KIRJALLINEN KYSYMYS 185/2006 vp Hoivayritysten investointituet Eduskunnan puhemiehelle Hoivayrittäminen on toimialana Suomessa vielä uusi, eikä alalle ole vielä muodostunut vakiintuneita toimintatapoja. Alalla on kuitenkin huomattavat kasvunäkymät lähivuosina lisääntyneen hoivatarpeen vuoksi. Kasvavan kysynnän ja alan yritystoiminnan vauhdittamiseksi yritystukilakia pitäisi muuttaa. Voimassa olevassa yritystukilaissa todetaan, että investointituki ei koske palveluyrityksiä, jotka eivät tuota elinkeinotoiminnalle tarpeellisia palveluja. Lakia on varsin yleisesti tulkittu niin, että hoivayritykset eivät yleensä saa investointitukia. Kehittämistukea hoivayrityksen on kuitenkin mahdollista saada esimerkiksi laatujärjestelmän tai liikkeenjohdon kehittämiseen. Hoiva-alan yritysten merkityksen voidaan olettaa jatkossa lisääntyvän, koska vanhusten määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja kaikkia hoiva-alan palveluita ei voida enää julkisesti tuottaa. Yksityisille hoivapalveluille asetetaan yhä selkeämmät laatukriteerit, jolloin turvallisten ja tomivien tilojen merkitys kasvaa. Investoinnin tarve heti yritystoiminnan alussa on usein välttämätöntä, jotta on ylipäätään mahdollista tehdä palvelusopimuksia yksityisten henkilöiden ja kuntien kanssa. Hoivapalveluyrittäjiä ei voi investointitukien myöntämisperusteissa kohdella eriarvoisina verrattaessa heidän toimintaansa muuhun pienyritystoimintaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen hoivayritysten investointitukien myöntämiseen liittyvistä rajoituksista ja mitä hallitus aikoo tehdä näiden rajoitusten purkamiseksi? Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2006 Tuula Väätäinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 185/2006 vp: Onko hallitus tietoinen hoivayritysten investointitukien myöntämiseen liittyvistä rajoituksista ja mitä hallitus aikoo tehdä näiden rajoitusten purkamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hoiva-alan yrityksille voidaan nykyisen yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) nojalla myöntää tukea sekä niiden investointiettä kehittämishankkeisiin. Lisäksi voidaan myöntää tukea hoiva-alan yritysten toimintaedellytyksiä parantaviin hankkeisiin. Lain 5 :n nojalla kuluttajapalveluita tuottavien yritysten, joihin hoiva-alan yritykset luokitellaan, investointihankkeisiin voidaan myöntää tukea vain silloin, kun on kyse elinkeinorakenteen kehittämisen kannalta tärkeästä, pienestä alle 50 henkilöä työllistävästä yrityksestä. Investointitukea voidaan hoivapalvelualan yrityksille myöntää esim. silloin, jos hankkeella aikaansaadaan sellaista uutta palvelutoimintaa, joka kyseiseltä alueelta puuttuu. Kuntien palvelujen järjestämisvastuusta johtuen perinteisten hoivapalvelujen kuten lasten päivähoidon ja vanhusten hoidon osalta ei ole juurikaan voitu katsoa olevan lain tarkoittamia alueellisia puutteita palvelutarjonnassa. Sen sijaan esim. erityisryhmien (päihdehuolto tai mielenterveyskuntoutus) osalta voidaan katsoa olevan alueellisia puutteita palvelutarjonnassa. Kehittämistuen myöntämiseen hoiva-alan pkyritysten liikkeenjohto-osaamisen sekä palvelujen laadun ja tuottavuuden kehittämishankkeisiin ei sen sijaan liity mitään toimialaan liittyviä rajoitteita, vaan tukea on voitu myöntää samalla tavalla kuin muidenkin toimialojen pk-yritysten kehittämishankkeisiin. Vuonna 2005 myönnettiin tukea hoiva-alan yritysten 23 investointi- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 0,5 milj. euroa. Finnvera Oyj myönsi hoiva-alan yrityksille lainoja ja takauksia yhteensä 16,6 milj. euroa. Hoiva-alan yritysten investointihankkeisiin maaseutualueilla myönnetään myös maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta. Hoiva-alan yritysten työllistävä vaikutus varsinkin majoituksen sisältävissä palveluissa on huomattava. Vaikka yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä, ne työllistävät kokoonsa nähden paljon koulutettuja henkilöitä. Hoiva-alan yritysten määrä (vuonna 2003 yhteensä 1 981 kpl) ja sitä kautta niiden työntekijämäärä on myös ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Hoiva-alan yritysten tukemisen edellytyksiä on tarkoitus parantaa parhaillaan valmisteltavana olevassa uudessa yritystukilaissa. Uudessa laissa on tarkoitus poistaa toimialarajoitukset muilta osin paitsi maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden osalta. Uuden lain nojalla tukea hoiva-alan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin voitaisiin myöntää samoilla perusteilla kuin muillekin yrityksille. Tuen myöntämisessä sekä hoiva-alan että muiden toimialan yritysten investointihankkeisiin tulee kuitenkin huomioida kilpailutilanne. Uudessa laissa tarkoitus on myös yhdistää tukimuotoja siten, että huomioidaan yritysten kokonaiskehittäminen nykyistä paremmin. Tukien kohdentamiseen tuodaan 2
Ministerin vastaus KK 185/2006 vp Tuula Väätäinen /sd myös lisää joustoa yritysten erilaisten tarpeiden mukaan. Uusi laki on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2007, ja sen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2013 loppuun. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2006 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 185/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Väätäinen /sd: Är regeringen medveten om de begränsningar som sammanhänger med beviljandet av investeringsstöd till omsorgsföretag och vad ämnar regeringen göra för att undanröja dessa restriktioner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Företagen inom omsorgsbranschen kan med stöd av den nuvarande lagen om stödjande av företagsverksamhet (1068/2000) beviljas stöd både för investerings- och utvecklingsprojekt. Dessutom kan stöd beviljas företagen inom omsorgsbranschen för projekt som förbättrar deras verksamhetsbetingelser. Med stöd av lagens 5 kan företag som producerar konsumenttjänster, till vilka företagen inom omsorgsbranschen räknas, beviljas stöd för investeringsprojekt endast när det är fråga om små företag som sysselsätter färre än 50 anställda och är viktiga med tanke på utvecklandet av näringsstrukturen. Investeringsstöd kan beviljas företag inom omsorgsbranschen t.ex. om man genom projektet åstadkommer sådan ny serviceverksamhet som saknas i regionen i fråga. Till följd av att kommunerna har ansvaret för att ordna tjänsterna har det i fråga om traditionella omsorgstjänster, som barndagvård och äldreomsorg, inte just kunnat anses att det finns sådana regionala brister i tjänsteutbudet som lagen avser. Däremot kan man anse att det finns regionala brister i utbudet av tjänster i fråga om t.ex. specialgrupper (missbrukarvård eller rehabilitering av mental hälsa). Med beviljandet av utvecklingsstöd för projekt genom vilka små och medelstora företag i omsorgsbranschen utvecklar sitt kunnande i företagsledning samt kvaliteten och produktiviteten på tjänsterna sammanhänger däremot inga restriktioner gällande branschen utan stöd har kunnat beviljas på samma sätt som för utvecklingsprojekt för små och medelstora företag i övriga branscher. År 2005 beviljades totalt 0,5 milj. euro i stöd till 23 investerings- och utvecklingsprojekt inom företag i omsorgsbranschen. Finnvera Abp beviljade företag i omsorgsbranschen lån och borgen på totalt 16,6 milj. euro. För investeringsprojekt hos företag i omsorgsbranschen på landsbygden beviljas också finansiering från jord- och skogsbruksministeriet. Den sysselsättande verkan som företagen i omsorgsbranschen har, i synnerhet i de tjänster som innehåller inkvartering, är avsevärd. Även om företagen i regel är små, sysselsätter de ett stort antal utbildade personer i förhållande till sin storlek. Antalet företag inom omsorgsbranschen (år 2003 totalt 1 981 st) och därigenom antalet anställda i dem har också ökat kraftigt under de senaste åren. Avsikten är att förutsättningarna att stöda företagen i omsorgsbranschen skall förbättras genom en ny företagsstödslag som bereds som bäst. Syftet är att i den nya lagen skall branschbegränsningarna slopas till övriga delar utom i fråga om jord- och skogsbruk och fiskeri. Med stöd av den nya lagen skall företagen inom omsorgsbranschen kunna beviljas stöd för investerings- och utvecklingsprojekt på samma grunder som övri- 4
Ministerns svar KK 185/2006 vp Tuula Väätäinen /sd ga företag. När stöd beviljas för utvecklingsprojekt både till företag i omsorgsbranschen och till företag i andra branscher bör konkurrensläget dock beaktas. I den nya lagen är avsikten också att förena stödformerna på ett sådant sätt att man bättre än i dagens läge beaktar företagens totala utveckling. Stöden skall också inriktas flexiblare enligt företagens olika behov. Den nya lagen avses träda i kraft år 2007 och den skall gälla till utgången av år 2013. Helsingfors den 31 mars 2006 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 5