Prosessikuvaus Ikääntyneitten (60+) päihde- ja mielenterveyskuntoutujien etsivä työ Liittyy Helsingin Diakonissalaitoksen Pilke-ryhmätoimintaan ja Sininauhaliiton Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi (LOL) kehittämishankkeeseen. Pilke-työn ryhmätoiminnasta on useita kuvauksia mm. Marja-Liisa Laapio: Osattomuudesta osallisuuteen. Kehittämistyön raportti. Sininauhaliitto 2009. Maria Viljanen & Tarja Levo (toim.):yhdessä jaettu on kevyempi kantaa. Kokemuksia ikääntyneitten ja moniammatillisten verkostojen kanssa tehdystä päihdetyöstä. LOLhankkeen raportti 2005-08. Sininauhaliitto 2010. (Sisältää Pilke-ryhmien prosessikuvauksen). Tarja Levo & Maria Viljanen (toim): Pilotoinnista perustyöhön. Ikääntyneitten päihdetyötä juurruttamassa. LOL-hankkeen raportti 2005-2011. Sininauhaliitto 2011. Toiminnan toteuttaja Helsingin Diakonissalaitoksen Pilke työntekijä. Näistä linkeistä löytyy tiivistetysti kuvausta Pilketyöstä ja siitä, mitä Pilke-ryhmissä tapahtuu. Pilke-työtä toteutetaan Helsingin kaupungin ostopalveluna. http://www.hdl.fi/fi/palvelut/paivatoiminta/327-pilkeporukat http://www.tippavaara.info/pilke-tyo/?session=47164779 Toiminnan tarkoitus Etsiä, löytää, rohkaista ja saattaa uusia asiakkaita Pilke-ryhmiin ja Pilke-ryhmäläisiksi. Etsivä työ on keskeinen osa Pilke-työtä. Etsivä työ ei pääty siihen kun asiakas on löytynyt, vaan keskeinen osa työtä on saada hänet lähtemään kotoaan ja osallistumaan Pilke-toimintaan. Asiakkaan ei tarvitse kuitenkaan välttämättä käydä ryhmissä, jos ne eivät tunnu omilta. Häneen pidetään siitä huolimatta esimerkiksi puhelimitse yhteyttä, jos hän niin haluaa. Pilke-ohjaaja tekee myös paljon palveluohjausta, jolloin hän ohjaa asiakkaita esimerkiksi kaupungin vanhuspalveluiden piiriin, silloin kun asiakas ei ole kiinnostunut Pilke-ryhmästä. Asiakas yritetään kiinnittää jotenkin vanhuspalveluihin, kun häneen on saatu kontakti. Etsivän työn toteuttaminen Pilke-ohjaaja on kolme työpäivää kiinni ryhmien ohjaamisessa. Osa ajasta menee yhteydenpitoon pilkeläisten kanssa ja osa ajasta ryhmätoiminnan suunnitteluun. Loppu työajasta on etsivää työtä, Pilkeen esittelyä erilaisissa tilaisuuksissa sekä muun muassa kotikäyntejä. 1
Etsivän työn prosessin vaiheet: 1. Viestintä, Pilke-työn esittely ja markkinointi 2. Verkostotapaamisten järjestäminen, yhteistyökumppaneihin yhteydenpidon ylläpitäminen 3. Asiakkaan yhteystietojen vastaanottaminen 4. Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaaseen 5. Kotikäynti asiakkaan luona 6. Asiakkaan houkutteleminen mukaan ryhmätoimintaan 7. Asiakas saapuu ryhmään 8. Asiakkaasta kiinni pitäminen 9. Yhteydenpito muuhun verkostoon 1. Viestintä, Pilke-työn esittely ja markkinointi Pilke-työtä on systemaattisesti kuvattu auki ja markkinoitu eri tahoille. Työstä on tehty myös yksi pro gradu tasoinen opinnäytetyö, jossa on kysytty asiakkaiden omia kokemuksia työstä. Pilke-työstä on tehty sekä esite asiakkaille että yleisesite mm. messuja ja koulutustilaisuuksia varten. Pilke-työstä on tehty prosessikuvaus, jota on esitelty sen omalle ohjausryhmälle sekä Liika on aina liikaa hankkeen ohjausryhmälle. Pilke-työstä on kirjoitettu useampaan vanhus- ja terveydenhoitoalan lehteen. Pilke-työtä on esitelty Liika on aina liikaa hankkeen esittelyiden yhteydessä. Pilke-ohjaaja on ollut esittelemässä työtä sekä Helsingissä että muualla Suomessa mm. messuilla ja koulutuspäivillä aluetapaamisissa ja oppilaitoksissa. Pilke-ryhmiin tulee usein ammattilaisia tutustumaan. 2. Verkostotapaamisten järjestäminen, yhteistyökumppaneihin yhteydenpidon ylläpitäminen Ennen kuin verkostotapaamisen voi järjestää, pitää selvittää paikalliset toimijat. Keskeisimmät etsivän työn kumppanit löytyvät kunnasta, mutta pilkeläisiä ohjautuu myös järjestöjen tai seurakuntien työntekijöiden avulla. Verkostokumppaneita ovat Helsingissä muun muassa sosiaaliviraston vanhussosiaali- ja lähityöntekijät, kotihoidon tiimit, terveyskeskusten päihde- ja sosiaalityöntekijät terveyskeskusten päihdetyöntekijät, A- klinikat ja niiden päiväkeskukset ja päivätoiminnat, palvelutalot, järjestöt sekä seurakuntien diakoniatyö. Yhteistyöverkosto muotoutuu eri alueilla hieman erilaiseksi. Verkostotapaamisia on järjestetty kerran vuodessa. Näille lähetetään kutsut mielellään pari kuukautta aikaisemmin sekä muistutus pari viikkoa ennen tapaamista. Verkostotapaamisella on hyvä olla teema, joka kerrotaan kutsussa. Kutsut voi lähettää sähköpostilla tai postitse ja tärkeää on pyytää ilmoittautuminen tiettyyn päivään mennessä. Tapaamisen tekee mukavaksi kun siellä on tarjolla kahvia. Paikkana on ollut yleensä sama paikka, jossa myös Pilke-ryhmä kokoontuu. 2
Joskus tapaaminen järjestyy jossain verkostoon kuluvien toimipisteessä, jolloin samalla voidaan tutustua muiden toimintaan. Tapaaminen kestää yleensä 1,5-2 h. Tapaamisen päättymisaika on hyvä ilmoittaa kutsussa. Helsingissä Pilke-ohjaajan järjestämät verkostotapaamiset on korvannut vuoden 2012 alusta Helsingin sosiaaliviraston koordinoimat alueelliset ikääntyneitten päihdetyön verkostot, joita järjestetään neljällä eri alueella. Pilke-työ on niin vakiintunutta toimintaa, että Pilke-ohjaaja kutsutaan mukaan verkostotapaamisiin. 3. Asiakkaan yhteystietojen vastaanottaminen Kaikki ikääntyneet, yli 60-vuotiaat, päihdeongelmista kärsivät henkilöt voidaan ilmoittaa pilke-työntekijälle mahdollisiksi asiakkaiksi. On tärkeää, että kyseisen asiakkaan/henkilön kanssa on keskusteltu asiasta. Pilke-työn verkostotapaamisissa kerrotaan, millainen lähestymistapa voisi olla hyvä, rakentava ja kannustava. Asiakkaan kanssa voidaan keskustella esimerkiksi näin: Mitä mieltä olet, kiinnostaisiko sinua lähteä sellaiseen Pilkeryhmään, jossa voisit tavata muita ja pelata esimerkiksi bingoa? Ensimmäisellä kerralla sinut autetaan ryhmään. Ryhmän ohjaaja. tulisi käymään, jututtamaan sinua ja kertomaan Pilke-toiminnasta. Miltä kuulostaisi? Alkoholin käytöstä ei varsinaisesti tarvitse puhua. Pilke-ryhmään saa mennä sellaisena kuin on, myös alkoholin vaikutuksen alaisena. Pääasia on, että lähtee Pilke-ryhmään. Tärkeää on huomioida se, että asiakkaan kanssa on keskusteltava siitä, että hänen tietojaan luovutetaan kolmannelle henkilölle. Tarpeen vaatiessa on jopa pyydettävä kirjallinen suostumus asiaan. On myös varauduttava kertomaan joitakin taustatietoja asiakkaasta samalla kun hänet ilmoitetaan Pilke-ohjaajalle, jolle ei vain siirretä asiakkaita, vaan yhteys tulee säilymään myös Pilke-ohjaajan ja hänelle pilkeläisen ilmoittaneen välillä. Pilkeläinen on jatkossa yhteinen asiakas. Pilke-ohjaaja ei tarvitse luottamuksellisia tietoja, kuten asiakashistoriaa tai potilastietoja. Mutta hän tarvitsee tiedon asiakkaan liikuntakyvystä ja siitä, miten asiakas voisi parhaiten päästä Pilke-ryhmään. Hän tarvitsee myös tiedon siitä, onko jotain viranomaistahoa, läheistä tai kolmannen sektorin toimijaa, joka voisi auttaa ryhmään saattamisessa. Kun asiakas on saatu mukaan Pilke-toimintaan on tärkeää ilmoittaa asiakkaasta ilmoittaneelle taholle esimerkiksi sosiaalityöntekijälle että ryhmään tulo on onnistunut. 4. Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaaseen Pilke-ohjaaja soittaa asiakkaalle ja kysyy tältä, olisiko tämä kiinnostunut tulemaan Pilkeryhmään. Yleensä asiakkaalle ehdotetaan lähintä mahdollista ryhmää. On kuitenkin mahdollista ohjata johonkin toiseen ryhmään, jos asiakas niin haluaa. Usein Pilke-ohjaaja käy tervehtimässä kotikäynnillä asiakasta. Näin on mahdollista saada parempi kuva 3
asiakkaan toimintakyvystä. Useimmiten asiakas ei ole ihan heti valmis lähtemään ryhmään, vaan häntä pitää houkutella pariin otteeseen edes käymään tutustumassa toimintaan. Usein puhelun aikana Pilke-ohjaaja vain esittelee itsensä ja edustamansa tahon sekä kertoo lyhyesti Pilke-työstä. Sen jälkeen hän kysyy, voisiko hän tulla tapaamaan asiakasta kotiin. Todella harvoin pelkkä puhelinkontakti riittää, vaan tulevaa pilkeläistä tavataan myös kotona. Ensimmäisen yhteydenoton aikana Pilke-ohjaaja yleensä sanoo asiakkaalle, että hän tulee tervehtimään tätä myös sen takia, että asiakas näkee, millaisen työntekijän kanssa hän on tekemisissä ja millainen ihminen ohjaa Pilke-ryhmiä. Kyse ei ole siis vain siitä, että Pilkeohjaaja näkee missä kunnossa asiakas on, vaan mahdollinen pikeläinen näkee, millainen ihminen houkuttelee häntä mukaan toimintaan. 5. Kotikäynti asiakkaan luo Pilke-ohjaaja lähtee käymään hänelle ilmoitetun mahdollisen pilkeläisen luona. Tapaamiseen on syytä varata aikaa, esimerkiksi tunnin verran. Ensimmäisellä kerralla saattaa mukana olla myös se kontakti, joka on ilmoittanut asiakkaan Pilke-ohjaajalle. Voi olla hyvä, että kotikäynnille mennään parina. On tärkeää, että tapaaminen on kuin kylässä käynti: kunnioitetaan asiakkaan tahtoa ja osoitetaan, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. On tärkeää kertoa, että Pilke-ryhmään voi tulla sellaisena kuin sinä päivänä sattuu olemaan ja tuntumaan. Pilke-ohjaaja kuvailee melko tarkkaan, mitä ryhmissä tapahtuu, millaisia ovat muut ryhmäläiset ja miten ryhmään pääsee. Kaikki käytännön asiat on hyvä kuvailla mahdollisimman konkreettisesti, jotta asiakkaan mahdolliset pelot liikkeelle lähdöstä ja ryhmään tulosta hälvenevät. Ryhmistä kerrotaan, että ne ovat yli 60- vuotiaille, joilla on kaikilla on taustalla juomista, jota on vaikeaa hallita. Aina asiakkaat eivät tartu asiaan ja kiinnostu toiminnasta. Kaikissa tapauksissa asiakkaille jätetään esite Pilketoiminnasta, jossa on ilmoitettu paikat ja ajankohdat sekä Pilke-ohjaajan yhteystiedot. Pilke-työ perustuu tasavertaisuuteen, mikä tarkoittaa tasavertaisuutta asiakkaan ja Pilkeohjaajan välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelua ei viedä eteenpäin asiantuntijan vaan toisen ihmisen roolista käsin. Pilke-ohjaajan tarkoitus ei ole kertoa, miten mahdollisen tulevan pilkeläisen tulisi elää, vaan kysyä kiinnostaisiko lähteä tapaamaan muita ihmisiä kahvin ja mukavan toiminnan parissa. Pilke-ohjaaja kertoo tapaamisessa myös itsestään, ehkä vähän perheestään. Pilke-ryhmiä ohjaa kaksi työntekijää, joista toinen on mukana vain ryhmien aikana. Hän on myös Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijä ja Pilke-ohjaaja kertoo myös hieman hänestä ensimmäisen tapaamisen aikana. 6. Asiakkaan houkutteleminen mukaan ryhmätoimintaan On tärkeää huomioida se, miksi mahdollisen pilkeläisen on vaikeaa lähteä liikkeelle. Syyt voivat olla moninaiset ja eri ihmisillä ne ovat todennäköisesti aina erilaiset. Syy voi johtua 4
liikkumisrajoitteista, ahdistuksista, peloista, masennuksesta ja vaikka siitä, ettei ole lähtenyt liikkeelle pitkään aikaan. Pitkään jatkunut alkoholin käyttö lisää ahdistustiloja, masennusta ja pelkoja. Usein pilkeläisillä saattaa olla vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja selkeästi myös kyvyttömyyttä kohdata muita ihmisiä. Tämä tulee ottaa huomioon myös silloin, kun tavataan asiakas ensimmäisen kerran. Hän voi olla hyvin varautunut, mikä saattaa liittyä pelkoihin ja ahdistuksiin. Luottamuksen synnyttäminen ja ihmiseen tutustuminen usein rentouttaa asiakasta ja helpottaa houkuttelua ryhmään. On otettava huomioon myös erilaiset liikkumisen esteet ja se, onko asiakkaalla olemassa oikeat apuvälineet liikkumiseen. Näistä on puhuttava esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai kotihoidon kanssa. On hyvin tavallista, että asiakas ei lähde heti ryhmään. Motivointi ja houkuttelu voi kestää useita kuukausia, jopa yhdestä kahteen vuoteen. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus kieltäytyä ryhmään tulosta ja samalla kysytään, saako häneen pitää yhteyttä ja kysyä kuulumisia. Useimmiten hän suostuu siihen. Tällöin Pilke-ohjaaja soittaa hänelle kahdenkolmen viikon välein ja kysyy kuulumisia. Yleensä tarkistetaan myös se, alkaisiko Pilkeryhmään tulo tuntua houkuttelevammalta. Kaikki eivät lähde koskaan mukaan, mutta melkein kaikkien kohdalla houkuttelua pitää tehdä useampia viikkoja. Usein se, että mietitään heti ensimmäisellä tapaamisella se, miten ja millä kulkuvälineenä Pilke-ryhmään pääsee. Pilke-ohjaaja hakee yleensä ensimmäisellä kerralla asiakkaan ryhmään, mikä yleensä helpottaa lähtemistä. 7. Asiakas saapuu ryhmään Useimmat asiakkaat on syytä ohjeistaa hyvin tarkkaan siitä, miten ryhmään pääsee: taksilla, palvelulinjalla tai jollain muulla keinoin. Ja kuten edellä on jo mainittu, usein tarvitaan konkreettista saattoapua. Jos asiakkaalla ei ole taksikorttia tai hän tarvitsee apua bussilippujen hankkimiseen, niin Pilke-ohjaaja yleensä tukeutuu sosiaalityön apuun. Ryhmässä on tärkeää ottaa uusi asiakas iloisesti ja kannustavasti vastaan. Ei pidä ylikorostaa, sitä, että nyt on taas uusi pilkeläinen tullut, mutta hänet tulee esitellä muille ja muut hänelle. Uutta pilkeläistä on syytä käsitellä hieman hellävaraisesti ja tarvittaessa. Esimerkiksi esittelykierroksilla ei pidä vaatia kertomaan itsestään enempää kuin on valmis kertomaan. Uudelle pilkeläiselle on tärkeää kertoa mitä ryhmässä tapahtuu ja mihin aikaan. Uusi pilkeläinen tarvitsee myös tiedon siitä, missä voi tupakoida ja milloin sekä missä ovat vessat. 8. Asiakkaasta kiinni pitäminen Pilkeläisten kohdalla ei riitä, että heitä etsitään ja löydetään. Eikä edes se, että heidät saa houkuteltua ryhmään, vaan heistä on myös pidettävä kiinni. Pilke-työn keskeinen työote on kiinni pitävä, jolloin asiakkaan perään soitetaan, jos häntä ei kuulu ryhmään. Useimpien 5
kohdalla Pilke-ohjaaja soittaa etukäteen edellisenä päivänä ja muistuttaa Pilke-ryhmistä. Pilkeläiset eivät koe sitä kontrolloimisena, vaan huolenpitona. Näin he ovat itse kertoneet mm. pro gradu-työssä, jossa on haastateltu pilkeläisiä. Pilkkeeseen ei tulla vain määräajaksi, vaan ryhmään kuuluminen on elinikäistä. Joskus käy niin, että pilkeläinen ei jostain syystä pääse tulemaan pilke-ryhmään. Silloin Pilke-ohjaaja soittaa hänen peräänsä. Usein myös ryhmässä kysytään muiden perään ja pyydetään lähettämään terveisiä. Ryhmä tukee pilkeläisiä käymään ryhmässä ja pitämään huolta toimintakyvystä. Joskus poisjäänti voi olla pitempiaikaista. Syitä voi olla monenlaisia. Häntä ei kuitenkaan pudoteta pois listalta, vaikka hän ei haluaisi vähään aikaan käydä pilkeryhmässä. Pilke-ohjaaja on käynyt katsomassa pilkeläisiä myös mm. sairaalassa jopa silloin, kun on tiedossa, että kuolema lähestyy. Useita pilkeläisiä on kuollut ja heille pidetään aina ryhmässä muistohetki ja poismennyttä ryhmäläistä muistellaan yhdessä. Pilkeläisiä on osallistunut hautajaisiin mahdollisuuksien mukaan. 9. Yhteydenpito muuhun verkostoon Etsivä työ vaatii ehdottomasti jatkuvaa yhteydenpitoa erilaisiin verkostoihin. Etsivää työtä tekevän tulee olla itse aktiivinen ja ottaa eri tahoihin ja virastoihin itsenäisesti yhteyttä. On myös itse kutsuttava verkostoja koolle ja oltava valmiina lähettämään muistutuskutsuja sekä jopa soittamaan tarvittaessa. Etsivän työn tekijän tulee olla avoin ja hänen tulee kunnioittaa muiden työntekijöiden ja yhteistyökumppanien työtä. On tärkeää pitää yhteyttä verkostoihin myös verkostotapaamisten välillä. Kun Pilke-työ on alkanut olla vakiintunutta toimintaa, on verkostoihin yhteydenpito myös vakiintunutta. Yleensä se tapahtuu jonkun yksittäisen asiakkaan asioiden hoidon tiimoilta. On tärkeää pitää yhteyttä myös muihin eri tahoihin, kuten oppilaitoksiin, ja jatkuvasti etsiä uusia yhteistyökumppaneita. Etsivän työn tekijän pitää jatkuvasti olla selvillä siitä, mitä kaikkea vanhustyön tiimoilta alueella tehdään. Mitä paremmat verkostot ja yhteydet eri tahoihin on, sitä helpompaa verkostojen laajentaminen on ja sitä mutkattomammin etsivä työ onnistuu. 6