Kuntoutusta kehittämässä - kokemuksia Muistiluurikuntoutuksesta. Projektikoordinaattori Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään Säätiö

Samankaltaiset tiedostot
Muistiluuri-hanke: tablet-tietokoneen käyttö terapeuttisena toimintana

Koska aivoterveys on pääasia!

Koska aivoterveys on pääasia!

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen Opetushallitus Olli Lehtonen

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Lataa Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - Henna Nikumaa

Koska aivoterveys on pääasia!

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Hyvän hoidon kriteeristö. Mitä, missä, milloin? / Ala-Härmä

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Muistisairaana kotona kauemmin

Optimimalli. Viitasaari

Psyykkinen toimintakyky

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Yhdessä olemme enemmän

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Hyvän hoidon kriteeristö

Muistiohjelman eteneminen

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Sidosryhmien vaikuttavuusketju

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen

Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Palauta täytetty kysely Kelan tutkijalle kotikäynnin yhteydessä.

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Yhteinen Polku hanke

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Transkriptio:

Kuntoutusta kehittämässä - kokemuksia Muistiluurikuntoutuksesta Projektikoordinaattori Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään Säätiö MUISTISAIRAANHOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 8.9.2015

Taustaa: Tarve kuntoutuksen kehittämiselle Kansallisen muistiohjelman (2012) periaatteiden mukaisesti muistisairaille ja heidän läheisilleen tulee tarjota oikea-aikaista ja elämänlaatua vahvistavaa tukea, hoitoa ja kuntoutusta. Muistiliiton (REPEAT 2013) seurantatutkimuksen mukaan vain noin puolet sekä sairastuneista että läheisistä koki saaneensa tietoa kuntoutuksesta vuoden päästä Diagnoosin saamisesta. Sopeutumisvalmennuskurssille oli osallistunut vain 4 %. Muistisairaille sopeutumisvalmennusta on saatavilla vähän tai alueellisesti eriarvoisesti. Muistisairaille ei tehdä riittävästi kuntoutussuunnitelmia ja muistisairaiden yhdenvertaista oikeutta kuntoutukseen on nostettava esille keskusteluun ja kehittämistyöhön yhä vahvemmin (REPEAT 2013). Soile Kuitunen ja Elli Aaltonen, Helsingin Sanomat 17.8.2015. Kuntoutusjärjestelmän vaikuttavuus pitää moninkertaistaa 2/32

Taustaa: Koko perheen sairaus Pitkäaikaiseen hoitopaikkaan siirtymistä voidaan lykätä ja puolisohoitajien hyvinvointia parantaa. Perhekohtaisesti räätälöity laadukas tukeminen on myös kustannusvaikuttavaa. Etenevään muistisairauteen sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään. Olennaista perheen tukemisessa on autonomian kunnioittamien, voimavarojen tukeminen, vertaisuuden mahdollisuuden hyödyntäminen, psyykkinen tuki ja hienovarainen ohjaus. (Eloniemi-Sulkava, U. et al. 2006). Välimäen (2012) mukaan terveydenhuollossa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota omaishoitajan terveyteen ja jaksamiseen heti siitä alkaen, kun läheisen muistisairaus todetaan. Kotihoidon jatkuvuutta uhkaavat omaishoitajan masennusoireet, psyykkinen kuormittuneisuus ja heikoksi koettu elämänlaatu. 3/32

Taustaa: Laaja-alainen kuntoutus Muistisairaudet vaikuttavat laaja-alaisesti henkilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ne heikentävät muistin ohella myös muita tiedonkäsittelyn alueita (mm. kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta) ja johtavat tyypillisesti dementia-asteiseen heikentymiseen. (Käypä hoito, 2012.) IKKU (2013) tutkimus- ja kehittämishankkeessa todettiin että tavoitteellisella kuntoutuksella voidaan edistää ja ylläpitää sairastuneen toimintakykyä, kohentaa hänen terveydentilaansa sekä lisätä elämänhallinnan kokemusta. Kuntoutuksen tulisi olla luonteeltaan monitieteellistä ja laaja-alaisesti muistisairaan arkea tukevaa. Liikunnan tiedetään ehkäisevän aivojen rappeutumista. Pitkälän (2012) tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttinen kotikuntoutus kahdesti viikossa tunti kerrallaan edistää muistitoimintoja ja hidastaa muistisairaiden toimintarajoitteita. Kognitiivisesta harjoittelusta ja interventioiden vaikuttavuudesta muistisairailla on näyttöä. (Nukari ym. 2012., Kawashima, 2013) 4/32

Muistiluuri kuntoutus pähkinänkuoressa Laaja-alainen Ennakoiva Tavoitteellinen Keinoja tarjoava Monipaikkainen, nykyteknologiaa hyödyntävä Osallisuutta, kyvykkyyttä ja itsetuntoa tukeva

Taustaa: Laaja-alainen kuntoutus Muistisairaudet vaikuttavat laaja-alaisesti henkilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ne heikentävät muistin ohella myös muita tiedonkäsittelyn alueita (mm. kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta) ja johtavat tyypillisesti dementia-asteiseen heikentymiseen. (Käypä hoito, 2012.) IKKU (2013) tutkimus- ja kehittämishankkeessa todettiin että tavoitteellisella kuntoutuksella voidaan edistää ja ylläpitää sairastuneen toimintakykyä, kohentaa hänen terveydentilaansa sekä lisätä elämänhallinnan kokemusta. Kuntoutuksen tulisi olla luonteeltaan monitieteistä ja laaja-alaisesti muistisairaan arkea tukevaa. Liikunnan tiedetään ehkäisevän aivojen rappeutumista. Pitkälän (2012) tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttinen kotikuntoutus kahdesti viikossa tunti kerrallaan edistää muistitoimintoja ja hidastaa muistisairaiden toimintarajoitteita. Muistisairaiden ihmisten varhaiskuntoutus osallistavana verkostomallina Kognitiivisella harjoittelun ja interventioiden vaikuttavuudesta muistisairailla on näyttöä (Nukari ym. 2012., Kawashima, 2013) Muistiluuri Tutkimus- ja kehittämishanke 2013-2016 4/6

Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoite Hankkeen päämääränä on kehittää kuntoutusta lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Kehittämis- ja tutkimushankkeen tuotokset: Kuntoutusmalli --> Ohjaajan käsikirja (sähköinen e-kirja) FORAMEN CognitiveTablet (aivotreeni) ja Hyvinvointiteekki Tutkimusraportti Rahoitus: Kehittämistyö: RAY ja Miina Sillanpään Säätiö Tutkimus: Miina Sillanpään Säätiö, toteutus Kuntoutussäätiö 6/32

Osallistujat 2013-2015 Tutkimushenkilöiden kriteerit: Alle 75-vuotias Alzheimer-diagnoosi Varhainen tai lievä vaihe Riittävä toimintakyky ja aistitoiminnot tablet-laitteen helppokäyttöisen ohjelmien käyttöön ja ryhmätoimintaan osallistumiseen, joko itsenäisesti tai läheisen avustuksella. Lääkityksen aloittamisesta kulunut 3 kk. läheisen osallistuminen toivottavaa, muttei välttämätöntä 10/32

Tutkimushenkilöt Sairastuneet: N=54, 29 miestä, ikä 54-75 vuotta (ka 69) MMSE: ka 22 (vaihteluväli 14-30) 11 osallistuu ilman läheistä Läheiset: N=43, ikä 29-79 vuotta, ka 65 Tutkimuksen ulkopuolelta kuntoutukseen osallistuneet 8 sairastunutta ja 7 läheistä Kaikki kuntoutukseen osallistuneet 62 sairastunutta ja 50 läheistä 12 ryhmää (5-6 sairastunutta ja 3-6 läheistä/ryhmä) 11/32

Vaikuttavuustutkimus: Kontrolloitu tutkimus: arvioinnit kuntoutuksen alkaessa, päättyessä (14 viikon kuluttua alkututkimuksesta) ja kuusi kuukautta alkuarvion jälkeen. Verrokit tutkitaan vastaavina ajankohtina ennen kuntoutusta. 7/32

Tutkimusmenetelmät Sairastuneet: Yleinen kognitiivinen taso: MMSE Kielelliset kyvyt: sanasujuvuus (CERAD), nimeämistehtävä (CERAD), samankaltaisuudet (WAIS- IV), Token (lyhyt modifioitu versio) Visuaaliset kyvyt: kuutiotehtävät (WAIS-IV) Muisti: numerosarjat (WAIS-IV), sanalistatehtävä (CERAD), looginen muisti (WMS-R), KIM-20 muistitehtävä Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus: TM-A ja TM-C, FAB osatehtävät 4 ja 5, visuaalinen etsintä Muistisairaan päivittäiset toiminnot: ADCS-ADL-haastattelu Mieliala ja elämänlaatu: DEPS-seula, Cornellin masennusasteikko, QoL-AD (elämänlaatu) Muistioirekysely (loppu- ja seurantatutkimuksessa) 8/32

Tutkimusmenetelmät Läheinen: Mieliala ja elämänlaatu: COPE (omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi), WHOQOL- BREF (elämänlaatu), BDI-II (masentuneisuus) 9/32

Muistiluuri-kuntoutuksen tavoitteet Päätavoite: Osallistujien mielekkään ja hyvän elämän mahdollistaminen sekä hyvinvoinnin lisääntyminen. Osatavoitteet: Tarjota osallistujille toiminnan mahdollisuuksia, tukea ja keinoja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Tukea ja kannustaa sairastunutta päivittäiseen toimeliaisuuteen, uuden oppimiseen ja harjoitteluun. Vahvistaa läheisen valmiuksia sairastuneen aktiivisuuden, osallisuuden ja kyvykkyyden tukemiseen. Tarjota vertaistukea ja mahdollistaa kokemusten yhteisen jakamisen ja selviytymiskeinojen etsimisen. Vahvistaa osallistujien itsetuntoa ja kyvykkyyden tunnetta muuttuneessa elämäntilanteessa. Ehkäistä sairastuneen toimintakyvyn ennenaikainen heikkeneminen. 13/32

ML- kuntoutusprosessi I. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 1) H Y V I N V O I N T I T E E K K I F O R A M E N H A R J O T T E E T H E N K I L Ö K O H T A I N E N O H J A U S ETÄTYÖKENTELY (viikko 1) 1. Vertaisryhmä-tapaaminen (viikko 2) ETÄTYÖSKENTELY (viikot 3-4) II. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 5). ETÄTYÖSKENTELY (viikot 6) 2. Vertaisryhmä-tapaaminen (viikko 7) ETÄTYÖSKENTELY (viikot 8) III. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 9) OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 10) 3. Vertaisryhmä-tapaaminen (viikko 11) OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 12) 9 4 IV. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 13)

FORAMENCognitiveTablet

FORAMENCognitiveTablet Pitkäkestoinen muisti: MUISTA VIESTI (havainnointi ja mieleen palautus) MUISTA NÄKEMÄSI ESINEET (yhdistetty oppiminen ja tunnistaminen) Lyhytkestoinen muisti: MUISTA NÄKEMÄSI NUMEROSARJA (visuaalinen sarjamuisti) MUISTA KUULEMASI SANAT (auditiivinen, häirinnän vaikutus mieleen palautukseen) 16/32

FORAMENCognitiveTablet Tarkkaavaisuus ja sen ylläpitäminen: ETSI KUVAT TUNNISTA SANAT Toiminnanohjaus ja ongelmanratkaisu: PÄÄTTELE SALASANA SUDOKU JÄTKÄNSHAKKI Visuospatiaalinen havaitseminen: https://www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni/ RAKENNA KUVIO MALLISTA 17/32

Tasot I-III Välitön palaute Video kokemuksista Harjoittelun edistymisen seuraaminen/valmennus

Kokemuksia FORAMEN-harjoittelusta Mitä hyödyllisiä vaikutuksia olet huomannut? (kysymys läheiselle) On tullut muutakin arjessa aktivoitumista (esim. lehden lukeminen) Harjoittelu on tuottanut mielihyvää ja se on ollut motivoivaa ja palkitsevaa. Keskittymiskyky parantunut, minkä huomaa myös muissa asioissa arjessa. Täyttää joutilasta aikaa. Mukavaa, virkistävää tekemistä ja ajanvietettä. 19/32

Mikstuura

Hyvinvointiteekki kehitteillä tällä hetkellä Arjessa helposti lässähtää; olen huomannut, että säännöllisyys on tärkeää.

Henkilökohtainen ohjaus Sairastuneelle ja läheiselle tarpeen mukaan Ohjaajan tuki tekemiselle ja omille tavoitteille Apuna mm: Elämäni kirja Arvolista Minun hyvinvointini Minun tavoitteeni Ohjaajan kanssa juttelun oon kokenu helpottaviks. Kyl mua on helpottanut ne keskustelut ihan henkiselläkin tasolla. On auttanut miettimään. Ihan mukava, että voi kahdestaan keskustella ihan kaikesta. Ohjaaja ottanut minut vakavasti. Hyvä, että saa olla omassa kodissa.

Kokemuksia Mitä hyötyä sinulle on ollut kuntoutuksesta? SAIRASTUNEET: TIETOA Hyödyllistä on ollut tieto, sitä pystyy asennoitumaan. SOPEUTUMISTA Suhtautumieni sairauteen on muuttunut, en enää suututa niin paljon, jos ei muista. Mieli on muuttunut paremmaksi.

Kokemuksia Mitä hyötyä sinulle on ollut kuntoutuksesta? SAIRASTUNEET: HYÖDYLLISTÄ TEKEMISTÄ JA HYVÄÄ MIELTÄ Saa virikkeitä ja vastapainoa lamaannukselle. Mukava kun huomaa, että harjoittelu sujuu ja oppii uutta. Kuntoutus laittanut ponnistelemaan ja motivoinut tekemään. JAKAMISTA Muiden tapaaminen on hyvä. Huomaa että kaikki ovat selvinneet. Vertaisryhmä on ollut hyödyllinen -näkee, et niit on muitaki. 24

Kokemuksia Mitä hyötyä sinulle on ollut Muistiluuri-kuntoutuksesta? LÄHEISET: Kokemusten jakaminen on hyvin tärkeää oman jaksamisen kannalta. Läheisenä olen ymmärtänyt kokonaisvaltaisen kuntoutuksen hyödyllisyyden ja eritoten aivojen rasittamisen tärkeyden. Auttaa suunnittelemaan tulevaisuutta.

ML-sisältöjen kiinnostavuus: Läheiset 10 9 8 7 8,31 8,35 8,32 8,76 9,18 9,24 8,9 7,95 8,67 7,31 ravitsemus 6 uni/lepo 5 4 3 2 1 liikunta mieli muistisairaus palvelut vertaisryhmätapaamiset hyvinvointisuunnitelma 0 henk. koht. Keskustelut kuvapuhelut ryhmäläisille

Arviointi ja kehittäminen TABLET KOTIKUNTOUTUKSEN VÄLINEENÄ FORAMEN-ohjelman käyttö on helppoa ja harjoittelu on ollut motivoivaa ja palkitsevaa. Tehty kehitystyö on lisännyt käyttöä ja parantanut käytettävyyttä. Ohjaus muistuttaa ja motivoi. Hyvinvointiohjelma on aktivoinut arkea ja muistuttanut hyvinvoinnin teemoista. Vaatii edelleen kehittämistä sisältöjen, käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Kuvapuhelinyhteydet edellyttävät nopeita ja luotettavia internet-yhteyksiä sekä laadukkaita päätelaitteita. Vaativat kehittämistä vastatakseen kotikuntoutuksen laatuvaatimuksiin. Kuvapuhelimen käyttö koetaan helpoksi. Valmennuksessa se mahdollistaa useat lyhyet kontaktit. Ohjaaja voi kannustaa ja tukea yksilöllisesti. Ikäihmiset ja muistisairaat kosketusnäytöllisten laitteiden loppukäyttäjinä asettavat erityisvaatimuksia ohjelmien suunnittelulle. 27

Kuntoutuksessa on oleellista, että osallistujan ja ohjaajan välille syntyy vastavuoroinen ja luottamuksellisen suhde. Suhdetta tukevat rehellisyys, joustavuus, toisen kunnioittaminen, luotettavuus sekä jaettu valta. Vastavuoroisessa suhteessa molemmat vaikuttavat ja tulevat vaikutetuiksi. että osallistujien välille syntyy vastavuoroinen ja luottamuksellinen suhde. Mahdollistaa jakamisen (vertaisuuden) muiden kanssa. että kuntoutustarve nousee arjessa esiintyvistä esteistä toteuttaa itselle merkityksellistä mielekkääksi koettua elämää. että kuntoutuksen lähestymistapana ovat voimavarat, selviytymiskeinot ja kyvykkyys.

Kuntoutuksessa on oleellista, että se mahdollistaa sairastumiseen liittyvien tunteiden käsittelyn. tarjoaa myös uudenlaista omaehtoista tekemistä ja oppimien mahdollisuuksia kotiin progressiivisuus. tarjoaa läheiselle mahdollisuuden tunnistaa omat voimavarat ja etsiä selviytymiskeinoja arkeen. edistää myönteisten merkitysten löytämistä sekä sairauden tuomiin muutoksiin sopeutumista. että teknologia on alisteinen kuntoutukselle.

Hankkeen aikataulu FORAMENCognitiveTablet www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni/ Kevät 2015 FORAMEN Mikstuura/Muistiviikolla 39, 2015 Hyvinvointiteekki??? Tutkimusraportti ja Sähköinen käsikirja ohjaajalle/syksyllä 2016 29/32

Miina Sillanpään Säätiön yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat: Suomen Alzheimer-tutkimusseura: asiantuntija kehittämis- ja tutkimusryhmässä Kuntoutussäätiö: asiantuntija tutkimusryhmässä ja vaikuttavuustutkimus Muistiliitto ry: asiantuntija kehittämisryhmässä, tiedotus, levittäminen Suomen muistiasiantuntijat ry: asiantuntija kehittämisryhmässä, tiedotus, levittäminen, kunt. sisällön tuottaminen Pieni Piiri Oy, teknologiset ratkaisut: FORAMENCognitiveTablet, kuvapuhelin- ja hyvinvointisuunnitelmasovellus. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry: asiantuntija kehittämisryhmässä, tiedotus, kunt. sisällön tuottaminen Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry (Key): asiantuntija kehittämisryhmässä, tiedotus 30/32

Lähteet Eloniemi-Sulkava, U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pitkälä K, Savikko N, Pietilä M, 2006: Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. tutkimusraportti 14, omaishoito yhteistyönä: iäkkäiden dementiaperheiden Vanhustyön keskusliitto. Kawashima, R. 2013. Gerontologia 2013 kongressi. Cognitive interventions for smart ageing. Nikumaa, H. 2013. Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin/repeat (Regular and Structured Support of Memory Patient) Seurantatutkimuksen raportti. Muistiliitto. http://www.muistiliitto.fi/files/4513/8962/2958/repeat-tutkimusraportti.pdf Nukari, J., Poutiainen, E., Nybo, T., Hämäläinen, P. & Kalska, H. (2012). Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Psykologia 3, 182 202. Muistisairauksien diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010. www.kaypahoito.fi. Pikkarainen, A.,Vaara, M., Salmelainen, U. 2013. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti(ikku). Kelan tutkimusosasto. Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R., 2013. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013. ISBN 978-951-669-910-6 (pdf). Sipari S & Mäkinen E. 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-artikkelit 6/2012. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos/pdf/metropolia_aatos_6-12.pdf Sipari S, Mäkinen E & Paalasmaa P (toim.), 2014. Kuntoutettavasta kehittämiskumppaniksi. Metropolian ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-ARKIKKELIT 13, 2014. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos/pdf/aatos_13_kuntoutettavasta_kehittajakumpp aniksi.pdf Välimäki, T., 2012: Family caregivers of persons with Alzheimer's disease: focusing on the sense of coherence and adaptation to caregiving an ALSOVA follow-up study. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja Kansallinen muistiohjelma 2012 2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. 31/32

Kiitos! MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ http://www.miinasillanpaa.fi/ MUISTILUURI-KUNTOUTUS/REKRYTOINTI Ulla Arifullen-Hämäläinen ulla.arifullen-hamalainen@miinasillanpaa.fi MUISTILUURI-KEHITYSTYÖ/-TUTKIMUS Helena Launiainen helena.launiainen@miinasillanpaa.fi erja.poutiainen@kuntoutussaatio.fi 31/32