LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2012 Palveluseteli yllätti positiivisesti Lääkäripalvelut ja kuntien talous HUS:n malli laajenemassa Asiakkaille vapaus valita Kuntalaisten terveyspalvelut Kunnallisvaaleissa ratkaistaan palvelujen saatavuus
KOSKISAIRAALA Koskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa ortopedia käsikirurgia neurokirurgia verisuonikirurgia vatsaelinkirurgia plastiikkakirurgia lastenkirurgia urologia gynekologia korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet 70 kirurgia 4 leikkaussalia 11-paikkainen heräämö Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikoisaloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon. Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta. KOSKISAIRAALA KOSKISAIRAALA Koskikeskus 3. krs Hatanpään valtatie 1 33100 Tampere puh. + 358 3 2506 506 koskisairaala@koskiklinikka.fi www.koskiklinikka.fi
Pääkirjoitus Ratkaistavana terveydenhuollon tulevaisuus Valtionhallinnossa on käynnistetty laaja kuntarakenteen uudistamishanke. Samassa yhteydessä on tavoitteena valmistella ja päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta käsittelevän lainsäädännön uudistamisesta. Näiden kiinteästi toisiinsa liittyvien ratkaisujen tavoitteena on turvata hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Kaikkien kansalaisten arkeen vaikuttavien uudistusten lainsäädännöllinen viitekehys päätetään kansallisella tasolla eduskunnassa. Asioiden käytännön toteutus jää kuitenkin paikallis- ja aluetasolle. Ensi lokakuussa vaalikaudelle 2013 2016 valittavista uusista kuntavaltuutetuista tulee paljon vartijoita. Terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Kunnilla on jo vuoden 1993 valtionosuuslain uudistuksesta lähtien ollut mahdollisuus hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa yksityisiä toimijoita. Sosiaalipalveluiden järjestämisessä kunnat ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta. Kunnat ostavat järjestämistään sosiaalipalveluista nykyisin yli kolmanneksen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Terveyspalveluissa ostot yksityiseltä sektorilta ovat vain noin neljä prosenttia. Myös palvelusetelijärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on ollut hitaampaa terveydenhuoltosektorilla. Palvelumarkkinoiden kehittäminen ja hyödyntäminen on terveydenhuollossa vielä lähes hyödyntämätön voimavara. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja ikärakenteen muutos edellyttävät tehokkuuden lisäämistä myös terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Yleisesti tiedetään ja tunnustetaan, että kilpailun lisääminen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa tehostaa toimintaa. Tästä on näyttöjä muilta toimialoilta ja myös sosiaalipalveluista. Terveydenhuollossa palvelumarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun hyödyntämistä vierastetaan. Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuuden kehittäminen edellyttää kansalaisten ostovoiman lisäämistä sekä oikeudenmukaisten pelisääntöjen luomista koko tuottajakentälle. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisen. Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen terveyspalveluista. Useissa terveyspalveluissa yksityisen sektorin tuotanto-osuus on jo yli puolet. Terveyspalveluja tuottavat erilaiset, erikokoiset ja erilaisen omistuspohjan omaavat yritykset. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat osaltaan Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen terveyspalveluista. turvanneet laadukkaiden palvelujen hyvän ja joustavan saatavuuden. Terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä olisi kohtalokas virhe jättää yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet hyödyntämättä. Toivon, että kuntavaltuustoissa tehdään ensi vaalikaudella linjakkaita ja rakentavia päätöksiä myös terveyspalvelumarkkinoiden kehittämiseksi. Tässä lehdessä kerrotaan Suomen terveydenhuollon yksityisestä sektorista ja alan näkemyksistä terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa. Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 3
KESÄN TUNTURILOMA 72,- alk. /huone ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI SUOSITTU TUNTURIHOTELLI ympärivuotisten aktiviteettien sydämessä Rukalla. Tunturihotellissa huoneita ja sviitteja 180, 5 ravintolaa, saunoja. Lisäksi 48 rivitalohuoneistoa 2-6 hengelle, joissa sauna, vaatteiden kuivauskaappi ja keittiö. Nauti lomatunnelmasta, vaelluksesta, retkeilystä ja monipuolisista oheisohjelmista. Tästä ei loma parane! RAVINTOLA KALTIOKIVI palvelee joka päivä. Herkkuja moneen makuun, pizzat, pastat, pihvit, salaatit. Lapsille oma lista ja leikkinurkka. Ravintola Rukahovissa tähtiartisti, elävää musiikkia ja listalta koillismaan herkkuja. Tellu Night & Karaoke yöelämään! KOKOUSTILAA IDEOILLE JA INSPIRAATIOLLE Kokouskeskuksessa tilat jopa 400 hengelle, useita ryhmätyötiloja. Loistava paikka eri tyyppisiin kokouksiin ja juhliin. Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Alkaen-hinta voimassa 1.6.-31.8.2012. Lomahintaisia huoneita rajoitetusti. Lisätiedot ja varaukset puh. 08 859 10 tai www.hotellimaailma.fi. Rukankyläntie 15, Rukatunturi, ruka.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi Varmista itsellesi parhaat hotelli- ja kylpyläedut. Liity: www.rantasipi.fi/inside
Sisältö 1/12 18 Kirsti Castrén: Paikallista palvelua lähellä asiakasta. Tässä numerossa: 6 8 9 10 Uutuutena valtakunnallinen lupa tervekunta.fi: Terve tulevaisuus tehdään kunnissa Palvelumarkkinoita kehittämässä HYKSin Oy:n kilpailua vääristävä malli leviämässä 14 18 20 23 24 26 28 30 Kilpailu tuo tehoja Lääkärikeskusta arvostetaan Porvoossa Palveluseteli yllätti Lääketutkimuksen ylläpito tärkeää Monipuolinen yksityissektori Laastari Lähiklinikka esimerkki palveluinnovaatiosta PlusTerveys Oy lääketieteen käsityöläisiä Koskiklinikan Varkila: Palvelukokemus ratkaisee 20 14 LPY Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Karri Laihonen, Milla Majander, Kalevi Ketoluoto Kannen kuva: Julia Hannula Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, ScandinavianStockPhoto ISSN 1799-9782 5
Sensori TY T Y S K HYVÄ TY T Y S K VÄ Valtakunnallisen luvan käyttöönotossa haasteita YTTY S K Ä HYV HYVÄKSYTTY TY T Y S K VÄ HYVÄKSYTTY Y KSYTT YTTY S K Ä YV HYVÄKSYTTY H Toimivat käytännöt vähitellen TY T Y S K HYVÄ TY T Y S K HYVÄ 6 LPY 1/12 Valtakunnallinen lupa yksityisten terveyspalvelujen tuottamiseksi otettiin käyttöön vuonna 2009. Aluehallintovirastot myöntävät edelleen alueellisia lupia. Kun toiminta, johon lupaa haetaan, tapahtuu kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valtakunnallisen luvan etuna on, että lupaprosessin aikana hakija asioi vain yhden lupaviranomaisen kanssa, sanoo sosiaalineuvos Esa Koukkari, Valviran Rovaniemen yksikön päällikkö. Terveydenhuollon palvelujen antamista koskevan luvan hakijalla on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Palveluntuottajalla tulee olla koulutettu henkilökunta, toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Yrityksessä on oltava lupaviranomaisen hyväksymä, terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. YTTY S K Ä HYV Valtakunnallisen luvan alkutaipale ei ole ollut toimijoiden kannalta paras mahdollinen. Parannustavoitteita on jo asetettu. Lupien myöntämisen tekee haasteelliseksi toimipaikkojen runsas määrä. Keskimääräinen käsittelyaika on ollut viisi kuukautta. Hakemukset kannattaa siis jättää hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Kuluvan vuoden aikana on tavoitteena saada sähköinen asiointijärjestel- mä lyhentämään käsittelyaikoja, Esa Koukkari sanoo. Kehitettävää on PlusTerveys Oy on yksi valtakunnallisen luvan hakijoista. Yrityksellä on satoja toimipaikkoja ja lupaprosessi on vielä kesken. Prosessi on ollut monimutkainen ja työllistävä sekä meille että Valviralle. Keskustelu aloitettiin sillä, että lupaa olisi järkevä hakea kaikille toimipisteille saman vastaavan johtajan alaisuudessa. Mutta ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Välillä luulimme, että jokaiselle toimialalle pitäisi olla oma vastaava johtaja, eli meillä se tarkoittaisi yli 30 vastaavaa johtajaa. Pitkien neuvottelujen jälkeen lopulta pystyimme jatkamaan prosessia kahdella vastaavalla johtajalla, kertoo PlusTerveys Oy:n lääketieteellinen johtaja Pirkko Grönroos. Joustavuutta systeemiin Toimiluvista tulee helposti päällekkäisiä. Jos esimerkiksi gynekologikeskuksessa toimii kolme eri yhtiötä samoissa tiloissa, jokainen yhtiö tarvitsee luvan, vaikka tilat ja välineet ovat yhteiset. Ongelmana on, ettei laki vastaa todellisuutta. Monimutkaisuus ei ole kenenkään vika, vaan yritämme kaikki tehdä, kuten laissa sanotaan. Systeemi on hyvin raskassoutuinen. Päällekkäisten toimilupien viidakosta olisi päästävä, Pirkko Grönroos pohtii. Lupahallinnon uudistuksen tavoit-
Tiesitkö, että... nyt voit käydä osoitteessa www.kela.fi/hintavertailu vertailemassa eri kuntien yksityisten lääkäripalvelujen keskimääräisiä hintoja. Vuonna 2010 myönnettiin yhteensä 67 terveydenhuollon lupaa 660 toimipaikalle. Viime vuonna myönnettiin jo yhteensä 158 lupaa 1039 toimipaikalle. Osa luvista on uusia ja osa muutoslupia. ACUTE Toiminnanohjausta lääkärikeskukseen sairaalaan työterveyshuoltoon fysioterapiaan ja kuntoutukseen Lupa pitää olla Yksityisten terveyspalveluiden tuottaminen edellyttää lupaa. Lupahallinto perustuu lakiin yksityisistä terveyspalveluista. Terveydenhuollon palveluja ovat laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut. Lupaa ei edellytetä, jos kyseessä on sairaankuljetus valtion, kunnan tai kuntayhtymän hallinnassa olevalla sairasautolla. Työnantajan itse järjestämän työterveyshuollon lakisääteiset palvelut eivät vaadi lupaa. Itsenäiset ammatinharjoittajat eivät lupaa tarvitse, mutta heidän pitää tehdä aloitusilmoitus aluehallintovirastoon. teena on kuitenkin ollut helpottaa jokaisen tahon toimintaa. Lupahallinto on etukäteisvalvontaa parhaimmillaan. Näin varmistetaan tuotettavien palveluiden asianmukaisuus ja edistetään potilasturvallisuutta. Valviran ja aluehallintovirastojen sekä kuntien hyvä yhteistyö on tärkeää luvanhakuvaiheessa ja palveluiden valvonnassa. Kuntien palvelurakenne on ollut pitkään muutoksessa. Kunnat käyttävät yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien tuottamia ostopalveluita. Kun palvelut monimuotoistuvat ja ketjuuntuvat, kaipaa laki yksityisestä terveydenhuollosta pikaista uudistamista, Esa Koukkari toteaa. HYVÄKSYTTY HYVÄKSYTTY www.acute.fi
Sensori Eväitä keskusteluun - tervekunta.fi Terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen on yksi merkittävimmistä haasteista seuraavalla kunnallisvaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmän väliraportin odotetaan valmistuvan toukokuun lopussa, joten aihepiiri nousee varmuudella keskusteluun myös kuntavaaleissa. Siksi on erityisen tärkeää, että kunnallisvaaleissa keskustellaan aktiivisesti ja asiantuntevasti terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista. Yksityiset terveyspalvelutuottajat haluavat olla mukana keskustelussa ja avoimesti kertoa vaihtoehdoista sekä osaltaan auttaa tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Lääkäripalveluyritykset LPY, Terveyspalvelualan Liitto ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry tuottavat yhteistyössä nettisivuston, jolta löytyy eväitä tähän keskusteluun. Osoitteesta www.tervekunta.fi löytyy muun muassa keskustelun avauksia ja tutkimustietoa. Sivustolla julkaistaan säännöllisesti uutta ajankohtaista materiaalia. Vaalikenttä on täynnä kysymyksiä. On tärkeää, että terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista keskustellaan koko Suomessa, eri alueilla ja jokaisessa kunnassa aktiivisesti ja asiantuntevasti. Vastauksia kysymyksiin ja näkemyksiä löytyy osoitteesta www.tervekunta.fi. Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi
Tiesitkö, että... vuonna 2013 voimaan astuvan EU-direktiivin mukaan Euroopan Unionin kansalaisella on oikeus valita oma sairaanhoitopaikkansa. Ota kantaa terveyteen Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut Otakantaa.fi -kansalaisfoorumille Miten turvaamme sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa? -keskustelun. Keskusteluun toivotaan näkökulmia ja mielipiteitä niin kuntien asukkailta kuin työntekijöiltäkin. Keskusteluavauksen johdannossa todetaan, että tarkoituksena on löytää paras tapa järjestää palvelut kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa. Palvelut on tarkoitus järjestää nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson perustelee keskustelun avausta sillä, että näin suurta uudistusta pitää viedä eteenpäin hyödyntäen kuntien, kuntatyöntekijöiden ja palveluiden käyttäjien kokemuksia. Ilman laajaa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa ei hyvää tulosta ole edes mahdollista saada aikaiseksi, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Keskustelu on avoinna maanantaihin 21.5.2012 saakka. Jokaisella on nyt mahdollisuus ottaa kantaa. TEM terveyspalvelumarkkinoita kehittämässä Työ- ja elinkeinoministeriössä toimii HYVÄ-ohjelma, johon on koottu ministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon alaan liittyvät kehittämistoimet. LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen on kutsuttu HYVÄohjelman ministerivetoisen ohjausryhmän pysyväksi asiantuntijaksi. HYVÄ-ohjelmaan sisältyy sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle kohdistettuja ehdotuksia toimenpiteistä, joiden TEM katsoo olevan edellytyksenä sote-alojen yritystoiminnan kehittymiselle. On hienoa, että TEM toimii aktiivisesti ja yhteistyöhaluisesti toimialamme palvelumarkkinoiden kehittämiseksi. Ministeriö on nostanut esille asiakaslähtöisyyden ja asiakasvalinnan lisäämisen sote-alojen palvelutuotannossa sekä eri toimijoiden sääntelyn ja valvonnan perusteiden yhdenmukaistamisen. Nämä tavoitteet sisältyvät myös LPY:n tavoitteisiin, toteaa Ismo Partanen. Hyvän hoidon tukena Tieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia ratkaisuja jo yli 40 vuotta. Kokonaisvaltainen ja asiantuntemuksella kehitetty terveydenhuollon järjestelmä tukee potilaan hyvää hoitoa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.
Sensori HYKSin Oy:n epäterve malli leviämässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksityissairaalamalli on leviämässä muualle Suomeen. Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee vastaavanlaista yksityissairaalaa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättänee Kokkolan iltasairaalan toiminnan aloittamisesta toukokuun lopussa. Suunnitelman mukaan yhtiö perustetaan tänä vuonna ja sen varsinainen toiminta käynnistyisi vuonna 2013. Lääkäripalveluyritykset ry teki alkuvuodesta 2012 hallinto-oikeudelle valituksen HUS:n yksityissairaalan eli HYKSin Oy:n perustamisesta saadakseen selvyyden terveydenhuollon yritystoiminnan pelisääntöihin. LPY on edellyttänyt selkeiden rajojen asettamista julkisen sektorin elinkeinotoiminnalle. Alan yritykset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, jos nämä suunnitteilla olevat mallit toteutetaan. HUS:n yksityissairaalamallissa taloudelliset riskit toimitila- ja laiteinvestoinneista kantavat viime kädessä veronmaksajat. Tämän vuoksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua muihin toimijoihin nähden. Muut yksityissektorin toimijat joutuvat kantamaan kyseiset taloudelliset riskit itse. Lisäksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua siitä, että sen käyttämät HUS:n toimitilat on rakennettu ja niihin laitteet hankittu arvonlisäverovapaasti. Täten kyseisen yhtiön voidaan katsoa saavan piilotettua investointitukea valtiolta. Viime vaalikaudella hyväksytty sairausvakuutuslain muutos edellyttää, että julkisen sektorin pitää vuokrata tilat yksityisille toimijoille avoimen ja syrjimättömän menettelyn kautta. Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien suunnitelmien mukaan näin ei toimita, vaan ne aikovat vuokrata tilojansa omistamilleen yhtiöille yksinoikeudella. Kysymykseen vastaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen HYKSin Oy on saamassa erittäin kalliit toimitilat ja laitteet käyttöönsä yksinoikeudella ja suoriteperusteisella korvauksella. Samoilla markkinoilla kilpailevat yksityiset lääkärikeskusyhtiöt eivät saa mistään käyttöönsä toimitiloja ja laitteita vastaavin ehdoin. Yksityiset lääkärikeskukset joutuvat kantamaan toimitila- ja laiteinvestoinneistaan suuren taloudellisen riskin. HYKSin Oy:n puolesta riskin kantaa sairaanhoitopiiri, jonka toiminta rahoitetaan sen jäsenkuntien eli viime kädessä veronmaksajien rahoilla. Yksityiset lääkärikeskukset maksavat tilojensa ja laitehankintojensa yhteydessä arvonlisäveroa eivätkä voi vähentää sitä, koska terveyspalvelut ovat arvonlisäverotonta toimintaa. Yksityiset lääkärikeskukset eivät myöskään saa arvonlisäveroa takaisin, koska ns. kuntapalautusjärjestelmä ei koske yksityisiä yrityksiä. HYKSin Oy:n tapauksessa tosiasiallinen ja perinteistä lääkärikeskusta vastaava toimija on sairaanhoitopiiri eli HUS. HUS:lla on yksityisiä yrityksiä edullisempi verokohtelu eikä sillä ole konkurssiriskiä. Tällöin kyse on kilpailua vääristävästä ja kielletystä valtiontuesta. 10 LPY 1/12
Sensori Kuka tuottaa kunnan palvelut? Kuntien asema ja tehtäväkenttä ovat murroksessa. Kunnat eivät voi nojata vanhoihin toimintamalleihin, vaan niiden on etsittävä uusia ratkaisuja järjestääkseen palvelut kuntalaisille. Kuntauudistus muuttaa kuntakentän rakenteita ja tehtäviä. Nämä muutokset vaikuttavat kuntien toimintaan ja myös elinkeinopolitiikkaan. Erityisesti terveys- ja hyvinvointipalveluiden rakenteet ja tuotantotavat ovat merkittävässä murroksessa. Kunnalla on merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehityksestä ja toiminnasta. Kuntarakenteen tulevat muutokset, palvelutarpeen kasvu, julkisen talouden heikko tila, työvoiman saatavuus ja paineet tuottavuuden parantamiseksi tekevät julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen välttämättömäksi, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen. Kuntien palvelustrategiat Kunnalla on vastuu hankintatoimen linjauksista. Kuntien palvelustrategiat ja hankintapolitiikka varmistavat parhaimmillaan markkinoiden toimivuuden. Kunnan on huolehdittava siitä, ettei nykyinen julkinen monopoli korvaudu yksityisellä monopolilla. Yrittäjät haluavat olla mukana luomassa reilusti kilpailtuja markkinoita, jotta kuntalaisten valinnanmahdollisuus palveluissa lisääntyy, korostaa Jääskeläinen. Hallitus on asettanut kunnille tavoitteeksi palvelustrategian laatimisen. Siihen sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian avulla kunnan tulee määrittää oma roolinsa yksityistä tarjontaa synnyttävänä ja markkinoita kehittävänä toimijana, muistuttaa Kari Jääskeläinen. Kunnan näkökulmasta julkisten ja yksityisten palveluiden kustannusten vertailtavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi olennaista on, kuinka laajasti kunnat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita eri palveluntuottajien välillä esimerkiksi palveluseteleillä. Palvelusetelilaki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat kilpailun myötä, kertoo Kari Jääskeläinen. Suomen Yrittäjät ry:n kunnallisvaaliohjelman keskeiset tavoitteet Kunnan päätöksenteon tulee olla 1. yritysmyönteistä. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen 2. ohjelma, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa toiminnallaan aiheuttaa markkinahäiriöitä. 3. Kuntien oma yritystoiminta Kunnissa pitää myös kiinnittää huomiota kunnan omaan toimintaan markkinoilla. Kuntien omistamat liikelaitokset ja yritykset saavat kilpailuetua muun muassa suojatusta asemasta eli konkurssisuojasta, julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisista ristiinsubventioista ja niin sanotuista lahjaksi saaduista aloittavista taseista. Pelisäännöt ovat tarpeen, sillä avoimilla markkinoilla toimivilla julkisilla yhtiöllä on kilpailuetuja suhteessa yksityisiin yrityksiin. Kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja kuntien omistamia yhtiöitä arvostellaan usein etäisiksi ja kustannustehottomiksi. Tämä pitää osin paikkansa, mutta ydinkysymys on laadukas ja osaava omistajaohjaus. Kunnissa pitää kiinnittää huomiota omistajaohjaukseen, esittää Kari Jääskeläinen. 13 Sini Pennanen
Terve kilpailu tuo tehoja Kuntatason päättäjät vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon palvelujen järjestämisen pitää tulevaisuudessa olla yhä kustannustehokkaampaa. Suuri kysymys on, miten tehostaminen onnistuu. 14 LPY 1/12
Kuntavaalit käydään suurten sosiaali- ja terveydenhuoltokysymysten keskellä. Kuinka paljon terveydenhuollon saatavuus ja laatu painavat kuntien vaakakupissa? Nokian perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jari Haapaniemi näkee kustannuksia silmällä pitäen yksityiset terveydenhuoltopalvelut kunnallisten rinnalla välttämättömänä. Osa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista täytyy ostaa yksityisiltä, jotta kustannusrakenne pysyy järkevänä. Tällä tavoin saadaan joustavuutta palvelujärjestelmään, kertoo Jari Haapaniemi. Nokialla on ostopalveluina hankittu esimerkiksi palveluasuminen ja osa erikoissairaanhoidon palveluista. Jos pyrkisimme tarjoamaan kaikki palvelut omana työnä, tulisi jo infrastruktuurin rakentaminen yksinkertaisesti liian kalliiksi, Haapaniemi sanoo. Yksityiset toimijat ovat osoittaneet olevansa näppäriä uudistumaan ja päätöksenteko on nopeaa. Kilpailu luo mahdollisuuksia Kouvolan perusturvalautakunnan puheenjohtaja Minna Tuukkanen pitää palveluiden rahoitusta haastavana. Hänen mukaansa yksityiset palvelut kunnallisten rinnalla luovat positiivista kilpailua. Yksityiset palvelut mahdollisuutena on hyvä juttu, koska se saa kunnallisenkin sektorin panostamaan palvelujensa laatuun, sanoo Minna Tuukkanen. Hän kuitenkin arvioi, että jos kaikki ne, joilla olisi varaa, siirtyisivät käyttämään yksityisiä terveydenhuoltopalveluja, se kuihduttaisi julkisen sektorin palvelut. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan puheenjohtajan Pekka Heikkisen mielestä peruspalveluiden tulee olla kunnallisia ja yksityisten palveluntarjoajien rooli on täydentävä. Palvelujen järjestämisen tulee olla kustannustehokasta, Pekka Heikkinen toteaa ykskantaan. Kuka järjestää, kuka tuottaa palvelun? Sosiaali- ja terveyslautakuntien sekä perusturvalautakuntien puheenjohtajien kommenteissa korostuu, että kunnista ei aina löydy riittävästi resursseja tuottaa palveluja ainoastaan omana työnä. Kuntalaisille päätösvaltaa ja valinnanvapautta Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen linjaa LPY:n yksiselitteiseksi kuntavaaliteemaksi valinnanvapauden lisäämisen. LPY:n tavoitteena on tarjota kuntalaisille enemmän valinnanvapautta ja mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. Yksi konkreettinen keino valinnanvapauden lisäämiseksi on terveyspalveluseteli. Siitä ollaan saatu erittäin myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Kuusamossa ja Tampereen seudulla, kertoo Anni Vepsäläinen. Ikäsidonnaiset menot kasvavat koko ajan ja tämä lisää julkisessa taloudessa kestävyysvajetta. Anni Vepsäläinen pitää tätä merkittävänä pulmana, joka lankeaa kunnanisien ja -äitien ratkaistavaksi. Hänen mukaansa kuntavaaleissa valitut ehdokkaat tulevat olemaan paljon vartijoina. Kyllä sillä on iso merkitys, ketkä kunnallisvaaleissa pääsevät läpi. Kuntataloudessa suurimmat menot liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tulevien edustajien näkemyksistä riippuu paljon, millaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja budjetti kussakin kunnassa muotoutuvat. 15
Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä alueellaan. Järjestämisvastuuseen kuuluu huolehtia, että palveluja on kuntalaisten saatavilla joko kunnan itse tuottamana tai muilta palveluntuottajilta hankittuna. Vaikka kunnilla ja kuntayhtymillä on järjestämisvastuu, niillä ei ole tuottamisvastuuta. Usein kustannustehokkain tapa järjestää palvelut on kilpailuttaa niiden tuottaminen. Terveydenhuolto merkittävä vaaliteema Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa on yksi niistä isoista teemoista, jotka nousevat kunnallisvaaliehdokkaiden keskusteluissa esiin. Laitilan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Mika Seikolan mukaan näin on aina ollut, mutta nyt terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat entisestään korostuneet. Kuntavaaleissa ja kuntaliitoksissa pitäisi välttää siirtymistä edelleen jähmeämpään byrokraattiseen suuntaan, Mika Seikola sanoo. Hän myöntää, että Vakka-Suomen pikkukaupungissa on sama yleiskansallinen ongelma kuin muuallakin: vakituisia lääkäreitä on vaikea saada. Laitilassa lääkärit hankitaan ostopalveluna. Mika Seikolan mukaan yksityiset toimijat ovat osoittaneet olevansa näppärämpiä ja niiden päätöksenteko on joustavampaa. Nokian perusturvalautakunnan nokkamies Jari Haapaniemi muistuttaa, että terveydenhuollon ratkaisut kannattaa äänestettäessä ottaa huomioon. Joka tapauksessa terveydenhuoltoon kuluu iso osa kuntien budjetista. Jos oman kunnan pärjääminen kiinnostaa, niin kannattaa tarkkaan ottaa huomioon oman ehdokkaan näkemykset terveydenhuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa, Jari Haapaniemi toteaa. Kuntavaltuustojen työlistalla: Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet 1. terveyspalveluissa Palvelustrategiat, palveluseteli ja muu rakenteiden uudistaminen ja 2. monipuolistaminen Hankintatoimi, elinkeinopolitiikka ja markkinoiden 3. kehittäminen 16 LPY 1/12
Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kunnan taloudesta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lohkaisee valtaosan kuntien budjeteista. Perusturvalautakuntien sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajat eri puolilta Suomea vastasivat kysymykseen, kuinka suuri osa heidän kuntansa taloudesta menee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. 55 % Kouvola 61,5 % Kainuu 60 % Vieremä 60 65 % Kemijoki 50 % Nokia 56 % Laitila 60 % Imatra 55 60 % Kalajoki Näe elämä uusin silmin laser-, kaihi- ja linssileikkauksella! Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli 60 000 tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin. Varaa aika klinikaltamme www.medilaser.fi ESPOO HELSINKI / EIRAN SAIRAALA HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ KOTKA KUOPIO LAHTI PORI SEINÄJOKI TAMPERE TURKU VANTAA
Usko omaan alaan vie pitkälle Itsenäinen lääkärikeskus kasvaa ja kehittyy Itä-Uudellamaalla. Toimitusjohtaja Kirsti Castrénilla ja koko yrityksellä on vahva usko oman toimialan tulevaisuudennäkymiin. Itäisellä Uudellamaalla ei ole toista samankokoista terveyspalveluja tuottavaa yksityistä yritystä.
Kun Porvoossa paikallisen sairaalan ylilääkärit perustivat lääkärikeskuksen vuonna 1972, se tarjosi vain erikoislääkäripalveluita. Vähitellen toiminta laajentui. Nykyään Porvoon Lääkärikeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisia ja jatkuvasti kehittyviä terveydenhuoltopalveluja. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot muodostavat toiminnan rungon. Työterveyspalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti. Kattavat palvelut ovat asiakkaiden mieleen. Omassa laboratoriossamme teemme myös itse diagnostiikkaa, kemiaa ja hematologiaa, mikä on tärkeä osa toimintaamme. Lisäksi meillä on päiväkirurginen leikkaussali heräämöineen sekä fysioterapiaosasto. Yhteistyökumppanimme Porvoon Röntgen tarjoaa asiakkaillemme kattavat kuvantamispalvelut, Kirsti Castrén kiteyttää. Porvoon Lääkärikeskus on merkittävä toimija alueella ja yrityksen tavoitteena onkin pysyä johtavana ja suurimpana itsenäisenä terveyspalvelutuottajana Itä-Uudellamaalla. Yrityksen historialla on tärkeä merkitys ja juhlimmekin tänä vuonna 40. toimintavuottamme. Olemme hyvin tunnettu ja alueen ihmiset pitävät meitä arvossa. Ei täällä edes puhuta Porvoon Lääkärikeskuksesta, vaan pelkästä lääkärikeskuksesta, ja kaikki tietävät, mistä on kyse. Kasvu pitää pinnalla Lääkärikeskuksen nykyinen toimitila ydinkeskustassa on käynyt toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä ahtaaksi. Kauaskantoinen ratkaisu löytyi. Porvoon Lääkärikeskus perusti yhdessä Porvoon Röntgenin, Hammaslääkäriasema Mediuksen, Hammaslaboratorio Pure Artin sekä Porvoon Vanhan Apteekin kanssa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakentaa Porvoon Näsin kehittyvälle alueelle 3 000 neliön liiketalon. Uuteen liiketaloon mahtuvat kaikki toimijat saman katon alle. Yhteistyöhanke on hyödyksi kaikille kumppaniyrityksille ja ennen kaikkea se hyödyttää asiakkaita. Saamme lisättyä vastaanottohuoneita kysyntää vastaavaksi sekä väljemmät ja modernimmat toimitilat. Potilaille on ihanteellista, että kaikki palvelut ovat samassa paikassa. Paikoitustilaa on riittävästi ja meille on helppo tulla. Asiakaskyselyn perusteella asiakkaamme arvostavat paljon sitä, että pihaan pääsee omalla autolla. Helppo saavutettavuus on hyvin tärkeää, Kirsti Castrén sanoo. Rohkeutta ja uskoa alaan Hanke on kokonaisuudessaan 9 miljoonan euron luokkaa, joten se vaatii merkittävää taloudellista sitoutumista. Emme olisi uskaltaneet lähteä tähän, ellemme olisi pohtineet terveyspalvelualan kehittymistä alueellamme. Asiakkaiden odotukset kasvavat. He haluavat saatavuutta kohtuullisessa ajassa sekä arvostavat valinnanvapautta. Sairausvakuutuskorvaus- ja palvelusetelijärjestelmien kehittäminen olisi tärkeää. Väestön vanhetessa kysyntä kasvaa, mutta julkisen sektorin resurssit eivät kasva samaan tahtiin. Uskomme vahvasti yksityisen alan tulevaisuuteen, mutta uskomme myös yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Koska resurssit ovat rajalliset, pitäisi terveydenhuoltopalveluita kehittää yhteistyössä ja lopettaa turha vastakkainasettelu, Kirsti Castrén toteaa. Tärkeät tavoitteet saavutetaan yhdessä Kirsti Castrén huomauttaa, että palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on hyvä mahdollisuus maamme terveydenhuollolle. Hän toivoo myös lisää tasapuolisuutta terveyspalvelumarkkinoille. Oma merkittävä investointi pisti miettimään muun muassa alv-vähennysoikeutta. Koska tuottamamme palvelut ovat alvittomina, emme myöskään saa vähentää hankkeesta maksamaamme arvonlisäveroa kuten julkinen sektori. Myös sairausvakuutuskorvausjärjestelmän kehittäminen olisi tärkeää. Se mahdollistaisi tasapuolisesti yksityisten palveluiden käytön. Järjestelmää pitää yksinkertaistaa asiakaslähtöisemmäksi. Terveydenhuoltopalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu tulisi eriyttää toisistaan. Näin kunnat järjestäisivät palvelut ja ostaisivat ne sieltä, mistä edullisesti ja kilpailukykyisesti saavat. Tässä kaikessa on haastetta, mutta jos ryhdytään ajamaan parempia terveyspalveluita yhteistyössä, se varmasti onnistuu. Kuntauudistuksessa pitäisi nyt pureutua tähän asiaan täysillä. Kirsti Castrén Porvoon Lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajana vuodesta 1985 lähtien. Toimitusjohtajana vuodesta 1998. Pidän edelleen vastaanottoa ja olen siten mukana lääkäriaseman jokapäiväisessä käytännön työssä. Kun terveydenhuollon ammattilaisena tuntee työolosuhteet, tukee se myös johtamistyötä. 19
Palveluseteli toimii Ylöjärven kaupunki otti käyttöön palvelusetelin vuosi sitten. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja epäluulot karisivat jo alkumetreillä. Ylöjärvellä erikoissairaanhoidon palveluja on hankittu yksityiseltä sektorilta tavanomaisen kilpailumenettelyn kautta jo vuosia. Kun silloinen hankintakausi optioineen päättyi vuoden 2010 lopussa, tuli ajankohtaiseksi miettiä uusia palvelujen järjestämistapoja. Juuri voimaan tullut uudistettu palvelusetelilainsäädäntö oli omiaan pistämään pyörät pyörimään. Tampereen ympäristökunnissa erikoissairaanhoidon osalta kilpailuttamisesta vastaava perusturvajohtaja Kari Virta kertoo, että palvelusetelin käyttöönottoprosessi sujui kivuttomasti ja melko nopeastikin. Ryhdyin keväällä 2010 valmistelemaan uutta hankintamuotoa. Esitin kumppanikunnille Kangasalalle, Lempäälälle, Pirkkalalle, Nokialle ja Vesilahdelle, että teen tarjouspyynnöt siten, että kilpailutusta voidaan käyttää normaalin hankinnan pohjana tai perusteena palvelusetelihankinnalle, hän kertoo. Kunnista Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi tekivät päätöksen siirtyä palvelusetelimenettelyyn. Prosessi oli meillä varsin luonteva. Hankinta oli muutenkin ajankohtaista ja uusi, selkeä lainsäädäntö oli piste iin päälle. 20 LPY 1/12