotukseen? Kokouskutsussa oli vahvistettu käsittelyjärjestys. Ennakkoon laaditun esityslistan muuttaminen olisi voinut synnyttää sekaannusta. Esimerkiksi ulkomaiset osakkeenomistajat antavat edustajilleen äänestysohjeita, jotka perustuvat asioiden numerointiin. Esityslistan muuttamiseen tulee olla perusteltu syy. Puheenjohtaja voi toki päättää tai tarvittaessa alistaa yhtiökokouksen päätettäväksi, muutetaanko rilan irrottaminen toi Kemiran omistajille merkittävät osinkoverot, joita suurimmat omistajat ja säätiöt eivät kuitenkaan joudu maksamaan. Tämä sai osakesäästäjät luonnollisesti raivostumaan niin, että osansa saivat pääomistajat. Vika ei ole kuitenkaan yhtiössä vaan eduskunnassa, joka on säätänyt lain. Eihän pilkkominen synnyttänyt osinkotuloa, vaan kyseessä oli omaisuuden siirtäminen pinosta toiseen. Siksi ei ole mitään järkeä maksaa veroa tapahtumasta, josta ei syntynyt tuloakaan, sanoo Ravald. Suuri harmistus purkautui myös monissa yhtiöissä, jotka eivät maksaneet osinkoa ollenkaan. Helsingin pörssissä tällaisia yrityksiä on 40. Tästä aiheesta on kuultu kokouksissa reipasta purnaamista ja kärkeviä puheenvuoroja, koska vapaata omaa pääomaa olisi löytynyt pienen osingon maksamiseen. Perustelut ovat olleet kuitenkin niin hyviä, että äänestyksiin ei ole menty, sanoo Erkki Sinkko. Myös hallituspalkkiot ovat herättäneet närää monessa yhtiökokouksessa. Suurinta kritiikki on ollut huonoa tulosta tehneissä yrityksissä, joissa kaikki muut hallitusta lukuun ottamatta ovat joutuneet säästökuurille. Jos hallitus on tehnyt vääriä linjavetoja, pitäisi palkkioita alentaa ja hallituksen jäseniä vaihtaa, sanoo Sinkko. Näyttävin mielenosoitus nähtiin Neste Oilin yhtiökokouksessa, mistä järjestysmiehet poistivat seitsemän osakkeenomistajaa ja omistajien avustajaa, jotka kritisoivat yhtiön palmuöljyn käytöstä syntyviä ympäristö- ja ihmisoi- järjestystä. Nyt ei kuitenkaan ollut riittäviä syitä muuttaa järjestystä. Rautaruukin yhtiökokouksessa Osakesäästäjien ehdotus hallintoneuvoston lopettamisesta jäi osittain käsittelemättä muotoseikkojen vuoksi. (Solidiumin esitys samasta asiasta tosin johti samaan lopputulokseen.) Mikä neuvoksi, jottei hyvä esitys kaadu muotoseikkoihin? Selkeä lähtökohta on, että se joka tuo ehdotuksen yhtiökokoukselle vastaa siitä, että ehdotus on sisällöltään lainmukainen. Siltä osin kuin ehdotus ei ole lainmukainen, sitä ei voida käsitellä. Monesti on suositeltavaa pohjustaa ja selvittää ehdotuksen käsittelyä olemalla yhteydessä yhtiöön ennen yhtiökokousta. Ilmarisen Anna Hyrske uskoo, että ulkomaiset omistajat aktivoituvat äänestämään, jos heidän näkemyksillään on mahdollisuus tulla hyväksytyiksi. keusongelmia. Palmuöljyn käyttö ei kuulunut yhtiökokouksen puheenjohtajan mielestä yhtiökokouksen puheenaiheisiin. Vuosien ajan yhtiökokouksia kolunneet kävijät eivät olleet vastaavanlaista episodia aiemmin nähneet. Ulkomaalaisten ääni hukkuu Ehkä pahimman vähättelyn kohteeksi ovat joutuneet ulkomaiset omistajat, jotka ovat kirjauttaneet monessa yhtiökokouksessa vastalauseensa pöytäkirjaan ilman äänestystä. Suomessa liikkuu vahva käsitys, että kyseessä on pelkästään amerikkalaisten rahastojen tapa turvata oma selustansa siltä varalta, että joku rahas- Tomi Parkkonen 10 Viisas Raha

tosijoittaja haastaisi rahastonhoitajat oikeuteen huonoista päätöksistä. Ulkomaisilla sijoittajilla on todellisuudessa paljon asioita, joita he oikeasti vastustavat, sanoo vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Anna Hyrske eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Ulkomaiset sijoittajat ovat vastustaneet esimerkiksi suuria johdon optio-ohjelmia, liian lyhyttä optioiden merkintäaikaa ja suuria osakeantivaltuuksia. Myös toimitusjohtajan nousu hallitukseen herättää usein vastustusta. Ulkomaisten omistajien vastustus ei ole johtanut äänestykseen useinkaan siksi, että heitä edustava suomalainen pankki ei ole halunnut pitkittää kokousta äänestyksellä, joka ei johtaisi mihinkään. Siksi myös ulkomaisten omistajien näkemykset ovat hukkuneet pöytäkirjoihin. Ulkomaisten sijoittajien roolia vähätellään jossain määrin, koska ei ole ymmärretty, mitä siinä on taustalla. Mutta jonain päivänä se äänestys voi tulla, jos ääniä on luvassa riittävästi. Näin kävi pari vuotta sitten Ericssonin yhtiökokouksessa, sanoo Hyrske. l Tiiviimpiä kokouksia Yhtiökokousten pituus puuduttaa ainakin joitain osakesäästäjiä. Erkki Sinkko näkee, että osa toimitusjohtajista on pitänyt liian pitkiä esityksiä, vaikka esitysten sisältö onkin parantunut vuosien aikana oleellisesti. Jotkut ovat pitäneet 40 minuutin esityksiä, mutta kyllä puoli tuntia on jonkinlainen maksimipituus. Useimmissa esityksissä on löysää, jota voisi tiivistää, sanoo Sinkko. Sinkko muistuttaa, että esityksiin liittyy yleensä hyvää kuvamateriaalia, joka kertoo sijoittajille paljon. Lisäksi Sinkko löytää tiivistämisen mahdollisuuden esityslistan viidestä viimeisestä kohdasta, joissa annetaan erilaisia valtuuksia yhtiön johdolle. Jokaiselle jaetaan nämä tekstit hyvissä ajoin ennen kokousta, joten nämä kohdat voisi kuitata muutamalla sanalla. Sijoittajat toivovat myös, että pörssiyhtiöt yrittäisivät välttää nykyistä paremmin yhtiökokoussumaa. Nyt kokoussuma kuormittaa omistajia, hallituksia, kokousten puheenjohtajia ja kokouspaikkoja. Siksi koordinointia voisi parantaa, sanoo Jaakko Ravald. Kolumni Listautumisen esteet hauku oikeaa puuta Pörssiin listautuminen ei Suomessa ole viimeaikoina näyttänyt kuuluvan kovinkaan monen yrityksen suunnitelmiin. Toisaalta nykyisellä pörssilistalla on paljon tosiasiassa pörssiyhtiöinä kuolleita yhtiöitä, joiden osakkeilla ei käydä kauppaa ja jotka näin muodostavat merkittävän riskin pörssiin luottavalle sijoittajalle. Kohtuullista on odottaa, että pörssissä on vain yhtiöitä, joiden osakkeiden hinta muodostuu jatkuvasti merkittävän kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Keskeinen syy siihen, ettei uusia pörssiyhtiöitä viimeaikoina ole nähty johtuu varmaankin kurssien romahtamisesta. Nykyisillä arvostustasoilla omistajat eivät ole valmiita ottamaan uusia omistajia pörssikelpoisten yhtiöiden piiriin. Moni näkee sen oman varallisuutensa devalvoimisena. Tilanne korjaantunee: joko kurssinousun johdosta tai sillä perusteella, että nykyisiin arvostustasoihin totutaan. Erityisesti lähellä markkinapaikkaa kirotaan verotusta, koska pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osinkoverotus on kevyempää. Tosiasiassa tässä on kysymys selittelystä: markkinapaikka ei ole onnistunut osoittamaan kykenevänsä tarjoamaan uusille listautujille lisäarvoa. Tätä osoittaa edellä viitattu pörssiyhtiönä kuolleiden yhtiöiden määrä. Osinkoverotuksen haitta omistajaa kohden on enintään 28 % x 90 000 euroa eli 25 200 euroa. Pörssiyhtiölle paljon tärkeämpi osakekaupan varainsiirtoverottomuus vallitsee, pörssin ulkopuolella osakekaupoista maksetaan vero. Itse asiassa osinkoverokynnys on hyvä koetinkivi sille, että pörssiinmenosta nähdään tulevan aitoja hyötyjä ja syntyy mahdollisuus aidon uuden pörssiyhtiön tulemiseen markkinoille. Jos hyödyt eivät riitä kompensoimaan osinkoverotuseroa ottaen vielä huomioon varainsiirtoverosuosinnan, pörssiin lienee tältä osin tarjolla vain uusia kuolleita yhtiöitä. Todellinen pörssiintulon este on siitä aiheutuvat korkeat kustannukset. Pörs- siyhtiöiltä vaaditaan runsaasti tiedottamista. Vain osa on perusteltua oikean kurssin muodostumiseksi. Merkittävä määrä tiedosta on turhaa, jopa näennäistä, kustannuksia aiheuttavaa ja sijoittajan mielenkiintoa tappavaa. Paljon turhia tietovaatimuksia on määrätty lakisääteisiksi. Pörssin corporate governance -säännöstö määrää vielä toisen mokoman: monet joko päällekkäisiä tai lähellä lakisääteisiä vaatimuksia. Ja vielä: yhtiöllä on mahdollisuus jättää corporate governance -säännöksiä noudattamatta, kunhan perustelee noudattamatta jättämisen. Käytännössä näennäisperustelut riittävät. Turhat pörssissä noteeraamisen kustannukset ovat paitsi listautumisaste, myös ylimääräinen rasite useille jo pörssissä oleville yhtiöille. Pienille ne ovat taloudellinen rasite, kaikille oikeudellinen riski. Tarvittaisiin ryhtiliike: olisi käytävä läpi, mitä kannattaa tai on EU:n takia pakko vaatia ja tältä osin pitää tiukasti kiinni tietojen asiallisesta antamisesta. Lopusta tulisi luopua. Näin myös sijoittaja saisi tiiviin ja merkityksellisen tietopaketin päätöstensä tueksi. Sijoittajan kevätväsymystä ei tule lisätä turhilla vertailukelvottomilla luvuilla ja mitäänsanomattomilla, yleiselle tasolle kirjoitetuilla ja pahimmillaan ohjeista kopioiduilla standarditarinoilla. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Viisas Raha 11

Teksti: Pekka Rinne Kuvat: Lucas Zappa Loistava Brasilia Vanhan sanonnan mukaan Brasilia on tulevaisuuden maa, mutta sen tulevaisuus ei vain ikinä toteudu. Pitääkö sanonta paikkansa? 12 Viisas Raha

Palataan aluksi viime vuoden lokakuun 19. päivään. FIM:n Brasilia-rahaston salkunhoitaja Mikko Ripatti on kotona, mutta seuraa vielä tuntia ennen keskiyötä Bloombergin sivuilta Brasilian markkinoiden kehitystä. Yhtäkkiä salkunhoitaja kiroaa. Brasiliaan ulkomailta tuleville osake- ja korkosijoituksille on yllättäen pantu kahden prosentin finanssivero. Brasiliassa on 2000-luvulla pyritty määrätietoisesti siihen, että sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni, ja sitten tulee puskista tämä, Ripatti kiihtyy vielä puoli vuotta myöhemmin. Eivät yön yli tapahtuvat äkkipäätökset latinalaisessa Amerikassa harvinaisia ole. Ripatin brasilialainen appiukko muistaa varsin hyvin, kun aikanaan kuuli aamu-uutisista, että säästötileillä olevat varat on jäädytetty vuodeksi. Finanssiveron käytännön vaikutus ei ole ollut kovin merkittävä, mutta psykologinen järkytys oli sitäkin suurempi. Mieliin juontui Brasilian takavuosikymmenien synkkä taloushistoria. Veron ensimmäisenä voimassaolopäivänä ulkomaisia sijoituksia lähti maasta 581 miljoonan dollarin arvosta, osakemarkkinoita kuvaava Bovespa-indeksi putosi liki kolme prosenttia ja real heikkeni 2,5 prosenttia suhteessa dollariin. Ripatin Brasilia-rahaston kannalta hyvää on, ettei vero koske maassa jo olevaa rahaa, eikä myöskään New Yorkin pörssissä listattujen brasilialaisyhtiöiden osakkeita. Jos en kotiuta sijoituksia, ei mene veroakaan. Brasilian sisällä voin myydä ja ostaa. w Mikko Ripatti ei ehdi Brasilian lämmöstä nauttia. Hän kiersi viime käynnillään 18 yrityksessä, tapasi poliittisen konsultin ja Suomen suurlähettilään, kävi valtion omistamassa Caixa Económica Federal -pankissa, valtiovarainministeriössä, ulkoministeriössä ja Casa Civil -ministeriössä. Tällä kertaa tapasin normaalia vähemmän yritysten edustajia ja enemmän viranomaisia, sillä normaalisti käyn 25 30 yrityksessä. Viisas Raha 13 w

Jos luulee, että etf:ien kautta pääsee hyvin hajautetusti Brasilian osakemarkkinoille, erehtyy. w Kyseessähän oli lähtökohtaisesti positiivinen ongelma, joka on syntynyt, koska maahan virtaa euroja ja dollareita ovista ja ikkunoista. Ripatti pyrkii käymään Brasiliassa 4 5 kertaa vuodessa. Viimeksi hän kiersi maata maalis-huhtikuun vaihteessa. Millainen tunnelma siellä vallitsi? Tunnelmat olivat positiiviset. Sen tunsi ja näki kaikkialla. Keskiluokan koko ja varallisuus kasvavat koko ajan. Hyvä talouskehitys on jatkunut pitkään. Ripatti kävi pääkaupunki Brasiliassa, Rio de Janeirossa ja São Paulossa. Hän tapasi yritysjohtajia ja vieraili myös valtionvarainministeriössä, missä hän otti esiin myös finanssiveron. Uskon, että vero poistetaan jossain vaiheessa. Ainakaan mikään ei viitannut siihen, että veroa nostettaisiin. Paradoksaalista on, että aina aikaisemmin Brasiliassa on pelätty dollareiden pakenevan maasta ja sitä on yritetty estää kaikin voimin. Nyt yritetään väkisin padota dollareiden tuloa maahan. Sanoin, ettei tämä voi olla kestävä ratkaisu, koska suunnitteilla on erittäin isoja, ulkomaista pääomaa tarvitsevia investointeja. Lisäksi tulossa ovat jalkapallon maailmanmestaruuskisat vuonna 2014 ja olympiakisat vuonna 2016. Jos ne aiotaan kunnialla hoitaa, maahan tulee virtaamaan paljon rahaa. Siksi ratkaisu ei voi olla sisään tulevan rahan verottaminen. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta raha pystytään ottamaan vastaan. Olivat ehdottomasti samaa mieltä ja painottivat, että vero oli vain väliaikainen toimenpide. Talous on vakaa Brasilia on nyt yksi parhaista Latinalaisen Amerikan talouksista. Pari vuotta sitten luottoluokituslaitokset nostivat Brasilian valtion investment grade -luokkaan. Valtio on nettovelkoja, inflaatio on liki keskuspankin 4,5 prosentin tavoitetasolla, korkotaso on ollut vakaa, ja pankkisektorin luurangot on kolisteltu ulos komeroista ajat sitten. Keskuspankin viitekorko on tosin korkea 8,75 prosenttia, mutta on silti Brasilialle historiallisen alhainen.lisäksi Brasiliassa pankkien joh- 14 Viisas Raha

Vaimo lavatansseista Mikko Ripatti on asunut 15 vuotta elämästään Brasiliassa. Hänen isänsä oli Brasiliassa Outokummun projektitöissä, minkä vuoksi Ripatti asui ensimmäisen kerran maassa 1970-luvun lopulta 1980-luvun alkupuolelle. Voi hyvin sanoa, että miehellä on kaksi kotimaata. Vaikka Ripatin olemus on supisuomalainen, eleet ja vilkkaus viittaavat Latinalaiseen Amerikkaan. Brasiliasta Ripatti puhuisi luultavasti tauotta vuorokausitolkulla. Vuodesta 1995 Ripatti on reissannut Suomen ja Brasilian väliä. Vaimo, Suomessa tohtoriksi väitellyt lääkäri Luciana Duque löytyi Rio de Janeiron ja São Paulon puolivälin tienoilla olevan viipurilaisen puutarha-arkkitehdin Toivo Uuskallion johdolla vuonna 1929 perustetun suomalaisen Penedon siirtokunnan lavatansseista. Jotain perinteitä pitää säilyttää, vaikka ollaan kaukana kotimaasta, Ripatti nauraa. Hänen hoitamansa Brasilia-rahasto on ainoa Suomesta käsin hoidettu yksinomaan Brasiliaan keskittynyt rahasto. Pääomaa rahastossa on 180 miljoonaa euroa. Onko se vähän vai paljon? Se on vähän siihen verrattuna, että Brasilian pörssin Bovespan päivävaihto lisättynä New Yorkin pörssissä listattujen yhtiöiden osakkeiden vaihdolla on 5 6 miljardia euroa. Määrä on paljon, jos sitä vertaa vaikkapa Suomen 600 miljoonan euron Brasilia-vientiin, Ripatti pohtii. Brasilian osakemarkkinat ovat Ripatin mukaan erittäin likvidit. Listattujen yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on tuhat miljardia euroa. Pörssissä on vaihdoltaan ja volyymiltaan kolme yli muiden: Petrobras, kaivosyhtiö Vale sekä Itaupankki. Ripatti ei malta olla vertaamatta omaa rahastoaan ja pörssinoteerattuja rahastoja (etf). Jos luulee, että etf:ien kautta pääsee Brasilian osakemarkkinoille hyvin hajauttaen, erehtyy. Niiden kautta sijoitettaessa käytännössä puolet varoista päätyy kolmeen yritykseen. Minä en saa sijoittaa puolta rahaston rahoista kolmeen yhtiöön. FIM:n Brasilia-rahaston arvo on noussut yli 120 prosenttia vuodessa. Brasilia ei tule olemaan tämän vuoden kovin nousija, koska viime vuosi oli niin vahva. Hänen mielestään sijoitusajan pitää olla vähintään viisi vuotta, jotta Brasiliaan kannattaa sijoittaa. Hän uskoo, että vahvimmin nousevat paikalliset sykliset yhtiöt kuten pankit, rakennusyhtiöt ja vähittäiskauppa. Ne hyötyvät keskiluokan ostovoiman kasvusta. Maan vahva asema raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuottajana kuitenkin säilyy. Brasilian kiertomatkan seurauksena Mikko Ripatti otti rahaston salkkuun yhden uuden yrityksen, laittoi kaksi tarkkailulistalle", vähensi yhden painoa, sai vahvistuksen, että yhden yhtiön myynti keväällä oli oikea ratkaisu ja yhtä logistiikkayritystä ei vielä kannata ostaa. Ja niin kuin aina, sain paljon uusia ideoita ja ajatuksia. Positiivisuuden tuntee ja näkee kaikkialla. Keskiluokan koko ja varallisuus kasvavat koko ajan. don henkilökohtainen vastuu on poikkeuksellisen suuri. Ripatti arvioi koron lähiaikoina hieman nousevan, mikä hänen mielestään on vaalivuonna vain positiivinen asia. Eipähän päästä syyttämään löysäilystä vaalien alla. Ripatti kuitenkin uskoo, että pidemmän ajan kuluessa korot kääntyvät laskuun. Korkea korko on peruja ajalta, jolloin dollareiden pakoa hillittiin korolla. Yksi seuraus korkeasta tasosta on, että paikalliset eläkesijoittajat ovat panneet rahansa ainakin periaatteessa turvallisiin valtion joukkovelkakirjoihin mieluummin kuin tuotannollista toimintaa harjoittaviin yhtiöihin. Ripatti uskoo, että korkotason laskiessa rahaa tulee virtaamaan myös pörssiin. Asuntokuplaa Brasiliassa ei tarvitse pelätä, koska asuntolainojen osuus bkt:stä on vain kaksi prosenttia. Esimerkiksi Chilessä vastaava luku on 13 prosenttia. Ei 8,75 prosentin korolla asuntolainaa juuri oteta. mutta ongelmiakin on Brasilian, kuten muidenkin Latinalaisen Amerikan maiden, taloutta jäytäviä ongelmia ovat raskas verotus ja huonosti allokoidut verotulot. Infrastruktuuri ja koulutus kaipaisivat kipeästi lisää rahaa, mutta iso osa verotuloista häviää kuin mustaan aukkoon. Korruptio ja yritystoimintaa haittaava veronkierto ovat yleisiä. Mikko Ripatti ei Nokian Brasilian toimiston leivissä ollessaan vuosina 2000 2007 korruptioon törmännyt. Hänen mukaansa tilanne olisi ollut toinen, jossa hän olisi ollut myymässä esimerkiksi asfalttikilometrejä pienelle kunnalle. Ripatti kertoo, että yritystä korruption kitkemiseen kyllä on, parhaillaankin vankilassa istuu liittovaltiopiirin kuvernööri José Roberto Arruda. Käry kävi, kun esimieheensä suivaantunut alainen kuvasi hänet ottamassa vastaan lahjusrahaa. Oman vaikeutensa Brasilian talouden sisäiselle vakaudelle luo Euroopan kokoisen maan w Viisas Raha 15

w Kuva Brasilian taloudesta on ollut negatiivinen ja siihen on ollut hyvät syytkin. Nyt tilanne on oikeasti muuttunut. hallinto. Liittovaltiossa on 5 500 kuntaa tai kaupunkia ja 26 osavaltiota ja liittovaltiopiiri, jossa pääkaupunki Brasilia sijaitsee. Ja kaikki vetävät tietysti kotiinpäin isolla intohimolla. Yksi ison riidan aihe on se, miten tulevat öljytulot jaetaan 26 osavaltion kesken. Rion osavaltion kuvernööri uhkasi jo, että jos Rio ei saa osuutta tulevista öljytuloista, olympiakisoja ei järjestetä ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat vaarassa. Uhkaus on jalkapallohullussa Brasiliassa liki pahin mahdollinen. Lisäksi suurkaupungit ovat turvattomia rikolliskartellien takia. Ei olisi oikein olympiaaatteen mukaista, että vuonna 2016 Rion kaduilla partioisivat tankit kuten vuoden 1992 ison ympäristökokouksen aikana. Vaaleissa piilee riski Maanosan suurimpia riskejä on poliittinen epävakaus. Vaaleissa luvataan ummet ja lammet ja sitten tehdään tasan päinvastoin. Hyvä kehitys voi päättyä kuin kanan lento. Presidentin asema on vahva ja presidentin vaihtumisen seuraus on usein ollut täydellinen suunnan muutos ja epävarmuus esimerkiksi talouspolitiikan linjauksista. Ikäviä seurauksia ovat olleet protektionismi, maksamattomat velat ja hyperinflaatio. Pahimmillaan Brasilian vuosiinflaatio oli 2 489 prosenttia. Brasiliassa on tämän vuoden lokakuussa kolmet vaalit. Maalle valitaan uusi presidentti, kongressin ala- ja ylähuoneen jäsenet sekäsenaattoreita. Nykyisen presidentin, hyvin pragmaattisesti maata johtaneen Luiz Inácio Lula da Silvan kaudella Brasilian talous on kehittynyt hyvin vakaasti. Uudeksi presidentiksi on kaksi vahvaa ja Ripatin arvion mukaan vakaan tulevaisuuden kannalta vaaratonta ehdokasta: Dilma Rousseff ja José Serra. Mustan hevosen mahdollisuus on erittäin pieni. Ennusteet lupaavat Brasilialle hyvää. Niissä arvioidaan maan nousevan parissa vuosikymmenessä maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi Kiinan, USA:n, Intian ja Japanin jälkeen. Kaikki eväät ovat olemassa: valtavat luonnonvarat, kukoistava elintarviketeollisuus, energiaa, erittäin vahvoja globaaleja yrityksiä ja keski-iältään nuori väestö. Lähes 200 miljoonasta asukkaasta iso osa on hyvin koulutettua. Kuva taloudesta on ollut negatiivinen ja siihen on ollut hyvät syytkin synkän taloushistorian takia. Nyt tilanne on kuitenkin oikeasti muuttunut, Mikko Ripatti korostaa. Brasilia Pinta-ala 8,5 milj. neliökilometriä Väkiluku 192,3 miljoonaa Bkt 1 984 miljardia dollaria Bkt/asukas 10 465 dollaria Bkt:n kasvuennuste 2010 5,6 % Inflaatioennuste 2010e 5,29 % Ulkomainen velka/bkt 12 % Valuuttareservit 240 miljardia dollaria Lähde: Brasilian keskuspankki Maailmanhistorian suurin anti Onnistumisen edellytykset ovat olemassa, jos Brasilia kykenee toteuttamaan tarvittavat jättimäiset investoinnit ja jos se pystyy noudattamaan kurinalaista talouspolitiikkaa. Siis kaksi kertaa ja aika isosti jos. Suurinvestointeja sekä teollisuuteen että infrastruktuuriin on jo käynnistymässä. Mittakaava on niin iso, etteivät brasilialaiset pysty yksin viemään niitä läpi. Pelkästään öljyesiintymien hyödyntämiseen tarvitaan jopa 500 miljardin dollarin investoinnit. Projekteihin ovat tyrkyllä kaikki alan globaalit yhtiöt. Yksi Brasiliaan sijoittavista maista on riskejään hajauttava ja voimakkaasti öljysektorillakin aktivoitunut Kiina, josta tuli viime vuonna Brasilian suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen pudotessa toiseksi. Mikäli jo löydetyt raakaöljyesiintymät pystytään hyödyntämään, Brasiliasta tulee re- 16 Viisas Raha

serveiltään maailman kahdeksanneksi suurin öljymaa. Reservitkin kasvavat, koska esiintymiä löytyy koko ajan lisää. Öljyinvestointejaan rahoittaakseen valtion omistama Petrobras suunnittelee jättimäistä osakeantia. Suurimmillaan anti voisi olla arviolta 70 80 miljardia dollaria. Se olisi ilmeisesti maailmanhistorian suurin. Ripatin arvion mukaan jonkinlainen päätös annista tulee kesään mennessä. Tiesittekö muuten, että sinivalkoisissa siivissä on enemmän kuin ripaus brasilialaista osaamista? Viimeksi Brasiliaan lentäessään Ripatti laski ajankulukseen, että liki kolmannes Finnairin konekapasiteetista on brasilialaisen Embraerin valmistamaa. Teksti: Pekka Rinne Kasvu ei takaa tuottoa Useiden tutkimusten mukaan (esimerkiksi Jay R. Ritter: Economic growth and equity returns) bruttokansantuotteen kasvulla asukasta kohti ja sijoitusten tuotolla on ollut negatiivinen korrelaatio sekä kehittyvissä että myös suurimmassa osassa kehittyneistä markkinoista. Kuitenkin sijoittajaa houkutellaan usein sillä, että maan talous kasvaa. Jos sijoittajan valintatilanne parasta tuottoa haettaessa on vaikea, keskusteluissa nousee helposti esiin talous, jossa kasvu on kovinta. Sitä on helppo markkinoida varsinkin, jos sekä sijoittaja että sijoitusneuvoja ovat valmiiksi asennoituneet samalla tavalla. Olen sen verran keskustellut sijoitusneuvojien kanssa, että uskon bruttokansantuotteen kasvun tulevan edelleen helposti myyntikeskusteluissa esiin, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia. Yleensähän ajatellaan, että talouskasvu nostaa yritysten voittoja ja yritysten myyntiä. Niinhän se tekeekin, mutta se ei suinkaan tarkoita, että tuotto olisi parempi. Tuotto riippuu lähtötasosta ja odotustasosta. Osaketuottojen yhtälökomponentti on yritysten tuloskasvun lisäksi sijoitushetken arvostustaso. Jos arvostustaso on korkea tulokseen nähden, tuloksen pitää kasvaa paljon, että tuottoa tulisi lainkaan. Jos kasvuodotukset ovat kovempia, silloin hinnatkin ovat kovempia. Tuotot voivat jäädä arvioitua heikommiksi, jos on ylipainotettu kasvuodotuksia ja kurssit ovatkin olleet yliarvostettuja. Saattaa käydä niin, että jälkikäteen katsottaessa kovan talouskasvun maissa tuotot olivat huonot, koska sellaisiin maihin sijoittajat yli-investoivat. Kaustia korostaa, että kasvuun keskittyessään sijoittaja usein unohtaa tuottoarvioistaan yhden komponentin, osinkotuoton. Se on funktio paitsi osingoista myös sijoitushetken hintatasosta. Pitkän tähtäimen tuotto riippuu paljolti osinkotuotosta ja siitä, kuinka paljon osinkotuotto ja osinkotuotto osaketta kohti ovat. Kaustia antaa muutaman neuvon. Olisi hyvä miettiä, mistä tuotto muodostuu. Tuottoarviossa unohtuvat useimmiten tärkeät komponentit eli arvostustasot ja niiden muutokset. Aktiivisessa sijoittamisessa olennaista on, että sijoittaja tai rahastonhoitaja pystyy löytämään aliarvostettuja osakkeita, mutta silloin sijoituspäätöksellä ei ole enää paljon tekemistä talouskasvun kanssa. Paras tuotto voi löytyä maasta, missä talouskasvu on ollut kaikkein alhaisin. Jos taas et spekulatiivisesti yritä olla ovelampi kuin muut ja löytää aliarvostettuja osakkeita, vaan mietit fundamentteihin nojaten, mistä saisin parasta pitkän aikavälin tuottoa, silloinkaan parasta tuottoa ei missään tapauksessa voi laskea bruttokansantuotteen kasvun varaan. Kasvu kasvattaa kustannuksia Bruttokansantuotteen kasvusta hyötyvät lähinnä yksityiset ihmiset, työntekijät, mutta sen sijaan osakesijoitusten tuotto ei kasva läheskään bruttokansantuotteen kasvun verran. Kasvu aiheuttaa useimmiten yritysten kiinteiden kustannusten, esimerkiksi työvoimakustannusten nousun, joka heikentää tulosta ja tuottoa. Juuri näinhän tapahtuu Kiinassa. Esimerkiksi Amer Sports on harkinnut siirtävänsä osan tuotannostaan pois Kiinasta tuotantokustannusten nousun takia. Kustannusten nousua ei pysty kovassa kilpailutilanteessa siirtämään lopputuotteiden hintoihin, se onnistuu vain monopoliasemassa olevalle yritykselle. Sinänsä kasvu on tietysti positiivinen asia, mutta olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mistä kasvu johtuu ja kenelle hyöty kanavoituu. Johtuuko kasvu esimerkiksi korkeasta säästämisasteesta ja työvoiman tarjonnan lisääntymisestä vai saadaanko se aikaan velkaantumalla kuten nyt. Tilanne on ainutlaatuinen, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu, historiasta ei löydy vertailupohjaa. Elvytykseen käytetyn rahan seurauksena markkinoilla oleva valtava likviditeetti nostaa Kaustian mukaan inflaatiota. On eletty 30 vuotta alhaisen inflaation aikaa, mutta nyt inflaatioriski on todellinen. Kaustia varoittaa: Sijoittajat unohtavat herkästi inflaation vaikutuksen tuottoihin. Jäädään tuijottamaan nimellistuottoja eikä havaita inflaation syövän reaalituottoja. l Viisas Raha 17

sijoitusdebatti Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Miika Kainu Olisiko inflaatiosta Esko Immonen Taaleritehtaan Rahastoyhtiön toimitusjohtaja: Inflaatio helpottaisi julkisten velkojen hoitoa Ennen euroalueen syntyä hinnat nousivat länsimaissa huomattavasti nykyistä nopeammin. Silloin inflaatiosta hyötyivät lähinnä asuntovelalliset. Nykyisin keskuspankit kiinnittävät paljon huomiota hintojen vakauteen. Inflaatiota on opittu pitämään yhtenä vakaan talouskehityksen suurimmista uhista. Taaleritehtaan Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Esko Immonen kuitenkin näkee inflaation nykyoloissa enemmin mahdollisuutena kuin mörkönä. Keskeinen inflaation hyöty liittyy tarpeeseen tasapainottaa julkinen talous. Teollistuneen maailman velkaongelmaa voi olla liian tuskallista hoitaa pelkästään veroja korottamalla ja menoja leikkaamalla. Hänen näkemyksenä mukaan inflaatiosta voi olla apua, koska sen kiihtyessä nimelliset verotulot kasvavat. Valtioiden ja kuntien menot sitä vastoin pienenevät, koska kaikkia niiden menoja ei ole sidottu indekseihin, jotka kytkisivät menot edelleen inflaatioon. Sekin osa menoista, joka on sidottu indekseihin, seuraa toteutunutta inflaatiota viipeellä. Lisäksi julkisen talouden reaalinen velka pienenee. Toinen nykyistä korkeampaa inflaatiota puoltava tekijä on työllisyys. Historiasta tiedetään, että kiihtyvä inflaatio parantaa työllisyyttä jossain määrin, koska työn hinta eli palkat seuraavat inflaatiota viipeellä. Inflaatiota pidetään tulonsiirtona tallettajilta velallisille eikö se ajan mittaan rohkaise leväperäiseen taloudenpitoon? Rohkaisee kyllä, mutta taloudenpito julkisella sektorilla on jo leväperäistä. Seuraavaksi täytyy löytää tie velkaongelman hoitamiseksi. Inflaatio olisi tässä hyvä apu. Inflaatio ei vaaranna kasvua Immonen ei usko inflaation jarruttavan investointeja, joita talous tarvitsee kasvaakseen. Investoinnit kärsivät yleensä vain inflaation iskiessä yllättäen ja korkotason noustessa reippaasti. Inflaation hallinnan merkitys on siis suuri. Im- w 18 Viisas Raha 18 Viisas Raha

hyötyä vai haittaa? Mika Pösö Suomen Pankin viestintäpäällikkö: Inflaatio vääristää taloudellisia päätöksiä Suomen Pankin viestintäpäällikkö Mika Pösö muistuttaa, että keskuspankkien ensisijainen tavoite on hintavakaus eli rahan ostovoiman turvaaminen. Hän ei usko, että hallittu, nykyistä korkeampi inflaatio antaisi tilaa rahapolitiikalle ja helpottaisi valtionvelkojen maksua: Nykyistä nopeampi inflaatio itse asiassa toimisi päinvastoin, eli veisi rahapolitiikalta tilaa tukea kasvua ja nostaisi valtioilta perittävää korkoa. Nopea inflaatio ja odotukset siitä tulisivat automaattisesti leivotuiksi markkinaja lainakorkoihin. Sijoittajat haluavat varmistaa, että lainatun rahan ostovoima ei lainan eräännyttyä ole pienempi kuin se oli lainaa annettaessa. Tärkeä on myös hintavakautta tavoittelevan rahapolitiikan uskottavuus. Jos rahapolitiikka ei ole uskottavaa, sijoittajat vaativat valtioiltakin korkeampaa korkoa siinä pelossa, että inflaation annettaisiin kiihtyä laina-aikana. Inflaation kiihtymiseen Suomessa tai muualla euroalueella ei keskuspankeissa uskota. Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin viimeisimpien ennusteiden mukaan inflaatio pysyy lähivuosina alle kahdessa prosentissa. Euroalueella hintavakaus on määritelty inflaatiovauhdiksi, joka on hieman alle kaksi prosenttia. Koska hintavakautta uhkaavia inflaatioriskejä ei ole näköpiirissä, EKP:n neuvosto on voinut painaa korkotason poikkeuksellisen alhaiseksi, mikä on elvyttävää talouspolitiikkaa ajatellen hyvä asia. Osakkeista saa turvaa Keskuspankkien näkemyksen mukaan hintojen pitää siis nousta juuri sopivasti. Jos tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat laajasti ja nopeasti, rahan ostovoima heikkenee ja rahamääräisten säästöjen arvo laskee. Nopea inflaatio myös vääristää taloudellisia päätöksiä ja hidastaa talouden kasvuvauhtia. w Viisas Raha 19 Viisas Raha 19

sijoitusdebatti w Nykyistä korkeampi inflaatio edistäisi työllisyyttä, sanoo Esko Immonen. w monen löytää tukea historiasta: Korkeamman inflaation ajanjaksot eivät näytä erityisen huonoilta talouskasvun tai investointien kausilta. Sen sijaan inflaatio- ja korkopiikit ovat lamaannuttaneet taloutta. Immonen myöntää, että inflaation kiihtyessä sen hallinta vaikeutuisi. Hän ei halua arvioida, mikä olisi sopiva ja hallittavissa oleva inflaatioprosentti. Tärkeintä ei ole yksittäinen prosenttiluku vaan se, onko inflaatio suhteessa odotuksiin poikkeuksellisen kovaa. Kaksinumeroiset inflaatioluvut voivat olla ongelmallisia nimenomaan inflaatiovauhdin ennakoinnin näkökulmasta. Hän korostaa myös, että nimelliskorkoja tärkeämpää on pitää huolta inflaatio-odotuksista ja siten varmistaa, etteivät reaalikorot pääse kohoamaan liian korkeiksi. Länsimaiden nykyisen räjähtävän velkaantumisen hoitamiseksi ei ole näköpiirissä hyviä vaihtoehtoja. Menojen leikkaukset ja verojen kiristykset ovat aivan liian vaikeita toteutettaviksi siinä mittakaavassa, mitä velkaantumisen edellyttäisi. Niinpä inflaatio on lopulta se pienimmän harmin tie. l w Vielä ikävämmät seuraukset on hintatason yleisellä laskulla. Deflaatio on inflaatiotakin vaarallisempi, Pösö sanoo. Deflaation oloissa velat pitää maksaa takaisin arvokkaammalla rahalla kuin ne on otettu, ja siksi deflaatiot ovat monesti johtaneet velkakriiseihin ja konkurssien määrän kasvuun. Mikä on paras suoja mahdollista inflaation kiihtymistä vastaan? Mitä mieltä olet osakesijoituksista niin sanottuna turvasatamana? Osakkeiden antama inflaatiosuoja riippuu siitä, kuinka hyvin yritys voi siirtää nousevan kustannustason eli inflaation tuotteidensa hintoihin, Pösö vastaa. Sijoittaminen laajaan osakeindeksiin tasaa yrityksen välisiä eroja tässä mielessä ja antaa inflaatiosuojaa. Pösö muistuttaa, että markkinoilla on myös tuotteita, jotka on kehitetty suojaamaan sijoittajia inflaatiolta. Niihin kuuluvat inflaatioon kytketyt valtioiden joukkovelkakirjalainat. l Nopea inflaatio kohtelisi epäoikeudenmukaisesti säästäjiä, sanoo Mika Pösö. esko immonen Korkeampi inflaatio helpottaisi julkisten velkojen hoitoa. Hallittu inflaation kiihtyminen voisi edistää työllisyyttä. Korkean inflaation jaksot eivät ole aiemmin jarruttaneet talouskasvua. Mika Pösö Hintavakaus tukee parhaiten talouskasvua ja työllisyyttä. Inflaatio vääristää taloudellisia päätöksiä ja luo epävakautta. Hajautetut osakesijoitukset suojaavat inflaatiolta. 20 Viisas Raha