6 2008 6,50 > YHTEISKUNTA Ruokalistasta romaani s. 16 > MUOTOILU Kustannussäästöjä ja käytettävyyttä s. 30 > YRITTÄJÄ&AUTO Businesspaketteja autoilijalle s. 54 Luotat yrittäjään luotat tulevaisuuteen > VAPAA-AIKA Ikiliikkujan suuntana Etelämanner s. 64 Jarkko Wuorinen s. 16
Comfort Plus -varustepaketti 4900. Pakettiin kuuluu mm. S Line -ulkonäköpaketti Xenon Plus -ajovalot Irrotettava vetokoukku MMI High -käyttöjärjestelmä DSP Sound System Takaluukun sähköinen avaus- ja sulkutoiminto Kuvan autossa Comfort Plus -varustepaketti sekä 20 vanteet, jotka ovat saatavissa varustepaketin yhteydessä hintaan 2700.
Pomo hei, sä tiedät että mä seison vaikka päälläni, että tää jengi pysyy tyytyväisenä ja ahkerana. Ei tarvitse enää, nimittäin mulla on sulle hyviä uutisia. Kiinnostaisiko helppo ratkaisu? Lisää tuottavuutta, vähennä sairauspoissaoloja ja kannusta henkilöstöä. Ilman nettokulujen kasvua. helppohenkilostopaketti.fi Parempia kehityskeskusteluita, parempia työpaikkoja.
> PÄÄKIRJOITUS Kasvussa, mutta marginaalissa Yrittäjyys, pelkistäen elannon hankkiminen itse itseään johtaen ja usein työtehtäviä elantoa myös kanssaihmisille tarjoten on työnteon valtavirrassa poikkeuksellista. Tosin kiinnostus tähän ammattiin ja sen mahdollisuuksiin sekä haasteisiin vaikuttaa olevan jonkinmoisessa kasvussa, sillä esimerkiksi vuonna 2007 aloittaneiden yritysten määrä kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 aloittikin toimintansa peräti 35 276 uutta yritystä, kun taas lopettaneiden lukumäärä oli hieman yli 23 000. Kasvutrendi tuntuu jatkuvan, joskin tämän vuoden toisella neljänneksellä aloittaneiden yritysten määrä on ollut puolen prosenttiyksikön laskussa ja vastaavasti lopettaneiden määrä 3,5 prosentin nousussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samantyyppistä positiivista kehitystä todistaa myös kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor -tutkimus. Sen mukaan Suomen yrittäjyysaktiivisuuden taso on ollut koko 2000 -luvun nousussa. Mm. Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Markku Virtanen onkin todennut, että Suomi sijoittui vuoden 2007 tutkimuksessa Euroopassa viidenneksi. Euroopan maista vertailussa Suomen edellä olivat Islanti, Kreikka, Irlanti ja Portugali. Suomen kokonaisyrittäjyysaktiivisuus oli samalla tasolla Yhdysvaltain kanssa. Tarkasteltaessa kansantuloa suhteessa aikaisen vaiheen yrittäjyysaktiivisuuteen sijoittuu Suomi omassa kategoriassaan (35 000 400 000 $/per capita) Yhdistyneiden Arabiemiraattien jälkeen toiseksi. Tässä tuloluokassa Suomea vähemmän yrittäjyysaktiivisuutta on mm. Englannissa, Hollannissa, Israelissa, Sveitsissä, Belgiassa, Itävallassa Japanissa ja Ruotsissa. 2000 -luvulla tehdyissä GEM -tutkimuksissa Suomi ja Hollanti ovat ainoat maat, joiden yrittäjyysaktiivisuus on ollut nouseva. Yhteiskunnan näkökulmasta yrittäjyysaktiivisuuden ja perustettujen yritysten lukumärän kasvu on positiivista. Yksittäisestä yrittäjänäkökulmasta asian voi nähdä toisinkin; mitä enemmän yrittäjiä, sitä enemmän kilpailua, ja sitä enemmän markkinoilta saatavan rajallisen tulon jakajia. Toisaalta merkittäväkään yrittäjien lukumärän kasvu ei ole muuttamassa sitä tosiasiaa, että palkansaajia on 2,2 miljoonaa, yrittäjiä reilut 200 000. Tämä määräsuhde selittääkin, että politiikassa ja valtamediassa yrittäjät ovat aina marginaalissa; arvokkaita uusien työpaikkojen perustajia, tärkeitä verovirtojen tuottajia, välttämättömiä rakenteiden uudistajia, mutta lukumääräisesti vähemmistönä hieman sivussa, ja altavastaajia, kun väestöryhmien intressejä ajetaan, valvotaan ja uutisoidaan. Yrittäjän ääni kuitenkin kuuluu ja vaikuttaa, myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Tästä kiitos itsellemme, meille yrittäjille, joille organisoituminen omaan järjestöön tuntuu olevan melkeinpä itsestään selvyys, luonteva tapa verkostoitua ja kanavoida edunvalvontatavoitteita poliittiseen päätöksentekoon. Mutta yhtä lailla kiitos kuuluu monille ulkopuolisille; niille eduskunnassa vaikuttaville kansanedustajille, joille yrittäjyys haasteineen ja mahdollisuuksineen on tuttua ja arvokasta, tai yliopistojen ihmisille, yrittäjäprofessoreille ja yrittäjyystutkijoille, joiden työn tuloksena kuva tästä työstä sekä sen merkityksestä selkiintyy, täsmentyy, tai avartuu vuosi vuodelta. Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 26. vuosikerta Painos 83 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittaja Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.sbv.fi Ilmoitushinnat Ykkösaukeama 6 785 e 2/1 5 900 e 1/1 3 575 e 2 x 1/1 5 700 e 1/2 2 050 e 1/4 1 350 e Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 115g Kannen kuva Sini Pennanen Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 5
SISÄLTÖ > MARRASKUU 2008 20 > JOHTAMINEN Marttiinin puukoista 60 prosenttia vientiin Arvostettu laadun tae, jatkuva kehitystyö sekä toimitusten varmuus ovat toimintavalttejamme, Päivi Ohvo kertoo. > YRITTÄJÄT Liekki ei sammu Honkarakenne kasvoi aikanaan omaperäisistä menetelmistä, joilla vastattiin tehokkaasti alan rakennemuutoksiin, teollisuusneuvos Reino Saarelainen muistelee. > M&M Kasvuyrityksiä on franchisingpuolellakin, FranCon Henri Laakso sanoo. 26 40 > T&T Ilmatieteen laitoksella tehdään sääkarttojen ja ilmastotutkimuksen lisäksi avaruustutkimusta. 36 PÄÄKIRJOITUS 5 Kasvussa, mutta marginaalissa MAKASIINI 8 Poimintoja YHTEISKUNTA 12 Luota yrittäjään luotat tulevaisuuteen 16 Ruokalistasta romaani, etiketistä essee 6 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 JOHTAMINEN 19 Consilia pro patria Päätöksiä isänmaan puolesta 20 Joulupukin porot vetävät lahjapuukkoja reessä 22 Markkinajohtaja syntyessään MARKKINOINTI & MYYNTI 26 Kasvuyritykset onko sellaisia olemassakaan 29 Kolumni: Laman hyvät puolet MUOTOILU 30 Muotoilulla käytettävyyttä, toiminnallisuutta ja kustannussäästöjä 34 Tapahtuma on tilaisuus, osa 6/6: Tapahtuma oli tilaisuus hyödynnettiinhän se loppuun saakka? TIETO & tekniikka 36 Ilmatieteen laitos toimii muillakin planeetoilla
48 > YRITTÄJÄT 44 Plastiikkakirurgiaan hintakilpailua Tarjoamme kotoista hoitoa, jossa potilas on läpi hoitoketjun tekemisissä saman lääkärin kanssa, Plastiikka kirurginen Sairaala KL:n Asko Salmi kertoo. > YRITTÄJÄT Koiranlankakarvaa ja muita erikoisuuksia Ylistaron Kehräämön päätuote on huovutusvilla. > BISNESVIERAAT Joulupöydän viinisuositukset Usein sadonkorjuun myöhäisin vaihe ajoittuu joulun kynnykselle, kun rypäleet ovat jo jäätyneet. 52 > ULKOMAAT Perheyritys vie leipää viidakkoon Suomalaiset järjestivät yrittäjyysvalmennuksen Ecuadorissa. 68 38 Tietokoneohjelmat sisältävät virheitä YRITTÄJÄT 40 Liekki ei sammu 44 Plastiikkakirurgiaan hintakilpailua 47 Mielipide: Kestävän kehityksen kulisseissa 48 Koiranlankakarvaa ja muita erikoisuuksia BISNESVIERAAT 52 Lämpöä joulupöytään YRITTÄJÄ & AUTO 54 Työsuhdeautoilijaa hellitään nyt businesspaketilla VAPAA-AIKA 64 Ikiliikkujat suuntaavat Etelämantereelle ULKOMAAT 68 Tatiana Chamorro yrittäjä ja unelmoija MaailmaNpyörä 71 Uutisia ulkoa UUTISMAAILMA 72 Tuotteet ja palvelut JK 74 Tekemätön työ Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 7
> MAKASIINI Kokoajana Helinä Hirvikorpi Ketterä yritys n Minua valvottaa öisin pelko, että yritys tulee taitekohtaan ilman, että olemme siitä tietoisia ja emme kykene reagoimaan siihen ja muuttumaan ajoissa. Näin sanoo jättiyrityksen Ciscon kehittämisestä vastaava Dan Scheinman. Puhumattakaan pienemmistä yrityksistä, valvottaahan se, että tilaisuus menee ohi. Yrityksessä voi olla paljon virtaa, mutta kulkusuunta väärä. Ydinliiketoiminta vahvistuu entisestään, mutta reunoilla ei nähdä uusia eteen tulleita mahdollisuuksia. Nyt puhutaankin ketterästä strategiasta. 80-kymppinen iskussa Eli yrityksen pitää olla valmis muuttamaan strategiaansa nopeasti ajan virrassa. Niin ainakin opettavat Inseadin professori Yves Doz ja Sitran kehitysjohtaja Mikko Kosonen. Miehet ovat kirjoittaneet kirjan Fast Strategy, joka suomennettiin nimellä Nopea strategia (Talentum 2008). Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja maailma on muuttunut myös yhä monimutkaisemmaksi. Vähän kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikka etäältä tuntuu, ettei tuo nyt ainakaan meitä koske. Sen takia yrityksissä pitää olla valppautta kääntää kelkkaa, kun vanha uoma tuntuu epävarmalta. Hennonvihreää nojailua Iskulta. Käy vaikka odotustuoliksi yritykseen. n Perheyritys Isku täytti tänä syksynä 80 vuotta. Vuonna 1928 perustettu yritys on valmistanut kalusteita niin koteihin kuin yrityksiinkin ja huolehtinut myös laajemmin toimitilojen sisustamisesta. Yhtiö on nähnyt, että uudistua pitää, siksi se julisti suunnittelukilpailunkin vuosipäivänsä kunniaksi. Juhlavuoden kunniaksi Isku otti valmistukseen myös vanhoja klassikkoja, esimerkiksi 1964 julkistiloihin suunnitellun Metro-tuolin tai kodeissa käytettävät Rosario- ja Betula-tuolit. Moni on muuten hinkannut koulun penkkiä kirjaimellisesti Iskun penkissä. Pulpetteja on kuulunut tuotevalikoimaan useat kymmenet vuodet. Isku Interior on erikoistunut sisustamaan nimenomaan yrityksiä, toimistoja, kokous- ja konferenssitiloja ja oppilaitoksia. Erikoisosaamista on asiakkaan tarpeiden mukaiset tilaratkaisut. Suomen ohella Isku Interior toimii naapureissa Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Juhlavuoden suunnittelukilpailun voittivat venäläiset Natalia Vishnyakova ja Georgy Morozov työllään Horizon Line, joka muodostuu erilaisista moduleista. Pussitee ei vedä vertoja teenlehdille. Teepussit silmien alla n Jos MTV:n Pariisin kirjeenvaihtajaa Helena Petäistöä on uskominen, teepussit eivät ole sivistyneen teenjuojan raaka-aineita. Vain kannussa haudutettu tee kelpaa. Kokeilin ja se on kieltämättä aivan toista kuin lirutella roskapussia kupissa. Muistan Helsingin kaupunginteatterista yhden näytelmän, jossa Ritva Valkama uitti narulla pyykkipojalla kiinni olevan teepussin alla haaleaa vesimukia. Sama pussi lie roikkunut narulla jo monta viikkoa, ei juuri väriäkään irronnut. Englantilaiset juovat pussiteetä maidon kanssa, siksi Helena Petäistö pitää teepääkaupunkina Pariisia eikä Lontoota. Ranskalaiset kun ovat ottaneet teekulttuuriin hienostelevan asenteen: lajeja maistellaan kuin viinejä ja parhaat asiantuntijat tunnistavat onko teenlehdet poimittu Nepalin etelärinteiltä vai Intian kaakkoisrinteeltä. Englantilaiset juovat sentään seitsemän kiloa teetä henkeä kohden vuodessa, ranskalaiset alle 300 grammaa. Bedfordin herttua aloitti kello viiden tee -perinteen jo vuonna 1840. Asuessani englantilaisperheessä opiskeluaikana, poikkeusta ei ollut. Kun herra tuli kotiin töistä, hän joi kupin kuumaa teetä ja luki Timesia. Joka ikinen päivä. Naruttomat teepussit pantiin kannuun likoamaan ja tee kaadettiin kuppiin kannusta. Perusteellisena ihmisenä Petäistö on loihtinut yli 300 sivua teeasiaa kirjaansa Tee teematka. 8 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
Joulukauppaan 950 miljoonaa n Kauppa ennakoi lokakuussa, että ensi vuoden vähittäiskauppa kasvaa ilman automyyntiä kolme prosenttia ja tukkukauppaa prosentin verran. Autokaupan lasketaan kutistuvan viitisen prosenttia. Nämä arviot perustuivat syyskuun lopun tilanteeseen, joten sen jälkeinen rahoituskriisi lie muuttanut jonkin verran ennustetta. Ainakin autoja makaa Hangon satamassa. Teknistä tukkukauppaa kutistaa rakennusalan hiipuminen. Tämä vuosi on ollut kaupalle neljästoista peräkkäinen kasvuvuosi. Arvonlisäveroton myynti nousee miltei 57 miljardiin euroon, vuotta aiemmin se oli 54 mrd. Yhtenä syynä on elintarvikkeiden hintojen nousu, mutta kaupan ovi on käynyt tiuhaan myös siksi, että ihmisten tulot ovat jatkaneet kasvuaan. Kuinka käy joulukauppa? Ehkäpä vielä hyvinkin, koska mahdolliset veronpalautukset tulevat ihmisten tileille joulukuun alussa. Peräti 3,2 miljoonaa suomalaista saa jonkinlaista palautusta. Yhteensä 1,7 miljardin summan voi olettaa muuttuvan tavaraksi joulun alla. Talouden taantumassa tingitään ehkä isoista hankinnoista, mutta ei lahjoista ja hyvästä ruuasta. Suomen Kaupan liitto uumoilee ihan kohtuullisen hyvää joulumyyntiä eli 950 miljoonan euron edestä. FUTUREIMAGEBANK.COM Antti Piippo on halunnut kannustaa suomalaisia yrittäjyyteen ja hyväksymään globalisaation vaatimukset. Yrittäminen veressä n Antti Piippo on ennen kaikkea menestynyt yrittäjä. Utelias elämälle ja hän on tehnyt aina rohkeita ja epäsovinnaisiakin ratkaisuja. Persoona pakenee määritelmiä ja yllättää kerta toisensa jälkeen. Aspolle hän suunnitteli murtohälytyslaitteita jo 1970-luvulla, elektroniikkayritys Elcoteq lähti kansainvälistymään jo varhaisessa vaiheessa. Yritys tuli hänelle ja liikekumppaneille Henry Sjöman ja Jorma Vanhanen MBO-kauppana kesken karmeinta lamaa 1990- luvun alussa. Oivallus syntyy monien tietojen ja informaatiokaaosten yhdistämisestä ja siitä, että erottaa oleellisen epäoleellisesta. Luova prosessi on se helvetinmoinen putki, joka sieltä nousee. Kun luova prosessi on lähtenyt käyntiin ja olen saanut ideasta kiinni, mun täytyy tavata toinen ihminen ja käydä sitä ideaa läpi, Antti Piippo kuvaa johtamistapaansa Pirjo Sunilan kirjoittamassa elämäkertakirjassa Antti Piippo liian suuri Suomelle (Otava 2008). Henkilökuva on mainio, kirja ei käsittele lainkaan pönöttävästi yritysjohtajan tekemisiä, vaan kuva on kohteensa oloinen. Unelmiensa toteuttajalla on mm. neljä moottoripyörää, joista ensimmäisen isä Ambrosius siunasi enkelipatsaan äärellä. Yksi unelmien täyttymys oli helikopterilentäjän lupakirja. Tasaista polku ei ole ollut sen kummemmin yrityselämässä kuin yksityiselämässäkään. Mä en enää näe isoja tavoitteita. Päinvastoin pienet asiat voivat antaa suuren ilon ja sisältöä elämälle, ystävät enemmän kuin taloudellinen menestys, nyt kuusikymppinen Piippo luotaa. Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 9
Kuumista lähteistä saa ilmaista energiaa. > MAKASIINI Hiiteen kaikki mustuus, me suoritamme itsemme tästä retkestä kuin enkelit. Aleksis Kivi Setelillä teatteriin Kulttuuriratikka kulki pitkin Helsinkiä ja lanseerasi kulttuuriseteliä. Tässä se ohittaa Ateneumin taidemuseon, jossa seteli käy myös pääsymaksuksi. n Kulttuurisetelin verovapaus näyttää toteutuvan. Se tarkoittaa, että yritykset voivat kannustaa työntekijöitään myös tarjoamalla kulttuurielämyksiä. Nythän on ollut käytössä jo liikuntaseteli, joka jääkin entiselleen. Liikunnan vaikutuksista hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on paljon näyttöä, mutta monille myös elokuvat, teatterit, konsertit tai näyttelyt antavat pontta. Liikuntaseteli on arvoltaan 4 euroa, kulttuuriseteli 5 euroa. Henkilöstön omaehtoista liikunta- tai kulttuuriharrastusta yritys voi tukea vuoden 2009 alusta alkaen verovapaasti 400 eurolla per henkilö vuodessa. Työnantaja päättää, tukeeko liikuntaa vai kulttuuria vai molempia. Viidellä eurolla ei vielä esimerkiksi teatterilippua saa, mutta seteleitä voi käyttää useita tai maksaa erotuksen. Ruotsissa tehty 30 vuoden seurantatutkimus osoittaa, että kulttuuriharrastus lisää terveyttä ja ikävuosia sekä ylläpitää työkykyä. Se alentaa stressihormooneja ja ehkäisee masennusta. Näinhän olemme jo uskoneet liikunnan tekevän. Kyseessä on loppujen lopuksi hyvä elämä. Minä en ainakaan tulisi toimeen ilman kulttuurielämyksiä, urheilusta ei niinkään väliä. Yritys näiden seteleiden takana on Smartum Oy, jonka idea setelit alun perin on. Entinen kuntosaliyrittäjä Jarmo Hyökyvaara perusti yrityksen 1995 ja taisteli sinnikkäästi uuden idean läpi. Yhtä sinnikkäästi hän on saanut taistella verottajan kanssa, että nyt lanseerattava kulttuurisetelikin hyväksytään verovapaaksi eduksi. Viime vuonna yritys saikin innovaatiopalkinnon Smartum on kasvanut lähes 25 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi, kasvua edellisvuoteen oli peräsi 47 prosenttia. Smartum Liikuntasetelin ja Kulttuurisetelin asiakkaina on jo noin 8 200 työantajaa, joiden palveluksessa työskentelee 620 000 työntekijää. Liikuntasetelimme on tunnettu ja arvostettu henkilöstöetu. Tuttu toimintamallimme on helppo laajentaa myös kulttuurin pariin kannustamiseen. Uudet mahdollisuudet kannattaa yrityksissä ottaa huomioon, kun ensi vuoden budjetteja laaditaan, Smartumin toimitusjohtaja Hanna Suoranta sanoo. Lainaa vain n Islantilaiset geelitukat koettivat vallata yhtiöitä maailmalta ison rahatukun kanssa. Niin Suomestakin. Mutta kaikki olikin velkaa. Nyt koko Islannin valtio on kriisissä ja korko nousi yhdellä kertaa 18 prosenttiin. Ulkomaisia sijoittajia koetetaan pitää maassa väen väkisin. Yhdessä vuosikymmenessä nousi pääkaupunki Reykjavikiin pilvenpiirtäjiä kuin Chigacoon ikään. Kalastus, sillinpyynti, matkailu nyt ovat vanhat elinkeinot taas kunniassaan. Maalla on melkoinen kilpailuetu, kun energia saadaan kuumista lähteistä maan alta ilmaiseksi. Kävin Islannissa 1980-luvulla, jolloin maassa oli valtava inflaatio ja sen takia ihmiset elivät kuin viimeistä päivää, kun raha piti saada kulutetuksi. Pääkaupunki oli pikkukaupunkimainen, ilman yhtään pilvenpiirtäjää. Muutoin maa näytti lentokoneesta kuin kuun pinnalle laskeutuisi. Toivottavasti saagojen saari toipuu jaloilleen, mutta ei savijaloille. Takkatuli, kirja, lasi viiniä. Rauhaisaa vuoden vaihdetta. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
> YHTEISKUNTA Luota 1 2 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
Selviämiskurssille Wuorinen on esittänyt valintansa jälkeen vankkoja tukipaketteja yrityksille, joita uhkaa mahdollinen likviditeettikriisi globaalitalouden pyörteissä. Yrittäjien puheenjohtaja ei kuitenkaan suostu ottamaan tukimariyrittäjään luotat tulevaisuuteen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen uskoo vakaasti, että yrittäjät ovat Suomen taloudellisen toimeliaisuuden perusta. Siksi yrittämisen edellytyksiä on nyt suojeltava ja parannettava kaikin keinoin, hän sanoo. Jouko Lantto kuvat Sini Pennanen Jos Yhdysvaltain tammikuussa 2009 aloittava presidentti Barack Obama epäonnistuu valtavan haastavassa tehtävässään löytää ratkaisut USA:n talouskriisiin ja siinä samalla globaaliin rahoituskriisin, niin sitten meille vasta vaikeat ajat tuleekin, SY:n puheenjohtaja Jarkko Wuorinen pohtii, kun amerikkalaisten äänestystulos on selvinnyt. Nykyinen presidentti on ollut neuvoton näissä finanssikriisin asioissa, ehkä tietyllä tavalla ideologiansa vangiksi jäänyt, Wuorinen miettii. Vankka opetus onkin, että jokaisella organisaatiolla suurvallasta lähtien pitäisi olla toimintaplakkarissaan ainakin kolme strategista linjausta eri tilanteen mukaan. Näköalattomuuden strategia on nyt toteutunut USA:ssa, heillä oli liian pitkään vain yksi strategia, jota noudatettiin, kun olisi pitänyt olla useampia malleja käytössä. Jarkko Wuorisen mukaan samat opit koskettavat yrityksiä ja yrittäjäjärjestöjä. Niilläkin pitää olla vaihtoehtoisia toimintamalleja erilaisia suhdannetilanteita varten. Yrittäjäjärjestö on nyt taloudellisesti huononevana aikana antamassa viestiä jäsenilleen ja muille edunvalvontajärjestöille ollen samalla niille mallina, miten tulevaisuuteen tulee suhtautua. > Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 1 3
Tavoitteellisuutta ja määrätietoisuutta Rovaniemellä viime lokakuun lopulla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi valittu hammas lääke tieteen lisensiaatti Jarkko Wuorinen on tällä järjestösaralla kulkenut niin sanotusti pitkän tien; valmistautunut tehtäväänsä komeat 16 vuotta. Hammaslääkäri, toimitusjohtaja, yrittäjä Jarkko Wuorinen äänestettiin Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi järjestön liittokokouksessa Rovaniemellä parhaalta paalupaikalta. Kuusi edeltävää vuotta järjestön varapuheenjohtajana olivat tehneet järjestön miehelle tutuksi, ja Wuorisen alueellisille järjestöpäättäjille, joiden käsissä äänestysvoittoon tarvittavat kannatusäänet ovat. Mutta järjestötekemiseni eivät suinkaan alkaneet vasta varapuheenjohtajuusvuosina, vaan ajassa on palattava aina vuoteen 1992, jolloin heittäydyin tähän toimintaan mukaan, Wuorinen muistelee. Vuonna 1992 tulin valituksi paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, mistä lähtien olen myös kiertänyt kenttää. Aluejärjestön puheenjohtajana Etelä-Savossa tein maakuntakierroksia alueen kaikissa kunnissa, ja nyt myöhemmin kuuden vuoden ajan kaikkialla Suomessa varapuheenjohtajana. Voisin sanoa, että yrittäjien kenttä on aika tuttu. Aktivisti kaikkina aikoina Jarkko Wuorisen aktiivisuus yhteiskunnallisiin rientoihin on peräisin kouluvuosilta 1960- ja 1970 luvuilta. Olin Turussa luokkani edustajana ensin oppilaskunnassa, ja myöhemmin kolme vuotta Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Olin mukana liberaalina, vieressä päättämässä opiskelijoiden asioista silloiset kokoomuslaiset. Olin mukana myös opiskelijoiden liikuntaliitossa, sillä olen harrastanut urheilua koko ikäni suunnistuksesta, uinnista ja lentopallosta alkaen. Nuorkauppakamari senaattorititteleineen on luonnollisesti osa Jarkko Wuorista, samoin hieman tuntemattomampi Round Table, jonka puheenjohtajaksi eli kansalliseksi presidentiksi hänet valittiin Oulussa vuonna 1986. Taidan olla ainoa tämän yhdistyksen historiassa, joka on noussut rivijäsenestä suoraan kansalliseksi puheenjohtajaksi, eivätkä kaikki kokemukset siitä olleet hyviä. Se valinta oli kuitenkin opetus sille, että yrittäjäjärjestössä olen mennyt eteenpäin step-by-step. Jos pyrkii perusjäsenestä suoraan puheenjohtajaksi, jää monta toimintatapaa ja yhteistyöketjuja tai kuvioita oppimatta. Kunnallispolitiikassa on Wuorisen mukaan nyt rauhoitusaika, ja hän toimii omien sanojensa mukaan vain rivivaltuutettuna Savonlinnan valtuustossa. Viimeiset kaksi vuotta olen ollut maakuntahallituksessa edustamassa yhtä lailla yrittäjiä kuin politiikkaa, hän määrittää. Ajoissa yrittäjäammattiin Olin päättänyt jo opintojen alkuvaiheessa, että minusta tulee yrittäjä, Jarkko Wuorinen nauraa 1970-luvun muistoilleen. Se oli ehkä omaan persoonaani liittynyt päätös, hän analysoi nyt. > sijan naamaria kasvoilleen, vaan kuittaa, että yritykset eivät nyt ole millään tavalla syyllisiä tukalaan finanssitilanteeseen. Kun yritykset ovat vuosien ajan vahvistaneet merkittävästi taseitaan, toimineet vastuullisesti, niin ei niitä voi nyt pistää likvidin rahan puutteessa liisteriin, ja pääsääntöisesti investointipankkien löperyyden takia. Emme siis pyydä tukia sen takia, että olemme itse mokanneet, vaan siksi että pidämme työpaikat ja peruspalvelut hengissä vaikeinakin aikoina. Verkostoja kutomaan Yrittäjät tarvitsevat Tukieurojen lisäksi tarvitsemme investointien ja esimer- keskinäisiä tukiverkostoja. kiksi väyläratkaisujen aikaistamista, Wuorinen vaatii. Nyt rakentamisen markkinoilla ei enää ole ylikuumenemista, nyt on ylikylmenemistä, hän kuvailee. Samalla hän arvioi, että yrittäjien välille tarvitaan nyt entistä vahvempia verkostoja. Aivan ypöyksin kovin moni pienyritys ei ensi talvesta selviä, tarvitaan verkostoja. Ja tuotekehityksestä täytyy pitää huolta, koska joku kilpailijoista tekee sen joka tapauksessa, eikä markkinointiakaan voi unohtaa. Uskon, että vuoden 2010 alkupuolella alkaa uusi kasvun kiihtyminen. Ensi kevät on ennen kaikkea se aika, jolloin yritykset tarvitsevat tukea vaikeimmat ajat ylittääkseen, Wuorinen miettii. Tässä ajassa on olennaista se, että yhteiskunta ymmärtää, että ilman yrittäjyyttä ei ole kunnollisia peruspalveluita eikä edellytyksiä säilyttää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Turvaverkkoja tekemään Tilastot osoittavat, että noin 70 prosenttia viime vuosina tulleista uusista työpaikoista on syntynyt erityisesti pienyrityksiin, Wuorinen laskee. Näin ollen järjestelmämme tulevaisuus on monella tavoin riippuvainen yrittäjyyden mahdollisuuksien ja edellytysten kehittymisestä, hän jatkaa. Jotta yrittäjyys on houkutteleva vaihtoehto, tarvitaan myös sellaisia päätöksiä, joilla yrittäjyyteen liitty- 1 4 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
Olen vahvasti individualisti, melko innovatiivinen, enkä olisi helppo alainen kenellekään. Siitä varhainen päätös ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Yhteistyöhön kykenen hyvinkin ja tuloksekkaasti, mutta ei niin, että olisin omassa ammattitoimessani halukas jollain tavalla ylhäältä ohjattuun toimintaan. Wuorinen on ollut yksityishammaslääkärinä eli yrittäjänä valmistumisestaan eli vuodesta 1975 lähtien. Vuosikymmenen vaihteessa hän siirtyi Varsinais-Suomesta Savonlinnaan, jossa nykyisellä ryhmävastaanotolla on viisi hammashoitoyksikköä. 1980-luvun alkupuolella toiminta laajeni Rovaniemelle, josta Wuorinen osti hammaslääkärivastaanoton. Rovaniemen yksikköä on laajennettu näihin päiviin asti siten, että nykyisellä Rovaniemen Wiisaudenhampaan vastaanotolla on viisi yleishammashoitoyksikköä ja erikoishammashoitoyksikkö, sekä kirurginen ja nukutushammashoitoyksikkö. Vastaanoton yhteyteen on perustettu hammaslaboratorio, kuten on myös Savonlinnassa. 2000-luvulla yritysryppääseen tuli mukaan Helsingistä hammaslääkäreiden ryhmävastaanotto ja vuoden 2007 alussa Pateniemen Hammaslääkäripalvelut Oulusta. n vien riskien vastapainoksi annetaan yrittäjäksi ryhtyville oikeita turvaverkkoja. Tällä hetkellä esimerkiksi yrittäjän sosiaaliturva on selvästi palkansaajan vastaavaa turvaa heikompi. Koska kuitenkin yrittäjä joutuu usein laittamaan omaisuuttaan yritystoimintansa vakuudeksi, niin on kohtuullista, että hänen sosiaaliturva ulotetaan yhtä kattavaksi, kuin mitä se on palkansaajalla. n onnistunut omistajanvaihdos ei ole sattuman kauppa myyjä Oikeita ratkaisuja tekemällä elämäntyön arvo säilyy ja myyjä saa yritykselleen parhaan jatkajan. ostaja Yrittäjäksi voi ryhtyä levollisin mielin, kun ostettu yritys on kunnossa ja maksettu hinta on kohdallaan. kalevankatu 3 a, 3., krs. 00100 helsinki, puhelin 09 6818 200, www.provalue.fi Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 1 5
> YHTEISKUNTA Ruokalistasta romaani, etiketistä essee EU-komission mielestä kuluttajien on tiedettävä nykyistä paremmin, mitä suuhunsa pistävät. Mutta tieto maksaa. Uudesta elintarvikemerkintäasetuksesta koituisi suomalaisille yrittäjille vuosi tasolla jopa 100 miljoonan euron lisälasku. Heli Satuli kuvat Euroopan komissio ja Euroopan parlamentin kuvapalvelu Euroopan komissio haluaa lisätä elintarvikkeiden pakkaus- ja ravitsemusmerkintöjä koskevia vaatimuksia. Uusi asetusehdotus ulottaa merkintävaatimukset koskemaan ensimmäistä kertaa myös pakkaamatonta ruokaa ja juomia. Euroopan yrittäjäjärjestö UEAPMEn mukaan komission esitys on järjetön ja täysi katastrofi pk-yrittäjille. Asetuksen myötä kaikista kuluttajalle myytävistä elintarvikkeista on löydyttävä merkintä tuotteen sisältämien raaka-aineiden lisäksi myös mahdollisia yli- 1 6 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
Komission esittämä lista allergisoivista aineista on pitkä ja sen tulkinta vaatii melkein kemistin tutkintoa. Ludger Fischer, UEAPME herkkyyksiä aiheuttavista aineista, alkuperämaasta ja ravintoarvoista. Tuotteen sisältämän energian, rasvan, hiilihydraattien ja suolan määrä olisi painettava pakkauksen etupuolelle tai oltava näkyvillä toripöydillä ja ruokalistoissa. Yrittäjät allergia-asiantuntijoiksi UEAPMEssa elintarvikesektorista vastaava Ludger Fischerin laskee, että pelkkien ravintoarvoanalyysien tekeminen ja uusien pakkausmerkintöjen painatus maksaisivat elintarvikkeita valmistaville pk-yrityksille lähes kuusi miljardia euroa vuodessa. Suomessa kustannukset kohoaisivat vuositasolla yli 100 miljoonaan euroon. Suomalaisille ravintolayrittäjille vaadittujen tietojen merkitseminen jokaisen ruoka-annoksen kohdalle aiheuttaisi puolestaan 7,5 miljoonan euron lisälaskun. Yli 90 prosenttia eurooppalaisista elintarvikkeita valmistavista ja tarjoilevista yrityksistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Suomessa osuus on vielä suurempi. Valtaosa yrityksistä palvelee paikallisia markkinoita tarjoten räätälöityjä tuotteita. Fischer muistuttaa, että usein kuluttajan tilaama kakku, lounasannos tai catering-palvelun menu ovat uniikkeja. Pienillä yrityksillä ei ole resursseja eikä tarvittavaa tietotaitoa analysoida erikseen jokaisen annoksen ravintosisältöjä ja allergeeneja. Komission esittämä lista allergisoivista aineista on pitkä ja sen tulkinta vaatii melkein kemistin tutkintoa. UEAPMEn mukaan Suomessakin voimassa oleva nykykäytäntö on toimiva. Henkilökunnan on pystyttävä kertomaan annoksen mahdolliset allergisoivat ainesosat asiakkaalle kysyttäessä. Ei se määrä vaan laatu Komission mukaan ehdotuksen taustalla on tarve modernisoida eurooppalaista lainsäädäntöä ja rohkaista kuluttajia tekemään terveellisimpiä valintoja niin kaupassa, kotona kuin ravintolassakin. Ravintoloissa, kouluissa ja muissa yleisissä tiloissa tarjoillun ruuan pakollista merkitsemistä komissio perustelee lisäksi elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämisellä. Komissio tosin myöntää itsekin vaikutustenarviointiraportissaan, että usein vaihtuvat ruokalistat ja yksilölliset annokset tekevät tehtävästä haasteellisen ravintoloille ja muille elintarvikkeita valmistaville ja tarjoileville pk-yrityksille. Myös Suomen Kuluttajaliitto toteaa, että tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat elintarvikepakkauksiin ravitsemusta koskevia merkintöjä, mutta harva osaa tai ehtii hyödyntää edes nykyisiä merkin- > mitkä asiat koet haastavina yrityksesi omistajanvaihdokseen liittyen Arvon määrittämisen Ostajan löytämisen Neuvottelut Jatkuvuuden turvaaminen Pro Value on yritysten arvonmäärityksen ja omistajanvaihdostilanteiden asiantuntija. Toimimme yrittäjän neuvonantajana omistajanvaihdostilanteessa alusta loppuun. Autamme saamaan yrityksestä parhaan mahdollisen hinnan sekä teemme omistajanvaihdoksesta sujuvan. kalevankatu 3 a, 3., krs. 00100 helsinki, puhelin 09 6818 200, www.provalue.fi > Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 1 7
Asetusehdotus on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston pöydällä ja ratkaisua odotetaan vielä ennen nykyisen vaalikauden päättymistä. Europarlamentaarikko Satu Hassi suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti. > töjä ostotilanteessa. Silti Kuluttajaliitto toivottaa komission hankkeen tervetulleeksi. Kun tiedot on ilmoitettava myös pakkaamattomista elintarvikkeista, katetaan koko ruokaketju pellosta kuluttajan suuhun, liitto perustelee. Kuluttajat haluavat torilla ja kaupassa koriinsa laadukkaita ja tuoreita elintarvikkeita ja ravintolassa eteensä annoksen hyvää ruokaa palvelun kera, eivät puhelinluettelon paksuista luentoa annoksen ainesosista, epäilee UEAPMEn Fischer. Samaa mieltä on teollisuus. Johtaja Timo Jaatinen Elintarviketeollisuusliitosta peräänkuuluttaa komissiolta järjen käyttöä. Pakkausmerkintälainsäädäntöä kehitettäessä lähtökohdaksi on otettava relevantin tiedon kertominen kuluttajalle mahdollisemman tehokkaalla tavalla. Luet- tavuus on pääasia. Kuluttaja ei halua ostaa tuotetta, joka on vuorattu täyteen tekstiä. Suomessa vielä kahdella kielellä. Rasvat ja sokerit pois piilosta Monet pienet elintarviketuottajat joutuivat laittamaan lapun luukulle, mikäli asetus toteutuu nykymuotoisena. Samalla kuluttajat saavat heittää hyvästit innovaatioille ja paikallisille erikoisuuksille. Esitys on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston pöydällä ja ratkaisua odotetaan vielä ennen nykyisen vaalikauden päättymistä. Europarlamentissa raportöörinä toimiva saksalainen Renate Sommer on asettunut yrittäjien puolelle. Konservatiivipuoluetta edustavan Sommerin mukaan liika informaatio on pahasta sekä tuotteen valmistajalle että kuluttajalle. Käsittelystä neuvostossa ja europarlamentissa tulee kuitenkin tiukka. Suomen lopullinen kanta asiaan on yhä kysymysmerkki. Esitystä käsittelevän ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan jäsenen, europarlamentaarikko Satu Hassin (vihr.) ohella moni muu meppi suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti. Nykyiset pakkausmerkinnät ovat epäselviä. Kuinka moni ymmärtää, että maustettu jogurttipurkki sisältää kahdeksan palaa sokeria? Mielestäni hanke on toteutettavissa myös pakkaamattoman ruuan kohdalla. Osataanhan ne annosten hinnatkin laskea, painottaa Hassi. n Purkki täynnä tietoa Elintarvikkeissa on pian ilmoitettava: Elintarvikkeen nimi, ainesosaluettelo, allergisoivat ainesosat, tiettyjen ainesosien tai ainesosien ryhmien määrät, elintarvikkeen sisällyksen määrä, vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta, erityiset säilytys- ja käyttöolosuhteet, valmistajan, pakkaajan tai myyjän yhteystiedo, alkuperämaa tai paikkakunta, käyttöohje, juomien osalta todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, ja ravintoarvoilmoitus (energiasisältö, rasvan, tyydyttyneiden rasvahappojen, hiilihydraattien ja suolan määrät). Nyt riittävät nämä tiedot: Suomessa myytävissä pakatuissa elintarvikkeissa on ilmoitettava niiden säilyvyysaika, säilytys- ja käyttöohje sekä mahdolliset varoitusmerkinnät. Yleisissä tiloissa tarjoiltujen ruoka-annosten kohdalla pakollista ilmoitusvelvollisuutta ei ole. FUTUREIMAGEBANK.COM 1 8 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
> JOHTAMINEN Consilia pro patria Päätöksiä isänmaan puolesta on yrittäjäliikkeen 110-vuotisjuhla kirja, jonka tekijöinä on liki 200 yritysjohtajaa ja muuta suomalaispäättäjää. Consilia pro patria Päätöksiä isänmaan puolesta Taina Uutela kyläseppä Evijärvi Jouko Lantto Liike-elämässä pääsee jo vallan hyvälle alulle, kun osaa kätellä, katsoa silmiin ja kertoa kuka on. Jos toiminnassa on laittomuuksia, kyllä lähipiiri sen vaistoaa. Se siitä yrittäjän vapaudesta, jos vaikka yksittäinen työntekijä voi suutuksissaan ajaa sinut tosi liemeen. Sitäkö haluat? 30 J. Korhonen Kotka Suomalaisten yrittäjien järjestäytymisen alkuvaiheet liittyvät ajanjaksoon, jolloin elinkeinovapauden aatteet virisivät ja saivat uutta sisältöä 1800-luvun puolenvälin jälkeen. 10 vuotta sitten Yrittäjyyden sadat tarinat -kirjassa KTT Antero Koskinen puolestaan kirjoitti, että 1800-luvun lopulla käsi- ja pienteollisuusyrittäjät ja kauppiaat toimivat jo omissa yhdistyksissään. Ensimainittujen aloitteellisuudesta syntyi sittemmin vuonna 1898 yrittäjien ensimmäinen valtakunnallinen keskusjärjestö Pienteollisuuden Keskusliiton edeltäjä ja kauppiasyrittäjille vastaavasti vuonna 1933 Yksityisyrittäjien Liitto. Nämä molemmat ovat nykyisen Suomen Yrittäjät ry:n suoranaisia edeltäjiä, keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Järventaus hahmottaa ja toteaa, että kulunut vuosi on ollut suomalaiselle yrittäjäliikkeelle itse asiassa tuplajuhlavuosi. Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun käsi- ja pienteollisuuden keskusjärjestö perustettiin Helsingissä elokuun 4. päivänä. Toinen nykyisen keskusliitomme kivijalka puolestaan perustettiin Helsingissä joulukuun 16. päivänä 1933, mistä tulee siis kohta kuluneeksi 75 vuotta. Kunnianosoitus yrittäjille Kohta 30 vuotta yrittäjänä, niin jos ei aamulla joku paikka kolota, sitä ensiksi miettii, joko tässä kuoltiin L. Hämäläinen Helsinki En minä koskaan ollut tätä työtä ajatellut itselleni, mutta osuttuani sepän pajaan oppiin, alkoi se pajan haju, ahjo, alasin ja vasara kiehtoa Suomi ei voi elää pesemällä toistensa paitoja, mutta moni suomalainen voi. Jussi Järventauksen mukaan juhlavuosi on mennyt perinteisesti työtä tehden, mutta ei ilman noteerausta. Yhtä perinteisesti järjestön merkkipaalua onkin haluttu muistaa ja kunnioittaa erikoisteoksella, juhlakirjalla, joka sai nimekseen Consilia pro patria Päätöksiä isänmaan puolesta, Järventaus sanoo. Kirjamme Consilia pro patria Päätöksiä isänmaan puolesta on kunnianosoitus suomalaiselle yrittäjälle ja johtajalle, vastuunkantajalle ja suunnannäyttäjälle, joka omalla paikallaan ja omassa ajassaan on ottanut päätöksentekijän tehtävän vastaan. Yrittäjien juhlakirja onkin sikäli erikoinen, että sen tekijöinä on liki 200 yritysjohtajaa ja muuta korkeaa suomalaista päättäjää elämänohjeineen, mietteineen ja aforismeineen. Niiden kokoamisen ja ryhmittelyn on tehnyt KL Tapio Eräheimo sovittaen samalla taiteilija Rauno Luttisen upeat maalaukset kirjan rytmiin. Johtamisen kansanperinnettä Järventauksen mukaan Consilia pro patria -juhlakirjassa yrittäjien elämänkokemus ja viisaus ovat kiteytyneet tarkkanäköisiksi lauseiksi ja aforismeiksi, jotka viihdyttävät ja opettavat. Kun tänään sanomme, että yrittäjien ajatusten, näkemysten ja kokemusta kuuleminen on järkevää koko yhteiskunnassa, niin juhlakirjamme osoittakoon, että järkevyyden rinnalla kulkee myös hauskuus, ilmaisun tarkkuus, 2000-luvun johtamisen kansanperinne, hän summaa. n Kaisa Särkelä Savotta Kahvila Inari Taina Uutela kyläseppä Evijärvi T. Rantala Espoo Yrittäjä ei määrity menestyksen vaan toimintatapojen kautta. Jonka menestys perustuu petkutukseen ei ole yrittäjä, vaan petkuttaja. Jonka business ajoi karille ja jolla on enää sotu, on silti ja aina yrittäjä, jos hän yrittäjänä toimi rehdisti ja reilusti. Liike-elämässä pääsee jo vallan hyvälle alulle, kun osaa kätellä, katsoa silmiin ja kertoa kuka on. Meistä jokaisella on perimmiltään kaksi pääomaa, oma pää ja oma nimi. Älä pilaa niistä kumpaakaan. J. Korhonen Kotka Jos toiminnassa on laittomuuksia, kyllä lähipiiri sen vaistoaa. Se siitä yrittäjän vapaudesta, jos vaikka yksittäinen työntekijä voi suutuksissaan ajaa sinut tosi liemeen. Sitäkö haluat? T. Mäkine Keski-Suom Kohta 30 vuot niin jos ei aam sitä ensiksi m Pitkänlinjankulkija Helsinki Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 1 9 L. Hämäläinen Helsinki
> JOHTAMINEN Joulupukin porot vetävät Toimitusjohtaja Päivi Ohvo kävelee syksyisen Ounasjoen rannalla. Rauhallinen hetki luonnon helmassa on harvinaista herkkua kiireiselle naiselle, sillä Marttiinin kaltaisen perinteikkään puukkotehtaan johtaminen vaatii jatkuvaa liikkeellä oloa niin koti- kuin ulkomailla. Teksti ja henkilökuva Janne Kaulanen Toimitusjohtaja Päivi Ohvo katselee jäästä toistaiseksi vapaana virtaavaa jokea ja miettii jotain. Ehkä viime kesäisiä kalasaaliita. Marttiini Oy on osa kansainvälistä kalastusvälineitä valmistavaa ja myyvää Rapala VMC -konsernia, joten Ohvon mieliharrastus, kalastus, on tälle energiselle toimitusjohtajalle mitä sopivin vapaa-ajan harrastus. Ja rentoutumismuoto. Päivi Ohvon ura Marttiinilla käynnistyi vuonna 1992. Yritys tuli tutuksi monipuolisissa työtehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa. Toimitusjohtajaksi kauppatieteiden maisteri ja insinööri nimitettiin vuonna 2001. Marttiinin puukot ja veitset valmistetaan Rovaniemellä Rovaniemi on elinvoimainen kaupunki. Tehtaan jopa eksoottinenkin sijainti Napapiirillä, Joulupukin kotikaupungissa, antaa mukavan ja positiivisen puheenaiheen ulkomaalaisasiakkaiden kanssa, naurahtaa Marttiini Oy:n toimitusjohtaja Päivi Ohvo. Yrityksen asiakassuhteet ovat pääsääntöisesti hyvin pitkäikäisiä. Esimerkiksi yhteistyö eurooppalaisten teräaihiotoimittajien kanssa alkoi jo 1960-luvulla. Tämän hetken suurimmat vientiasiakkaat ovat niin ikään aloittaneet Marttiini -puukkojen myynnin samoihin aikoihin. Ohvo pohtiikin luottamuksellisten suhteiden syntyneen lupausten pitämisestä. Molemminpuolinen luottamus on tärkeä pohja yhteistyölle. Perusasioiden on kuitenkin ensin oltava kunnossa: tuotteiden laatu ja hinta sekä niiden toimitusvarmuus on oltava kohdallaan. Myös molemminpuolinen auttamishalu vaikeiden aikojen kohdatessa luo hyvää yhteishenkeä, hän jatkaa. Esimerkiksi hintaneuvotteluissa huomioin asiakkaan tilanteen. Hyvät ja luotettavat henkilösuhteet ovat erittäin tärkeitä asiakassuhteiden hoidossa. Neuvottelut käydään aina hyvässä ja rehellisessä hengessä - eli puhumalla suoraan asioista oikeilla nimillä. Onhan päivänselvää, että molemminpuolinen luottamus antaa toiminnalle jatkuvuutta ja vakautta. Ilman näitä tekijöitä ei bisneksessä pitkällä aikavälillä menesty. n 2 0 Y R I T T Ä J Ä 6 0 8
lahjapuukkoja reessä Kaupallisen ja teknisen alan koulutus antavat hyvän pohjan selvitä nykyisestä työtehtävistäni, jotka kuljettavat minua ympäri maailmaa. Tuotannostamme noin 60 prosenttia suuntautuu vientimarkkinoille. Puukkojamme viedään yli 20:een maahan, ja suurimpia vientikohteita ovat USA:n, Kanadan ja Saksan lisäksi Pohjoismaat, kertoo Ohvo. Liikelahjojen arvostus lisääntynyt Vaikka talouden myllerrykset jylläävät maailmalla, katsoo Päivi Ohvo luottavaisena Marttiinin tulevaisuuteen. Yrityksen kasvualueet löytyvät Itä-Euroopan maista, erityisesti Venäjältä. Lisäksi pitkäaikaiset vientimaat yrityksineen arvostavat vuosikymmenten takaista yhteistyökumppaniaan, hän kertoo. Marttiinia arvostetaan kaikkialla ja siihen luotetaan. Arvostettu laadun tae, jatkuva kehitystyö sekä toimitusten varmuus ovat toimintavalttejamme. Siksi tällaisen yhtiön luotsaaminen on mielekästä. Näkymät kotimaassakin ovat hänen mukaansa hyvät. Marttiinin Suomen markkinoiden kasvavana liiketoiminta-alueena hän näkee tulevina vuosina erityisesti liikelahjasektorin. Kotimaisten tuotteiden arvostus henkilökunta- ja asiakaslahjoina on kasvattanut merkitystään jatkuvasti. Vaikka kalastus- ja metsästyspuukot sekä keittiöveitset ovat edelleen suosituimmat myyntiartikkelit, myös erikoistuotteet käyvät kaupaksi yhä paremmin. Marttiinin erikoislahjatuotteista tunnetuimpia ovat poronluulla koristellut leukut ja erilaiset keräilypuukot. Tuotekehittelyn aivoriihi jyllää jatkuvasti uusia ideoita, joten pysähtyneisyyden vaaraa ei ole. Eikä meneillään olevan yhtenäisen Lappi-brändin kehittely ja ulkomaille vienti ainakaan vähennä Marttiinin suosiota. Päinvastoin. Jokainen Suomeen saapuva matkailija on potentiaalinen puukkoasiakas - ja sen markkinoija kotimaassaan. Luottamus tärkeää menestymiselle Marttiinin historia alkaa vuodesta 1928, jolloin sodankyläläinen seppä ja saarnamies Janne Marttiini perusti puukkotehtaan Rovaniemelle. Lapinmies oli oman aikansa edelläkävijä niin puukkotuotannon, kehittelyn kuin markkinoinninkin saralla. Nykyinen toimitusjohtaja katseleekin puukkokeisaria ja tämän kauaskatseisuutta kunnioittavin silmin. Marttiinin puukkojen kysyntä ulkomailla alkoi kasvaa pikkuhiljaa pitkälti Jannen henkilökohtaisten myyntimatkojen ansiosta. Sen ajan mittapuun mukaan ne suuntautuivat hyvinkin kauas. Jo 1960-luvulla vientikauppa toi merkittävän osan yrityksen liikevaihdosta, sanoo toimitusjohtaja Ohvo, joka itsekin näkee oman työnsä yhtenä tärkeimpänä osana myyntityön suurimmille vientiasiakkailleen. n Y R I T T Ä J Ä 6 0 8 2 1